Nurmijärvi Rotaryklubi TOIMINTAVUOSI 2001-2002. Presidentti Kai Samanen. Nurmijärven Rotaryklubi HALLITUS JA KOMITEAT 2001-2002 HALLITUS

Nurmijärvi Rotaryklubi TOIMINTAVUOSI 2001-2002 Presidentti Kai Samanen Nurmijärven Rotaryklubi HALLITUS JA KOMITEAT 2001-2002 HALLITUS Presidentti Kai Samanen Past presidentti Jorma Kaartama Presidentti 2001-2002 Hannu Lakee Varapresidentti Klaus Siven 1. Sihteeri Jyrki Lausvaara 2. Sihteeri Jaakko Julkunen 1. Klubimestari Jari Leino 2. Klubimestari Ilpo Salminen Rahastonhoitaja Tarmo Luoma Hallituksen jäsenet Reijo Orava Markku Pajunen KOMITEOIDEN PUHEENJOHTAJAT Klubipalvelu Ammattipalvelu Yhteiskuntapalvelu Kansainvälinen palvelu Nuorisovaihto Rotaryvaihto/ GSE-säätiö Luokite / Jäsenyys Tiedotus / Suhdetoiminta Rotarytietous Hannu Lakee Klaus Siven Markku Pajunen Matti Iivanainen Aulis Ylinen Jorma Niinistö Esko Mikkola Pasi Hurttala Jukka Isoherttua

Nurmijärvi Rotaryklubi Ohjelma heinä-joulukuu 2001 Heinäkuu 4.7. Kesätapahtuma 11.7. Kivijuhlat 18.7. Kesätapahtuma 25.7. Lomakuulumisia Elokuu 1.8. Vaihto / Ajankohtaista 8.8. Klubineuvottelu 15.8. Vierailu/ Rajamäen AKK Tarmo Luoma 22.8. Teollinen hirsirakentaminen/ Honkarakenne Ilkka Kauppinen 29.8. Ajankohtaista Syyskuu 5.9. Poliisi/ Johtaminen Lasse Aapio 12.9. Vanhusten kotihoito Merja Sivula 19.9. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta/avec Pekka Wilkuna 26.9. Kuvernöörin vierailu Lokakuu 3.10. Hirvi ja liikenne Reijo Orava 10.10. Aleksis Kivi tutkimus - Arvo Peltonen 17.10. Koulutus elämään proj./ vaunun esittely Jyrki Lausvaara 24.10. Kirja/ Taaborinvuori Juhani Nuotto 31.10. Luokite Esko Mikkola Marraskuu 7.11. Tietoyhteiskuntakehitys / Elisa Tauno Heikkilä 14.11. Luokite: Olli Vallinkoski 21.11. Yritysvierailu / Suojeluskuntamuseo Markku Pajunen 28.11. 1800-luvun karhunkaatajat Matti Höök Joulukuu 5.12. Suomen sotien historia Ilmari Hakala 12.12. Vaalikokous / vuosikokous 19.12. Joulukirkko Jukka Iso-Herttua

Nurmijärven Rotaryklubi OHJELMA KEVÄT 2002 Tammikuu 9.1. Tietoyhteiskuntakehitys Tauno Heikkilä 16.1. Yritysten Nurmijärvi 2002 Hannu Haukkasalo 23.1. Vantaanjoki kuvakavalkadi Ilpo Salminen 30.1. Juhani Nuoton vierailu, avec Helmikuu 9.2. / la Linnunpönttötalkoot 13.2. Sako Oy Pentti Louhisola 16.2. Maahanmuuttajan tiet Merja Andsten 27.2. Seurakunnasta Jukka Iso-Herttua Maaliskuu 7.3. / to Saunakokous, Kotoranta 9.3. / la Linnunpönttötalkoot 20.3. Teatterimatka, avec 27.3. Kunnanhallituksen kuulumisia Pasi Hurttala Huhtikuu 3.4. Elämyksellinen tutustuminen Jyrki Lausvaara näkövammaisuuteen, avec 10.4. Kivirikko ja Nurmijärven linnut Martti Koponen 17.4. Painonvartionti, avec Timo Havola 24.4. Naisen aivot kehittyneemmätkö kuin Matti Iivanainen miehen Toukokuu 8.5. Yritysvierailu / Agrocenter Oy, avec Sirpa Granholm 15.5. Sääksiprojekti Tauno Janhonen 22.5. Metsänparannus, ympäristöpäivä/ Loppi, Launonen Kalevi Österberg 29.5. Purjelento keveimmillään/ Nummela Vesa Tolppa Kesäkuu 5.6. Klubineuvottelu Hannu Lakee 12.6. Luokite Heikki Tikkanen 19.6. Tartoprojektin tulokset Matti Iivanainen 26.6. Ketjujen vaihto / Karjalanmatka

Viikkokokousmuistiot: 2001 HEINÄKUU Klubikokous 25.7. 2001 Uusi kausi aloitettiin uuden presidenttimme Kai Samasen johdolla. Helteisen illan aiheena oli kesäkuulumisien vaihto. Veljet olivat tutustuneet laajasti Suomen eri kesätapahtumiin, Kivi-juhlia, oopperaa, sukujuhlia ym. ja yksi kalajuttukin kuultiin. Veljet Ylinen ja Lausvaara kertoivat terveisiä vaihto-oppilailta. Erikoisimpana kesäkuulumisena kuulimme veli Taunon Janhosen kokemuksia pettuleivän valmistamisesta. - puun kaatamisesta, leivän syömiseen saakka. Makunautinnosta ei kuulemma voida puhua, mutta eipä pettuleivästä aiemminkaan ole kulinaristisia nautintoja haettu, vaan sitä on syöty hengen pitimeksi. (JL)

KUUKAUSITIEDOTE elokuu 2001 Poimintoja Governori Matti Pontevan kuukausikirjeestä: RI:n Rick Kingin teema Rotaryvuodelle 2001-2002 on "Mankind is our Business" - "Ihmiskunta on asiamme". Sanan "business" käyttö on herättänyt jonkin verran kysymyksiä, mutta suomalaisina vastineina voidaan käyttää sanoja "velvollisuus, asia". Kingin keskeiset tavoitteet ovat: 1. jäsenlisäys, 2. rotarytietous ja koulutus 3. rotaryn julkisen kuvan edistäminen. Näihin tavoitteisiin voidaan Pontevan mukaan palata vuoden mittaan, mutta "jäsenlisäykseen on syytä paneutua heti". Elokuu onkin jäsenistön ja laajennustyön kuukausi. Miettikäämme kukin hyviä jäsenehdokkaita. Kirjan "ydintietoa rotarysta" mukaan jäsenkriteereitä ovat tulevan jäsenen luonteenominaisuudet, palveluhenkisyys, maine, taustayhteisön luonne sekä johtava asema. (JL) VIIKKOKOKOSUMUISTIOT 2001 ELOKUU Muistio, klubikokous 1.8. 2001. Jatkoimme kesäisten kuulumisien vaihtoa ja keskustelun lomassa veljet Kauko Kangas ja Mikko Jokinen kertoivat lyhyesti elämänsä vaiheista. Pohdimme uusien jäsenien hankintaa. Kuvernöörin asettama tavoite on viiden jäsenen nettolisäys vuoden aikana. Presidentti totesi tavoitteen olevan meille liian korkean. Mutta tärkeää on säilyttää klubi n. 40 jäsenen vahvuisena ja varmistaa, että nykyinen jäsenistö kokee toiminnan antoisaksi. (JL) Muistio, klubikokous 8.8.2001 Klubikokouksen yhteydessä varapresidentti Hannu Lakeen pitämä esitelmän käsitteli uutta aselakia. Lain tavoitteena on parantaa kansalaisten turvallisuutta, yhtenäistää eri maiden käytäntöjä sekä täyttää Suomen sopimat kansainväliset velvoitteet. Suomessa on noin 2 miljoonaa asetta, joista luvattomia noin 200 000-300 000 kpl. Vuosittain anastetaan noin 1000 asetta. Suurin osa ampuma-ase rikoksista tehdään luvattomilla aseilla. Siirtymäkauden aikana pystyi tuomaan luvattomia aseita ilman rangaistuksen uhkaa. Laki toteutettiin vaiheittain vuosien 1998-2000 aikana. (JL) Muistio, klubikokous 15.8.2001 Tutustuminen Työtehoseuran Aikuiskoulutuskeskukseen toimitusjohtaja Tarmo Luoman johdolla. Työtehoseura on yleishyödyllinen, voittoa tuottamaton rekisteröity yhdistys. Sen hallintoelimissä on hyvin laaja edustus eri intressiryhmistä: puolueista, yrityksistä sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä. Toiminta keskittyy maatalous-, metsä- ja kotitaloustutkimukseen sekä aikuiskoulutukseen. Rajamäen Aikuiskoulutuskeskus on yhdistyksen suurin yksikkö. Vuonna 2000 Työtehoseurassa toteutui 162 henkilötyövuotta, joista 120 Rajamäellä. Työtehoseuraan saama yhteiskunnan tuki on vähentynyt vuosina 1994-2000 n. 20 %, mutta omien tuottojen osuus on vastaavasti lisääntynyt huomattavasti. Samana ajanjaksona on tehty n. 50 miljoonan investoinnit. Koko konsernin tulos on parantunut vuosi vuodelta. Vuoden 2000 taseen loppusumma oli n. 84 miljoonaa

markka. Yhdistys on nykyisin täysin velaton. Koulutuksen keskeinen idea on vahvistaa työntekijöiden työprosessin hallinta ja työn osaamista. Ihmisiin satsaaminen on tärkeä osa yritysten tehokkuutta ja tuottavuutta. Muistio, klubikokous 22.8.2001 Kokouksessa Ilkka Kauppinen Honkarakenne oy:stä kertoi teollisesta hirsirakentamisesta. Suomalainen hirsirakentamistaitoa on ikivanhaa, mutta teollinen tuotanto alkoi vasta 1960 luvun alkupuolella. Suomessa toimii 5 6 merkittävää teollista hirsirakentajaa. Kaiken kaikkiaan rekisteröityjä valmistajia on useita kymmeniä. Suomessa hirsisistä rakennuksista n. 80 prosenttia on vapaa-ajan rakennuksia, loput omakotitaloja. Muualla maailmassa suhde on puolet ja puolet. Kasvuodotukset alalla kohdistuvat kotimarkkinoiden omakotitalotuotantoon ja viennin kasvuun. Tällä hetkellä vienti on 60 prosenttia koko tuotannosta.. Suotuisia kasvunäkymiä lisää laadun paranemisen ohella hirsirakentamiseen myönteisesti vaikuttavat arvot; asumismukavuus ja terveellisyys, uusiutuva materiaali, joustava työstettävyys ja kaavoittajien entistä myönteisempi suhtautuminen hirsirakentamiseen. Ala on hyvin suhdanne herkkää. Kausiluonteisesti suosituimpia ovat kevät ja kesä, vaikka itse rakentamisen kannalta talvi olisi parasta aikaa. Suomen hirsirakentamisen viennistä eniten menee Saksaan ja Japaniin. Kasvavaa vientiä on Venäjälle, jonne myös menee tällä hetkellä suurimmat yksiköt. Kauppinen näkee hirsialalla suuret kasvun mahdollisuudet, mutta sitä varten tarvittaisiin puurakentamisen osaajien koulutusta, joka on hänen mielestään Suomessa lapsen kengissä. Koko alan liikevaihto Suomessa on 1,2 miljardia markkaa, josta Honkarakenteen osuus on 40 prosenttia. Tässä suhteessa Honkarakenne on ulkomaisia kilpailijoitaan edellä jonkin verran. Muistio, klubikokous 22.8.2001 Kesävaihdossa olleet nuoret Sanna Handolin ja Katri Lausvaara kertoivat kokemuksistaan. Sanna oli ollut kuukauden Englannissa ja poikkeuksellisen hyvissä sääoloissa. Englannitar puolestaan oli viettänyt kuukauden Sannan perheessä sekä hänen kaksoissisarensa Kuopiossa. Vaihtoon oli sisältynyt runsaasti matkailua molemmissa maissa. Katri oli 7 viikkoa Etelä-Afrikassa, Johannesburgissa. Koska siellä oli talvi, hän kävi koulua ja käytti jopa koulupukua. Matkaan sisältyi viikonlopun mittainen elämyssafari villiin luontoon. Siksi että Johannesburg on yksi maailman vaarallisimmista kaupungeista, nuoret eivät voineet liikkua yksin ollenkaan kodin ulkopuolella, vaan vanhemmat veivät heitä autolla paikasta toiseen. Jos matka oli Katrille eksoottinen, niin sitä se tulee olemaan myös eteläafrikkalaisen perheen vaihto-oppilaalle Clairellekin. Hän tulee Suomeen joulutammikuussa, jolloin hänen ystävänsä Etelä-Afrikassa viettävät joulua uiden ja vesimelonia syöden. Tulevaa ohjelmaa: 5.9. Poliisi / johtaminen: Lasse Aapio 12.9 Vanhusten kotihoito: Merja Sivula 19.9 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta / AVEC: Pekka Wilkuna 26.9. Kuvernöörin vierailu 3.10 Hirvi ja Liikenne: Reijo Orava

2001 SYYSKUU Viikkokokousmuistiot: Muistio, viikkokokous 5.9.2001 Poliisipäällikkö Lasse Aapio esitelmöi poliisin johtamisesta. Hyvinkää kihlakunnan alueella poliiseja on yhteensä 80 ja muuta henkilökuntaa 20. Nurmijärven kirkonkylän toimipisteestä partioi kahdeksan kenttäpoliisia eli joka vuorossa yksi partio. Tutkijoita Nurmijärvellä on 7. Poliisi suunnittelee omaa toimintaansa yhdessä kunnan kanssa huomioiden todennäköisimmät tapahtumapaikat. Poliisi on omalta osaltaan ennalta ehkäisevässä työssä päätaajamissa toimivissa moni ammatillisissa työryhmissä. Yhteistyötä tehdään myös lähialueiden kuten Hämeenlinnan ja Forssan sekä Vantaan, Espoon ja Helsingin poliisin kanssa. Tilastojen mukaan Nurmijärvi on huomattavasti turvallisempi alue kuin naapurikunnat; erilaiset rikokset ovat vain noin puolet lähi alueiden vastaavista. Poliisi käyttää niin kriisitilanteissa kuin normaali toiminnassaan kolmiportaista johtamisorganisaatiota. Muistio, klubikokous 12.9.2001 Kokousrutiinien jälkeen veli Aulis Ylinen kertoi alustavasti suunnitellusta retkestä Karjalan kannakselle. Retkellä olisi mahdollisuus tutustua talvi- ja jatkosodan taistelupaikkoihin. Retken toteutusajankohta olisi juhannuksen jälkeen ja optimiosallistujajoukko 10-15 henkeä. Kokousesitelmänä oli vanhusten kotihoito, josta olimme saaneet kertomaan Merja Sivulan. Hän kertoi, että kunnassa on laadittu vanhuspoliittinen ohjelma vuosiksi 1999-2005. Ohjelmassa on huomioitu Stakesin laatusuositukset ikäihmisten hoitamiseksi. Samalla siinä tuodaan esille kehittämiskohteet. Nurmijärven lähtökohtana on pyrkiä turvaamaan vanhusten mahdollisuus asua itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa sosiaalisessa ympäristössä. Arvoina korostetaan mm. asiakaslähtöisyyttä, korkeaa elämisen laatua ja omaisten jaksamista. Vanhusväestön osuus Nurmijärvellä on suhteellisen vähäinen, mutta osuus on kasvamassa tulevaisuudessa. Palveluja tarvitaan ja samalla niiden monipuolisuutta ja vaihtoehtoisuutta on kehitettävä. Ikäihmisten hoito- ja palveluketju sosiaali- ja terveystoimessa etenee kotihoidosta palveluasumisen kautta laitoshoitoon. Tukipalveluin ja täydentävien palvelujen avulla kotiasumista edesautetaan, jotta kalliit laitospaikat jäävät todella niitä tarvitsevien käyttöön. Vanhushuollossa on havaittavissa, että yksityissektorin osuus tulee kasvamaan palvelujen tarjoajana.

Muistio, viikkokokous 19.9.2001 Veli Aulis Ylinen muistutti kesällä 2002 tapahtuvasta matkasta Karjalaan tutustumaan sodanaikaisiin taistelupaikkoihin. Matka on toteutumassa 26-28.6.02. Klubi oli saanut vieraakseen kansanedustaja Pekka Vilkunan alustamaan aiheesta eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Veli Pekka ( Nivalan rotaryklubin jäsen ) on "entisessä " elämässään maanviljelijä Nivalasta, päätuotantosuuntana kaalinviljely 26 vuoden ajan. Nyt hän keskustapuolueen ensimmäisen kauden kansanedustajana ja kuuluu mm tulevaisuusvaliokuntaan. Aluksi alustaja valotti eduskunnan työskentelytapoja. Siinä oleellisena osana on valiokuntatyöskentely, mikä tapahtuu suljetuin ovin. Täällä oppositiopuolueen edustajalla on yhtenevät vaikutusmahdollisuudet, joskin ministeriöt pistävät asiat vireille. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Matti Tiuri. Tulevaisuusvaliokuntaan ei tule ministeriön esityksiä, vaan työskentely vapaamuotoista, ei puutu lainsäädäntöön ja pyrkii ennakoimaan asioita. Valiokunta kutsuu koolle suuriakin asiantuntijaryhmiä esitetyn aiheen kimppuun mm " vanhat" viisaat ( entisiä ja nykyisiä vaikuttajia, päättäjiä jne ) tai nuorista koottu foorumi, jolloin valiokunta on kuunteluoppilaana. Valiokunta on ottanut kantaa ja tehnyt selvityksiä tulevaisuuden mm energiapolitiikasta, työssä jaksamisesta, eläköitymisestä jne. (IS) Muistio, viikkokokous 26.9.2001 Piirikuvernööri Matti Ponteva vieraili klubissamme. Kuvernöörivierailut piirien klubeissa ovat alkaneet jo varhain rotarytoiminnan alkuvaiheessa. Pontevan mukaan vierailu ei ole tarkastuskäynti vaan se on enemmänkin tietoa välittävä ja neuvoa antava. Kuvernööri esitteli RI:n presidentti Rickhard D. Kingin tavoitteita kautensa rotarytoiminnassa. Eräänä keskeisenä tavoitteena on jäsenlisäys; yksi uusi jäsen joka kuukausi. Tämä tavoite tuntuu Pontevasta liian suurelta suomalaisissa olosuhteissa, jossa yhdistystoiminta on muutenkin melko vilkasta. Ponteva kertasi tehokkaan rotaryklubin tunnuspiirteitä: jäsenkunnan säilyttäminen ja lisäys, projektien aloittaminen ja läpivienti, rotarysäätiön tukeminen sekä johtajiensa kouluttaminen. Suomalaisten rotarien ja yritysten lahjoitukset erilaisiin projekteihin ovat kansainvälisessä vertailussa hännän huippuna. Pohjoismaissa lahjoitusten määrä on noin kymmenes osa johtavan Japanin määrästä. Tämä johtunee ainakin osittain verottajien erilaisesta suhtautumisesta verovähennysoikeuteen. Kuvernööri Ponteva vaikutti tyytyväiseltä klubimme toimintaan ja toivotti parhainta jatkoa toiminnassamme.

2001 LOKAKUU Lokakuu - Ammattipalvelun kuukausi Ammattipalvelun tavoitteista Ammattipalvelukomitean tavoitteena on laatia suunnitelmat, joilla klubin jäseniä voidaan auttaa omaksumaan ja soveltamaan rotarien eettisiä linjanvetoja omilla toimialoillaan. Rehti kilpailuhenki ja eri ammatissa toimivien ihmisten arvostaminen ovat tärkeitä arvoja. Ammattipalveluväylän tavoitteet korostavat nykyisen liike- ja ammattielämän painottamaa laatuajattelua sekä omaa ammattiosaamista. Vallitsevia toimintatapoja voi kukin kohentaa omalta osaltaan. Oikeudenmukaisuus, vilpittömyys ja työelämän sääntöjen kunnioittaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Keskeistä on omaksua niiden sisältö ja tarkoitus siten, että niiden toteuttaminen käytännössä ei ole pelkästään puhdasta sopimuksiin perustuvaa tulkintaa ja toteutusta ilman syvällisempää ajattelua. Oikealla asennoitumisella, avoimuudella ja kehittämishalulla saadaan aikaan myönteistä kehitystä tarkkaan säädellyssäkin ympäristössä. Omalla ammatillisella kokemuksella voidaan auttaa esim. nuorten opiskeluvalintoja ja samalla hakeutumista ja valmentautumista työelämän haasteisiin. Tätä toimintaa klubissa on toteutettu aiempina vuosina vierailemalla paikallisissa kouluissa kertomassa tuleville abiturienteille eri ammattialoista. Työpaikkakäyntejä eli yritysvierailuja on tiedossa ja jo tehtykin kuluvan vuosiohjelman aikana. Eri toimintaympäristöihin tutustuminen edistää kanssakäymistä ja yhteisymmärrystä ja avartaa samalla omaa ammatillista näkemystä. Rotarytoiminnan lähtökohtana oli eri ammattialojen edustajien tutustuminen toisiinsa ja samalla tuoda eri aloja edustavien henkilöiden näkemyksiä esille. Tämä toiminta-ajatus kantaa edelleen. Muiden ammattikuntien ymmärtäminen ja arvostaminen luo hyvät edellytykset ammatilliselle kanssakäymiselle. Lopuksi laitettakoon tuttu neljän kysymyksen koe muistuttamaan rotariuden keskeistä sisältöä ja samalla ammattipalveluun liittyvää sanomaa: 1. Onko tämä totta? 2. Onko tämä oikeudenmukaista kaikkia asianosaisia kohtaan? 3. Luoko tämä hyvää tahtoa ja parantaako tämä ystävyyssuhteita? 4. Onko tämä kaikkien osapuolten edun mukaista? Ammattipalvelukomitean puheenjohtaja Klaus Siven

Viikkokokoustiedotuksia: 2001 LOKAKUU Muistio Klubikokous 3.10. 2001 Veli Reijo Orava piti lyhyen katsauksen klubin internet sivujen sisältöihin. Varsinaisena aiheena hänellä oli teema: hirvi ja liikenne. Salametsästyksen vuoksi hirvet olivat 1900-luvun alussa jopa uhanalaisina. Sittemmin määrä on kehittynyt tasaisesti saavuttaen huipun vuonna 1985. Nykyisellään hirvien määräksi lasketaan 135-140 000 yksilöä. Tiiviin rautatie- sekä moottoritieverkoston ja nauhamaisen asutuksen vuoksi hirvet ohjautuvat kapeisiin asutuksen ympäröimiin sumppuihin. Tämä hirvien, autojen ja rakentamisen yhteiselo on kasvanut liikenteelliseksi ongelmaksi -70 luvulta alkaen. Hirvikannasta metsästetään vuosittain noin puolet. Jos kantaa ei rajoitettaisi, niin kolarien määrä vuositasolla nousisi 100-150 onnettomuuteen. Hirvikolarit ajoittuvat syyskuuhun, jolloin on hirvien kiima-aika. Puolet onnettomuuksista ajetaan kolmen tunnin kuluessa auringonlaskusta, jolloin näkyvyys on huono ja hirvet liikkuvat vilkkaimmin. Kolaririski on korkeimmillaan tunti auringonlaskun jälkeen. Joten ollaan tarkkana ja lasketaan ajonopeutta! (J.Lausvaara) Viikkokokous 10.10.2001 Kansalliskirjailijamme ja Nurmijärven suuren pojan, Aleksis Kiven merkkipäivänä piti veli Arvo Peltonen ansiokkaan esitelmän Kivi-tutkimuksesta ja siinä esille tulleista uusista löydöksistä. Kivi-tukijan, professori Hannes Sihvon tutkimusten pohjalta Arvo selosti Aleksin elämän eri vaiheisiin liittyviä paikkoja ja ihmisiä lisäten omaa näkemystään asioiden tulkintaan. Kivi matkusteli melko niukasti, joten hänen elämänvaiheensa liittyvät lähes pelkästään Uudellemaalle. Vähäisten dokumenttien takia yksityiskohtaisen tiedon saanti kattavasti Kiven koko lyhyeksi jääneestä elämän kaaresta on tutkijoille vieläkin suuri haaste. Oman osansa suuren kirjailijan elämän ymmärtämiseen tuo Nurmijärvellä Aleksis Kiven päivän iltana ennakko ensi-iltansa saanut Jari Halosen kirjoittama ja ohjaama elokuva Aleksis Kiven elämä.(jj) Viikkokokous 24.10.2001 Veli Arvo Peltonen esitti henkilökuvan Juhani Nuotosta. Vuonna 1914 syntynyt Juhani on tehnyt työuransa oppikoulun opettajana, opetusaineena äidinkieli. Monipuoliset taiteelliset harrastukset ovat rikastuttaneet jo nuoresta lähtien hänen pitkää elämäänsä. Hänen teatteriharrastuksensa näyttelijänä ja ohjaajajana sekä lukuisat maalaukset ovat saaneet arvostusta laajasti. Juhani on pitänyt vuodesta 1984 lähtien 20 yksityistä näyttelyä. Viimeisin 35 korkeatasoista akvarellia käsittävä näyttely "Aleksis Kiven tiet" oli klubimme tutustumiskohteena Nurmijärven kirjastogalleriassa. Kaikki sen maalaukset on tehty 2000- luvulla, yli 85-vuotiaana!. Juhani Nuotto tunnetaan myös erittäin hyvämuistisena ja selkeänä esitelmöitsijänä. (JJ)

2001 MARRASKUU Viikkokokousmuistiot: Klubikokous 2001-11-07 Veli Esko Mikkola piti ego-esityksen. Esko on syntynyt vuonna 1945 Nurmijärvellä maatalon poikana. Valmistuttuaan agronomiksi aloitti Esko 27 vuotta kestäneen uran S- ryhmässä. Vaikka työ tuntui olevan kaikki kaikessa, riitti aikaa myös vaimolle ja kolmelle tyttärelle. Yhdeksänkymmentä luvun puolivälissä tuli äkkipysäys Parkinsonin tauti. Elämä oli miellettävä kokonaan uudella tavalla. Työssä hankittu analyyttinen tapa tarkastella vaikeitakin asioita auttoi tässäkin. Elämän arvot, tavoitteet, avaintulosalueet jne. paperilla selkeytti elämän uudelleen organisoinnissa. Tärkeintä on kuitenkin voimakas tahtotila voittaa vastoinkäymiset. Esko koki heti sairauden alusta lähtien tarvetta kertoa avoimesti asioista lähipiirille. Uudet sairaudetkaan eivät ole lannistaneet perusoptimistista miestä. Voimaa löytyy metsästä ja luonnon antimista. Kärsimyksenkin voi kääntää myönteiseksi, rohkaisi Esko vakavailmeisiä kuulijoitaan. (J. Julkunen) Klubikokous 2001-11-14 Klubipresidentti Kai Samanen esitelmöi Nurmijärven kunnan matkailun kehittämisestä. Lähtötilanne Samasen mukaan on edelleen se että Nurmijärveä ei juuri yleisesti tunneta matkailukartalla. Toisaalta on huomattavissa että Nurmijärvellä asuvat eivät itse usko kunnan tarjoamiin matkailullisiin mahdollisuuksiin ja niiden kehittämiseen. Huolimatta siitä että kunnan väestökehitys ja hyvä sijainti Etelä-Suomen valtaväylien varrella on yleisesti tunnustettu. Samanen valotti klubin hyvin tuntemaa Sääksiprojektia verraten sitä aiemmin esitettyyn visioon Vantaanjokikeskuksesta. Vantaanjokikeskus ideana perustuu em. joen hyvään laatuun ja sijaintiin valtaväylien varrella syvässä etelässä. Tämä on ehkä merkittävin matkailullinen keskittymä läänin alueella. Esiasteena visiolle voisi hyvin olla vaikkapa Myllykosken matkailuverkko mihin kuuluisivat eniten tällä hetkellä konkreettisia matkailupalveluja tarjoava Myllykukko, Ruusulinna viihteen saralta, Taaborin Kivijuhlat kulttuurisektorilta, Koskikaran Luontopolku, kalastus- ja vaikkapa melontapalvelut. Kalastajat ovatkin näkyvänä ryhmänä ottaneet joen omakseen. Kuitenkin mahdollisuudet ovat paljon suuremmat Samasen mukaan; Vantaanjokikeskus voisi toimia opetuksellisena, historiallisena ja kulttuurikeskuksena alueella. Siinä voisi toimia jokiluonnon ja matkailun opastuskeskus, Aleksis Kivi keskus ja niin edelleen. Asia on Samasen mukaan tärkeä ja sen toteuttamisen keskeisiä asioita olisivat mm. Vantaanjoki-osayleiskaavasta kiinni pitäminen, polkuverkoston rakentaminen välille Myllykoski-Nukari, kunnan omatoiminen ympäristöpolitiikka sekä kaikkinainen matkailun hyödyntäminen Vantaanjoen ympärille. Ehkä tuo oivallinen kehittämiskohde on liian lähellä kuntalaisia tilanteen hahmottamista ja hyödyntämistä ajatellen. (H.Lakee)

Klubikokous 2001-11-21 Klubivierailu Taistelukoululla Tuusulan Rantatiellä. Joukon vetäjänä toimi veli Markku Pajunen joka Suomen Armeijan upseerina asiantuntevasti esitteli hyvin tuntemansa alueen: Suojeluskuntain Päällystökoulu aloitti toimintansa 1921 silloisella Koivikon tilalla tarjoten monipuolista koulutusta sekä järjestön vapaaehtoiselle että palkatulle upseeristolle. Lotta-Svärd järjestö järjesti vuosina 23-41 Keskusjohtokunnan johtamia kursseja eli Lottien Kesäpäiviä. Sotien aikaan Päällystökoulu toimi jalkaväen koulutuskeskuksena sekä antoi tilat Sotasairaala 3:n osastolle. Syksyllä 1944 SK-järjestön lakkauttamisen yhteydessä Koivikon tila siirtyi Suomen Punaiselle Ristille ja tiloissa toimi sotavammasairaala aina siihen saakka kunnes tiloihin siirtyi 1949 taistelukoulu. Sotien jälkeen Taistelukoulussa koulutettiin yli 5000 upseeria, upseerikokelasta ja reserviläistä. Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus ( PvKK ) siirtyi lakkautetun Taistelukoulun uudistettuihin tiloihin 1996. Taistelukoulun 1992 perustettu Perinneyhdistys vaalii Taistelukoulun perintöä sekä ylläpitää Taistelukoulun Perinnetiloja. Perinnetiloissa esitellään Koivikon tilan historiaa sekä suojeluskunta- ja lottahistoriaa kiinnostavassa näyttelyssä. Tämän lisäksi maanviljelysneuvos Heikki Talvela esitteli tallentamaansa esineistöä Perinnetilojen 73 m2 laajennusosassa entisessä Upseerikerhon kellarissa klubiveljien kiinnostuneelle joukolle. Kyseinen esineistö jaottuu kolmeen osaan: Suurin osa on Heikki Talvelan henkilökohtaisia tai aseveljien tai lähisukulaisten sodanaikaisia muistoesineitä. Toinen ryhmä on jalkaväenkenraali Paavo Talvelan henkilökohtainen sotilasesineistö. Kolmas ryhmä käsittää muut sotiimme liittyvät ja kokoelmaa tukevat muistoesineet, varusteet, dokumentit ja aseet. Museonsa Heikki Talvela esitteli eloisasti kuten vain vanha sotaveteraani osaa virittäen klubin lähenevän itsenäisyyspäivän tunnelmaan. (H.Lakee) Klubikokous 2001-11-28 Matti Höök kertoi esitelmässään 1800- luvun urheista ja hyvin arvostetuista karhunkaatajista. Tunnetuin heistä on ollut Martti Kitunen, jonka tiedetään kaataneen 193 aikuista karhua. Hyvä metsästäjä pärjäsi myös taloudellisesti hyvin, koska karhuista maksettiin tapporahaa ja taljoistakin sai hyvän toimeentulon.. Yhteistyö miehen ja hänen parhaan ystävänsä; koiran kanssa piti olla saumatonta. Monia mielenkiintoisia ja jännittäviä kertomuksia läheltä piti tilanteista ja joskus jopa päiviä kestäneistä ajojahdeista esitelmän pitäjällä olikin. (J. Lausvaara)

2001 JOULUKUU Joulukuun teema- Kansainvälinen palvelu Rotarytoiminta on kansainvälistä ja antaa jäsenilleen ja muille toimintaan osallistuville mahdollisuuden oppia tuntemaan meille vieraista kulttuureista peräisin olevia muiden maiden ihmisiä ja heidän elämäntapaansa. Tällainen toiminta auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan ja siten välttämään tarpeettomia uhkaavia kriisitilanteita, joita tämänkin hetken maailmassa on aivan liikaa. Nuorisovaihto on yksi kansainvälisen palvelun muoto. Vaihto-oppilas asuu vastaanottavan maan rotaryklubin valitsemissa perheissä. Tämän ajan hän on kyseisen perheen jäsen ja käy paikallista koulua sekä tutustuu samalla ikäisiinsä koulutovereihin ja heidän harrastuksiinsa sekä kyseisen maan elämään yleensä.. Nurmijärven klubin vaihto-oppilaita on ollut pääasiassa englantia puhuvissa maissa kuten esim. Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Ystävyyssiteet ovat johtaneet monta kertaa vastavierailuihin ja vuosien ystävyyteen nuorten kesken. Kansainväliseen vierailuvaihtoon kuuluvat eri maiden rotarypiirien väliset jo ammattielämässä toimivien nuorehkojen ei-rotarien GSE-ryhmäopintomatkat, joita vetää piirin valitsema kokenut rotary. GSE on lyhenne sanoista Group Study Exchange. Myös tästä vierailuvaihdosta on Nurmijärven rotaryklubilla myönteisiä kokemuksia. Esim Yhdysvalloista, Michiganin osavaltion piirin 6360 GSE-vierailu on johtanut pysyviin ystävyyssuhteisiin erityisesti ansiokkaan rotaryn PDG Karl Rainer Sandelinin kautta. Yhteiset projektit ovat kolmas kansainvälisen palvelun muoto, josta Nurmijärven rotaryklubilla on parhaillaan käynnissä projekti Video-EEG-monitorointilaitteisto Tarton yliopistosairaalaan. Tähän projektiin osallistumme oman piirimme 1420, Michiganin piirin 6360 ja Tarto Toomen rotaryklubin kanssa. Rahan keruu on eri muodoissa käynnistetty ja piirimme klubeista ovat lupautuneet mukaan tähän mennessä Hyvinkään, Järvenpään Kartanon, Karjaan, Loviisan, Nurmijärvi-Klaukkalan ja Tuusula-Hyrylän rotaryklubit. Tavoitteena on saada projekti päätökseen tulevana vuonna. Yksityiset vierailut kuten ryhmämatkat ja henkilökohtaiset osallistumiset viikkokokouksiin, kansainvälisiin konventioihin ja muihin rotarytapahtumiin ulkomailla ovat myös kansainvälistä palvelua. Terveiset omasta rotaryklubista ja keskustelut ajankohtaisista asioista rotarien kesken saattavat olla niin kiintoisia, että kokoukset venähtävät iltamyöhään avartaen ihmisten välisiä suhteita positiivisella tavalla. Myös tällaisista vierailuista on Nurmijärven rotaryklubin jäsenillä myönteisiä kokemuksia eri puolilta maailmaa. M. Iivanainen, kansainvälinen palvelu pj.

Viikkokokousmuistiot: 2001 JOULUKUU Klubikokous 2001-12-05 Kokous pidettiin Itsenäisyyspäivän aattona ja aiheeseen varsin sopivasti vieraili klubissa reservin everstiluutnantti Ilmari Hakala Ali-Keravan Rotaryklubista. Sotahistoriaan syvälle perehtynyt Hakala esitelmöi aiheesta Suomen sotien historia. Hakala aloitti pelkistetysti toteamalla sen että isänmaamme historia on ollut sotien historiaa. Perusta suomalaisen ajattelun ymmärtämiseen on suomalaisen lojaaliuden ymmärtäminen; ensin kruunulle, sittemmin valtiolle. Se että vuonna 39 Talvisodan syttyessä jäi ainoastaan 152 miestä saapumatta on tästä esimerkki. Talvisota oli koko kansan sota. Yleisessä johdossa kuin myös kansan keskuudessa oli pelko oman kansallisen identiteetin menettämisestä neuvostoaggression alkaessa. Sodan ensimmäisinä päivinä suojajoukot polttivat omat kylänsä, mitään ei haluttu jättää viholliselle, valtio ja maa koettiin konkreettisesti omaksi. Tässä valossa suomalaiset eivät käsittäneet koskaan saksalaisten toimintaa Lapissa 1944; toisen oman polttamista. Oliko Talvisota vältettävissä? Hakalan mukaan ei, sillä Suomi oli osa suurta sodan kokonaisuutta. Sodan tulokseen vaikutti eniten kansan sivistys; ensimmäiset kansakoulusivistyksen saaneet ikäluokat lähtivät rintamalle. Mannerheim oli itse joulukuussa epäilevä sodan lopputuloksesta, tämä ilmenee keskustelusta Rytin kanssa. Mutta 12. päivän Tolvajärven ensimmäisten ratkaisevien voittojen jälkeen usko omaan asiaan kasvoi. Maaliskuussa oli kuitenkin kiire lopettaa; reservejä ei enää ollut, 110 000 miestä oli kouluttamatta Elävä voima oli loppumassa Neuvostoliitolla oli myös kiire lopettaa: se ei halunnut länsivaltoja vastaansa. Suomalaiset kokivat rauhanehdot katkeriksi mutta itsenäisyyden säilyttäminen onnistui ja Neuvostoliitto ei saavuttanut tavoitettaan. Jatkosodan alkua leimasi vahvasti suomalaisten osalta tunne oman pois ottamisesta; yksimielisyys vallitsi edelleen ja valmistauduttiin oikeutettuun revanssiin. Sodan pitkittyessä johdon taholta odoteltiin loppukoitoksen alkua mikä sitten koittikin kesällä 44 ennennäkemättömän rajuna kolmen kuukauden eloonjäämistaisteluna. Savun hälvettyä voitiin todeta että Suomen Puolustusvoimat oli tehnyt tehtävänsä Itsenäisyys säilyi.. Neuvottelut rauhanehdoista alkoivat. Ryti oli ottanut harteilleen sopimuksen saksalaisten materiaaliavusta suomalaisille. Tällä olikin ratkaiseva merkitys viivytystaistelussa. Huolimatta raskaista rauhanehdoista, monien isänmaallisten järjestöjen pakkolakkauttamisista, sotakorvauksista, maa ja merialueiden luovutuksista sekä mittaamattomista inhimillisistä kärsimyksistä voitiin vain todeta että suomalaisuus säilyi.

Nyt ei kenelläkään ole harhaluuloja siitä mitä olisi tapahtunut jos Neuvostoliitto olisi saavuttanut tavoitteensa Suomessa. (H. Lakee) Vaalikokous sekä Afrikkalainen ilta 2001-12-12 Uusi jäsen Heikki Tikkanen toivotettiin tervetulleeksi. Hän toimii Fortumin omistamassa Naps Systems nimisessä aurinkoenergiaryhmässä varatoimitusjohtajana. Työtehtävät ovat suuntautuneet usein ulkomaille esim. kolme vuotta Singaporella. Koulutukseltaan hän on diplomi insinööri. Hän asuu Nurmijärven Kirkonkylällä Maarit vaimon ja kahden lapsen kanssa. Hyväksyttiin Veli Hannu Lakeen esittämät luottamustoimet: ROTAYVUODEN 2002-2003 HALLITUS: PRESIDENTTI PAST PRESIDENTTI Hannu Lakee Kai Samanen 1. VARAPRESIDENTTI / KLUBIPALVELU Klaus Siven 2. VARAPRESIDENTTI / AMMATTIPALVELU Jyrki Lausvaara 1. SIHTEERI Jaakko Julkunen 2. SIHTEERI Ilpo Salminen 1. KLUBIMESTARI Reijo Orava 2. KLUBIMESTARI / YHTEISKUNTAPALVELU Markku Pajunen RAHASTONHOITAJA Tarmo Luoma KOMITEAT KLUBIPALVELU AMMATTIPALVELU YHTEISKUNTAPALVELU KANSAINVÄLINEN PALVELU NUORISOVAIHTO ROTARYSÄÄTIÖ / GSE -vaihto LUOKITE / JÄSENYYS TIEDOTUS / SUHDETOIMINTA ROTARYTIETOUS pj. Klaus Siven pj. Jyrki Lausvaara pj. Markku Pajunen pj. Matti Iivanainen pj. Aulis Ylinen pj. Jorma Niinistö j. Esko Mikkola pj. Pasi Hurttala pj. Jukka Isoherttua

Vaalikokouksen yhteydessä kuulimme vaihto-oppilaidemme Claire Crichtonin pitämän ja Katri Lausvaaran tulkkaaman esitelmän: "South Africa - a World in one Country. Greetings. My name is Claire Crichton and I am from Johannesberg,South Africa. I am 18 years old and will soon be starting university. My stay in Finland has truly been magnificant.i have seen and experienced so much. South Africa is currently experiencing summer.all the schools are on summer holiday and are enjoying the days by suntanning and swimming. There are four main cities in the country: Johannesberg, Cape Town, Durban and Pretoria. South Africa is often considered as a world in one with various unique landscapes. There is the warm, mediterranean, green,natal with Durban. Natal has long,rolling hills and a wonderful agricultural position. It is also home to the Zulu s. Durban is the main city with great beaches and some of the best surfing in the world. Natalleads to the Drakensberg Mountains. This is filled with breathtaking scenery, and is a hikers paradise.further south and a little to the west, is Cape Town. This is home to Table Mountain, Camps Bay, The V&A Waterfront and Robben Island. Cape Town is fillled with diversity and is one of South Africa s most beautiful cities. A little outside of Cape Town,along the foot of the mountain ranges, are the Cape Vineyards, which produce some of the best wine in the world. Up north is Jihannesberg and Pretoria. This is the business centre of the country. Found in the grassy plains of the Gauteng Province, Johannesberg is the largest city, built along a gold reef, and famous for it richness in minerals. South Africa has 11 official languages and a population of about 44 million people. We have such diversity and can offer the Big 5, sea n surf, moutain climbing, wine tasting and much, much more. The main reasons for me coming to Finland was because I wanted to experience a white Christmas. South Africa only gets a little bit of snow and that is only in the Drakensberg. My white Christmas was magical. I have treid skiing, skating and toboganning all of which have been great fun. The people have been so friendly and welcoming. Thank you for hosting me in this beautiful and spectacular country. All the best, Claire Klubikokous 2001-12-19 Vietimme perinteisen joulukirkon Klaukkalan klubin jäsenten ja puolisoidemme kanssa. Veli Mauri Tolvanen puolisonsa Anjan kanssa vastasivat jumalanpalveluksesta sekä Tuire Grönthal esitti yksinlaulua. Maittavan joululounaan ja tunnelmallisten joululaulujen siivittäminä valmistauduimme rauhallisen joulunajan viettoon. (J. Lausvaara)

TAMMIKUU - AJATUKSIA UUTEEN VUOTEEN (J. Lausvaara) Rotary Norden- lehden artikkeli 6/2001 pani ainakin minut miettimään: Jos sinulla on ruokaa jääkaapissa, vaatteet ylläsi, katto pääsi päällä ja paikka missä nukkua, olet rikkaampi kuin 75 % maailman ihmisistä. Jos sinulla on rahaa pankkitilillä ja kukkarossa, kuulut maailman väestön 8 % rikkaan joukkoon. Jos heräsit tänä aamuna terveenä, olet onnekkaampi kuin ne miljoona ihmistä, jotka eivät selviä tästä viikosta hengissä. Jos voit mennä henkiseen / aatteelliseen kokoukseen ilman pelkoa häirinnästä, pidätyksestä tai kuolemasta, olet onnekkaampi kuin kolme miljardia muuta ihmistä. Jos vanhempasi ovat vielä naimisissa keskenään, kuulut todella harvinaiseen ihmisjoukkoon. Kun luit viimeksi jotain, muista, olet saanut lahjan, sillä kaksi miljardia ihmistä maailmassa ei osaa lukea. Jos kuljet pää pystyssä ja hymyilet, koska tunnet aitoa kiitollisuutta, olet ainutlaatuinen, sillä monet voisivat tehdä sen, vaan eivät tee. Jos voit tarttua jotakuta kädestä, halata tai koskettaa olalle, olet niitä harvoja, jotka tarjoavat eheyttävää elämää. Tulevaa ohjelmaa: Tietoyhteiskuntakehitys, Tauno Heikkilä Yritysten Nurmijärvi 2002, Hannu Haukkasalo Vantaanjoki, Ilpo Salminen Juhani Nuoton vierailu, Avec 2002-02-09/la Linnunpönttötalkoot

Viikkokokousmuistiot: Helmikuu 2002 Linnunpönttötalkoot 2002-02-09 Viisitoista veljeä ahkeroi koko lauantai päivän presidentti Samasen pihapiirissä askarrellen lintupönttöjä. Eikä mitä tahansa "omasta päästä" tehtyjä. Materiaalina oli röykkiö tuoretta haapatukkia ja välineenä suomalaisen keksijän sinnikkyyden ja luovuuden tulos : linnunpönttösorvi. Homma toimi näppärästi, haapapölkky kiinni sorviin ja sisusta porataan ontoksi, mutta niin että jää muutaman sentin paksuinen pohja. Porataan lentoaukko ja pellitetään aukon ympärys, kiinnitetään ripustusnaru, naputellaan katto kiinni ja lopuksi ihaillaan lopputulosta. Sitten vain myyntiorganisaatio muuttaa pöntöt rahaksi 10 kappalehintaan! Miksi moinen vaiva? Hankkeessa yhdistyy suomalainen talkooperinne ja Rotary-aate: tehdä maailma paremmaksi asua. Tässä tapauksessa tuotolla tuetaan Tarton yliopistosairaalan Video-EEG-monitoriointilaboratorion hankintaa, joka on piirien 1420 (Etelä-Suomi) ja 6360 ( Michiganin, USA) yhteinen projekti. Toisena kohteena on klubimme nuorisovaihto. Vuosittain tarjoamme 2-4 nuorelle mahdollisuuden kesä- tai leirivaihtoon ja joka toinen vuosi vuosivaihdon jossain päin maailmaa. (J.Lausvaara) Klubikokous 2002-02-13 Kokous pidettiin klubikokouksena, koska esitelmöitsijä oli joutunut perumaan tulonsa työesteen vuoksi. Todettiin ajankohtaisia asioita lintupönttötalkoista, lehdestä sekä Tartoprojektista. Veli Karl Ranta esitti, että Sääksi-projekti voitaisiin katsoa loppuun saatetuksi, koska hanke oli tarkoitettu määräaikaiseksi ja kunta on ottanut rannanhoidosta enemmän vastuuta. Asespesialisti, varapresidentti Hannu Lakee piti lyhyen katsauksen päivän esitelmän aiheeseen Sako Oy;n historiaan. Lyhenne tulee sanoista Suojeluskuntien ase ja konepaja Oy. Yhtiö perustettiin 1919 kun vapaussodasta jääneet aseet vaativat kunnostusta. Myöhemmin keskityttiin muokkaamaan sotilasaseita metsästysaseiksi. maailmankuuluksi yritys omasta ylivoimaisesta tuotekehittelystään. Perustana tässä oli oma patruuna-, piippu- ja tukkituotanto sekä taitavat suunnittelijat, jotka harrastivat aktiivisesti ammuntaa. Suunnittelijoina olivat esim. kuuluisat Talvenheimo ja Pelo. Näistä jälkimmäinen on suunnitellut Israelin armeijan käytössä olevan Uzi konekiväärin. Muita meille kaikille tuttuja nimiä ovat: Ukkopekka, Pystykorva, Tussari, Ilves jne. konepistoolin taustalla. Viime vuosina tuotanto ensin yhdistyi Tikkaan ja nykyisellään yritys on Italialaisten omistuksessa. (J.Lausvaara) Klubikokous 2002-02-20 Veli Kai Samanen paikkasi ansiokkaasti estynyttä esitelmöitsijää. Hän tarkasteli Nurmijärven tulevaisuuden kehitysnäkymiä tilastollisten tosiasioiden valossa: Miten meidän käy Vuosaaren sataman, Malmin lentoaseman ja esim e 18 tien valmistumisen

myötä? Tai kun rataverkko paranee ja työmatka Mikkelistä Helsinkiin kestää vain kaksi tuntia. Kun liikennöinti helpottuu, satama ja lentokenttäalueet vapautuu rakentamiseen, niin keskittyykö hyvinvointi vain Helsinkiin, Lohjan seudulle, tai pääradan varteen? Jääkö Nurmijärvi vain valkoiseksi marginaalialueeksi, nukkuvaksi taajamaksi? "Keskusten kasvaminen vahvistaa sitä väestön osan massaa, jonka arkitodellisuuden eriytyminen luonnosta vain kiihtyy" Veljet Kangas ja Niinistö uskoivat Nurmijärven vetovoimaan jatkossakin. Kaikkien tähänastisten ennusteiden valossa esim. pääradanvarrenkaupunkien on uskottu olevan voimakkaan kasvun alueita, mutta todellisuudessa kasvu on keskittynyt hyvin vahvasti esim. Nurmijärvelle ja em. kunnissa on havaittavissa Niinistön mukaan jopa näivettymistä. Heidän mielestä Nurmijärven luonnonläheisyys ja maaseutumaisuus on havaittu ja kunnasta on tullut haluttu asuinpaikka. (J. Lausvaara) Klubikokous 2002-02-27 Klubin esitelmäillasta vastasivat pirteät naiset Merja Andsten ja Marja Pentikäinen; aiheena maahanmuuttajan tiet. Andsten omasi pitkäaikaisen kokemuksen ulkomaalaisasioista eri toimistojen tehtävissä ja vastaa nyt työvoimapalveluista etelän alueella. Maahanmuuttajien asema suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleenkin varsin kiihkeidenkin puheiden aihe. Keskustelua on herättänyt mm. itärikollisuus ja inkeriläisten hyväksyminen paluumuuttajiksi. Kuitenkin valtaosa suomalaisista tuntuu hyväksyvän maahanmuuttajat suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi oikeuksineen ja myös velvollisuuksineen. Rasismi ei istu suomalaiseen kansanluonteeseen mutta ei myöskään tiettyjen vapaamatkustajien hyväksyminen. Maahanmuuttajan asema ei ole helppo; uskonnon, kielen kulttuurin, tapojen, elintason vastakohtaisuus uuden asuinmaan vastaavien kanssa saattaa aiheuttaa totaaliyllätyksen. Kaikki uusi tulee kerralla eteen. Osa maahanmuuttajista on pakolaisia joihin pätee YK:n määritelmä pakolaisista. Pakolaisen aseman määrittelemiseksi viranomaisilla on velvoite käynnistää turvapaikkatutkinta niille jotka hakevat maastamme turvapaikkaa. Suomen vuotuinen kiintiö on 1000 pakolaista vuodessa. Maahan muuttaneita on noin 100.000 joista 20.000:lla on Suomen kansalaisuus ja näistä edelleen huomattava osa on avioliiton kautta tulleita. Ehkä yllättävä tieto se että enemmistö näistä on naisia. Puolet maahanmuuttajista asuu Etelä-Suomessa vaikean työllisyystilanteen alueella mikä tuo lisähaastetta maahanmuuttajien työllistämiseen. Kunta ja valtio toteuttavat työvoimatoimistojen kautta kotouttamissuunnitelmaa mihin kuuluu mm. kolmen vuoden kotoutttamistuki maahanmuuttajalle. Tämä on suunniteltu helpottamaan maahanmuuttajan asemaa. Kuluja tietysti aiheutuu yhteiskunnalle. Toisaalta tulevaisuudessa työmarkkinoiltamme poistuu v. 2015 100000 työntekijää. Olisiko maahanmuuttajista apua tulevaan tilanteeseen jää nähtäväksi. Joka tapauksessa suomalainen yhteiskunta on varautunut huolehtimaan maahamme tulleista. (H.Lakee)

MAALISKUU 2002 MAALISKUU - Yhteiskuntapalvelu Kun rotarytoiminta vuonna 1905 syntyi, sen perustajan Paul Harrisi'n ajatuksena oli ystävyyden, veljeyden ja keskinäisen avunannon edistäminen. Toiminta oli aluksi varsin sisäänlämpiävää liikemiespiireissä. Se muodostui aluksi viikoittaisista päivällis- ja myöhemmin lounaskokouksista. Ne muodostavat esitelmineen toki edelleen olennaisimman osan toiminnasta. Katseet ovat kuitenkin vuosikymmenien kuluessa kääntyneet yhä enemmän myös ympäröivään yhteiskuntaan. Suuntaus on varsin luonnollinen, koska veljet valitsevat seurakseen klubeihin yhteiskunnan eri alojen aktiivisia vaikuttajia. Veljet edustavat erilaisia yhteiskunnan näkemyksiä, mutta heidän valintatapansa takaa, että tuo erilaisuus muodostuu toiminnassa rakentamiseksi eikä repimiseksi. Klubissa toimii yhteiskuntapalvelun komitea. Sen tehtävänä on tutkia, millaista sosiaalista palvelutoimintaa klubin alueella mahdollisesti tarvitaan ja seurata olosuhteiden ja tarpeiden kehittymistä. Rotaryn yhteiskuntapalvelu kohdistuu ensisijaisesti lapsiin ja nuoriin, josta on osoituksena mm. nuorisovaihtotoiminnan merkittävä asema. Muita tärkeitä toiminta-aloja ovat esimerkiksi huumeiden vastainen toiminta, vanhuksista ja vammaisista huolehtiminen sekä luonnonsuojelu. Rotarien yhteiskuntapalvelu ei kuitenkaan pyri kilpailemaan yhteiskunnan tai hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Rotaryt pystyvät aktiivisuutena ja yhteiskunnallisen asemansa ansiosta toimimaan kartoittamalla tarpeita, käynnistämään toimenpiteitä ja innostamaan yksilöitä. (M. Pajunen, puheenjohtaja) Viikkokokousmuistiot: Klubikokous 2002-03-07 Saunakokous Kotorannassa keräsi yhdeksän veljeä paikalle. Nimensä mukaisesti kokouksessa keskityttiin saunomiseen, uintiin ja Kotorannan hyvään ruokaan. Uintiin olikin hyvät edellytykset, sillä pieni sähkömoottori piti avannon sulana. Sen jälkeen kun sihteeri ja klubimestari olivat todenneet veden uintilämpöiseksi ja vaikutuksen virkistäväksi, niin presidentinkin täytyi käydä kastautumassa - uinti jäi vielä odottamaan seuraavaa kertaan. (J.Lausvaara) Klubikokous 2002-03-09 Linnunpönttötalkoot: Pöntöntekijät kokoontuivat vielä kertaalleen valmistamaan uudisasuntoja. Kun talkoot olivat ohi, niin pönttöjä on valmistunut kaksissa talkoissa yhteensä n. 200 kpl. Rahassa se tekee n. 2000 e (n. 12 000 mk) Myynnistä vastaa jokainen klubin jäsen. Suositus oli 5 kpl / veli. (J.Lausvaara) Klubikokous 2002-03-20

Kunnanhallituksen terveisiä oli tullut kertomaan kunnanhallituksen puheenjohtaja veli Pasi Hurttala. Vuoden 2001 joulu- tammikuun yhteisövero- ym. tarkistukset oli ollut kunnan talouden kannaltamiellyttävä yllätys. Kunnan tulokehitys on ollut ylijäämäinen moni vuosia, mutta v. 2001 oli huippu. Toki ennuste tuleville vuosille kertoo, että velanotto lisääntyy ja ylijäämä pienenee. Näin siksi, että investointitahti tulee kiihtymään, koska kunnan väkiluvun kasvu on prosentuaalisesti toiseksi nopeinta koko valtakunnassa. Kasvulla on hintansa, lakisääteisten velvoitteiden vuoksi päivähoito ja koulutoimi vie vuosittain yhä suuremman osan kunnan taloudesta. Esim v. 2001 kunta työllisti 1904 työntekijää ja uusia virkoja on suunniteltu tälle vuodelle lisää 110 kpl, valtaosa juuri päiväkoteihin ja koulutoimeen. Tulevaisuuden suurina hankkeina veli Pasi näki Klaukkalan uuden ohikulkutien linjauksen. Mahdollisen Vesilaitoksen myymisen Nurmijärven Sähkölle ratkaisee viimekädessä verottajan kanta myymiseen. Yhtenä suurena linjauksena on Primalcon, Röykän ja Klaukkalan viemärilinjaus. Lisääntyneen väkimäärän Pasi näkee pitkässä juoksussa hyvänä tekijänä, koska myös verotulot lisääntyvät. (J.Lausvaara) Klubikokous 2002-03-27 Veli Aulis esitteli tulevan Karjalan matkan oppaan Eero Laurilan joka piti esitelmän Talvisodan taisteluista Taipaleessa. Erityisesti runoilija- sotilas Yrjö Jylhän komppanian vaiheet ovat kiinnostaneet Laurila jopa siinä määrin, että hän on kirjoittanut kirjan: Talvisota, Taipale - Kirvesmäki. Taipaleen vaiheet poikkesivat huomattavasti muista taisteluista, koska se oli asemasotaa. Jylhän alkuperäisen kokoonpanon 190 miehestä vain 12 säilyi hengissä! Mutta miesten erityislaatuisuutta kuvaa se, että kun sota loppui, niin vihollinen ihmetteli, missä joukot ovat, kun miehiä oli niin vähän. Lopuksi Laurila kävi kartanavulla seikkaperäisesti läpi paikkoja, joihin kesän matkalla tutustutaan. Yleiskeskustelun yhteydessä klubimme harvoista sodankäyneistä veljistä veli Paavo Handolin muisteli JR5 vaiheita läheisellä Leipäsuolla, jossa hän oli nuorena miehenä saanut tulikasteen. ( J. Lausvaara)

HUHTIKUU 2002 Viikkokokousmuistiot: Klubikokous 2002-04-03 Ravintola Duettoon hoiperteli epämääräinen joukko herroja kuka puolisonsa kuka veljen tukemana, kuka epävarmasti käsillään tukea ottaen. Näin alkoi Kalliolan klinikoiden vammaistenpäihdeprojektin työntekijöiden Arja Taljan ja Heidi Erikssonin ohjaama elämyksellinen tutustuminen näkövammaisen arkeen. Kokeiltavana oli silmälaseja, joilla simuloidaan erilaisia näkövammoja: putkinäköä, näkökentän keskiön tai puoliskon puutetta ym. Opiskeltiin miten näkövammaista tulisi ohjata: "kosketa häntä kevyesti käteen ja esittele itsesi, jos hän tarvitsee apua kulkemisessa, ojenna hänelle kyynärpääsi ja pyydä häntä tarttumaan siihen -ovenkahva otteella, näin kuljet askeleen hänen edellään. Kerro hänelle maaston muodoista, rappusista, ovista ym. jotta hän tietää niihin varautua " Kalliolan vammaisprojekti on osa Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa laajempaa nelivuotista projektia. Hankkeen tavoitteena on turvata eri vammaisryhmille (näkö-, kuulo-, kehitys- ja aivovammaiset), mahdollisuus päihdekuntoutukseen, jossa heidän vammansa erityispiirteet huomioidaan. Toinen tavoite liittyy koulutukseen. Vammaisten parissa työskentelevien henkilöiden tulisi tunnista päihdeongelma, jotta henkilön kuntoutus olisi kokonaisvaltaista. Suomessa on n. 80 000 rekisteröityä näkövammaista, joista heikkonäköisiä on 74 %. Suurimpina syinä heikkonäköisyyteen ovat ikärappeuman, perinnöllisyystekijöiden ja diabeteksen aiheuttamat sairaudet. Valtaosaa voidaan auttaa erilaisin apuvälineiden avulla, erilaiset suurennuslasit, tietokoneohjelmat, pistekirjoitus, merkkaustyynyt ym. helpottavat arjessa selviämistä. Erilaiset rakennustekniikassa huomiotavat asiat auttavat myös huomattavasti: riittävät kontrastipinnat oviaukoissa ja rappukäytävissä, kaiteet, oikeanlainen valaistu: ei liian hämärä, eikä liian kirkas, heijastuksien ja kiiltämisen huomioiminen ym. Tavallisia asioita, joiden kuntoon saattaminen helpottaa meidän kaikkien arkea. Vammaisuuteen liittyvä tietämys ja välineistö on vuosikymmenien myötä kehittynyt hyvin paljon. Taannoin näkövammainen pystyi toimimaan joko hierojana taikka korinpunojana, mutta nykyisin heitä toimii yli 200 eri ammatissa. (J.Lausvaara) Klubikokous 2002-04-10 Illan esitelmän aihe oli Kivirikko ja Nurmijärven linnut. Aiheen esitteli tehokkaan asiantuntevasti tutkija Martti Koponen Nurmijärven Luonto ry:stä. Kivirikko lie monellekin tuttu nimi, ainakin entisen Nurmijärven rannalla sijaitsevan Simonsbergin tilan ansiosta, Nurmijärven rannalla viettikin tuleva tutkija Kivirikko omien sanojensa mukaan ihanimmat lapsuuden kesänsä ja ympäristöllä oli vahva vaikutus Kivirikon tulevaisuuteen tutkijana. K. E. Kivirikon (vuoteen 1906 Stenroos) suku oli kotoisin Nurmijärveltä ja Kivirikon siteet Nurmijärvelle säilyivät koko hänen elämänsä ajan.

Kivirikko jätti Nurmijärven pieneliöistä kertovan väitöskirjansa Das Thierleben im Nurmijärvi See vuonna1898. Se oli ensimmäinen laajahko limnologinen tutkimus järviemme eliömaailmasta ja Kivirikon tärkein tutkimus; vieläkin kokonaisuutena arvokas. Nurmijärvi olikin sangen eloisa ja monimuotoisuudessaan runsas eliöstöltään ennen kohtalokasta kuivatusoperaatiota. Väitöskirjassa luetellaan mm 460 eläinlajia, 39 lintua, ym. Kaloista puolikiloiset ahvenet olivat yleisiä, lahnoista suurimmat olivat 2-3 -kiloisia. Suurimmat hauet olivat kymmenkiloisia. Kirjassaan K. E. K. kuvaa lähes 30 tieteelle uutta eläinlajia, rataseläimiä ja pikkuäyriäisiä. K. E. K. toimi opettajana, kirjailijana ja hänen teoksensa ovat tehneet hänestä yhden suomenkielisen luonnonhistoriallisen kirjallisuuden merkkimiehistä. Hän teki myös pitkiä luonnonhistoriallisia tutkimusmatkoja Itä-Karjalaan (1894), Vienanmerelle, Turkestaniin ja Siperiaan saakka. K. E. K. oli myös hyvä puuseppä, piirtäjä, taidemaalari sekä myös taitava eläinten täyttäjä ja aikanaan muotoutui hieno täytettyjen eläinten kokoelma perinnöksi Helsingin Yliopistolle, monet näistä Nurmijärveltä hankittuja. Suurimman osan eläimistään K.E.K. pyydysti tai ampui itse, joitakin hän osti Helsingin kauppatorilta, osan sai lahjoituksina. Kokoelma on nähtävissä em. Yliopiston Viikin laitosten C-talossa. Kaikella toiminnallaan jätti K. E. Kivirikko perinnöksi jälkipolville pysyvän luonnonhistoriallisen perinnön mistä nurmijärveläiset voivat olla ylpeitä. Ehkä syystäkin lausahti eräs oppinut, ehkä vähän provokatiiviseen sävyynkin; Nurmijärvi, niin, oliko siellä muita merkittäviä henkilöitä kuin Kaarlo Eemeli Kivirikko? (H. Lakee) Klubikokous 2002-04-17 Painonvartiointi, toimitusjohtaja. Timo Havola. Laihduttamiseen liittyviä harhaluuloja on paljon: heikko luonne, liiku enemmän, syö vähemmän, suuret luut, sukuvika Kuitenkin on pohjimmiltaan kyse siitä mitä ihminen syö ja kuinka paljon hän kuluttaa - loppu keräytyy läskinä kehoon. Mikä sitten olisi ihannepaino? Nyrkkisääntö voisi olla "pituus miinus sata". Laihtumisen kannalta kyse ei ole ruoan määrästä vaan laadusta. Suurin sudenkuoppa ovat rasvat ja erityisesti piilorasvat, esim. piiraat voivat olla todellisia rasvapommeja. Tai kun pelkässä perunassa on 150 kcal, niin ranskanperunoissa on 500 kcal. Voiko liikunnan avulla laihtua? Kyllä, mutta vain, jos muuttaa ruokailutottumuksia. Jos yhden ylimääräisen viinerin (450 kcal) haluaa kävelemällä kuluttaa, niin pitää kävellä 2 h 30 min. On ihan sama mitä syö ja milloin syö, kunhan ei syö enemmän, kuin kuluttaa. Ei ole erikseen laihduttavaa, taikka lihottavaa ruokaa, kaikki on suhteessa kokonaiskulutukseen. Maailmanlaajuinen järjestö Weight Watchers on perustettu 1963 ja sillä on viikoittain 35 000 ryhmää. Suomessa toiminta tavoittaa viikoittain 451 ryhmässä 8000-25 000 asiakasta. Ryhmälaihdutuksen lisäksi muita toimintamuotoja ovat esim. kirjekurssit ja tilausryhmät yrityksille, miesten laihdutuspaketti sekä asiantuntijaluennot. Koko painonhallinnan kulmakivet ovat: ruoka, ryhmä, asenne sekä aktiivisuus. (J. Lausvaara)