Liikenneturvan selvityksiä 1/217 Onnettomuudet ja talvikelit onnettomuusmäärät päivittäin talvina 2 216 Juha Valtonen
Juha Valtonen Onnettomuudet ja talvikelit onnettomuusmäärät päivittäin talvina 2 216 Liikenneturvan selvityksiä 1/217 Liikenneturva Helsinki 217
Kannen kuva: Nina Mönkkönen Verkkojulkaisu pdf (www.liikenneturva.fi) ISSN: 2341 852 ISBN: 978 951 56 225 1 (pdf)
Onnettomuudet ja talvikelit 24.1.217 1 Sisältö Sivu Talvikelit ja talvirenkaiden käyttömääräykset 2 Johtopäätökset 4 Liitteet Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 215 216 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 214 215 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 213 214 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 212 213 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 211 212 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 21 211 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 29 21 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 28 219 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 27 218 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 26 217 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 25 216 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 24 215 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 23 214 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 22 213 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 21 212 Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 2 211 Talvi ja nastarengasmääräysten muutokset Suomessa
Onnettomuudet ja talvikelit 24.1.217 2 Talvikelit ja talvirenkaiden käyttömääräykset Lumi ja jää tekevät tienpinnat liukkaiksi ja talviliikenteen haasteelliseksi. Autoilijat varautuvat liukkaisiin keleihin vaihtamalla talvirenkaat autoihinsa. Varsinkin henkilö ja pakettiautoissa talvirenkaat ovat usein nastarenkaat. Niiden käytön haittana on teiden kuluminen. Nastojen aiheuttamasta teiden kulumisesta taas aiheutuu terveydelle haitallisten pienhiukkasten pitoisuuden lisääntymistä hengitysilmaan. Autoilijoita kehotetaan vaihtamaan talvirenkaat hyvissä ajoin. Lainsäädännöllä on myös määrätty, että henkilö ja pakettiautoissa on käytettävä joulu, tammi, ja helmikuussa talvirenkaita, joissa on kulutuspinnan urasyvyyden oltava vähintään kolme millimetriä. Tämän vuoden alussa tuli Suomessa voimaan myös kuorma ja linja autoille samalle kolmen talvikuukauden ajaksi tiukemmat renkaiden urasyvyysvaatimukset sekä vaatimus käyttää talvirenkaita vetävillä akseleilla. Nastarenkaiden haittojen vähentämiseksi nastarenkaiden sallittua käyttöaikaa on puolestaan rajoitettu. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta lähtien. Keväällä nastarenkaiden käyttöaika päättyy viikko jälkeen pääsiäisen 1. Asetus sallii kuitenkin nastarenkaiden käytön myös muuna aikana, jos keliolosuhteet sitä edellyttävät. Pääsiäisen sijoittuminen kalenterissa vaihtelee vuosittain. Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana aikaisin nastarenkaiden käyttöajan päättyminen on 2. huhtikuuta (vuonna 235) ja myöhäisin on 29. huhtikuuta (vuosina 219 ja 23). Muuten päättymispäivät jakautuvat noiden aikaisimman ja myöhäisimmän välille suhteellisen tasaisesti, keskiluku päättymiselle on 17. huhtikuuta. Suomen, Ruotsin ja Norjan nasta ja talvirenkaita koskevat käyttömääräykset poikkeavat toisistaan. Kuva 1 Suomen, Ruotsin ja Norjan henkilöautojen talvirenkaita koskevat käyttöaikamääräykset Ahvenanmaalla nastarenkaiden sallittu käyttöaika poikkeaa muusta Suomesta. Siellä nastarenkaita saa käyttää syksyllä kaksi viikkoa aikaisemmin kuin muualla, eli 15. lokakuuta lähtien, ja käyttöaika päättyy 15. huhtikuuta. Talvirenkaiden pakollinen käyttöaika Ahvenanmaalla on sama kuin muualla Suomessa. 1 Nastarenkaiden sallitulle käyttöajalle on "käyttöasetuksessa" (VNa 1257/1992) mainittu myös vaihtoehtoinen päättymispäivä, joka on maaliskuun viimeinen päivä. Myöhäisempi päivämääristä on ratkaiseva, joten pääsiäisen jälkeisen maanantain pitäisi olla 3. maaliskuuta tai aikaisemmin, jotta tuo vaihtoehtoinen päivämäärä tulisi määrääväksi. Näin ollen pääsiäisunnuntain pitäisi olla 22. maaliskuuta tai aiemmin. Näin aikainen pääsiäinen on hyvin harvinainen - seuraavan kerran pääsiäissunnuntai on 22. maaliskuuta 27 vuoden kuluttua vuonna 2285.
Onnettomuudet ja talvikelit 24.1.217 3 Ruotsissa saa nastarenkaita käyttää 15. lokakuuta ja 15. huhtikuuta välisenä aikana. Ruotsin nastarenkaiden käyttöaika on siten sama kuin Ahvenanmaalla. Talvirenkaiden käyttöpakko Ruotsissa on kevätpuolella kuukauden pidempi kuin Suomessa, eli se jatkuu maaliskuun loppuun asti. Talvirenkaiden käyttöpakko kyseisenä aikana on Ruotsissa kirjattu muotoon "käytettävä milloin vallitsee talvikeli". Tämä mahdollistaa kesärenkaiden käytön myös talvikuukausina jos keli sen sallii. Ruotsissa poliisi määrittelee tarkemmin sen, milloin "vallitsee talvikeli". Norjassa nastarenkaiden sallittu käyttöaika on eri pohjoisosassa maata (Nordland, Troms ja Finnmark), jossa käyttöaika alkaa 16. lokakuuta ja päättyy huhtikuun lopussa. Muualla Norjassa sallittu käyttöaika on kuten Suomessa. Talvirenkaiden käyttöpakkoa ei Norjassa ole henkilöautoille ollenkaan, mutta talvirenkaiden käyttöä kuitenkin suositellaan. Sen sijaan kuorma autoille Norjassa on talvirengaspakko marraskuun 15. ja maaliskuun viimeisen päivän välisenä aikana. Kuorma autojen talvirengaspakkoa ei Norjassa ole sidottu keliin, kuten Ruotsissa, vaan vaatimus perustuu pelkästään mainittuihin päivämääriin. Ongelmana rengasmääräysten ajankohtien määräämisessä Suomessa on se, että talvet ovat Suomessa kovin erilaisia. Suomi on pitkä maa, jossa olosuhteet vaihtelevat paljon pohjois etelä suunnassa. Tämän selvityksen tarkoitus on koota yhteen viidentoista vuoden ajalta kuvausta talvikeleistä, ja niiden vaikutuksesta liikenteeseen. Kelin vaikutusta liikenteeseen kuvataan poliisin kirjaamien liikenneonnettomuuksien lukumäärällä. Aineisto on peräisin Liikenneviraston tietokannasta. Vuodesta 29 eteenpäin aineisto sisältää kaikki Manner Suomen onnettomuudet. Aikaisemmilta vuosilta aineistossa on vain valtion maanteilla (yleisillä teillä) tapahtuneet onnettomuudet. Tarkastelussa Suomi on jaettu neljään osaan siten, että on pyritty karkeasti noudattamaan talven keskimääräisen pituuden ja ankaruuden jakautumista Ilmatieteen laitoksen tietojen perusteella. Kuvassa 1 on tarkastelussa käytetyn aluejaon lisäksi esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta peräisin oleva esitys vuosien 1981 21 keskimääräisestä marraskuun viimeisen päivän ylimmästä lämpötilasta. Sitä voi pitää hyvin kuvaavana "talven pituuden ja ankaruuden" jakautumisen esityksenä. Tarkastelussa päädyttiin onnettomuusaineiston luokittelun yksinkertaistamiseksi maakuntapohjaiseen luokitteluun, jolla pääsi riittävän lähelle vastaavaa talven jakautumista Suomessa. Lumi-Suomi Väli-Suomi Lounais-Suomi Uusimaa Kuva 2 Keskimääräinen (1981 21) ylin lämpötila 3.11. (vasen kuva; Lähde: Ilmatieteen laitos) sekä tässä tarkastelussa käytetty aluejako ja aluiden nimitykset (kuva oikealla).
Onnettomuudet ja talvikelit 24.1.217 4 Liitteissä on esitetty vuodesta 2 lähtien talviajan onnettomuuksien lukumäärät päivittäin. Onettomuudet on jaettu poliisin onnettomuudesta kirjaaman kelitiedon mukaisesti "Talvikelin" onnettomuuksiin (jäinen, luminen punainen väri), "Paljaan märän kelin" (sininen väri) sekä "Paljaan kuivan kelin" onnettomuuksiin (keltainen väri). Lisäksi kuviin on merkitty onnettomuuksista kirjattujen lämpötila arvojen vaihteluväli (poikkeavien merkintöjen eliminoimiseksi on käytetty 1% ja 9% persentiilejä). Kyseisen lämpötilatiedon avulla voi kuvista melko hyvin ilmentää "talven tuloa". Lisäksi kuvaan on merkitty niin ikään onnettomuustiedosta peräisin oleva tieto lumisateesta. Jos päivän onnettomuuksista on yli 3 %:ssa tai vähintään viidessä onnettomuudessa merkitty säätiedoksi "lumisade" tai "räntäsade", niin päivän kohdalle on merkitty "asteriski" kuvaamaan lumisadetta. Sää tietoja täydennetään viittauksilla Ilmatieteenlaitoksen talvikausien kuvauksiin. Kuviin on merkitty myös kiinteällä viivalla onnettomuusmäärän liukuva keskiarvo (+/ yksi viikko), jotta päivittäisen vaihtelun suuruutta on helpompi seurata. Niistä päivistä, joina onnettomuusmäärä on ollut vähintään kaksinkertainen verrattuna kahden viikon liukuvaan keskiarvoon, on merkitty myös kyseinen päivämäärä. Lehtitiedoista (Helsingin Sanomat) on joiltakin näistä "piikkipäivistä" kerätty myös uutisointia kelin vaikutuksesta liikenteeseen. Kuviin on merkitty myös vihreällä vinoneliöllä päivämäärä, jolloin virallisesti on päättynyt nastarenkaiden sallittu käyttöaika (pääsiäismaanantaita seuraava maanantai). Kaavioiden lukuohje on vielä esitetty kuvassa 3. Kaavioista tulee huomioida myös, että lukumääräasteikko vaihtelee eri vuosina. Johtopäätökset Nastarenkaiden sallittu käyttöaika alkaa asetuksen mukaan marraskuun alussa. Määräys ohjaa talvirenkaiden vaihtoaikaa, koska nastarenkaiden osuus talvirenkaista on edelleen erittäin suuri. Varsinkin Pohjois Suomessa ensimmäiset talvikelit tulevat kuitenkin pääsääntöisesti lokakuun puolella, joten turvallisuuden kannalta päivämäärä on turhan myöhäinen. Esimerkiksi lokakuun 15. päivä, kuten Ruotsissa ja Ahvenanmaalla, voisi olla parempi valinta, mikäli määräyksellä halutaan turvallissuuslähtöisesti ohjata talvirenkaiden vaihtoa. Esimerkkinä "talvi yllätti autoilijat" ilmiöstä käy vaikka talvelta 212 213 lokakuun 26. päivä. Kevätpuolella nastarenkaiden sallitun käyttöajan sitomisella pääsiäiseen, on ilmeisesti ajatuksena ollut se, että kevättalvisen lomakauden liikenteeseen voitaisiin paremmin varustautua talvirenkailla. Pääsiäinen vaihtelee lähes kuukauden vaihteluvälillä, eikä ole mitään takeita, että kevään tulo noudattaisi pääsiäisen sijoittumista ajallisesti. Keväisin takatalven "yllättäminen" aiheuttaa ihan vastaavia liikennekaaoksia, kuin syksyisinkin "talven yllättäminen". Näistä käy esimerkkeinä vaikka 26.3.28 tai 17.3.25. Suomea koetteli peräkkäin neljä "kovaa" talvea vuosina 29 213. Varsinkin talvet 29 21 ja 21 211 olivat runsaslumisia, ja erittäin kylmä pakkaskausi kesti kumpanakin talvena eteläisessäkin Suomessa pitkään. Vastaavasti talvella 213 214 voi varsinaisen talven sanoa olleen korkeintaan kuukauden mittainen eteläisessä Suomessa. Tämä näkyy selvästi myös talvikuukausien onnettomuuksien kokonaismäärissä. Esimerkiksi kovana talvena 21 211 marraskuun ja helmikuun välisenä aikana tapahtui yhteensä lähes 5 % enemmän poliisin kirjaamia onnettomuuksia kuin vastaavina kuukausina leudon talven 213 214 aikana. Tämän perusteella voidaan sanoa, että talvirenkaiden käytölle on syytä olla vaatimuksia lainsäädännön tasolla, mutta ajallisesti ja paikallisesti tiukasti sidotut määräykset eivät ole toimivia. Autoilijoiden omalle harkinnalle tulee jättää riittävästi liikkumavaraa sopivan pyörien vaihtoajan valitsemiseksi, mutta samalla tulee huolehtia siitä, että vastuuttomaan riskinottoon renkaiden käytössä voidaan puuttua. Tämän vuoksi Ruotsin määräyksen muotoilu "käytettävä talvirenkaita kun vallitsee talvikeli" on joustavampi kuin Suomessa käytössä oleva kiinteä kolmen kuukauden "käytettävä joulu, tammi ja helmikuussa" määräys. Jos vastaava otettaisiin käyttöön Suomessakin, niin silloin myös ajankohta voisi olla pidempi, esimerkiksi: "käytettävä talvikelin vallitessa lokakuun 15.
Onnettomuudet ja talvikelit 24.1.217 5 ja huhtikuun 15 päivän välisenä aikana". Tällaisessa säätelyssä tulee kuitenkin huolehtia siitä, että "milloin vallitsee talvikeli" on selkeästi määritetty ja tiedotettu, jottei valvontatilanteessa asia ole epäselvä sen enempää valvojalla kuin valvonnan kohteellakaan. Vastaava joustavuus tulisi olla myös nastarenkaiden sallitulle käyttöajalle, koska useimmille talvirenkaat ovat yhtä kuin nastarenkaat. Nastarenkaiden sallittu käyttöaika voisi silloin olla sidottu samaan ajankohtaan: "muuna aikana nastarenkaita saa käyttää vain, jos keliolosuhteet sitä edellyttävät". Kuvassa 3 on vielä liitteissä esitettyjen kaavioiden lukuohje Kuva 3 Kaavioiden lukuohje Liitteet: Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvina vuosina 2 216 Nastarengasmääräysten kehitys Suomessa
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 215-216 24.1.217 6 Talvi 215 216 Ensimmäiset talvikelin onnettomuudet etelässäkin löytyvät maanantaina 12. lokakuuta (ks. kuva sivulla 4) lämpötilan käytyä lyhyesti pakkasen puolella. Ilmat lämpenivät kuitenkin nopeasti ja lämmintä jatkui pitkään ennen kuin vasta vuoden vaihteen aikoihin alkoi etelässä varsinaisesti talvi. Tosin marraskuun 2. päivän paikkeilla talvi teki tuloaan varsinkin muualla Suomessa ja häiritsi myös liikennettä, joskaan merkittäviä onnettomuuspiikkejä ei kuitenkaan noista keleistä aiheutunut. HS Kotimaa 22.11.215 Lumi katkoi sähköjä ja häiritsi liikennettä - tiet liukkaita myös sunnuntaina LUMIPYRY katkoi sähköjä lauantain vastaisen yön aikana etenkin Pirkanmaalla. Lauantaina lumisade painottui maan kaakkoisosasta Pohjanmaan rannikolle asti. Etelä- ja lounaisrannikolla on satanut myös vettä ja räntää. Sähköyhtiö Elenian asiakkaista noin 34 oli ilman sähköjä vielä lauantaina kello 2. Pahimmillaan Elenian alueella liki 39 asiakkaista oli lauantaina ilman sähköjä. Myös esimerkiksi Rauman Energian ja Vakka-Suomen Voiman, Tampereen Sähköverkon, Kymenlaakson Sähkön, Järvi-Suomen Energian ja alueilla ilmeni sähkökatkoja. Elenian alueella sähköjä tuskin saadaan palautettua kaikille asiakkaille viikonlopun aikana, vaikka korjaustöitä jatkettiin läpi sunnuntain vastaisen yön. HS:n meteorologin Ida-Reetta Jokelan mukaan Suomen yllä olevaan matalapaineeseen liittyvä hidasliikkeinen sadealue näyttää väistyvän sunnuntain aikana. Sunnuntain vastaisen yön aikana sateita odotettiin Jokelan mukaan vielä Etelä- ja Keski-Suomessa. Helsingin seudullakin sateita saadaan. Räntä tai pienet lumikuurot tuskin jäävät maahan pitkäksi aikaa. Kainuussa, Koillismaalla ja maan keskiosassa on odotettavissa vielä sunnuntaina heikkoja lumisadekuuroja. Maanantaiksi sadealue heikkenee ja väistyy itään. Pakkanen kiristyy maanantain vastaista yötä kohden, ja lännessä voi olla paikoin 1-15 pakkasastetta. Lapissa mitattiin lauantaina alkavan talven toistaiseksi kylmimmät lukemat. Utsjoella pakkasta oli 22,1 astetta. HUONO SÄÄ haittaa liikennettä suuressa osassa maata sunnuntaina. Lumipyryn takia ajokeli on erittäin huono Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Huono ajosää aiheutti lauantaina useita onnettomuuksia liikenteessä. Tampereella Valtatie 3:lla henkilöauto ajautui lumisohjoon ja törmäsi kaiteeseen, ja Nokiantiellä henkilöauto törmäsi linja-autoon ajautuessaan vastaantulevien kaistalle sohjoisella tiellä. Sää vaikuttaa paikoin myös junaliikenteeseen. Esimerkiksi Tampereen ja Jyväskylän välillä junavuoroja korvattiin lauantaina linja-autoilla. Ajantasaista tietoa junia korvaavista kuljetuksista saa VR:n liikennetilannepäivityksistä. Etelässä oli "musta joulu". Ilmatieteenlaitos: Lunta satoi joulun edellä 23. päivänä maan keskiosiin siten, että jouluaattona maa oli valkeana Pohjois-Karjalasta Pohjanmaan koillisosaan ulottuvan alueen pohjoispuolella. Joulupäivän lauha sää sulatti jälleen lumia maan keskiosista. Joulun jälkeen tapahtunut sään kylmeneminen pysäytti lumien sulamisen, mutta uutta luntakaan ei juuri satanut vuodenvaihteeseen mennessä Etelässä vasta tammikuussa loppiaisen jälkeisen viikonloppuna tuli kunnon lumipyry, mikä sekoitti liikennettä. HS Sunnuntai 22.1.216 Lukuisia ketjukolareita pääkaupunkiseudulla Ajokeli oli huono ja tilannenopeudet liian kovia. Pelti rytisi etenkin Espoossa. ERITTÄIN huono ajokeli ja autoilijoiden liian suuret tilannenopeudet poikivat lukuisia kolareita pääkaupunkiseudulla lauantaina. Varsinkin Espoossa Kehä I:llä ja Turunväylällä sattui päivän mittaan peräänajoja ja ketjukolareita. Myös Lahdenväylällä sattui kello puoli neljän aikaan kolmen auton ketjukolari. Yhteensä kolareissa oli iltapäivään mennessä osallisina lähemmäs kaksikymmentä autoa. Kenenkään ei tiedetty iltapäivään mennessä loukkaantuneen vakavasti. "KOLME HENKILÖÄ on altistunut. Vaikea sanoa, kuinka lieviä tai vakavia heidän vammansa ovat", ylikomisario Jorma Makkonen Helsingin poliisista kertoi Lahdenväylän onnettomuuspaikalta hiukan
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 215-216 24.1.217 7 ennen kello neljää iltapäivällä. Kolari sulki yhden Lahteen päin vievän kaistan Lahdenväylältä Kehä I:n ja Porvoonväylän väliltä. Makkosen mukaan alueella vaihdetaan paljon kaistaa, kun autoilijat ryhmittyvät lähtemään joko Lahden tai Porvoon suuntaan. PÄÄKAUPUNKISEUULLA pyrytti pitkin lauantaipäivää. "Lumi pöllyää, lämpötila on laskenut ja liukastanut tiet, näkyvyys on paikoin vain kymmenen metriä", päivystäjä Leena Vilén Länsi-Uudenmaan poliisista kertoi lauantaina iltapäivällä. Yksi syy kolareihin oli kuitenkin Vilénin mukaan yli muiden: "Ihminen on niin tyhmä, ettei ota huomioon olosuhteita." LIIKENNEVIRASTO VAROITTI jo lauantaiaamuna tiedotteessaan, että sakea lumisade haittaa päivän aikana näkyvyyttä varsinkin pääkaupunkiseudulla ja pitkin Suomen etelärannikkoa. "Kannattaa muistaa turvavälit ja tarkistaa ennen lähtöä, että pyyhkimet ovat siinä kunnossa että tuulilasi pysyy puhtaana", ohjeisti liikennepäivystäjä Petra Latvasalo Helsingin tieliikennekeskuksesta. Kaiken kaikkiaan talvi jäi kuitenkin etelässä vähälumiseksi. Etelä Suomea lukuunottamaat talvikelit jatkuivat maaliskuun lopulle asti. Pääsiäinen oli melko aikaisin pääsiäissunnuntain ollessa 27.3., joten nastarenkaiden käyttöaika päättyi jo ma 4.4. Niinpä Helsingin Sanomissa varoitettiin vielä pääsiäisliikenteeseen lähtijöitä: "Pääsiäisen menoliikenteessä ruuhkahuippu kiirastorstaina, talvirenkaat kannattaa jättää alle" "Ajokelin pitäisi olla kohtalainen, mutta jo Keski-Suomen pikkutiet ovat vielä sohjoisia."
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 215-216 24.1.217 8 Uusimaa Talvi 215 216 4 3 2 1 9.1. 1 1 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 Lounais Suomi Talvi 215 216 4 3 1 2 16.1. 4.11. 2.12. 26.1. 12.2. 23.3. 18.3. 1 1 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 Väli Suomi Talvi 215 216 8 7 6 5 4 3 2 1 18.12. 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 Lumi Suomi Talvi 215 216 4 26.2. 13.4. 1 1 3 1 2 1 13.11. 8.1. 5.3. 23.3. 1 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 214-215 24.1.217 9 Talvi 214 215 Pohjois Suomessa ensimmäiset talvikelin onnettomuudet näkyvät jo tiistaina 23. syyskuuta (ks. kuva sivulla 4). Merkittävää onnettomuuspiikkiä ei kuitenkaan noista keleistä vielä pohjoisessa aiheutunut. Helsingin sanomissa uutisoitiin jo samana päivänä kelien huonontumisesta. HS Kotimaa 23.9.214 Yöpakkaset ovat leviämässä koko maahan Viime viikolla pakkasraja kulki vielä Pohjanmaalla, mutta tällä viikolla lämpötila on laskemassa nollan alle koko Suomessa, myös pääkaupunkiseudulla. Yöpakkasia on mitattu Oulun yläpuolella, Pohjanmaalla ja jopa Länsi-Suomessa. "Tilanne hiukan elää, mutta yöpakkasia voidaan nähdä pääkaupunkiseudulla jo maanantain ja tiistain välisenä yönä, keskiviikkoaamulla viimeistään. Jos tähän saadaan mukaan sadetta, niin se tulee alas räntänä. Kannattaa siis varata aikaa liikenteeseen ja olla varovainen", sanoo HS:n meteorologi Jesse Heikkilä. SUNNUNTAINA Lapin Enontekiöllä satoi ensilumi. Ilmatieteen laitos todensi sen ensilumeksi, vaikka lunta satoi vain senttimetri aamukymmenen jälkeen. Ilmatieteen laitos ennustaa, että tiistaina myös maan itäosiin saadaan lunta. Syvä matalapaine siirtyy keskiviikon aikana idästä pohjoiseen, jonne ennustetaan lisää lunta. Lunta voi paikoin sataa Lapin itä- ja pohjoisosissa jopa yli 15 senttimetriä. Ensimmäinen talvikelien onnettomuuspiikkipäivä näkyy syksyn 214 onnettomuustilastossa Pohjois Suomessa lokakuun loppupuolella perjantaina 24.1.214. Silloin myös onnettomuuksista kirjatut lämpötilat olivat selvästi pakkasen puolella. Myös tämä uutisoitiin Helsingin Sanomissa: HS Lauantai 25.1.214 Ajokeli paikoin jopa erittäin huono Ajokeli oli perjantaina paikoin jopa erittäin huono, kertoo Ilmatieteen laitos. Huonoja ajokelejä on erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa. Suomeen levisi perjantaina lumi- ja räntäsadealue, ja sateet olivat runsaimmillaan juuri Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa. Pelastuslaitokset saivat paljon hälytyksiä ulosajoista. Vakavilta vahingoilta oli perjantaina alkuillasta vielä vältytty. Lauantain aikana sateen odotetaan muuttuvan vedeksi samalla kun sää lauhtuu. Marraskuussa 214 oli kaksi hankalaa kelijaksoa. Ensimmäinen niistä oli marraskuun 7. päivä, jolloin liikennevakuutuksesta korvattujen vahinkojen määrä oli toiseksi suurin (416 vahinkoa) vuonna 214 /liikennevakuutuksesta korvatut vahingot 214; LVK/. Ilmatieteenlaitos: Suureen osaan maan eteläosia saatiin talven ensimmäinen lumipeite 6. ja 7. päivänä, ja ainoastaan Ahvenanmaa, eteläinen VarsinaisSuomi, Uusimaa ja Etelä-Kymenlaakso pysyivät vielä lumettomina. Runsaimmin lunta eli noin 15 cm oli 8. päivän aamuna suunnilleen Tampere-Punkaharju-linjan molemmin puolin. Nämä lumet sekä myös maan keskiosien lumet sulivat kuitenkin nopeasti lauhan sään myötä. /fmi 11/214/ Liikenneonnettomuustilastossa tämä näkyy onnettomuuspiikkinä lähinnä Väli Suomen alueella, ja lievästi Länsirannikolla, mutta ei vielä Uudellamaalla. Toinen hankala kelipäivä marraskuussa muodostuu 21. päivästä. Se oli liikennevakuutuksesta korvattujen liikennevahinkojen määrässä vuoden 214 pahin päivä 457 vahinkoa. /liikennevakuutuksesta korvatut vahingot 214; LVK/. Tällöin tuli ensilumi myös Uudellemaalle ja Varsinais Suomeen. Lauhtumisen vuoksi lumet kuitenki sulivat pois. Ilmatieteenlaitoksen katsauksen mukaan "luminen ala laajeni 23. päivänä". Tieto ei ole ristiriitainen, sillä pyryt ja lumen kertyminen alkoi uutisen mukaisesti 21. päivänä, ja katsauksen tieto perustuu taas lumitietoihin, eli ko. päivämäärissä on tavallaan tarkasteltu saman sääilmiön eri vaiheita.
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 214-215 24.1.217 1 Ilmatieteenlaitos: Ensilumi myös lounaaseen. Luminen ala laajeni 23. päivänä, kun 5-1 cm paksu talven ensilumi saatiin suureen osaan Uuttamaata ja Varsinais-Suomea. Ahvenanmaa ja Lounaissaaristo pysyivät edelleen lumettomina. Kuukauden 25. päivän tienoilla maan eteläja keskiosiin virtasi lounaasta lauhaa ilmaa, jolloin lumet sulivat pois näiltä alueilta. Uudellamaalla tämä perjantaille osunut lumipyry tiesi liikenteelle ongelmapäivää, ja poliisi kirjasi 21. marraskuuta yli kaksinkertaisen onnettomuusmäärän (49 onnettomuutta) marraskuun keskiarvoon verrattuna (21 onnettomuutta). HS Lauantai 22.11.214 Talven ensimmäinen pyry sotki etelän liikenteen Pääkaupunkiseudulla ajettiin kymmeniä kolareita. Ainakin kaksi sairaalaan. Henkilöauto suistui tieltä Helsingin Viikissä perjantaina iltapäivällä. Pääkaupunkiseudulle iski perjantaina talven ensimmäinen pyry, ja jälki oli sen mukaista: kymmeniä kolareita ja ainakin kaksi sairaalaan. Tiet olivat tukossa ja osa lennoista myöhässä. Junat kulkivat. Lapset tekivät lumesta palloja, ukkoja ja elukoita eri puolilla Uuttamaata ja muuta Suomea. Helsingin tienoilla lunta alkoi sataa kahden maissa iltapäivällä. Paluuruuhkassa ajettiin sohjossa, moni vielä kesärenkailla vastoin poliisin varoituksia. Kolaripaikkojen raivaukset jatkuivat paikoin myöhään iltaan. Iltaa myöten kovin lumisade siirtyi pohjoiseen ja itään. Kaikkiaan lunta tuli illan ja yön mittaan viidestä kymmeneen senttiä. Lauantaina sateet ovat enää heikkoja ja paikallisia, ja viimeistään iltapäiväksi poutaantuu. Pakkasta on sen verran että maa pysyy valkoisena, ennustaa HS:n meteorologi Anniina Törmä. PAHIN onnettomuus sattui Vantaalla Kehä III:lla lähellä Nelostien liittymää. Rekan ja henkilöauton kolarista joutui sairaalaan kaksi ihmistä. Muualla Vantaalla ja Itä-Uudellamaalla onnettomuuksia kirjattiin kymmenkunta, Helsingissä kolmisenkymmentä. Espoossa suurimpana ongelmana olivat teiden tukkeeksi juuttuneet rekat ja bussit, mutta vakavilta loukkaantumisilta säästyttiin. Liikenne seisoi pitkään etenkin Kehä III:lla. Tukkoista oli myös muun muassa Tuusulanväylällä, Hämeenlinnanväylällä ja Lahdenväylällä. Talvi pysyi kuitenkin lauhana etelässä vielä pitkälle joulukuuta. Vasta aivan joulun paikkeilla pakastui ja lähes koko maahan saatiin valkea joulu. Ilmatieteenlaitos: Pohjanmaa peittyi lumella 2. päivään mennessä ja maan lounaisosat joulun edellä 22.päivänä. Niinpä joulu oli valkoinen koko maassa. Ainoastaan Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa lumipeite oli vielä epäyhtenäinen. Kevät 215 tuli etelään ajoissa. Maaliskuun 13. päivänä HS uutisoi otsikolla "Kesärenkaiden vaihtoralli alkoi jo etelässä - Useat autoilijat ovat luopuneet nastarenkaista tällä viikolla pääkaupunkiseudulla". Mutta sitten huhtikuun lopulla tuli takatalvi, josta HS otsikoi 1.4.215 "Takatalvi vie kevään ensimerkit - Orastava kevät hyytyi alkaneen viikon lumi- ja räntäsateisiin." Tämä näkyikin Uudenmaan onnettomuuskuvaajassa talvikelionnettomuuksien kasvuna maanantaina 3.3.215. Pohjois Suomessa talvikelit jatkuivat läpi talven tasaisesti, ja vielä maaliskuun puolenvälin jälkeen oli yksi piikkipäivä Pohjois Suomessa. Pääsiäinen oli 215 melko tavanomaiseen aikaan (sunnuntai 5.4.), joten nastarenkaiden sallittu käyttöaika päättyi virallisesti maanantaina 13.4. Vaikka pääosin talvikelit ovat onnettomuuskuvaajassa takanapäin, on Uuttamaata lukuunottamatta joissakin päivissä vielä näkyvissä pieniä määriä talvikelionnettomuuksia tuon päivän jälkeenkin. HS:ssä otsikoitiinkin vielä tiistaina 14. huhtikuuta, että "Kesärenkaiden vaihdon kanssa ei tarvitse hötkyillä"
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 214-215 24.1.217 11 Uusimaa Talvi 214 215 6 5 21.11. 1 4 3 2 1 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 3.3. 1 Lounais Suomi Talvi 214 215 4 3 1 2 16.1. 18.2. 5.3. 24.3. 1 1 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 Väli Suomi Talvi 214 215 8 7 6 5 4 3 2 1 7.11. 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 Lumi Suomi Talvi 214 215 4 1 1 3 2 3.1. 24.1. 18.12. 2.2. 6.3. 24.3. 1 1 1 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 213-214 24.1.217 12 Talvi 213 214 Päivittäisten onnettomuusmäärien kuvaajissa ensimmäiset talvikelionnettomuudet näkyvät kunnolla vasta lokakuun 17. ja 18. päivän paikkeilla Pohjois Suomessa ja osin myös Väli Suomen alueella. Onnettomuusmäärät olivat varsinkin Pohjois Suomessa jonkin verran koholla. Ilmatieteenlaitos: Aikaisimmat lumihavainnot tehtiin muutamilla paikoilla Itä- ja Pohjois-Suomessa jo 26.9. Lunta satoi myös Etelä-Suomessa, mutta ensimmäiseen ehjään lumipeitteeseen vaadittavaa 1 cm lumikerrosta ei maahan jäänyt. Osaan Lapissa ensimmäinen ehjä lumipeite saatiin lokakuun 1. päivän jälkeen ja maan keskiosaan sekä Kainuuseen lumipeite tuli monin paikoin 17. ja 18. päivän aikana matalapaineen ylittäessä maan etelä- ja keskiosan. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa lunta kertyi 18. päivän aamuun klo 9 mennessä paikoin yli 1 cm. Suurin lumensyvyys mitattiin aamulla Rautavaaran Ylä-Luostalla, jossa lunta oli 14 cm. Ensimmäinen ehjä lumipeite satoi maan keskiosaan noin viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Talvikuukausien keskilämpötila oli lähes koko maassa 2-4 astetta keskiarvojen yläpuolella. Sekä joulukuu että helmikuu olivat selvästi tavanomaista leudompia, mutta kylmä tammikuu toi talven keskilämpötilaa alaspäin. / fmi Syksy jatkui lauhana pitkään, niin että HS otsikoi 17.12.213: "Lumi ei ehdi etelään jouluksi - Hiihtämään pääsee vain tekolumella. Ruusutkin kukkivat yhä." Väli Suomen alueella talvikelit näyttäisivät alkaneen marraskuun 2 päivän paikkeilla. Myös Länsirannikolla näkyy jonkin verran talvikelejä marras joulukuun vaihteen molemmin puolin, mutta ei kovin selvänä onnettomuusmäärän kasvuna. Myös liikennevakuutuksesta korvattujen onnettomuuksien tilaston mukaan /Liikennevakuutuksesta korvatut liikennevahingot 213; LVK / alkutalvi 213 oli onnettomuuksien määrän kannalta melko tasainen. Vasta tammikuun kymmenennen päivän paikkeilla vuonna 214 Uudellamaallakin tuli selvä pakkaskausi, joka kesti helmikuun alkupäiville asti. Siitä lähtien ilmat olivat jälleen lauhoja. Ainoastaan maaliskuun puolenvälin jälkeen oli hieman takatalvea, mutta maaliskuun viimeisestä viikosta lähtien ei talvikelionnettomuuksia juurikaan kuvaajissa esiinny. Koko maassa ei merkittäviä talvikelipiikkipäivä näy. Selvin piikki näkyy Pohjois Suomessa joulukuun 2. päivänä (perjantai). Tämä piikki voi johtua myös liikennemäärän kasvun vaikutuksesta, sillä joulun menoliikenne alko tuolloin jo vaikuttaa viikonlopun sijoittumisesta johtuen. Pääsiäinen oli verrattain myöhään, niin että nastarenkaiden sallittu käyttöaika venyi aina huhtikuun lopulle asti, eli 28.4.214 asti. Talvikelionnettomuuksia ei enää huhtikuussa tilastoitu lukuunottamatta Pohjois Suomea, jossa vielä huhtikuun alussa oli jokunen talvikelillä tapahtunut onnettomuus.
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 213-214 24.1.217 13 Uusimaa Talvi 213 214 6 5 1 4 3 2 1 2.12. 31.1. 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 1 Lounais Suomi Talvi 213 214 4 3 2 1 7.1. 1 1 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 Väli Suomi Talvi 213 214 8 7 6 5 4 3 2 1 2.12. 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 Lumi Suomi Talvi 213 214 4 18.3. 1 1 3 1 2 27.11. 2.12. 31.12. 17.1. 1.2. 21.3. 1 1 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 212-213 24.1.217 14 Talvi 212 213 Talvi yllätti autoilijat lokakuussa 212. Ilmatieteenlaitos: Erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös laajemmin maan eteläosissa sattui neljä peräkkäistä runsaslumista talvea vuosina 29/21 212/213. Lumiset talvet saivat paljon palstatilaa mediassa muun muassa rautatieliikenteelle ja katujen kunnossapidolle aiheutuneiden ongelmien takia. /fmi tiedote 13.1.215 / tutkija Ilari Lehtonen Ilmatieteenlaitos: Ensimmäinen ehjä lumipeite saatiin monin paikoin maan länsiosaan 26.1.212. Etenkin Suomenselän alueella ja paikoin länsirannikolla lunta tuli lumikuurojen aikana runsaasti. Esimerkiksi Alajärvellä ja Kokkolassa lunta kertyi 26.1.212 klo 9 mennessä 23 cm. Myös maan eteläosassa lunta sateli hieman, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Vantaan havaintoasemalla mitattiin lumensyvyydeksi 1 cm. Kuitenkin esim. Helsingissä lumipeite jäi liian ohueksi ollakseen ensimmäinen ehjä lumipeite (vähintään 1 cm aamun klo 9 havainnossa). Maan keskiosassa ensimmäinen ehjä lumipeite tuli paikoin jo 23.1.212. Tuolloin lumensyvyydet olivat noin 1-3 cm. Nämä lumet sulivat kuitenkin pääasiassa pois ennen 26. päivän lumisateita. 16.-18.1. saatiin ensimmäinen ehjä lumipeite Keski- ja Etelä-Lappiin sekä osaan Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta. Suuressa osassa aluetta lunta tuli 1-5 cm, mutta Sallan värriötunturilla mitattiin 16. päivä aamulla 1 cm ja 17. päivä jo 18 cm. Tilastojen valossa ensimmäinen ehjä lumipeite satoi melko tavanomaiseen ajankohtaan. Runsas lumentulo pe 26. lokakuuta 212 näkyy liikenneonnettomuuksien määrässä, mikä oli noin nelinkertainen muihin päiviin verrattuna etenkin länsirannikon ja Väli Suomen kuvaajissa. Myös Uudellamaalla onnettomuuksien määrä yli kaksikertaistui, vaikka edellä kuvatun mukaisesti lunta ei paljoa siellä satanutkaan. Pohjois Suomessa, jossa lunta oli osin satanut jo runsasta viikkoa aikaisemmin, ei onnettomuusmäärissä näy merkittäviä "kelipiikkejä" lokakuussa. Myös liikennevakuutuksesta korvattujen onnettomuuksien määrässä pe 26. lokakuuta 212 oli ennätyksellisen huono /Liikennevakuutuksesta korvatut liikennevahingot 212; LVK/. Silloin tapahtui peräti 128 liikennevakuutuksesta korvattua liikennevahinkoa, mikä oli yli kolminkertainen päivittäiseen keskiarvoon vuonna 212. Se oli myös yli kaksinkertainen verrattuna kahden seuraavan talven (213 14 ja 214 15) ennätyspäiviin, jolloin pahimpien päivien vahinkomäärät jäivät alle viiden sadan. Kaikkiaan vuodelle 212 osui siten kaksi yli tuhannen vahingon päivää, sillä jo helmikuussa oli 3. päivä tämä raja ylittynyt. HS lauantai 27.1.212 Liukkailta tienpinnoilta ajettiin ulos Raaseporissa kuoli henkilöauton matkustaja, pääkaupunkiseudulla vältyttiin vakavilta onnettomuuksilta. Helsingissä Mannerheimintiellä oli perjantaiaamuna lunta. Moni jätti auton kotiin ja lähti työmatkaan julkisilla. Ensilumi valkaisi hetkeksi Helsingin kadut ja puistot perjantaiaamuna. Liukkaat tienpinnat aiheuttivat useita kymmeniä ulos- ja peräänajoja pääkaupunkiseudun aamuliikenteessä, kertoi Helsingin tieliikennekeskuksen päällikkö Mika Jaatinen. "Onneksi vakavilta turmilta vältyttiin", Jaatinen kertoi. MUUALLA maassa onnettomuuksia sattui kymmenittäin, pahin Raaseporin Baggöntiellä, missä mies kuoli henkilöauton ja täysperävaunuyhdistelmän törmäyksessä. Henkilöautossa matkustajana ollut mies kuoli matkalla sairaalaan. Kuljettaja oli menettänyt kääntyessään autonsa hallinnan ja törmännyt vastaan tulleeseen tukkirekkaan. Myös henkilöauton kuljettaja loukkaantui onnettomuudessa. Kolareita oli etenkin Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. HELSINGIN seudulla vähäiseen turmamäärään vaikutti Jaatisen mukaan se, että erittäin moni jätti auton kotiin ja lähti töihin julkisilla. "Suurin ongelma olivat kesärenkailla ajavat", Jaatinen arvioi. "Joidenkin arvioiden mukaan heitä on enemmistö, mutta itse arvioisin, että puolella oli
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 212-213 24.1.217 15 vielä kesärenkaat." Talvirenkaat vaihtaneita Jaatinen kehottaa muistamaan rauhallisen ajotavan ja riittävät turvavälit, sillä kesärenkailla ajavia on vielä viikonloppunakin liikenteessä paljon. TÖÖLÖN sairaalan tapaturma-asemalla liukas keli ei vaikuttanut juuri lainkaan potilasmääriin perjantaina, arvioi ylilääkäri Eero Hirvensalo iltapäivällä. "Muutamia nilkkamurtumia on tullut, samoin joitakin rannevammoja", Hirvensalo kertoi. Tapaturma-aseman kiireet kovenevat vasta sitten, kun uutta lunta sataa jäisten katupintojen päälle eivätkä ihmiset ole tarpeeksi varovaisia. Marraskuun alkuun mennessä Uudellamaalla ja länsirannikolla sää lämpeni ja lähes koko marraskuu on onnettomuuksien osalta paljaan kelin onnettomuuksia. Väli Suomessa sen sijaan marraskuun alkupuolella satoi vähän lisääkin lunta ja talvikelejä oli pitkin kuukautta jonkin verran. Marraskuun lopulla sää kylmeni ja talvi alkoi kunnolla etelässäkin. Keskiviikona marraskuun 28 päivänä sää pakastui ja alkoi etelässä lumisade. Se ei enää aiheuttanut ihan yhtä suurta onnettomuusmäärän kasvua kuin 26.1., mutta pe 3.11. oli kuitenkin talven toiseksi suurin onnettomuusmäärä Uudellamaalla. Pakkaset jatkuivat koko maassa koko joulukuun ja lumisadepäiviä oli useita. Ihan vuoden lopulla ja vuoden vaihteen molemmin puoli ilma lauhtu lyhytaikaisesti. Joulunpyhät osuivat niin, että välissä oli vähän työpäiviä. Tämä näkyy Uudenmaan ja länsirannikon onnettomuuksissa poikkeuksellisen pitkänä vähäonnettomuuksisena jaksona joulusta loppiaiseen. Ainoastaan jouluaattona oli Uudellamaalla poikeuksellisen paljon, ihan arkipäivän tasoisesti, liikenneonnettomuuksia. Talvi jatkui hyvin talvisena. Helmikuu oli tavanomaista lauhempi, mutta lunta tuli lisää. Ilmatieteenlaitos: Helmikuun 5.-1. päivänä saapui maan etelä- ja keskiosiin etelän ja kaakon suunnasta matalapaineita lumisateineen. Tällöin tapahtuivat suurimmat muutokset lumitilanteessa koko helmikuun aikana. Pääkaupunkiseudulle saatiin 5. päivänä lisää lunta noin 1 cm, muualle eteläisimpään Suomeen vähemmän. Maan etelä- ja keskiosissa lumensyvyys kasvoi etenkin 8.-1. päivänä, ja lunta saatiin lisää yleisesti 5-1 cm. Tämä näkyi myös liikenneonnettomuuksissa. Perjantai 8.2. olikin yksi vuoden pahimmista päivistä vuonna 213. Korvattujen vahinkojen määrä kipusi yli viiden sadan. Maaliskuussa oli vielä neljä yli viidensadan korvatun liikennevahingon päivää (maanantai 4.3., perjantai 8.3., keskiviikko 13.3. ja perjantai 15.3.). / Liikennevahinkotilasto 213/ Ilmatieteenlaitoksen mukaan maaliskuu 213 oli kylmä ja aurinkoinen. Ajankohtaan nähden selvästi lumisempaa oli Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, samoin pohjoisimmassa Lapissa. Suuressa osassa maan etelä ja keskiosia hanget olivat 4 6 sentin paksuisia. Ilmatieteenlaitos: Huhtikuun alkaessa maamme oli vielä kokonaan lumen peittämä. Ahvenanmaalla lumipeite oli kuitenkin epäyhtenäinen. Maaliskuussa alkanut kylmä säätyyppi jatkui vielä kuukauden ensimmäisellä kolmanneksella, ja niinpä lumipeitteen sulaminen oli tällöin hyvin hidasta, etenkin maan keskija pohjoisosissa. Maan lounaisosassa oli päivisin sen verran lämmintä, että lumipeite suli jonkin verran ja katosi Ahvenanmaalta jokseenkin kokonaan. Termisen kevään myötä lumen sulaminen pääsi kunnolla vauhtiin 1. päivän jälkeen maan etelä- ja keskiosissa ja suuressa osassa Lappia Maaliskuussa olikin vielä 18 päivää, jolloin talvikelin osuus päivän kaikista onnettomuuksista oli yli viidenneksen. Pääsiäinen oli maaliskuun lopulla, joten nastarenkaiden käyttöaika päättyi jo 8. huhtikuuta. Vielä edellisenä päivänä satoi lunta Uudellamaallakin. Länsirannikolla talvikelejä ilmeni vielä noin viikon nastarenkaiden virallisen käyttöajan jälkeen.
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 212-213 24.1.217 16 Uusimaa Talvi 212 213 8 7 26.1. 6 5 4 3 2 1 3.11. 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 Lounais Suomi Talvi 212 213 8 7 6 5 4 3 2 1 Syys Loka 26.1. Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti 5.1. 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 8.1. 16.1. 8.2. 8.2. 18.2. 4.3. 2.3. 18.3. 5.4. 1 1 1 1 Väli Suomi Talvi 212 213 Onnettomuuksien lkm 26.1. 12 ºC 1 1 8 6 4 8.1. 12.3. 1 2 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 Lumi Suomi Talvi 212 213 4 3 1 2 18.1. 2.2. 6.3. 22.3. 1 1 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 211-212 24.1.217 17 Talvi 211 212 Ainoastaan Pohjois Suomessa ilmeni talvikelejä vähäisesti lokakuussa. Lämpötila pysytteli plussan puolella vähäisiä poikkeuksia lukuunottamatta koko marraskuun. Itsenäisyyspäivän paikkeilla tuli lunta etelään, mutta vielä joulukuussakin lämpötilat rannikolla olivat pääosin plussan puolella. Vielä joulukuun puolessavälin rannikkoalueilla ei ollut lunta. Väli ja Pohjois Suomessa oli talvikelejä marraskuun puolesta välistä eteenpäin. Ilmatieteenlaitos: Myrskymatalapaine liikkui Etelä-Suomen yli sunnuntaina 27.11.211. Keskituulen nopeus oli kovimmillaan Hangon Russarössä noin 25 m/s ja puuskissa tuuli yltyi merellä yli 3 metriin sekunnissa. Maa-alueillakin tuulen puuskat ylittivät paikoin 2 m/s. Esimerkiksi Helsingin Kumpulassa mitattiin yli 22 m/s puuskia. Myrskymatalan pohjoispuolella sateet muuttuivat lumisiksi. Runsaimpia lumisateet olivat Jyväskylä-Joensuu -linjalla, missä lunta satoi enimmillään 17 cm. Maan keskiosassa saatiin nyt monin paikoin maahan ensimmäinen peittävä lumipeite. Itä-Suomessa ensilumet satoivat monin paikoin jo aiemmin marraskuussa, mutta ne olivat jo ehtineet sulaa pois ennen sunnuntain lumisateita. /fmi/ Ilmatieteenlaitoksen kuvauksen mukainen marraskuinen myrskymatala ei näy mitenkään erityisenä piikkinä Väli Suomen liikenneonnettomuuksissa. Lunta ei ollut marraskuun alussa missään päin Suomea, mikä on harvinaista. Myös marraskuun päättyessä lunta oli vuodenaikaan nähden harvinaisen suppealla alueella. Joulukuu jatkuu leutona, sateisena ja myrskyisenä. Erityisesti Tapani myrsky teki tuhoja lounais Suomen alueella 26. joulukuuta. Joulukuun alkupuolella varsinkin Lounais Suomen alueella myrsky sekä lumi ja räntäsateet vaikeuttivat liikennettä. Helsingin Sanomat uutisoi siitä mm. seuraavasti HS sunnuntai 11.12.211 Huono keli sotki liikennettä kauan Tuulinen ja sateinen sää sotki liikennettä maalla ja merellä lauantaina. Tuuli oli voimakasta ja lähenteli merialueilla paikoittain myrskyrajaa. Pitkin päivää eri puolilla maata sattui myös kymmeniä ojaanajoja ja kolareita. Kauimmin liikennettä haittasi myöhään perjantai-iltana valtatie 2:lla Karkkilassa kaatunut sokerirekka, joka saatiin nostettua vasta lauantaina iltapäivällä. RUOTSINLAIVA Silja Serenade joutui odottamaan lauantaina satamaan pääsyä yli viisi tuntia Helsingin edustalla, jossa tuuli oli puuskittain myrskyistä. Tallink Siljan varatoimitusjohtaja Pasi Näkin mukaan matkustajilla ei kuitenkaan ollut tilanteessa mitään vaaraa. "Isossa laivassa on paljon tuulipinta-alaa. Joskus kun kova tuuli puhaltaa sopivasti oikealta suunnalta, se voi vaikeuttaa satamaan pääsemistä. Kapteeni päätti pelata varman päälle ja odottaa tuulen tyyntymistä." Silja Serenade pääsi lopulta satamaan Helsinkiin kello 15.3. Sen lähtö Tukholmaan viivästyi kahdella tunnilla. LAUANTAINA aamupäivällä sähköä vailla oli yli 2 kotitaloutta. Vielä illalla kello yhdeksän aikaan sähköttä oli noin 3 kotitaloutta Lounais-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla ei sattunut enää lauantaipäivän aikana huonosta säästä johtuneita onnettomuuksia. Huono ajokeli jatkuu tänään lumija räntäsateiden vuoksi. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastossa ei ollut yhtään yli viiden sadan liikennevahingon päivää alkutalven (syksyn 211) aikana. /Liikennevahinkotilasto 211/ Vasta tammikuussa 212 tulee kunnolla talvi etelään. Tammikuun 3. päivä uutisoi Helsingin sanomat huonoista keleistä. HS Tiistai 3.1.212 Liukkaassa kelissä useita kolareita Ajokeli oli maanantaina huono tai erittäin huono koko pääkaupunkiseudulla ja lähes koko maassa. Lumisade aiheutti liukkautta ja rekkojen luisumisia. Ojaanajoja ja kolareita tapahtui Uudellamaalla useita kymmeniä, mutta poliisin mukaan tilanne rauhoittui iltaa kohden. Vakavilta liikenneonnettomuuksilta vältyttiin. Pahin onnettomuus sattui Porvoossa, kun bussi suistui ojaan ja viisi matkustajaa
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 211-212 24.1.217 18 loukkaantui lievästi. Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli tuulen vuoksi käytössä yksi kiitotie. Ilta-Sanomien mukaan lomalento Egyptistä joutui laskeutumaan Tampereelle. Pääkaupunkiseudun raideliikenteessä lumisade aiheutti 1-15 minuutin myöhästymisiä. Vaihteen lämmityksen kauko-ohjausvika myöhästytti Joensuuhun matkanneen pendolinon lähtöä noin puolella tunnilla. HS: Tiistai 3.1.212 Lumiukkokeli tuli Helsinkiin Kauan kaivattu lumipeite valkaisi maanantaina Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun. Aamuyön tunneille jatkunut lumisade alkoi puolen päivän jälkeen ja toi pääkaupunkiseudulle ja koko Lounais-Suomeen 5-1 sentin lumikerroksen. Tiistaina sää on eilistä enemmän suojan puolella ja lämpötila noin nollassa. Silti Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi arveli lumen pysyvän maassa. Keskiviikkona lunta saadaan lisää. Sää tosin lämpiää, ja Helsingin eteläkärjessä sade voi muuttua rännäksi. Lähipäivien säät eivät huolestuttaneet maanantaina niitä, jotka ensimmäisten joukossa rynnistivät nauttimaan lumesta. Nämä tammikuun alun lumisateet eivät juurikaan näy Uudenmaan onnettomuustilastoissa Tammikuun 12. päivä tulee runsassateinen matalapaine, ja voimakkaimmat sateet kohdistuvat etäläiseen Suomeen, jossa sateet tulevat aluksi räntänä ja vetenä. Selvimmin onnettomuusmäärät nousevat Väli Suomen kuvaajassa. Ilmatieteenlaitos: Tammikuu oli lämpöoloiltaan selvästi kaksijakoinen: alkupuolisko oli tavanomaista lauhempi, mutta kuukauden loppupuolisko selvästi tavanomaista kylmempi. Kuukauden puolivälissä oli muutaman päivän kylmä jakso, mutta kunnolla sää kylmeni tammikuun viimeiselle viikolle siirryttäessä. Tammikuun 1. päivänä liikkui lumisadealue maamme yli itään ja sen jälkeen saapui runsaamman sateen alue maahamme. Voimakkain oli 12. ja 13. päivänä maan eteläosan yli liikkunut matalapaine, jonka yhteydessä lunta satoi runsaasti maan etelä- ja keskiosissa Tammikuu päättyi kireässä pakkassäässä ja sää oli yleisesti kylmimmillään helmikuunn 4.-6. päivänä, jolloin pakkanen kiristyi maan itäja pohjoisosissa yleisesti 3 ja 4 asteen välille. Muun muassa Vihdissä mitattiin -33,1 ja Lappeenrannassa -37,2 astetta. Korkeapaine alkoi heiketä jo kuukauden 5. päivän tienoilla, ja lännestä levisi lumisateita maahamme. Pohjanmaan maakunnissa ja Etelä-Lapissa satoi lunta 6. päivänä, ja pakkanen heikkeni yhden vuorokauden aikana paikoin jopa n. 25 C. Toinen lumisadealue ulottui 7. päivänä lähinnä maan eteläja keskiosiin. Helmikuun 3. päivästä tulee hyvin ongelmallinen Uudenmaan liikentessä. Pakkanen on kireää ja kova lumipyry sotkee liikenteen. Uudellamaalla ajetaan kolareita noin viisinkertainen määrä tavalliseen päivään verrattuna. Keli ei aiheuttanut suurempia ongelmia muualla Suomessa. Liikennevahinkotilastossa päivä näkyy ennätyshuonona. Korvattujen liikennevahinkojen määrä nousee jopa yli tuhanteen (18). /Liikennevahinkotilasto 212/ HS Tiistai 7.2.212 Lumipyryssä ajettiin satoja kolareita... Lumipyryssä ajettiin satoja kolareita Uudellamaalla viime perjantaina. Yli 4 loukkaantui. Ainakin kolme loukkaantunutta on vakavassa tilassa. Suurin kolarisuma keräytyi Lahdenväylälle, jossa myös puolustusvoimien Pasi-ajoneuvo törmäsi bussiin HS Sunnuntai 5.2.212 Monta kolariautoa oli kateissa Tiedekeskus Heurekan parkkipaikka Vantaan Tikkurilassa oli lauantaina kuin pommin jäljiltä. Väliaikaisella säilytyspaikalla makasi yli sata perjantain ketjukolareissa rytättyä autoa. Osa päätyy vielä liikenteeseen korjaamisen jälkeen. Suurinta osaa odottanee kohtalo varaosina ja romuttamoissa puristettuina paaluina.
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 211-212 24.1.217 19 OMAA autoaan oli etsimässä Mikko Puurula isänsä Jussi Puurulan kanssa. Tämä oli jo neljäs paikka, josta miehet yrittivät jäljittää auton nykyistä sijaintia. Etsintä alkoi jo edellisenä iltana, mutta autoa ei näkynyt enää Lahdenväylällä paikalla, jossa poliisi oli ilmoittanut sen olevan. Myös Heurekalla miehet kävivät jo kolaripäivän iltana tuloksetta. Lauantaiaamuna Puuruloiden sitkeät etsintätyöt jatkuivat. "Aamulla käytiin Autovahinkokeskuksessa Espoossa, josta tulimme taas tänne. Autoa ei vaan löydy mistään", sanoi Mikko Puurula. SIVUMMALLA karvalakkinen poliisi kävi läpi autoja ja pyyhki lunta, jotta saisi rekisterinumerot esiin. Hän kirjasi tietoja ylös papereihin. Paikalla oli myös autonhinaajia etsimässä autoja, jotka he olivat tuoneet paikalle kiireisenä iltana. Nyt autot olivat sikin sokin ympäri aluetta, ja omien löytäminen tuotti tuskaa. PUURULA joutui ketjukolariin lähdettyään auttamaan kolarisumaan joutunutta kuljetusliikkeensä autonkuljettajaa. Puurula suuntasi omalla autollaan apuun Keravalta, jossa sää oli täysin selkeä. "Yhtäkkiä Vantaalla se muuttui ihan täysin. Lumi pöllysi ja näkyvyys oli muutaman kymmenen metriä. Siinä vaiheessa joku urpo paineli vielä ohituskaistalta ylinopeutta ohi." VÄHÄN Helsingin rajan ylityksen jälkeen vastassa oli täysstoppi. Puurula näki edessään rysän ja sai auton pysäytettyä ennen törmäystä. Edessä oli autoja sekaisin ja toistensa päällä. Puurulan autoon törmättiin perästä ja sivuilta. Keula oli ainoa paikka, joka jäi puhtaaksi. "Tiesin, että takaa tulee vielä lisää perään. Odotin, tuleeko sieltä raskasta kalustoa. Autoon ei voinut jäädä, koska sehän olisi vetänyt henkilöautojen läpi kuin keilapallo." Puurula odotti sopivaa tilaisuutta nousta autosta, kunnes palomies huusi, että nyt kaikki ulos. Hän lähti vähissä vaatteissa pujottelemaan autojen välistä ja päältä tien sivuun. "TILANNE oli täysin kaoottinen. Lapset itkivät ja ihmisiä käveli ohi shokissa. Joiltain vuoti verta naamasta. Kaikkihan siinä olivat voimattomia." Lopulta Puurula löysi ammattiautoilijan, joka heitti hänet kotiovelle asti. "Kyllähän tässä oli kaikki katastrofin ainekset, onneksi se ei ilmeisesti vaatinut kuolonuhreja. Autoilijoilta on unohtunut terve järki. Ei osata ajaa sään mukaan", ihmettelee Puurula. HEUREKAN parkkipaikalla Puurulat yrittivät vielä miettiä, missä etsintöjä voisi jatkaa. Poliisien mukaan Ikean parkkipaikalle oli viety joitain autoja. Sinne siis. Taas hukkareissu. Pihalla ei näkynyt mitään. Alakerran parkkipaikalla oli vain ehjiä autoja. Viimeinen oljenkorsi oli merkkikorjaamo Espoossa. "Käydään siellä vielä matkalla kotiin Keravalle. Kai ne autotkin voivat sitten kadota jäljettömiin", ihmetteli isä Jussi Puurula. Sieltä auto viimein löytyi, pellit rytyssä, muttei läheskään lunastuskunnossa. "Kyllä siitä vielä auto saadaan", sanoi poika Mikko Puurula tyytyväisenä. Puurulat miettivät, missä auton etsintöjä voisi jatkaa. Pakkasen lauhtuminen ja lumisateet aiheuttavat vielä huippupäiviä liikennevahinkotilastossa helmikuun puolivälissä (17.2. 55 vahinkoa) sekä kuun lopussa (28.2. 546 vahinkoa). /Liikennevahinkotilasto 212/ Maaliskuun alkupuolella ilmat lämpiävät etelässä. Nastarenkaiden käyttöaika päättyy 16.4. Etelä ja Länsiranikko ovat olleet jo käytännössä lumettomia jonkin aikaa. Kuitenkin Keski Suomessa ja Pohjois Suomessa on vielä 15.4. runsaasti lunta. /fmi/
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 211-212 24.1.217 2 Uusimaa Talvi 211 212 Onnettomuuksien lkm 3.2. 8 ºC 7 6 5 4 3 2 1 2.1. 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 Lounais Suomi Talvi 211 212 4 28.2. 1 1 3 2 1 1 1 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 Väli Suomi Talvi 211 212 12 1 13.1. 1 8 6 4 2 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 2.4. 1 Lumi Suomi Talvi 211 212 4 3 2 25.11. 5.1. 6.2. 14.2. 9.3. 5.4. 18.4. 1 1 1 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25
Liikenneonnettomuuksien määrä, talvi 21-211 24.1.217 21 Talvi 21 211 Talvi 21 211 oli toinen peräkkäinen 21 luvulla Suomessa koettu harvinaisen kylmä talvi. Se oli koko maanlaajuisesti,3 astetta kylmempi kuin talvi 29 21.[1] Mutta toisin kuin talvella 29 21, tämän talven aikana ei kuitenkaan koettu suuressa osassa Suomea ennätyksellisen pitkiä pakkasjaksoja, lähinnä Lapissa koettiin edeltänyttä talvea pidempiä pakkasjaksoja.[2] Talven aikana joulukuu ja helmikuu olivat harvinaisen kylmiä kuukausia, jopa kylmempiä kuin edeltäneen talven joulu ja helmikuu. Sen sijaan tammikuu oli lähellä vuosien 1971 2 keskiarvoa.[3][4][5][6] Talvella 21 211 kovimmat pakkaset jakautuivat lähes koko Suomenlaajuisesti kahteen osaan. Ensimmäinen pakkasjakso alkoi marraskuun puolivälissä ja jatkui aina tammikuun alkuun asti.[7] Toinen puolestaan alkoi helmikuun puolivälissä ja päättyi maaliskuun alussa. Pakkasjaksoista ensimmäinen oli 4 5 päivän pituinen, jonka aikana rikottiin esimerkiksi Maarianhaminassa marraskuun entinen, vuodelta 199 peräisin ollut 19,5 asteen ennätys 2 asteella.[8] Toinen pakkasjakso puolestaan kesti helmikuun loppupuoliskon ajan ja siitä muodostui Suomen historian kylmin helmikuun loppupuoli 5 vuoteen. Samalla koko talven alin lämpötila, 41,8 astetta, mitattiin 18. helmikuuta 211 Sallan Naruskassa.[9] Tämä talvi oli edeltäneen talven tapaan erittäin runsasluminen ja vahinkoja aiheuttanut, sillä LähiTapiola uutisoi 19. tammikuuta että huonojen ajokelien myötä heillä ovat ajoneuvo ja rakennusvahingot lisääntyneet ja ruuhkauttaneet heidän puhelinkorvauspalvelun.[1] Joulukuussa jopa lähenneltiin Helsingin Kaisaniemessä vuodelta 1915 peräisin olevaa 7 cm:n paksuista joulukuun lumensyvyysennätystä kun siellä havaittiin 2. joulukuuta lumensyvyydeksi 67 cm https://fi.wikipedia.org/wiki/talvi_21%e2%8%93211_suomessa Ilmatieteenlaitos: Maan pohjoisosaan alkoi 9.1. virrata luoteesta viileää ilmaa ja ensilumi satoi Luoteis-Lappiin 9.-1.1 välisenä yönä. Matalapaineesta, joka toi ensilumen Luoteis-Lappiin, riitti vesi- ja lumisateita vielä seuraavalle päivälle. Maan itäisimmässä osassa sade tuli yöllä jälleen lumena. Maanantaiaamuna Ilomantsissa mitattiin jo 7 cm lumikerros. Tiistain 11.1. vastaisena yönä luoteesta saapui seuraava lumisadealue, joka liikkui maan keskiosan yli. Aamulla lunta oli enimmillään yli 1 cm. Lumipyry 14.1. Torstain aikana syvä matalapaine liikkui maan etelä- ja keskiosan yli itään. Lunta kertyi enimmillään maan itäsosassa yli 15 cm. Myös maan eteläosassa maa oli paikoin valkoisena perjantaiaamuna. Lumisadealue kulki torstaina 18. marraskuuta maan etelä- ja keskiosan yli koilliseen tuoden ensilumen myös Etelä-Suomeen. 19.11. aamulla lunta oli koko maassa aivan lounaisrannikkoa lukuunottamatta. Tämä torstain 18.11. etelään tullut lumisadealue näkyi myös Uudenmaan, länsirannikon ja Väli Suomen liikenteessä. Kolarimäärät olivat noin kaksin komlminkertaisia normaaliin verrattuna. Myös liikennevahinkotilastossa marraskuun 18. päivä on alkutalven 21 211 huippupäivä, korvattuja vahinkoja tilastoitiin 618 vahinkoa, joka oli vuoden 21 toiseksi suurin määrä. Tämän jälkeen pakkaset kiristyivät ja jatkuivat lähes yhtämittaisesti helmikuun lopulle asti. Koko maassa joulu, tammi ja helmikuun ajan lähes jokaisen onnettomuuden kelitiedoksi oli merkitty talvikeli. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastossa kova talvi näkyy runsasvahinkoisina päivinä. Ensimmäinen yli viisi sataa vahinkoa kertyy 18. marraskuuta (618 vahinkoa) /Liikennvahinkotilasto 21/.