Poikkeuksellinen vuosi 2008

Vuosikertomus 2008

poliisiylijohtajan katsaus Poikkeuksellinen vuosi 2008 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on johtanut poliisia elokuusta 2008 alkaen. Vuosi 2008 oli poliisissa monessa suhteessa poikkeuksellinen. Lakkautimme 90 poliisilaitosta ja perustimme 24 uutta. Virtaviivaistaminen jatkui myös poliisin muissa yksiköissä. Uuden suunnittelun käytettiin tuhansia työtunteja. Samalla jouduimme suoriutumaan tulostavoitteiden mukaisista perustehtävistämme: valvonta- ja hälytystoiminnasta, rikostorjunnasta sekä lupapalveluista. Muutoksenkin keskellä poliisi saavutti pääosin asetetut tulostavoitteet. Työtä on tehty yhteisten arvojemme pohjalta: palvellen ja ammattitaitoisesti. Poliisibarometrin mukaan luottamus poliisiin on säilynyt vahvana ja kansalaiset kohtaavat poliisin aiempaa useammin. Henkilöstöbarometrin mukaan työyhteisön toiminta, työkyky, tiedonkulku ja tulosjohtaminen poliisissa ovat parantuneet. Rakenteiden lisäksi poliisi uudistaa toimintatapojaan. Toimintaympäristömme muutos pakottaa pohtimaan yhä uusia keinoja sisäisen turvallisuuden takaamiseksi. Vakavimmat uhkat ovat kasvava syrjäytyminen, tietoyhteiskunnan haavoittuvuus sekä ulkomailta johdettu kova rikolliskulttuuri. Sisäasiainhallinnon tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä parhaiten ennalta estävää toimintaa ja viranomaisyhteistyötä kehittämällä. Poliisin pitää keskittyä jatkossa yhä enemmän rikosten selvittelyn sijaan niiden ennaltaehkäisyyn, kuten lähipoliisitoimintaan, yleisvalvontaan, poliisin ja kuntien sosiaalityön tiivistämiseen, lasten ja nuorten parempaan huomioimiseen, turvallisuussuunnittelun tehostamiseen, suojausneuvontaan ja viestintään. Niillä kaikilla voidaan lisätä kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja estää rikoksia ennakkoon. Panostukset joudutaan ottamaan osittain muista resursseista, joten toiminnan tuloksellisuus saattaa laskea lyhyellä aikavälillä. Jos rikosten määrää saadaan kuitenkin laskettua pysyvästi, niin strategia on perusteltu. Tehokas ennaltaehkäisy edellyttää, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja sisäinen turvallisuus turvataan yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien yhteydessä käyty keskustelu on osoittanut, että tätä kansalaiset meiltä myös odottavat. Poliisin toiminta perustuu luottamukseen. Jos kansalaisten luottamus häviäisi, niin poliisin mahdollisuudet tehdä sitä hyvää tulosta, mitä poliisikunta tällä hetkellä tekee, romahtaisi. Siksi on tärkeää, että poliisi on jatkossakin lähellä ihmisiä ja pysyy kasvollisena. Poliisiin on voitava luottaa, kaikissa olosuhteissa. Kansalaisille tärkeitä asioita ovat poliisin läheisyys, näkyvyys ja saavutettavuus, nopea paikalle tulo, tehokas puuttuminen häiriöihin sekä rikosten tehokas torjunta, tutkinta ja korkea selvitysaste. Poliisin tehtävänä on varmistaa, että nämä tehtävät hoidetaan myös tulevaisuudessa. Poliisi 2020 -hankkeessa on arvioitu, millä edellytyksillä tehtävät voidaan menestyksellisesti hoitaa. Sen yhteydessä on tehty kansainvälinen vertailu, arvioitu muiden viranomaisten toiminnan kehittämisen vaikutusta poliisin resurssitarpeisiin sekä kuvattu tulevaisuuden toimintaympäristöä. Näiden perusteella on määritetty poliisin ydintehtävät, tarvittava resurssitaso ja henkilöstötarpeet, niin laadullisesti kuin määrällisesti. Selvitys antaa tukevan perustan poliisitoimen kehittämiselle ja poliittisille päätöksille. n Mikko Paatero poliisiylijohtaja VUOSIKERTOMUS 2008 SISÄASIAINMINISTERIÖ POLIISIOSASTO PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO PUHELIN (09) 16001 WWW.POLIISI.FI Toimittaja: Valokuvat: Kannen kuvat: Aija Tiainen Esko Jämsä, Soila Puurtinen, Pasi Kemppainen, Aija Tiainen, puolustusvoimat, Aito-Media Esko Jämsä Yläkuva: Hankejohtaja Tiina Eränkö vastaa poliisin hallintorakenteen uudistuksesta. Alakuva: Vuoden Poliisi 2008 Leo Gullsten Helsingin Malmin poliisipiiristä. Ulkoasu: Jarkko Hurme, Painoyhtymä Oy Paino: Painoyhtymä Oy, Porvoo 2009 Sisältö Poliisiylijohtajan katsaus 2 Valvonta ja hälytys 4 Rikostorjunta 8 Lupapalvelut 12 Kansainvälinen yhteistyö 14 Henkilöstö 16 Talous 19 Poliisiylijohtajantuki 22 Sammandrag på svenska 24 2 Poliisi 2008 Poliisi 2008 3

Valvonta ja hälytys Hajautettu toiminta edellyttää hyvää suunnittelua ja johtamista sekä partioilta aikaisempaa suurempaa liikkuvuutta, jotta tehtävien määrä jakautuisi mahdollisimman tasaisesti partioiden kesken. Kun yhteisen johdon alaisena on aikaisempaa suurempi määrä partioita, voidaan partioita irrottaa myös teemaluontoiseen valvontaan. Tätä suositteli vuonna 2007 järjestyspoliisin tilaa selvittänyt työryhmä. Joulukuussa annettiin poliisiasetuksen muutos ja siihen liittyvä määräys poliisin kenttätoiminnan johtamisja koulutusjärjestelmästä, joka on johtamisen kehittämisen kannalta merkittävä asiakirja. Määräyksen toimeenpanoon liittyvä kenttäjohtamiskoulutus aloitettiin Poliisiammattikorkeakoulussa. Asetuksessa ja määräyksessä määritellään yleisjohtajan käsite, joka aikaisemmin oli esiintynyt virallisesti vain poliisin tilanneorganisaatiota koskevissa suunnitelmissa. Tavoitteena on lisätä päällystön osallistumista ja vastuuta päivittäisessä poliisitoiminnan johtamisessa. Kenttätoimintaa ja sen johtamista tukemaan voidaan perustaa tilannekeskus joko yhtä tai useampaa poliisilaitosta varten. Määräyksessä on kuitenkin mainittu, etteivät tilannekeskukset tee hätäkeskuksille kuuluvia tehtäviä. Tutkimuksen mukaan rattijuoppojen määrä liikennevirrassa (0,16 %) pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2007. Kiinni otettujen rattijuoppojen määrä väheni noin 1700:lla. Kiinni jääneitä rattijuoppoja oli 25 870. Henkilövahinkoon johtaneita alkoholionnettomuuksia sattui viime vuonna 867, mikä on 43 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan poliisiin rattijuopumusvalvonta pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2007. Rattijuopumus vaikuttaisi näiden lukujen perusteella olevan hieman vähenemässä. Myös liikenteen huumetapauksissa tapahtui myönteistä kehitystä. Tapausten määrä väheni noin 200:lla. Automaattivalvontaa tehostettiin Vuonna 2008 poliisin käytössä oli 85 automaattista valvontakameraa, joita käytettiin 850 kiinteässä valvontatolpassa. Kameravalvottuja teitä oli noin 3000 kilometriä. Automaattivalvonta tehostui huomattavasti vuoden 2008 aikana. Valvonnassa todettujen seuraamusten määrä oli 192 000. Edellisenä vuotena vastaava luku oli noin 90 000. Valvontakameroiden käyttöaika oli noin 290 000 tuntia. Tänä aikana noin 37,5 miljoonaa ajoneuvoa ohitti valvontapisteet. Kauhajoen kouluampumistapaus syyskuussa 2008 järkytti koko Suomea. Kauhajokelaiset poliisit Jani Rosenberg (vas.) ja Vesa Peura menivät koulurakennukseen sisälle ensimmäisten joukossa. Liikennekuolemat vähentyivät Liikenneturvallisuus parani liikennekuolemilla mitattuna. Liikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 34 ihmistä vähemmän vuoteen 2007 verrattuna. Toisaalta henkilövahinkoon johtaneita tieliikenneonnettomuuksia oli 6 845, mikä on noin 220 enemmän kuin vuonna 2007. Kokonaisvastuu siviilikriisinhallinnan poliisitoiminnasta kriisinhallintakeskukselle Poliisiin kansainväliseen siviilikriisinhallintaan liittyvät tehtävät siirtyivät 1.8.2008 uuden lain nojalla kriisinhallinta- Poliisin kaikkien hälytystehtävien määrä laski vuonna 2008 hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Hälytystehtäviä oli vuoden aikana 1 057 638. Vähennystä luvussa on vuoteen 2007 verrattuna runsaan 42 400 hälytyksen verran. Edellisten vuosien tapaan poliisia työllistivät eniten päihtyneet henkilöt, häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta sekä kotihälytykset. Hälytystehtävien kokonaismäärästä kiireellisimpien A-luokan tehtävien osuus oli noin 3,8 prosenttia eli yhteensä 39 750. Määrä laski edellisestä vuodesta prosentin kymmenesosalla. Kotihälytysten määrä laski edellisestä vuodesta yli 3 200 hälytyksellä, mutta samaan aikaan perheväkivaltatapauksen määrä nousi lähes 400:lla. Kotihälytyksiä oli kaiken kaikkiaan yli 86 000, joista perheväkivaltatapauksia oli lähes 19 000 eli 22 prosenttia. Katuturvallisuusindeksi oli 82,95 eli sunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2007 (82,90). Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Turvallisuus on sitä parempi, mitä suurempi tämä luku on. Poliisin keskimääräinen valtakunnallinen toimintavalmiusaika kiireellisinä hoidettavissa A-luokan hälytystehtävissä oli 12,3 minuuttia, mikä on hiukan edellistä vuotta parempi. Pisimpään poliisipartion paikalle tulo kesti Lapin (17,6 min.) ja Itä-Suomen (14,3 min.) lääneissä. Nopeimmin paikalla oltiin Etelä-Suomen läänissä (11,1 min) ja Helsingissä (11,6 min.). Toimintavalmiusaikaan vaikuttavat oleellisesti poliisilla käytössä olevien hälytyspartioiden määrä sekä välimatkat. Kenttätoimintaa kehitettiin hallinnon uudistusta varten Poliisin hallintorakenteen uudistukseen valmistauduttiin vuonna 2007. Vuoden 2008 alusta 90 kihlakunnan poliisilaitosta lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin 24 poliisilaitosta. Uudistus merkitsee poliisin kenttätoiminnan kehittämiselle uusia haasteita ja mahdollisuuksia, joita vuoden 2007 aikana kartoitettiin ja suunniteltiin. Suunnittelun pääperiaatteena oli, että kenttätoiminta säilyy hajautettuna pääpoliisiasemille ja poliisiasemille. Tavoitteena on turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus poliisilaitoksen koko alueella. Ammuskelupaikaksi joutunut luokkahuone Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksessa jouduttiin purkamaan seiniä myöten. 4 Poliisi 2008 Poliisi 2008 5

keskuksen (CMC) hoidettavaksi myös poliisimiesten rekrytoinnin ja ulkomaille lähtöön liittyvän logistiikan osalta. Kuopiossa Pelastusopiston tiloissa toimiva CMC vastaa myös tullin, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja eri alojen asiantuntijoiden peruskoulutuksen yhteisistä osioista. CMC edustaa Suomen valtiota työantajana siviilikriisinhallintatehtävissä olevien suomalaisten asiantuntijoiden palvelussuhteissa. Muutos ei kuitenkaan ole poistanut poliisin ylijohdon vastuuta tämän toiminnan yleisestä ohjauksesta ja koordinoinnista eikä siviilikriisinhallinnan koti- ja ulkomaisesta sidosryhmäyhteistyöstä niin ministeriöiden välisen yhteistyöryhmän kuin pohjoismaiden poliisien siviilikriisinhallintafoorumin kautta. Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) järjestää edelleen poliisihenkilöstölle tarkoitetut perus- ja jatkokurssit sekä siviilikriisinhallinnan poliisitehtävistä palanneille poliisimiehille järjestettävät debriefing -tilaisuudet. Laitonta maahantuloa torjuttiin yhdessä muiden viranomaisten kanssa Laitonta maahantuloa torjuttiin sisämaassa ulkomaalaisvalvonnalla sekä tiiviillä kansallisella ja kansainvälisellä viranomaisyhteistyöllä. Myös lupavalvonta on merkittävä osa laittoman maahantulon torjuntaa. Poliisi vastaa pääsääntöisesti sisämaan ulkomaalaisvalvonnasta. Suurin osa laittomasti Suomeen tulevista ulkomaalaisista saapuu maahan Euroopan unionin sisärajojen kautta. Poliisin sisämaan ulkomaalaisvalvonnan kehittämistä jatkettiin muun muassa lisäämällä ulkomaalaisasioihin liittyvää koulutusta, nimeämällä poliisilaitoksiin ulkomaalaisasioista vastaavat henkilöt sekä kehittämällä analyysiin perustuvaa teemavalvontaa. Poliisi osallistui Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation väliseen takaisinottosopimukseen liittyvän Suomen ja Venäjän federaation välisen täytäntöönpanopöytäkirjan laatimista valmistelleeseen valtuuskuntaan. Takaisinottosopimukset ovat keskeinen osa laittoman maahanmuuton hallinnassa. Tehokas ja nopea laittomasti maassa oleskelevien maasta poistaminen on osa onnistunutta laittoman maahantulon torjuntaa. Maasta poistamisten täytäntöönpanon koordinointi on keskitetty Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle. Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi merkittävästi vuonna 2008. Suomesta haki turvapaikkaa 4035 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2007 hakijoita oli 1505. Poliisi osallistuu turvapaikkaprosessia käsittelevän poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän toimintaan. Työryhmän tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti turvapaikkaprosessin käytännön toteuttamista. Työryhmä koordinoi ja kehittää turvapaikkaprosessin toimijoiden kuten vastaanottokeskusten, maahanmuuttoviraston, poliisin ja rajavartiolaitoksen välistä yhteistoimintaa. Poliisi osallistui myös poikkihallinnolliseen hankkeeseen, joka selvittää ulkomaalaislain perusteella säilöön otettujen kohtelua, säilöönottoyksikön toimintaa sekä säilöön ottamisen edellytyksiä ja menettelyjä. Turvapaikkatutkinnasta annettiin poliisin, rajavartiolaitoksen ja maahanmuuttoviraston yhteinen ohje. Hälytystehtävät, kappaletta Päihtynyt henkilö 104 991 103 513 103 131 100 692 91 591 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta 92 672 91 779 94 349 106 927 106 316 Kuljetustehtävä 57 560 57 000 55 296 54 105 51 765 Kotihälytys 74 206 81 223 85 591 89 367 86 116 Juopumus liikenteessä 59 350 54 878 51 355 52 709 46 580 Vahingonteko 21 248 22 081 20 935 23 756 21 600 Kaikki hälytystehtävät 998 459 1 027 342 1 072 748 1 100 067 1 057 638 A-luokan hälytystehtävät* 22 983 25 820 32 415 42 907 39 750 Hälytystehtävien jaottelussa käytetyt nimikkeet eivät vastaa suoraan rikosnimikkeitä. * Kiirellisinä hoidettavien A-luokan hälytystehtävien määrän kehitys johtuu tilastointiohjeiden tarkistamisesta. Lähde: Poliisin tulotietojärjestelmä Keskimääräinen toimintavalmiusaika A-luokan hälytystehtävissä, minuuttia Toimintavalmiusaika keskiarvo Etelä-Suomi 11,3 11,1 11,5 11,5 11,1 Länsi-Suomi 12,7 13,3 14,7 13,2 12,0 Itä-Suomi 15,7 15,0 15,4 14,4 14,3 Oulu 10,4 10,3 15,6 13,7 11,9 Lappi 15,6 17,8 18,0 18,1 17,6 Helsinki 7,9 8,0 10,4 11,5 11,6 Keskiarvo 11,5 12,3 13,7 12,9 12,3 Kotihälytykset, kappaletta Perheväkivalta 15 837 17 132 17 648 18 548 18 947 Poliisi tekee paljon yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Kuva Puolustusvoimien tuottaman Valmiuselokuvan kuvauksista, jossa oli mukana nokialainen ylikonstaapeli Markku Soltin. Katukerjäämistä selvitettiin Sisäasiainministeriön asettama työryhmä selvitti katukerjäämiseen liittyvien viranomaistoimien yhdenmukaistamisen tarvetta sekä eri viranomaisten toimintamalleja katukerjäämiseen liittyen. Suurimpien kaupunkiemme keskustoihin on viime vuosina ilmestynyt ulkomaalaisia yleensä Euroopan unionin uusista jäsenmaista saapuneita katukerjäläisiä. Kerjäläisten ilmestyminen katukuvaan liittyy osittain Euroopan unionin laajenemiseen 1.1.2007 ja siihen liittyen vapaan liikkumisen mahdollisuuteen. Kerjääminen ei ole järjestyslain tarkoittamaa yleisen järjestyksen tai turvallisuuden häiritsemistä. Mikäli kerjääminen on häiritsevää, poliisilla on mahdollisuus puuttua toimintaan. n Yhteensä 74 206 81 223 85 591 89 367 86 116 Katuturvallisuusindeksi 90,52 90,48 91,62 82,90 82,95 Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempi turvallisuus. 6 Poliisi 2008 Poliisi 2008 7

Rikostorjunta Kauhajoen ampumistapauksen tutkinnasta vastasi rikostarkastaja Jari Neulaniemi keskusrikospoliisin Vaasan yksiköstä. usvarmuus. Käytännössä tämä tarkoitti, että poliisissa tarkasteltiin, miten teknistä rikostutkintaa voitiin kehittää edelleen ja miten taataan kansalaisille tasavertainen palvelu poliisilaitosten määrän laskiessa 90:stä 24:ään. Poliisilaitosten toimintojen keskittäminen pääpoliisiasemalle antoi mahdollisuuden erityistoimintojen järjestämiseksi kaikille poliisilaitoksille. Niinpä poliisin hallintorakenneuudistuksen yhteydessä linjattiin, että kaikista uusista 24 poliisilaitoksesta löytyy teknisen rikostutkinnan osaajia. Teknisellä rikostutkinnalla on Suomessa vahvat perinteet. Jo 100 vuotta sitten Suomessa otettiin käyttöön järjestelmällinen sormenjälkitunnistus. Vuosikymmenten aikana teknisen rikostutkinnan keinot ovat lisääntyneet ja samalla teknisestä rikostutkinnasta on tullut arkipäiväistä rikostutkintaa. Yleisesti tunnettuja tekniikoita liittyy esimerkiksi DNA-näytteisiin, jalkineenjälkiin sekä uutena myös äänentunnistukseen. Teknistä rikostutkintaa voidaan hyödyntää kaikissa rikoslajeissa ja teknisellä tutkinnalla saatu näyttö voi olla hyvin ratkaisevassa asemassa rikoksen selvittämisessä ja tekijän saattamisessa rikosvastuuseen. Erityisen tärkeää on, että teknisen rikostutkinnan laatu on korkea. Jokainen poliisi saa koulutusta ensitoimenpiteistä, jotka tulee tehdä rikospaikalle saavuttaessa todisteiden löytämiseksi ja niiden suojaamiseksi. Päätoimisesti Suomessa työskentelee yhteensä lähes 300 poliisin henkilöstöön kuuluvaa teknistä rikostutkijaa, jotka paitsi tutkivat niin myös kehittävät tehokkaita työkaluja ja menetelmiä rikostorjunnan käyttöön. Perheväkivaltatehtävien määrä kasvoi Pahoinpitelyrikosten määrä vuonna 2008 oli 34 642. Lukumäärä on lähes sama kuin 2007. Kotihälytysten määrä väheni eli luku oli 86 115 kun se 2007 oli 89 367. Perheväkivaltatehtävien määrä puolestaan lisääntyi 18 947, kun se 2007 oli 18 548. Kasvun yhtenä syynä on niin sanotun piilorikollisuuden esiin saaminen. Väkivaltarikollisuuden vähentämiseksi on lisätty yhteistyötä sosiaaliviranomaisten kanssa. Paikallisten ja alueellisten turvallisuussuunnitelmien eteneminen on varmistunut sisäisen turvallisuuden ohjelman linjausten mukaisesti. Yhteistyötä koulujen kanssa tiivistettiin Lähipoliisitoiminta on poliisin keinoista tärkeimpiä myös väkivallan torjunnassa. Lähipoliisitoiminnassa korostuu erityisesti osallistuminen moniammatillisiin tiimeihin ja työryhmiin paikallistasolla ja kenttätyössä. Vuoden 2008 aikana poliisin ja koulujen yhteistyö on tiivistynyt entisestään. Poliisi on osallistunut aktiivisesti koulurauha- yhteistyöhön (mukana ovat Opetushallitus, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Folkhälsan). Pääteemana on ollut koulukiusaamisen ehkäisy. Koulurauha julistettiin viime elokuussa Espoossa. Poliisi on tarjonnut väkivallan torjuntaan liittyen nuorten kanssa toimiville viranomaisille asiantuntemustaan käytännön työhön ja koulutukseen. Koulukiusaamisen ehkäisemistä on korostettu koulu-, lähi- ja nuorisopoliisin toiminnassa. Poliisin ylijohdossa valmisteltiin linjauskirjettä poliisin ja koulun yhteistyöstä. Poliisi on tuottanut myös ennalta ehkäisevää materiaali eri poliisitoiminnan sektoreille. Poliisin ennalta estävän materiaalin koordinaatiota hoitaa Poliisiammattikorkeakoulu. Vuosi 2008 oli rikostorjunnan näkökulmasta onnistunut, koska poliisihallinnon uudistukseen valmistautumisesta huolimatta poliisin rikostorjunnan tulokset säilyivät kokonaisuudessaan edellisten vuosien kaltaisina Vuonna 2008 poliisin tietoon tuli 875 603 rikosta, joka kasvoi edellisestä vuodesta 7,4 %. Rikoslakirikoksia tuli poliisin tietoon yhteensä 538 218, joka laski edellisestä vuodesta 2,4 %. Rikoslakirikoksia selvitettiin 355 681 (edellisenä vuonna 372 732). Rikosten selvitystaso onnistuttiin ylläpitämään kohtalaisena. Omaisuusrikokset ovat määrällisesti suurin ryhmä ja niitä tuli poliisin tietoon 256 490 eli kasvua edellisestä vuodesta 2 %. Selvitettyjen omaisuusrikosten määrä oli 38,6 % (38,9 % vuonna 2007) ja rikoslakirikoksista (mukaan lukien liikennerikokset) selvisi 66,1 % (67,6 % vuonna 2007). Huumausainerikoksia tuli poliisin tietoon vuonna 2008 yhteensä 15 370 kappaletta (15 466 vuonna 2007), joista törkeiden huumausainerikosten osuus oli 724 kappaletta (882 vuonna 2007). Poliisi jatkoi vuonna 2008 edellisenä vuonna aloitettuja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatoimia Väkivaltarikosten määrä jatkoi nousuaan. Osasyynä tähän on poliisin tehostunut toiminta väkivaltarikosten paljastamisessa sekä muiden viranomaisten aktivoiminen ilmoittaa epäillyistä väkivaltarikoksista. Vuonna 2008 poliisin tietoon tuli 36 046 väkivaltarikosta (edellisenä vuonna 35 905) joista poliisi selvitti 28 217 (vuonna 2007 vastaava luku oli 26 886). Väkivaltarikoksiin kuuluvat tilastoissa henkirikokset, pahoinpitelyt, raiskaukset ja näiden yritykset sekä pakottaminen sukupuoliyhteyteen. Törkeiden yksilöön kohdistuvien rikosten selvitysprosentti on noussut viime vuodesta ollen vuonna 2008 82,9 % (vuonna 2007 76,8 %). Painopisteenä teknisen rikostutkinnan kehittäminen Vuoden 2008 rikostorjunnan erityisenä kehittämiskohteena oli teknisen rikostutkinnan kehittäminen ja oike- Väkivaltarikosten kehitys 38 000 36 000 34 000 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 VÄKIVALTARIKOKSET: murha murhan yritys surma surman yritys tappo tapon yritys törkeä pahoinpitely törkeän pahoinpitelyn yritys pahoinpitely pahoinpitelyn yritys lievä pahoinpitely törkeä raiskaus törkeän raiskauksen yritys raiskaus raiskauksen yritys pakottaminen sukupuoliyhteyteen 8 Poliisi 2008 Poliisi 2008 9

Suomeen ei suoranaista terrorismin uhkaa Väkivaltainen radikalisoituminen ei koske vain viranomaisia vaan myös merkittävää osaa yhteiskunnan sektoreista. Ilmiön ymmärtäminen ja siihen puuttuminen edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä. Väkivaltaisen radikalisoitumisen näkökulmasta tilanteemme on parempi verrattuna moneen muuhun maahan, sillä Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu suoraa terrorismin uhkaa. Ennalta estävällä toiminnalla ja varautumisella pyritään vaikuttamaan tilanteen hyvänä säilymiseen. Sisäisen turvallisuuden ohjelman Turvallinen elämä jokaiselle toimenpiteinä on muun muassa kartoittaa eri viranomaisten mahdollisuudet ja keinot tukea terrorismin torjunnan kansallisia vastuutahoja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta estämisessä. Terrorismin torjunnan kansallisen strategian laadinnan kautta määritellään eri viranomaisten vastuut ja roolit. Radikalisoitumisen syntyyn vaikuttavia tekijöitä kartoitetaan tutkimuksen keinoin. Viranomaistoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon olemassa olevaa Suomessa toteutettua terrorismia ja radikalisoitumista käsittelevää tutkimusta sekä tarvittaessa käynnistetään uusia tutkimushankkeita. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusraportti väkivaltaisen radikalisoitumisen tilanteesta valmistui joulukuussa 2008. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on laaja-alainen yhteistyö eri viranomaisten välillä ääriliikkeiden laittoman toiminnan ennalta ehkäisemiseksi. Poikkihallinnollisen selvitysten avulla laaditaan toimenpidesuosituksia eri viranomaisille väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta estämiseksi. Aktiivinen ote suvaitsevaisuuden lisäämiseksi Vuonna 2008 poliisi jatkoi työtään rasismin torjunnassa ja suvaitsevaisuuden lisäämisessä. Poliisi seurasi yhteiskunnallista keskustelua, puuttui tietoonsa tulleisiin rasistisiin rikoksiin, suoritti esitutkintaa ja pyrki ennalta ehkäisemään niitä muun muassa tekemällä sidosryhmäyhteistyötä ja osallistumalla eri hankkeisiin. Poliisi on usean viime vuoden aikana toiminut yhteistyössä muiden viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa pyrkien aktiivisesti alentamaan uhrien kynnystä ilmoittaa poliisille rasistiseksi epäillyistä rikoksista ja edelleen tätä työtä jatketaan. Erityisesti internet asettaa edelleen haasteita rasismin torjunnassa, sen paljastamisessa ja selvittämisessä, vaikka hyviä kokemuksia ja käytänteitä tehokkaasti suoritetusta esitutkinnasta on menneenä vuonnakin saatu. Rasistisen motiivin tunnistaminen varhaisessa vaiheessa, poliisin matala puuttumiskynnys sekä tiivis syyttäjäyhteistyö ovat merkittävässä asemassa rikosvastuun toteutumiseksi. Syyttäjän on saatava tieto teon rasistisesta motiivista, jotta hän voi vaatia rangaistuksen koventamisperustetta myöhemmässä rikosprosessissa. Käytännössä tämä esimerkiksi tarkoittaa, että rasistisesta motiivista tehdystä pahoinpitelystä voi seurata ankarampi tuomio. Rasistinen rikos on vain yksi viharikollisuuden ilmenemismuoto. Viharikoksilla tarkoitetaan rikoksia, joiden motiivina ovat ennakkoluulot esimerkiksi yksilön etniseen alkuperään, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Viharikoksen syynä voi siis olla myös esimerkiksi homofobia, islamfobia tai antisemitismi. Vuoden 2008 loppupuolella käynnistyi Poliisiammattikorkeakoulussa hanke, jonka tarkoituksena on kehittää nykyistä rasistisen rikollisuuden seurantajärjestelmää laajemmaksi viharikosseurannaksi. Poliisin analyysitoimintaa kehitettiin Poliisin analyysitoiminnan kehittämisen taustalla on toiminut useita vuosia sisäasiainministeriön asettama analyysitoiminnan kehittämisryhmä, joka on muun muassa suunnitellut analyysitoiminnan valtakunnallista koulutusta. Kyseessä on siis monivuotinen kehitystyö poliisin analyysitoiminnan eteenpäin viemiseksi. Analyysitoiminnan tarkoituksena on tuottaa analysoitua ja tutkittua tietoa toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa varten. Analyysitoiminnan merkitys on voimakkaassa kasvussa ja poliisitoiminnan yhteydessä on ryhdytty puhumaan entistä korostetummin tietojohtamisesta, jolla pyritään tiedon, tietämyksen ja osaamisen kokonaisvaltaisempaan strategiseen hyödyntämiseen ja hallintaan. Poliisissa tietojohtaminen käsitetään laajassa mielessä. Tietojohtamisella oikeaa tietoa Poliisin tietojohtamisen tarkoituksena on kehittää sellaisia toimintatapoja, joiden avulla saadaan esille poliisin strategisen ohjauksen ja operatiivisen toiminnan kannalta oikeata tietoa, joka välittyy oikeille ihmisille oikeaan aikaan, oikeassa mittakaavassa, oikeassa asiayhteydessä ja kustannuksiltaan oikeassa suhteessa, jotta he voivat toimia tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tietojohtamisessa on siis kysymys systemaattisesti kerätyn ja analysoidun tiedon, tiedon tulkinnasta ja asiayhteydestä syntyvän informaation sekä kokemusperäisen tietämyksen kokonaisvaltaisesta strategisesta hallinnasta ja johtamisesta. Peruslähtökohta on se, että on olemassa useita tiedon tasoja ja tiedon lajeja, joiden analysoinnissa tarvitaan sekä tekniikkaa että kriittistä inhimillistä ajattelua. Tietojohtamisen ja analyysitoiminnan tavoitteet ovat yhteneviä. Tulosohjaus ja analyysitoiminto kytkeytyvät toisiinsa sekä toiminnan tuloksellisuuden että johtamisen kautta. Tietojohtoisessa poliisitoiminnassa hyödynnetään erityisesti analyysitoiminnan tuloksia päätöksenteon tukena. Päätöksenteon perustuessa systemaattisesti kerättyyn ja analysoituun tietoon siinä korostuukin toiminnan oikea-aikaisuus, tarkoituksenmukaisuus ja tehtävien onnistunut priorisointi. Uusia määräyksiä salaisista pakkokeinoista Poliisin tietoon tullut rikollisuus, kappaletta Rikoslakirikokset(pl liikenne- ja huumausainerikokset) 341 234 327 347 313 169 329 371 339 108 Omaisuusrikokset 273 897 258 779 244 294 251 385 256 490 Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 3 460 3 237 3 105 3 716 3 686 Tutkittavana olevat tai tutkintaa odottavat talousrikosjutut 1 983 1 941 1 806 1 679 1 712 (ei rikosten määrä) Huumausainerikokset 14 496 14 478 13 374 15 466 15 370 Törkeät huumausainerikokset 579 564 658 882 724 Liikennerikokset 186 443 191 371 192 433 206 483 183 740 Kaikki rikokset 787 838 787 309 763 052 815 192 875 603 Väkivaltarikokset, kappaletta Ilmoitettu 30 844 31 656 31 941 35 905 36 046 Selvitetty 25 143 25 089 25 294 26 886 28 217 Rikosten selvitysprosentteja Omaisuusrikokset 37,3 39,6 38,6 38,9 38,6 Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 86,3 82,0 85,3 76,8 82,9 Rikoslakirikokset 65,1 66,9 67,1 67,6 66,1 Rikoslakirikokset (pl liikennerikokset) 47,9 49,8 49,1 49,5 49,5 Rikoksesta epäillyt ikäryhmittäin, kappaletta Ikäryhmä Rikoksesta epäiltyjen tekemien rikosten määrä Alle 14-vuotiaat 12 619 11 310 10 985 13 111 14 751 15-17 vuotiaat 36 178 40 063 36 174 40 943 42 702 18-20 vuotiaat 73 869 69 471 64 987 67 202 68 216 Yli 21-vuotiaat 506 428 519 040 510 038 561 208 599 499 Ikätieto puuttuu 2 797 3 015 2 590 2 616 3 338 Yhteensä 631 891 642 899 624 774 685 080 728 506 Sisäasiainministeriön antoi uuden asetuksen poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta keväällä 2008. Asetus sääntelee muun muassa valeostoon ja peitetoimintaan liittyvää keskitettyä järjestelyä, koulutusta, päätöksentekomenettelyä, toimenpiteiden käyttöä sekä valvontaa. Sisäasiainministeriön antama uusi määräys poliisin salaisen tiedonhankinnan järjestämisestä, käytöstä ja valvonnasta saatettiin voimaan kesällä 2008. Määräyksessä määritellään tarkemmin muun muassa valeoston ja peitetoiminnan menettelytavoista. Poliisin käyttämät salaiset pakkokeinot kirjataan erilliseen tietojärjestelmään, jonka valvonnasta ja käytöstä on erillinen määräys. Sisäasiainministeriö raportoi vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle poliisin tiedonhankinta- ja pakkokeinojen käytöstä, valvonnasta, vaikuttavuudesta sekä siitä, mikä merkitys telepakkokeinoilla, teknisellä valvonnalla ja teknisellä tarkkailulla on rikosten torjunnassa ja tutkinnassa. Nämä keinot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi törkeiden rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi ja niiden avulla on voitu paljastaa ja selvittää sellaisia rikoksia, jotka muutoin olisivat jääneet selvittämättä. n 10 Poliisi 2008 Poliisi 2008 11

Lupapalvelut Myönnetyt luvat, kappaletta 2004 2005 2006 2007 2007 Ajoluvat 292 760 305 387 325 678 336 835 357 091 Passit 365 947 432 304 515 778 374 375 433 522 Henkilökortit 37 145 35 445 39 886 51 234 71 404 Ampuma-aseluvat 84 083 77 636 82 047 85 409 82 629 Savonlinnan poliisilaitoksen lupakansliassa on tehty töitä henkilöstön jaksamisen eteen. Poliisin myöntämien lupien kokonaismäärä kasvoi vuonna 2008 yli 11 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Lupia myönnettiin yhteensä lähes 1,1 miljoonaa, kun niitä edellisenä vuonna myönnettiin runsaat 986 000 kappaletta. Passeja myönnettiin 433 522 kappaletta, mikä on vajaa 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007, mutta kuitenkin hieman alle neljä prosenttia vuodelle 2008 arvioitua määrää vähemmän. Henkilökorttien kysyntä sitä vastoin kasvoi lähes 40 prosenttia. Henkilökortteja myönnettiin 71 404 kappaletta. Aselupien määrä laski hieman yli kolme prosenttia vuodesta 2007, mutta oli kuitenkin 18 prosenttia vuodelle 2008 arvioitua enemmän. Aselupia myönnettiin 82 629 kappaletta. Ulkomaalaislupien määrä kasvoi lähes 16 prosenttia vuodesta 2007 ja yli neljänneksen vuodelle 2008 arvioitua enemmän. Tuttavuuden kehitys positiivista Lupatuotot vuonna 2008 olivat 40,2 miljoonaa euroa ja lupahallinnon kustannukset 32 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 tuotot olivat 35,8 miljoonaa ja kustannukset 27 miljoonaa. Poliisin lupapalvelujen tuottavuuden kehitys oli siis vuonna 2008 positiivista ja maksullisista lupapalveluista saatujen tuottojen kertymä ylitti lupapalveluista aiheutuneet kustannukset. Myös itse toiminnan voidaan katsoa tehostuneen, kun lupapalveluihin käytetty henkilötyövuosimäärä ei ole kasvanut lupamäärien kasvun suhteessa. Julkisten palvelujen laatubarometrin mukaan poliisin onnistuminen lupapalvelujen hoitamisessa heikkeni kuitenkin hieman edellisestä vuodesta. Lupapalveluja yhteispalvelupisteistä Poliisin lupapalvelujen tarjoamista tarkasteltiin kokonaisuutena hallintorakenteen uudistamisen yhteydessä vuonna 2008. Lupapalveluja vakituisesti tarjoavien poliisin pisteiden määrää on suunnitelmallisesti korvattu ja korvataan yhteispalvelupisteillä ja ajanvarauksella toimivilla palveluilla. Perinteisen palvelun tarjoamisen korvaavia muotoja kehitetään jatkuvasti, jotta palvelut voidaan edelleen tarjota alueellisesti tasa-arvoisesti ja kattavasti kohtuullisen välimatkan päässä palveluja tarvitsevien asuin- tai työpaikkakunnalta. Biometriset passit käyttöön Biometrisen tunnisteen sisältävät passit otettiin Suomessa käyttöön elokuussa 2006. Vuonna 2008 saavutettiin miljoonan myönnetyn biometrisen passin määrä. Biometriahankkeen toisen vaiheen valmistelut jatkuivat edelleen vuonna 2008 ja Suomella on valmius alkaa liittää passiin sormenjälki Euroopan Unionin määrittelemässä ajassa vuonna 2009. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä otettiin käyttöön kaikissa poliisilaitoksissa vuonna 2008. Järjestelmä on otettu vastaan hyvin. Sekä asiakas- että käyttäjätyytyväisyys on ollut hyvä. Sähköisen asioinnin kehittämistä jatketaan edelleen siten, että keväällä 2009 voidaan ottaa käyttöön kahdessa vaiheessa 16 lomaketta, joita käyttäen lupa-asioita voi panna vireille sähköisesti. Poliisi mukana yhteispalvelussa Poliisi on osallistunut aktiivisesti yhteispalvelun tehostamishankkeen työhön. Yhteispalvelusta etsitään keinoa tarjota palveluja alueellisesti yhdenvertaisesti poliisin omia henkilöresursseja tehokkaasti hyödyntäen. Toiminnan kehittäminen tähtää poliisin osalta siihen, että vuonna 2009 käyttöön otettavat kannettavat lupapalvelusalkut mahdollistavat poliisin oman henkilöstön siirtymisen hoitamaan kaikkia lupa-asioita mihin tahansa tähän tarkoitukseen soveltuvaan tilaan. Ajanvarauksen tehokas hyödyntäminen on tämän palveluntarjoamisen muodon kannalta keskeinen. Turvallisuusalan lainsäädännön uudistushanke käynnistyi Vuoden 2008 aikana käynnistyi yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainsäädännön uudistaminen. Lainsäädäntöhanke on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Turvallisuusalan valvontayksikkö toimii hankkeen vastuuvalmistelijana. Turvallisuusalan valvontayksikkö järjesti syksyllä Poliisiammattikorkeakoulussa vartioimisliikkeiden vastaaville hoitajille tarkoitetun koulutustilaisuuden. Kahteen samansisältöiseen koulutuspäivään otti osaa yhteensä reilut 140 henkilöä. Vartioimisliikelupien määrässä ei kuluneen vuoden aikana tapahtunut oleellista muutosta. Aselain uudistaminen aloitettiin Aselainsäädännön ja eräiden siihen liittyvien säädösten uudistamista koskeva hanke asetettiin 29.9.2008. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen muutoksien valmistelu aloitettiin kiireellisinä siten, että hallituksen esitys eduskunnalle voitaisiin antaa kevätkaudella 2009. Arpajaislain uudistamista koskevan hankkeen ensimmäisen vaiheen hallituksen esitys annettiin 26.6.2008 ja sitä täydentävä hallituksen esitys annettiin 5.12.2008. Hallituksen esitys sisältää muun muassa ehdotukset Rahapelifoorumin linjauksiin liittyvistä säädösesityksistä. Rahankeräysten valtakunnallisen valvontarekisterin määrittelytyö jatkui vuonna 2008. Rahoituksen puutteen vuoksi tekninen suunnittelu, toteutus, testaus ja käyttöönoton valmistelu siirtyivät seuraavalle vuodelle. n Nina Kokkonen (vas.), Päivi Seppänen ja Helena Immonen Savonlinnan poliisilaitoksesta rentoutuvat. 12 Poliisi 2008 Poliisi 2008 13

Kansainvälinen yhteistyö Suomen ja Venäjän välistä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen PTR-yhteistyötä pohdittiin tammikuussa 2008 Helsingissä poliisiylijohtaja Markku Salmisen (3. oikealta) johdolla. Salminen työskenteli poliisiylijohtajana heinäkuun loppuun saakka. Poliisin kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on tukea poliisin kansallisten tavoitteiden saavuttamista. Sisäasiainministeriön poliisiosasto osallistui syksyllä 2008 muun muassa sisäasiainministeriön kansainvälisten asioiden toimintapolitiikan päivittämiseen sekä Suomen tavoitteiden määrittelyyn uutta Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden monivuotista ohjelmaa (ns. Post- Haag-ohjelma) varten. Poliisitoimintaan liittyviä painopisteitä ovat erityisesti tietojenvaihdon sekä lainvalvontaviranomaisten operatiivisen yhteistyön tehostaminen. Poliisille uusi kansainvälisen toiminnan strategia Sisäasiainministeriön poliisiosasto asetti syksyllä 2008 työryhmän valmistelemaan uutta poliisin kansainvälisen toiminnan strategiaa vuosille 2009 2011. Strategialla täydennetään ja tarkennetaan sisäasiainministeriön kansainvälisiä asioita koskevan toimintapolitiikan linjauksia. Poliisin kansainvälisen toiminnan strategia perustuu neljään tavoitelinjaukseen, jotka ovat ennakoiva ja aktiivinen vaikuttaminen sekä tehokas kansallinen täytäntöönpano, kansainvälisen tietojenvaihdon ja rajat ylittävän poliisitoiminnan kehittäminen, tehokas kansainvälinen rikostorjuntayhteistyö sekä kansainvälisen osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen. Strategiassa asetetut tavoitteet ja edellytetyt toimenpiteet otetaan huomioon kaikessa poliisihallinnon kansainvälisessä toiminnassa. Ne sisällytetään jatkossa myös soveltuvin osin poliisin ylijohdon ja poliisiyksiköiden välisiin tulossopimuksiin. Kansainvälisen toiminnan strategia vahvistetaan helmikuussa 2009. Tietojenvaihtokysymyksistä keskusteltiin EU:n neuvoston tietojenvaihtotyöryhmä aloitti toimintansa keväällä 2008. Työryhmässä valmisteltiin muun muassa käytännön ohjeistusta niin sanotulle EU:n tietojenvaihtopuitepäätökselle. Puitepäätöksen tarkoituksena on yksinkertaistaa EU:n jäsenvaltioiden sekä Norjan, Islannin ja Sveitsin välistä tietojenvaihtoa rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi. Puitepäätös tuli saattaa kansallisesti voimaan 18.12.2008 mennessä. Suomessa valmisteltiin vuoden 2008 aikana puitepäätöksen täytäntöönpanolaki ja siihen liittyvä asetus, jotka tulevat voimaan helmikuussa 2009. Prümin sopimus tuli Suomen osalta voimaan kesäkuussa 2007, mutta sopimuksen kansalliset täytäntöönpanotoimenpiteet ovat viivästyneet sekä teknisten että taloudellisten kysymysten vuoksi. Näillä näkymin DNAtiedonvaihto voidaan aloittaa vuoden 2009 alkupuolella ja ajoneuvotietojen vaihto loppuvuodesta 2009. Sormenjälkitietojen vaihto lykkääntyy ainakin vuoteen 2010. Rajat ylittävät operatiiviset yhteistyömuodot ovat sovellettavissa jo nyt. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2008 neuvoston päätöksen, jolla Prümin sopimuksen keskeiset määräykset ja täytäntöönpanomääräykset tuodaan osaksi EU:n oikeusjärjestystä. Neuvoston päätös tulee voimaan vaiheittain siten, että tietojenvaihtoa koskevia määräyksiä aletaan soveltaa vuoden 2011 syksyllä ja poliisiyhteistyötä koskevia määräyksiä syksyllä 2009. Päätöksen soveltamiseen liittyvistä käytännön kysymyksistä keskusteltiin neuvoston tietojenvaihtotyöryhmässä syksyllä 2008. Kahdenvälistä yhteistyötä tiivistettiin Suomen sisäasiainministeriön ja Venäjän huumevalvontaviraston välillä syksyllä 2007 neuvoteltu erillinen sopimus yhteistyöstä huumausainerikosten torjumiseksi allekirjoitettiin Helsingissä lokakuussa 2008. Sopimus sisältää määräyksiä muun muassa tietojenvaihdosta sekä käytännön yhteistyöstä. Marraskuussa 2008 allekirjoitettiin uusi DNA-tiedonvaihtoa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja Suomen ja Viron poliisien sekä Viron oikeusministeriön alaisen rikoslaboratorion välillä. Pöytäkirjaan perustuva vertailu toteutettiin joulukuussa 2008. Viron Suomeen lähettämien tunnisteiden perusteella saatiin 71 varmaa ja 15 lähempää tarkastelua vaativaa henkilö-tahra-osumaa sekä 25 varmaa ja 12 tarkempaa analyysia edellyttävää osumaa rikostapausten välille. Suomen Viroon lähettämien tunnisteiden perustella saatiin puolestaan 28 varmaa ja 35 lähemmän tarkastelun vaativaa henkilö-tahra-osumaa sekä rikostapausten välille 22 varmaa ja 16 lähemmän tarkastelun vaativaa osumaa. Alustavia neuvotteluja vastaavan vertailun tekemisestä on käyty myös Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa. Uuden Europol-päätöksen käsittely loppusuoralla Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto saavutti huhtikuussa 2008 poliittisen yhteisymmärryksen Europol-yleissopimuksen korvaavasta neuvoston päätöksestä. Päätöksen tavoitteena on säädöspohjan joustavoittamisen lisäksi tehdä Europolin toimintaa tehostavia muutoksia. Säädöspohjan muuttumisen myötä Europolista tulee EU-virasto, joka saa rahoituksensa EU:n talousarviosta ja jonka henkilöstöön sovelletaan EU:n yleisiä henkilöstösääntöjä. Europolin hallintoneuvosto työsti vuonna 2008 neuvoston päätöksen edellyttämiä alemman tason sääntöjä, joilla on tarkoitus korvata Europol-yleissopimuksen perustella annetut aiemmat vastaavat säännöt. Vuoden 2008 jälkipuoliskolla saatiin valmiiksi muun muassa Europolin analyysitietokantoja koskevat säännöt, ulkosuhteita koskevat säännöt sekä yhteyshenkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännöt. Neuvoston Europolpäätös hyväksyttäneen lopullisesti alkuvuodesta 2009, ja sitä on tarkoitus soveltaa vuoden 2010 alusta lukien. Yhteistyö laajentuneella Schengenalueella käynnistyi Yhteistyö vuonna 2007 Schengen-alueeseen liittyneiden valtioiden (Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro) käynnistyi vuoden 2008 aikana. Tarkastukset Schengen-alueen sisäisillä maa- ja merirajoilla poistettiin 21.12.2007 ja rajatarkastukset lentokentillä 30.3.2008. Uuden Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen on sen sijaan edelleen vaikeuksissa. SIS II -tietojärjestelmän tuli suunnitelmien mukaan olla valmis vuoden 2008 lopussa, mutta järjestelmän testauksissa ilmeni vuoden 2008 loppupuolella runsaasti vakavia ongelmia. Ongelmia analysoidaan ja yritetään korjata kevään 2009 aikana. SIS II -järjestelmän uutta valmistumisaikataulua ei ole vielä lopullisesti vahvistettu. Viivästymisen vuoksi Suomi keskeytti toistaiseksi myös oman kansallisen järjestelmänsä kehittämisen loppuvuodesta 2008. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea Suomessa Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea (CPT) teki Suomeen tarkastuskäynnin huhtikuussa 2008. Poliisi osallistui maatarkastukseen yhdessä muiden viranomaistahojen kanssa. Tarkastusraportti hyväksyttiin CPT:ssa marraskuussa 2008. Suomella on puoli vuotta aikaa antaa oma vastauksensa CPT:lle raporttiin sisältyvien suositusten täytäntöönpanosta. Raportissaan komitea kiinnitti huomiota muun muassa poliisin kiinni ottamien ja pidättämien ihmisten oikeussuojaan sekä heidän oikeuteensa valita vapaasti avustajansa. n Euroopan liikennepoliisijärjestö TISPOLin jäsenet tutustuivat suomalaiseen liikennevalvontaan kesäkuussa 2008. 14 Poliisi 2008 Poliisi 2008 15

Henkilöstö Vanhempi konstaapeli Leo Gullsten Helsingin Malmin poliisipiiristä valittiin Vuoden poliisiksi vuonna 2008. Poliisihallinnon henkilötyövuosien määrä vuonna 2008 oli 10 596 henkilötyövuotta. Määrä laski edellisestä vuodesta 176 henkilötyövuotta. Vähennystä oli kaikissa henkilöstöryhmissä. Poliiseja henkilötyövuosilla mitattuna vuonna 2008 oli 7 537. Vuoteen 2007 verrattuna poliisien määrä laski 42:lla. Opiskelijoiden määrä väheni myös edellisvuoteen nähden 42 henkilötyövuodella. Muun henkilöstön määrässä tapahtui eniten vähennystä, yhteensä 92 henkilötyövuotta. Henkilöstön vähennykset johtuvat osaltaan valtionhallinnon tuottavuusohjelmien toteuttamisesta poliisihallinnossa. Naisten osuus poliisihallinnon henkilöstöstä vuonna 2008 oli 27 %. Naisten määrä lisääntyi 1,2% edellisestä vuodesta. Miehistöstä naisia oli 16 %, alipäällystöstä 7 %, päällystöstä 6,5 % ja päälliköistä 2 %. Vuoden 2008 alusta lukien kihlakuntien yhteistä henkilöstöä koskeva järjestely purettiin ja pääosa kihlakuntien yhteisestä henkilöstöstä siirrettiin osaksi poliisihallintoa. Tämän muutoksen yhteydessä poliisihallintoon siirtyi yhteensä 189 poliisihallinnon muuhun henkilöstöön kuuluvaa henkilöä. Maaliskuun 2008 alussa perustettiin Poliisin tietohallintokeskuksen pohjalta Hallinnonalan tietohallintokeskus. Perustamisen yhteydessä Poliisin tietohallintokeskuksen henkilökunta kokonaisuudessaan siirtyi osaksi Hallinnonalan tietohallintokeskusta. Tämän lisäksi muista poliisihallinnon yksiköistä siirtyi yhteensä 62 henkilöä Hallinnonalan tietohallintokeskukseen. Tuottavuuden tehostaminen jatkui Vuonna 2006 aloitettiin valtionhallinnon tuottavuusohjelmien toteuttaminen, jota on jatkettu vuosina 2007-2008. Tuottavuutta on tarkoitus tehostaa mm. uudistamalla rakenteita ja toimintaa sekä lisäämällä tietotekniikan käyttöä. Poliisihallinnon tuottavuusohjelmia ovat muun muassa: n poliisin hallintorakenneuudistus mukaan lukien palveluverkoston kehittäminen n sähköisen asioinnin lisääminen n Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisikoulun yhdistäminen, joka toteutui vuoden 2008 alusta lukien Tuottavuusohjelmiin sisältyvät henkilöstövähennykset toteutetaan eläkepoistuman avulla. Poliisitoimen henkilöstön vähennystavoite vuoteen 2011 mennessä on 447 henkilötyövuotta. Vähennyksiä ei kohdisteta operatiiviseen poliisihenkilöstöön. Poliisin hallintorakennetta uudistetaan Poliisin hallintorakenteen uudistuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuoden 2009 alusta, jolloin 90 kihlakunnan poliisilaitoksen tilalle perustettiin 24 poliisilaitosta. Vuoden 2009 alusta lähtien Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen läänin alueella on seitsemän poliisilaitosta, Itä-Suomessa ja Oulussa kummassakin kolme poliisilaitosta ja Lapin läänin alueella kaksi poliisilaitosta. Samanaikaisesti poliisilaitosten toimialuepäätöksen kanssa tehtiin sisäasiainministeriön päätös uusien poliisilaitosten pääpoliisiasemista ja poliisiasemien sijaintipaikoista. Poliisin palveluverkkoa järjestettiin uudestaan. Poliisin palvelut säilyvät ennallaan, mutta niiden toteutustapaa uudistetaan. Osa muutoksista tuli voimaan 1.1.2009 ja loput porrastetusti vuoden 2010 loppuun mennessä. Hallituksen tekemän linjauksen mukaisesti hallintorakenneuudistuksen toisessa vaiheessa poliisi siirtyy vuoden 2010 alusta kaksiportaiseen hallintomalliin, jonka mukaan nykyisestä poliisin ylijohdosta ja poliisin lääninjohdoista koostuvan poliisin keskushallintoviranomaisen suorassa alaisuudessa ovat poliisilaitokset sekä keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liikkuva poliisi, poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus. Henkilöstöbarometri toteutettiin Koko poliisihallinnossa toteutettiin keväällä 2008 henkilöstöbarometri, jossa peilattiin poliisissa työskentelevien käsityksiä muun muassa työtyytyväisyydestä, työyhteisön toimivuudesta, tuloskeskustelujen käymisestä, arvoista, sitoutuneisuudesta, terveydestä ja stressitekijöistä, johtamisesta ja esimiestyöstä sekä tulosjohtamisen toteutumisesta. Henkilöstöbarometrin tulosten yleisilme oli myönteinen. Aikaisempiin henkilöstöbarometrituloksiin nähden tuloksissa ei tapahtunut dramaattisia muutoksia vaan kehitys on ollut pienin askelin myönteiseen suuntaan vievä. Poliisioppilaitokset yhdistyivät Suomen kaksi poliisioppilaitosta, Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu, yhdistyivät vuoden 2008 alusta alkaen. Uusi oppilaitos, Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk), aloitti toimintansa Tampereen Hervannassa tammikuussa 2008. Poliisin perustutkintoon haki vuoden 2008 hakujaksoilla yhteensä 947 henkilöä eli huomattavasti vähemmän kuin aiempina vuosina. Poliisin ammatin kiinnostavuuden laskuun vaikutti erityisesti julkinen keskustelu työllisyystilanteesta. Hakijamäärän väheneminen saatiin kuitenkin pysäytettyä vuoden 2008 aikana, ja vuoden 2009 ensimmäisellä hakujaksolla hakijamäärä oli kasvanut selvästi kahden edellisen vuoden tilanteeseen verrattuna. Vuodelle 2008 oli varattu 312 aloituspaikkaa, mutta paikkoja jäi täyttämättä lähes sata. Valintakriteerit pysyivät muuttumattomina eli koulutukseen hyväksymisen raja pidettiin aiemmalla tasolla. Perustutkinnon suoritti vuonna 2008 yhteensä 472 opiskelijaa. Valmistuneista ruotsinkielisen perustutkinnon suoritti 34 opiskelijaa. Utsjoen poliisin palvelutoimisto oli vuonna 2008 Suomen ja koko EU:n pohjoisin poliisiasema. Vanhempi konstaapeli Vesa Huhtala (vas.), toimistosihteeri Ulla Soininkallio ja nimismies Kauno Fagerström aseman rappusilla. 16 Poliisi 2008 Poliisi 2008 17

Poliisin henkilöstön henkilötyövuosien määrät Päälliköt 149 145 144 143 129 Päällystö 618 651 672 670 670 Alipäällystö 2 500 2 440 2 396 2 339 2 228 Miehistö 4 522 4 509 4 457 4 427 4 517 Opiskelijat 447 456 500 524 482 Vartijat 412 406 397 401 391 Toimistotyöntekijät 1 531 1 517 1 483 1 430 1 522 Muut 775 804 822 839 726 Koko henkilöstö 10 954 10 928 10 871 10 773 10 665 Poliisimiesten henkilötyövuodet (ilman opiskelijoita) 7 789 7 746 7 669 7 579 7 545 Tampereen Hervannassa Poliisiammattikorkeakoulun kupeessa sijaitseva Poliisimuseo aloitti toimintansa syyskuussa 2008. Alipäällystökoulutukseen oli toimintavuonna 294 hakijaa. Vuoden 2009 koulutukseen valittiin 68 opiskelijaa, joista ruotsinkieliseen koulutukseen 15 opiskelijaa. Poliisialipäällystön tutkinnon suoritti 52 henkilöä. Päällystökoulutukseen haki vuoden 2008 hakujaksolla 61 henkilöä, ja heistä valitaan opiskelijat vuonna 2009 alkavaan koulutukseen. Vuonna 2008 valmistuivat ensimmäiset uusimuotoisen poliisipäällystön tutkinnon suorittaneet opiskelijat, yhteensä 5 henkilöä. Ensimmäiset poliisin erikoistumisopinnot suorittaneet opiskelijat valmistuivat vuonna 2008: neljä opiskelijaa, jotka aloittivat teknisen tutkinnan erikoistumisopinnot vuonna 2005, saivat todistukset opinto-ohjelman suorittamisesta. Uusia poliisikoiranohjaajia valmistui 11. Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin noin 200 erilaista täydennyskoulutustilaisuutta. Seminaareihin, neuvottelupäiville ja poliisihallinnon ammatillisille kursseille osallistui noin 5 800 henkilöä. Tutkimusta sisäisestä turvallisuudesta Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään riippumatonta yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä poliisialan tutkimusta. Tutkimuksen avulla luodaan perustaa poliisikoulutukselle, kehitetään poliisin toimintaa ja parannetaan sisäistä turvallisuutta. Tutkimus on jaettu viiteen tutkimusalueeseen: huumausainerikollisuuteen, kokonaisrikollisuuteen, poliisihallintoon, poliisitoimintaan ja talousrikollisuuteen. Vuonna 2008 tutkimusten aiheet liittyivät kiinteästi sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Tutkimushankkeiden keskeisimmät teemat olivat viranomaisyhteistyö, rikostiedustelu ja rikosanalyysi, rasistiset rikokset, terrorismi ja turvallisuusviranomaisten mediakuva. Poliisimuseo avautui yleisölle Poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä Tampereella toimiva valtakunnallinen Poliisimuseo avattiin syyskuussa 2008. Museo esittelee Suomen poliisin historiaa ja tekee poliisin toimintaa tunnetuksi. Poliisimuseo on osa Poliisiammattikorkeakoulua, ja se palvelee suurta yleisöä, poliisiorganisaatiota ja tutkijoita. Poliisimuseon ensimmäinen perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa toi ensimmäistä kertaa yleisön nähtäville kotimaisen poliisitoimen historian yhtenäisenä esityksenä. Näyttely kertoo Suomen poliisin kehittymisen historian aina keskiaikaisesta Ruotsin maakunnasta nykypoliisin erilaisiin toiminta-alueisiin. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on tilat erikoisnäyttelyille, jotka käsittelevät poliisitoiminnan eri puolia ja vaihtuvat 1-2 kertaa vuodessa. n Poliisit-sarja kuvattiin televisioon kesällä ja syksyllä 2008. Kuvassa Harri Valkeapää, ylikonstaapeli ja Sari Nuolikoski, vanhempi konstaapeli liikkuvasta poliisista. 18 Poliisi 2008 Poliisi 2008 19

Talous Poliisin menojen jakauma 2.1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 % 2.2. Henkilöstökulut 77 % 2.3. Vuokrat 8 % 2.4. Palvelujen ostot 8 % Poliisitoimen kokonaisrahoitus, milj 2006 2007 2008 Määräraha 26.10.01 576,7 582,2 640,0 90,0 % Edelliseltä vuodelta siirtynyt MR 28,2 23,4 19,4 2,7 % Arviomääräraha 26.10.20 2,3 2,1 2,2 0,3 % Lupatuotot 40,1 35,9 40,3 5,7 % Muut tuotot 12,2 10,1 9,3 1,3 % KOKONAISRAHOITUS 659,5 653,8 711,2 100% 2.5. Muut kulut 2 % 3. Investoinnit 1 % Poliisi investoi kuljetusvälineisiin 7,2 miljoonaa euroa vuonna 2008. Summa on pysynyt viime vuodet suunnillaan ennallaan. Poliisin määrärahojen käyttö vuonna 2008 oli 639,8 miljoonaa euroa. Poliisin kokonaismenot olivat 672,5 euroa. Tässä on eroa budjettiin 3,7 prosenttia. Tuottoja vuonna 2008 kertyi kaikkiaan 49,6 miljoonaa euroa, mikä ylitti budjetoidun tavoitteen 17,4 prosenttia. Henkilöstömenot olivat vuonna 2008 yhteensä 516,6 miljoonaa euroa. Summa oli 0,6 prosenttia budjetoitua pienempi. Henkilöstökulut olivat vuonna 2008 yhteensä 516,6 milj. euroa, kun budjetoitu oli 519,5 milj. euroa. Henkilöstökulut jäivät budjetoidusta 0,6 prosenttia. Kaikkiaan käyttömenot olivat 3 prosenttia budjetoitua pienemmän eli yhteensä 663,3 milj. euroa. Poliisin investointeihin oli vuonna 2008 budjetoitu kaikkiaan 14,9 miljoonaa euroa, josta toteutui 9,2 miljoonaa euroa. Investoinnit olivat siis 38 prosenttia budjetoitua pienemmät. Tietohallintokeskuksesta koko hallinnon keskus Vuoteen 2007 verrattuna vuoden 2008 suurimmat rakenteelliset muutokset olivat kihlakuntajärjestelmän purku sekä Poliisin tietohallintokeskuksen muuttuminen koko sisäasiainhallinnonalan tietotekniikkakeskukseksi (HAL- TIK). Poliisin momentille siirtyi kihlakuntajärjestelmän purun myötä noin 37,2 miljoonaa euroa. Kihlakunnissa poliisin lupapalvelu- ja tukitehtäviä tehneet henkilöt siirtyivät poliisilaitoksiin. Kihlakuntien henkilöstö siirtyi poliisin palvelukseen. Kihlakuntajärjestelmän purku näkyi selvimmin toimitilakulujen nousuna. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta 69 prosenttia ollen yhteensä 59,3 milj. euroa. Vuodelle 2009 siirtyi määrärahaa kaikkiaan 33,7 miljoonaa euroa. Tässä summassa on Poliisin tekniikkakeskuksen liiketuloa 0,23 miljoonaa euroa sekä Hallinnonalan tietotekniikkakeskuksen poliisin hankerahoituksesta siirtyvä erän 0,06 miljoonaa. Poliisitoiminnan kokonaiskustannukset kasvoivat hiukan Poliisin kokonaiskustannukset vuonna 2008 olivat yhteensä 700,2 miljoonaa euroa, missä on 1,8 prosenttia kasvua edellisestä vuodesta. Poliisin avainprosesseista rikostorjunnan kokonaiskustannukset olivat suurimmat eli 44,2 % kokonaiskustannuksista. Rikostorjunnan kustannukset olivat 309,3 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 4,9 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin oli valvonta, jonka osuus oli 31,4 % eli 219,9 miljoonaa euroa. Valvonnan kustannukset kasvoivat 6,3 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Hälytystoiminnan kustannukset olivat vuonna 2008 yhteensä 72 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 3,7 miljoonaa euroa. Lupapalveluiden kokonaiskustannukset olivat 51,3 miljoonaa euroa ja poliisin muiden tehtävien kustannukset 47,7 miljoonaa euroa. Poliisitoiminnan kokonaiskustannukset asukasta kohden vuonna 2008 olivat 132 euroa, kun ne vuonna 2007 olivat 130 euroa. n Poliisin kokonaisrahoitus milj 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2006 2007 2008 Muut tuotot Lupatuotot Arviomääräraha 26.10.20 Edelliseltä vuodelta siirtynyt MR Määräraha 26.10.01 2.1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 % Poliisin avainprosessien kustannusten jakauma 2.2. Henkilöstökulut 77 % 350 000 300 000 2.3. Vuokrat 8 % 250 000 200 000 2.4. Palvelujen ostot 8 % 150 000 2.5. Muut kulut 2100 % 000 50 000 3. Investoinnit 1 % 0 Valvonta Hälytystoiminta Rikostorjunta Lupapalvelut Muut tehtävät 2006 2007 2008 Rikostorjunnan kustannukset Poliisin hälyytystoiminnan kustannukset 1 000,00 80,0 900,00 70,0 68,1 62,2 800,00 60,0 56,6 700,00 50,0 600,00 40,0 500,00 400,00 30,0 300,00 20,0 200,00 10,0 100,00 0,0 0,00 2006 2007 2008 Kustannukset/kaikki selvitetyt rikokset Kustannukset/selvitetyt RL- rikokset 2006 2007 2008 Poliisitoiminnan kokonaiskustannukset asukasta kohden Poliisin investoinnint 140 132 130 132 milj 8,0 120 7,0 100 6,0 5,0 80 4,0 60 3,0 40 2,0 1,0 20 0 3.1. Kuljetusvälineet 3.2. Tieto- ja viestintälaitteet/-järjestelmät kalustaminen 3.3. Toimitilojen 3.4. Muut investoinnit 0 2006 2007 2008 2006 2007 2008 2006 20 Poliisi 2008 Poliisi 2008 21

Poliisiylijohtajan tuki Laillisuusvalvonnalla vahvistettiin kansalaisten luottamusta poliisiin roista tehtiin viime vuonna 13, edellisenä vuonna näitä päätöksiä tehtiin 12. Laillisuusvalvonta on keino, jolla osaltaan varmistetaan se, että poliisin toiminta on säädösten ja hyvän hallintotavan mukaista. Tämä on perusedellytys sille, että kansalaiset voivat luottaa poliisiin - sen kaikessa toiminnassa. Laillisuusvalvonnan keskeisenä tehtävänä on ennalta estää ja korjata virheellisiä menettelyjä, ohjata oikeisiin menettelytapoihin sekä edellytysten täyttyessä saattaa asia esitutkintaan. Poliisin toiminnan laillisuuden valvonta muodostuu ylimpien laillisuusvalvojien sekä erityisvaltuutettujen suorittamasta ulkoisesta valvonnasta että hallinnon sisäisestä valvonnasta, jota toteuttavat esimiesvirastot ja poliisin yksiköt. Viime vuosina poliisille uskotut uudet toimivaltuudet ovat entisestään korostaneet uskottavan valvonnan merkitystä. Kun poliisi on saanut käyttöönsä uusia toimivaltuuksia ja uutta teknologiaa rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, tulee myös huolehtia siitä, että valvonta pysyy mukana kaikilla tasoilla. Poliisimiestä epäillään yhä harvemmin rikoksesta Koulutus ja tutkimus poliisin tietoturvatoiminnan teemoina Poliisihallinnon tietoturvallisuuden kehittämisessä tultiin vaiheeseen, jossa organisaation tietoturvallisuuden kehityssuuntien tueksi suoritettiin organisaation kattava tietoturvakartoitus. Poliisin kartoituksen osana selvitettiin myös koko sisäasiainhallinnon osalta vastaava tilanne, jolloin vertailutietoa oli käytettävissä myös muista viranomaistahoista. Poliisin henkilöstön koulutukseen panostettiin edelleen sisäasiainhallinnon yhteisen tietoturvallisuuden verkkokoulutuksen ja puolustusvoimien kanssa tehtävän koulutusyhteistyön muodossa. Tavoitteena on erityisosaamisen lisäksi tietoturvallisuuden yhtenäinen perustaso koko organisaatiossa. Turvallisuus- ja tietoturvatoimintojen suunnittelu osana poliisin uutta hallintorakennetta aloitettiin kuluneen vuoden aikana. Tarkoituksena on kehittää poliisin turvallisuusorganisaatiota kokonaisuutena palvelemaan muuttuvan organisaation tarpeita yhtenä turvallisuuslinjana. Poliisiosaston laillisuusvalvonnan vastuualue palaverissaan. Uusia lakeja hallintorakenteen uudistukseen Vuoden 2008 aikana valmisteltiin loppuun paikallispoliisin uuden hallintorakenteen edellyttämät lakia alemmanasteiset säännökset sekä valmistauduttiin uudistuksen toimeenpanoon. Samalla aloitettiin poliisin hallintorakenteen uudistamisen toisen vaiheen täysipainoinen valmistelu, jolla tähdätään poliisin ylijohtona toimivan sisäasiainministeriön poliisiosaston ja poliisin lääninjohtojen organisoimiseen uudeksi Poliisihallitus -nimiseksi keskushallintoviranomaiseksi 1.1.2010 lukien. Kahtena muuna mittavana lakihankkeena aloitettiin ampuma-aselainsäädännön uudistushanke sekä yksityisen turvallisuusalan lainsäädännön kokonaisuudistus. Kumpikin hanke tullaan toteuttamaan kaksivaiheisina. Esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistusta oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteishankkeena valmisteleva toimikunta jatkoi aktiivisesti työtään tarkoituksenaan, että kokonaisuudistusta koskeva loppumietintö voitaisiin antaa keväällä 2009. Myös arpajaislakihankkeen valmistelua jatkettiin tiiviisti. Lisäksi valmisteltiin biometristen tunnisteiden (sormenjäljet) käyttöönottoa passeissa koskeva hallituksen esitys annettavaksi eduskunnalle heti vuoden 2009 alkupuolella sekä jatkettiin arpajaislain uudistamisen valmistelua. Vuonna 2008 poliisiosaston valmisteluvastuulla olleita muita lakihankkeita olivat muun muassa laki viranomaisten välisestä yhteistyöstä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttaminen. Eduskunnalle annettiin seuraavat hallituksen esitykset: n laki poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta n rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain muutos (ns. EY:n III rahanpesudirektiivi) n laki Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta. Vuonna 2008 poliisin toiminnasta tehtiin poliisin lääninjohdoille, poliisin valtakunnallisille yksiköille ja Helsingin poliisilaitokselle yli 900 kantelua. Näiden lisäksi poliisin toiminnasta kanneltiin myös ylimmille laillisuusvalvojille sekä poliisilaitoksille. Vuodesta 2005 vuoteen 2008 sisäasiainministeriön poliisiosastolle tulleiden kanteluiden määrä on noussut 186:sta 281:een. Moitteeseen tai ohjaavaan kannanottoon on päädytty noin 5-10 prosentissa tapauksista. Vastaavana aikana tulleiden kansalaiskirjeiden määrä on noussut 99:sta 189:ään. Poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten määrä on neljän viimeisen vuoden aikana vähentynyt lähes sadalla, vuonna 2005 tehtyjen rikosilmoitusten määrä oli 735, kun vuonna 2008 niitä kirjattiin 638. Pääosa ilmoituksista on koskenut voimankäyttötilanteita tai poliisimiehen vapaa-ajallaan tekemiksi epäiltyjä rikoksia. Vain muutama prosentti näistä epäillyistä rikoksista on johtanut tuomioon saakka. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimesta (EIT) tulleiden selvitys- ja lausuntopyyntöjen määrät ovat edelliseen vuoteen verrattuna lisääntyneet yli kolminkertaisesti. Vuonna 2008 sisäasiainministeriön poliisiosasto teki selvityksiä ja antoi lausuntoja seuraavasti: 35 EIT-asiaa, 13 OKA-asiaa (oikeuskansleri), 33 EOA-asiaa (eduskunnan oikeusasiamis). Sisäasiainministeriön poliisiosaston myöntämien erityisten poliisivaltuuksien määrä on selvästi lisääntynyt. Vuonna 2008 myönnettiin erityisiä poliisivaltuuksia 27 henkilölle, kun edellisenä vuonna niitä myönnettiin 7 henkilölle. Päätöksiä rangaistusten täytäntöönpanojen siir- Kriisitilanteet kehittivät viranomaisten viestintävalmiuksia Poliisi ja poliisin työtä käsitellään julkisuudessa päivittäin. Eniten julkisuutta saaneita tapahtumia ovat olleet koulusurmat. Viranomaisten viestintää Jokelassa ja Kauhajoella on tutkittu laajasti useassa eri hankkeessa. Tuloksia on voitu hyödyntää tehokkaasti poliisin oman viestinnän kehittämisessä. Esimerkiksi Kauhajoen tapauksen jälkeen poliisi on saanut viestinnästään kiittävää palautetta. Poliisissa käynnistettiin viestintästrategian valmistelu. Sen osana arvioidaan viestinnän nykytila ja määritetään kehittämisen painopisteet. Paikallispoliisin viestintäkäytäntöjen yhtenäistämistä jatkettiin osana uusien poliisilaitosten perustamista erityisesti henkilöstöresurssien, verkkopalveluiden sisällön, ulkoisten tiedotteiden jakelun ja vaativien tilanteiden viestinnän osalta. Poliisin yhteisiä viestintäkanavia (Seitti-intranet, poliisi.fi ja Poliisi-lehti) ylläpidettiin ja kehitettiin. Poliisi osallistui viranomaisten yhteisiin valtakunnallisiin ennalta ehkäiseviin viestintäkampanjoihin sekä turvallisuus ja puolustus 2008 messuille Lahdessa. Uutena hankkeena tuettiin Poliisit-televisiosarjan tuotantoa. n 22 Poliisi 2008 Poliisi 2008 23

Sammandrag på svenska Poliisi-sarja kuvattiin televisioon kesällä ja syksyllä 2008. Kuvassa (vas.) Marcus Sundström, vanhempi konstaapeli ja Kristian Mickelsson, vanhempi konstaapeli Turun poliisilaitoksesta. 24 Poliisi 2008 Poliisi 2008 25

26 Poliisi 2008 Poliisi 2008 27

SISÄASIAINMINISTERIÖ POLIISIOSASTO PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO PUHELIN (09) 16001 WWW.POLIISI.FI