Joukukuu 2013 news KiL-Yhtiöiden asiakas- ja sidosryhmälehti Öljylle uusi elämä kuohusavikäsittely Oikeat työkalut: GRAND PULLER Tuulivoimalan vaihteen öljynvaihto Uudet toimitilat panostuksia tuotantoon!
Sisällys Toimitusjohtajalta...3 Ratkaisumme...4 Yhteystiedot... 5 Puhdasta takuulla... 6 LUBMaint... 9 Öljylle uusi elämä kuohusavikäsittely...10 Kuumaöljyn kunnossapito on avain käyttövarmuuteen ja säästöihin...12 Kuumaöljyn käytönvalvojan pätevyydet ja kunnossapito...14 ELC-R25SP kaivoksella karkean murskan öljyn puhdistuksessa...16 Oikeat työkalut: GRAND PULLER... 17 Tuulivoimalan vaihteen öljynvaihto...18 Uusi ura Juha-Markus Koukkumäki...20 Yaran Uuden kaupungintehtaiden voimalaitoksen turbiinin revisio...21 Koulutuskalenteri 2014...22 Uudet toimitilat panostuksia tuotantoon!...23 6 17 18 KiL-news KiL-Yhtiöiden asiakasja sidosryhmälehti Julkaisija KiL-Yhtiöt Oy (Y-tunnus 2356897-7) Jakelu Asiakkaat ja yhteistyökumppanit Päätoimittaja Mikko Oksanen Taitto Juha Järvinen 040 555 4458 juha.jarvinen@sjj.fi Kuvat (ellei toisin mainita) KiL-Yhtiöt Oy Toimitus Mikko Oksanen (toimittanut artikkelit ellei toisin mainita) Kimmo Leola Viktor Laitinen Juha-Markus Koukkumäki Janne Keränen Toimituksen yhteystiedot www.kilyhtiot.fi kil@kilyhtiot.fi Paino Kirjapaino Kari Oy Painosmäärä 1000 kpl 2
Vuosi 2013 oli yrityksemme tuloksen kannalta toistaiseksi paras. Vielä lopullisia numeroita ei ole mutta jo tiedämme sen että taloudellisesti se meni hyvin. Hyvään tulokseen on vaikuttanut nopea sopeuttaminen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen sekä hyvä työporukka. On sitä onneakin tarvittu ja sitä ovat olleet hyvät ja onnistuneet asiakassuhteet, kiitokset kuuluvat myös meidän asiakkaillemme. Pienen yrityksen on ennen kaikkea erikoistuttava, panostettava laatuun ja olla ehdottomasti luotettava. Jatkamme samalla linjalla pitäen yllä menestyksen edellytykset myös tulevaisuudessa. Teimme vuoden alussa päätöksen että jatkossa panostamme erityisesti voitelujärjestelmien huoltoon, analyysipalveluihin ja puhdistuslaitteistoihin. Tämä oli oikea valinta meille, saimme kolminkertaistettua huoltopalveluiden volyymin sekä kasvatettua myös analyysipalveluita, jonka vuoksi laajensimme myös yhteistyökumppaniverkostoamme Saksaan. Vanhastaan meillä on hyvät ja luotettavat yhteistyökumppanit Ruotsissa ja Englannissa. Laajan partneriverkostomme ansiosta pystymme nopeaan analyysipalveluun ja hyvän asiantuntijaverkoston laajentuminen parantaa entisestään osaamistamme. Puhdistuslaitteistojen osalta laajennusta on tapahtunut kuitusuodattimien osalta ja lähinnä Toimitusjohtajalta kiinteästi asennettaviin yksiköihin. Aikataulut ovat jatkuvasti kiristyneet ja asiakkaat haluavat että puhdistusprosessiin menee yhä vähemmän aikaa ja vaivaa. Lisäksi vaaditaan yhä parempia valvontamenetelmiä, joilla voidaan tarkkailla mm. kosteutta, puhtaustasoa sekä lämpöä, sekä tehdä yhä tarkempia johtopäätöksiä näistä. Uusilla ratkaisuilla voimme tarjota yhä syvällisempiä ja laajempia puhdistus- että puhdistuksen valvontaratkaisuja yhä monipuolisempiin tarpeisiin. Me olemme osaltamme olleet mukana myös nuorten työllistämisessä: keväällä 2013 työllistimme Teemun ja Juha- Markuksen melkein suoraan ammattikoulusta. Teemu oli ollut meillä jo aiemmin harjoittelijana ja Juha tuli harjoittelemaan kesäkuun alusta meille vaikka omaa jo kohtuullisen työkokemuksen nuoresta iästä huolimatta. Pojat ovat pärjänneet hyvin ja hoitaneet hommat kiitettävästi. Voimme todeta että ainakin nämä nuoret ovat olleet erittäin motivoituneita ja innostuneita työstään, toivottavasti muilla on yhtä hyviä kokemuksia. Teemun osalta tulee pieni tauko kun armeija kutsuu mutta sekin on käytävä ja näin pitääkin olla mutta Juha- Markusta tulemme näkemään lähitulevaisuudessakin. Tuleva vuosi on vähintään yhtä hyvä, näin uskon. Olemme kehittämässä yhteistyötä erään ruotsalaisen kumppanin kanssa, joka on erikoistunut turbiinien huoltoon Ruotsin lisäksi Norjassa, erityisesti keskittyen laajentamaan meidän voiteluhuoltopalveluiden tarjontaa Ruotsiin ja Norjaan täydentämään heidän palveluitaan. Maahantuontimme tulee lisääntymään lähinnä suodatinratkaisuissa, joissa laajennamme edustajiamme merkkejä yhä. Eli hyvillä mielin ensivuoteen samalla toivottaen oikein hyvää vuotta kaikille yhdessä ja erikseen. 3
Ratkaisumme Diagnostiikka ja asiantuntijapalvelut Kuntolausunnot ja öljyanalyysit Öljy- ja rasvajärjestelmien auditoinnit Öljy- ja rasvavoitelujärjestelmien suunnittelu Voiteluhuollon ja öljyn käytön kehitys Koulutus Voiteluöljyt ja niiden ominaisuudet Öljyanalyysien tulkinta Öljyn puhdistustekniikka Öljyjärjestelmien toiminta ja laatukriteerit Ennakkohuollon suunnittelu Kenttävalvonta ja tarkastukset Öljyjärjestelmien huuhtelujen valvonta Öljyn puhtauden kenttävalvonta Öljyn puhdistusratkaisujen tarkastukset ja valvonta Järjestelmien kunnon tarkastukset Tekniset ratkaisut Tekniset ratkaisut NTZ mekaaniset öljynpuhdistusratkaisut KLEENTEK sähköstaattiset öljynpuhdistusratkaisut OilChamp vedenpoistoratkaisut Asennus ja huolto Öljyjärjestelmien huuhtelu ja puhdistus Puhdistusratkaisujen asennukset ja huolto Antioksidanttilisäys Voitelujärjestelmien kunnonvalvonta 4
Yhteystiedot Kirrintie 5, 40270 Palokka PL 34, 40321 Jyväskylä Puh. +358 14 644456 Fax. +358 14 244124 kil@kilyhtiot.fi etunimi.sukunimi@kilyhtiot.fi Pyydä meidät käymään ja keskustelemaan, miten Te voitte parantaa öljyn käytön tehokkuutta! Keskustelemme mielellämme lisää kanssanne mahdollisuuksistanne kehittää öljyn käyttöänne ja säästää ratkaisuillamme, kuten mm. tässä lehdessä esitellyt asiakkaamme ovat säästäneet. Tarpeidenne mukaan voimme räätälöidä teille ratkaisut, joka sopii juuri Teille, käyttitte sitten öljyä 500 tai 100 0000 litraa vuodessa. Asiantuntijamme palveluksessanne Kimmo Leola johtava asiantuntija toimitusjohtaja Puh. +358 44 353 0907 Mikko Oksanen asiantuntijapalvelut ja kokonaisratkaisut Puh. +358 400 645 220 Viktor Laitinen asiantuntijapalvelut ja kokonaisratkaisut ulkomaiden toiminnot Puh. +358 45 137 5999 Ari Yli-Teevahainen Uusimaa myyntiedustaja Puh. +358 50 5253657 sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kilyhtiot.fi 5
Puhdasta takuulla Kirjoittanut Mikko Oksanen Siemens höyryturbiiinin öljyjärjestelmän puhdistus Syksyllä 2013 KiL-Yhtiöiden asiantuntijat puhdistivat Siilinjärvellä Yara Suomi Oy:n voimalaitoksen Siemens höyryturbiinin öljyjärjestelmät. Vuodelta 1969 käytössä ollut laitteistolle voi ennustaa pitkää ikää, revision jälkeen laitteisto on hyvässä kunnossa ja järjestelmän öljyt erittäin puhtaat. Öljyjärjestelmien puhdistusta aloitettiin suunnitella jo syksystä 2012 lähtien ja viimein syksyllä 2013 revision yhteydessä päästiin toteuttamaan suunnitelmat. Vuodelta 1969 käynnistetty voimalaitoksen höyryturbiinin voitelu- ja säätööljyjärjestelmille tehtiin täydellinen puhdistus ja huuhtelu etukäteen tarkoin määriteltyyn puhtaustasoon. Projektia johtanut Ari-Pekka Savolainen halusi alusta lähtien varmistaa lopputuloksen korkean laadun ja lisäksi aikataulussa pysymisen: Projektissa, jossa töitä tekee useita eri urakoitsijoita, aikataulujen tehokas yhteensovittaminen on äärimmäisen tärkeää laadukkaan lopputuloksen tuottamiseksi. Puhdistus- ja huuhtelutöistä tehtiin ennakkoon projektisuunnitelma, joka sovitettiin muiden urakoitsijoiden aikatauluihin ja toteutettiin kokonaistoimituksena. Revision yhteydessä järjestelmän vaihdettiin myös järjestelmän öljyt uusiin ja lisäksi ne puhdistettiin järjestelmän vaatimaan puhtaustasoon. Järjestelmä koostui voitelujärjestelmän paine- ja paluulinjoista pituudeltaan n. 40 metriä ja säätö-öljyjärjestelmän uusista komponenteista. Ohitusten rakentamisen yhteydessä puretut putket puhdistettiin erikseen höyryllä. 6
Huolellisuus perusasioissa mahdollistaa hyvät tulokset. Lähtötilanne ja työkalut Projektissa käytettyjen huuhteluaineen ja uuden öljyn puhdistamiseen käytettiin KiL- Yhtiöiden toimittamaa erillistä öljynpuhdistussäiliötä ja NTZ 6pack -öljynpuhdistusratkaisua. Lisäksi järjestelmässä oli käytössä ELC-R50SP sähköstaattinen öljynpuhdistusratkaisu. NTZ 6pack -ratkaisun puhdistus teho yltää jopa 0,5 mikronin tasoon ja KLEENTEK ratkaisun teho yltää huimaan 0,01 mikronin tasoon. Erillisen puhdistussäiliön käyttö yhdessä kahden eri puhdistusratkaisun kanssa mahdollisti eri öljyjen samanaikaisen puhdistuksen riittävään tasoon yhtä aikaa. Huuhtelun edistymistä seurattiin kenttälaboratoriolla hiukkaslaskurilla ISO 4406:1999 menetelmällä ja 0,8 mikronin membraneanalyysillä. Seurantaa varten on tärkeää että öljyn hiukkaspitoisuutta ei seurata vain hiukkasmäärien avulla (ISO 4406:1999) vaan seurannassa keskitytään myös epäpuhtaushiukkasten laatuun, jota voidaan seurata membraneanalyysillä. Puhtausnäytteiden avulla huuhteluprosessia ohjattiin ja reagoitiin muutostarpeisiin reaaliaikaisesti. Tavoitteet ja muut edellytykset Siemens edellyttämä ISO 4406:1999 hiukkastaso oli säätööljyjärjestelmälle 17/15/12 ja voiteluöljyjärjestelmälle 18/16/13, ja koska voitelu- ja säätö-öljyjärjestelmä käyttivät samaa öljyä, matalampaa tasoa täytyy käyttää koko järjestelmän puhtaustasotavoitteena. Lisäksi edellytettiin että öljyssä ei saa olla silikonia tai piiyhdisteitä. Ennakkoaikataulussa projektille oli varattu yhteensä 15 työpäivää. Toteutusvaiheessa projektiaikataulussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia öljyjärjestelmien puhdistukseen liittyen. Myös uusi käyttöön tuleva öljy tutkittiin erikseen toimituserittäin ja lisäksi käyttöön jääneestä öljystä tehtiin tarkat analyysit ja varmistettiin, että käyttöön jäi vähintään laitetoimittajan vaatimuksia vastaava öljy. Hyvä dokumentaatio on onnistuneen projektin edellytys ja tässä tapauksessa työt raportoitiin kirjallisesti ja erikseen kuvin ja puhtaustulostilastoilla. Järjestelmän öljysäiliö Öljyjärjestelmän puhdistuksessa ensivaiheessa puhdistetaan ja tarkastetaan öljysäilö. Lähtötilanteen selvittämiseksi tutkittiin vanhan öljyn puhtaustaso sekä öljyn epäpuhtauksien laatu. Säiliö tyhjennettiin ja käytetty öljy vietiin kierrätykseen. Öljysäiliön sisäpinnat ja yhteet dokumentoitiin ja sisäpinnat tarkastettiin, jonka jälkeen pinnat puhdistettiin mekaanisesti. Säilön pohjasakasta otettiin näyte myöhempää tarkastelua varten. Säiliön ollessa tyhjänä tarkastettiin myös säiliöön kytketyt komponentit ja mittarit. Puhdistuksen yhteydessä järjestelmän pumput irrotettiin huoltoa varten ja pumppujen paikat sinetöitiin ja säiliö jäi mekaanisen puhdistuksen jälkeen odottamaan muiden töiden etenemistä. Kokonaisuudessaan säiliön tarkastukseen ja puhdistukseen meni noin kolme työpäivää. Huuhteluöljy puhdistettiin säiliötöiden aikana aloituspuhtaustasoon. Säiliön ilman kierto, mahdolliset pelastusreitit sekä muut mahdolliset ongelmakohdat tulee tunnistaa ja ennen kaikkea varmistaa ennakkoon. Säiliötöissä turvallisuus on erittään tärkeä osa töitä. Projektin valmistelussa ja toteutuksessa niihin kiinnitettiin erityistä huomiota. Säiliön ilman kierto, mahdolliset pelastusreitit sekä muut mahdolliset ongelmakohdat tulee tunnistaa ja ennen kaikkea varmistaa ennakkoon. Öljyjärjestelmien huuhtelu Voiteluöljyjärjestelmän huuhtelusta laadittiin suunnitelma, jonka perusteella tehtiin ohitukset ja suunniteltiin järjestelmän öljynkierto huuhtelun kuluessa. Puhdistuksen takaamiseksi koko öljyputkistoon on saatava puhdistava virtaus, jota voidaan säädellä riippuen puhdistustarpeesta. Huuhtelulinjat tulee kierrättää vähintään riittävään puhtaustasoon mutta nyrkkisääntönä vähintään kaksi kertaa riittävän tuloksen tuottamiseksi. Näytteiden puhtaustason seurannalla huuhtelun etenemisestä voidaan tuottaa tilasto ja sen pohjalta kaavio, jolla puhtaustason yleinen 7
...säiliöön jäänyt öljy oli vähintään öljytoimittajan tavoitearvoissa tai paremmalla tasolla. Huuhtelun jälkeen suurimmat kappaleet olivat jääneet jo paluuöljykorin verkkoon. kehittymistä voidaan arvioida ja myös todentaa lopputulos. Voiteluöljyjärjestelmän huuhteluprosessi kesti 4 työpäivää, jonka ajan KLEENTEK puhdistusratkaisu oli koko ajan kytkettynä puhdistamassa järjestelmässä kiertävää öljyä. Huuhtelun kuluessa painesuodattimia ei erikseen vaihdettu. Lisäksi huuhtelua tehostettiin lämmittämällä öljy oikeaan lämpötilaan. Huuhtelua varten voiteluöljyjärjestelmään rakennettiin huuhtelulinjastot, yhteensä 6 kappaletta, venttiilein varustetuin ohituksin. Osa yhteistä kytkettiin irti sokeilla laipoilla ja myös säätö-öljyjärjestelmä jätettiin myöhemmin huuhdeltavaksi. Puretut osat pestiin höyryllä ja sinetöitiin odottamaan takaisin asennusta. Huuhtelun tehoa säädettiin käyttämällä sopivaa määrää linjoja. Huuhtelun päätteeksi järjestelmään vaihdettiin uusi puhdistettu öljy. Käytetty huuhteluöljy puhdistettiin ja laitettiin edelleen kierrätykseen. Säiliön tyhjennyksen yhteydessä säiliön tilanne vielä kerran tarkastettiin. Säätö-öljyjärjestelmä huuhdeltiin kokonaisena komponenttina uudella öljyllä sekä erillisellä huuhteluöljypumpulla että lopuksi vielä järjestelmän omalla pumpulla. Tulokset Huuhtelun loppuvaiheessa huuhteluöljyn ISO 4406:1999 hiukkastaso oli 18/16/13 ja uuden öljyn loppunäytteen ISO 4406:1999 hiukkastaso oli 17/14/10. Uuden käyttöön jääneen öljyn ISO 4406:1999 tulos tarkoittaa että absoluuttinen hiukkastaso 4 ja 6 mikronin tasolla on vähintään puolet parempi kuin laitevalmistajan vähimmäisvaatimus. Kenttälaboratorion membraneanalyysillä todennettiin vielä puhtaustaso varmasti riittäväksi ja todettiin projektin tulosten olleen tavoitteen mukaiset. Myöhemmin laboratoriossa tehdyissä tarkoissa analyyseissä todettiin että säiliöön jäänyt öljy oli vähintään öljytoimittajan tavoitearvoissa tai paremmalla tasolla. Yara Suomi Oy:n projektipäällikkö Savolainen oli tyytyväinen: Yhteistyö projektin kuluessa oli helppoa ja yhdessä sovitut lopputulokset saavutettiin. 8
LUBMaint - öljyjärjestelmien huuhtelut ja puhdistukset kokonaistoimituksena Pelkkien öljynvaihtojen tekeminen ilman kunnollista järjestelmän huuhtelua ja laadunvarmistusta jättää riskin järjestelmän ja öljyn puhtaudesta käyttäjälle. Öljyn hajoamistuotteiden siirappimainen kalvo aiheuttaa usein herkkien suunta- ja proportiaaliventtiilien jumiutumisia eli toimintahäiriöitä ja käyttökatkoja. Pidemmällä aikavälillä kuvaan mukaan tulevat laakerivauriot ja siitä seuraavat ennenaikaiset huollot ja epäkäytettävyys. Oikein tehty öljyjärjestelmien huuhteluja puhdistus mahdollistaa korkean käyttövarmuuden, ja öljyn erittäin pitkän käyttöiän, jopa 40 vuotta! LUBMaint kokonaistoimitukseen sisältyy aina Huollot ja palvelut kiinteään kokonaishintaan sisältäen osaamisen, työt ja laitteet Huollonjälkeinen ja takuuaikainen häiriötön toiminta tulee kaupanpäälle kun varmistetaan myös voitelu- ja säätö-öljyjärjestelmien toiminta Varmistetaan konerikko ja tuotannon keskeytys vakuutusten korvaavuus. Ongelmatilanteissa asiantuntija-apu lähellä Revision projektin johto voi keskittyä ydinosaamiseensa ja luovuttaa voitelujärjestelmien huollot asiantuntevan ja luotettavan tekijän hoidettavaksi 9
Öljylle uusi elämä kuohusavikäsittely Kirjoittanut Mikko Oksanen ja Janne Keränen KiL-Yhtiöt tutki syksyllä 2013 runsaasti hapettumistuotteita sisältävän öljyn käsittelyä kuohusavella. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekniikan alan opinnäytetyönä yhdessä KiL-Yhtiöiden asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksella tarkennettiin kuohusaven riittävää mitoitusta ja vaikutusta kokonaishappolukuun ja rajapintajännitykseen muuntajaöljyn käsittelyssä. Maailmalla on jo vuosia käytetty laajassa mittakaavassa öljyn uudistamiseen eri teknologisia ratkaisuja esimerkiksi kuovusavella tai aktivoidulla alumiinilla mutta Suomessa käsittely on ollut pienemmässä mittakaavassa. Nyt tekniset ratkaisut ovat kehittyneet tasolle, jossa niiden kaupallinen hyödyntäminen Suomen olosuhteissa alkaa kannattamaan. Tutkimuksen lähtöasetelma Öljyn vanhentumisella tarkoitetaan prosessia, jossa öljy muodostaa hapen kanssa reagoidessaan hapettumistuotteita eli esimerkiksi vettä ja happoja, öljyyn. Näkyvänä lopputuloksena hapettumisprosessissa öljyyn syntyy hartseja, lietettä eli sakkaa ja lisäksi öljyn kemialliset ominaisuudet heikkenevät. Näistä prosessituotteista hartsi tarttuu polaarisena aineena öljytilan pintoihin ja muodostaa pintoihin ruskean liimamaisen pinnoitteen ja liete painuu pohjalle muodostaen sakkaa. Hapettumistuotteiden muodostuminen haittaa mm. muuntajan jäähdytysjärjestelmän toimintaa ja laskee sen kuormitettavuutta kohonneen lämpötilan takia Lisäksi öljyssä syntyneet hapot kuluttavat eristeitä ja muuntajan rakenteita. Hapettumistuotteet ovat suuressa määrin ei-toivottuja muuntajassa. Hapettumisprosessin hidastamiseksi muuntajaöljyyn lisätään inhibiittejä, jotka tunnetaan myös antioksidantteina (yleensä noin 0,3 % uudessa öljyssä). Inhibiitit kuluvat reagoidessaan hapen kanssa (estäen hapettumisprosessin käynnistymistä) ja, mikäli muuntajaöljyyn ei lisätä inhibiittejä, ne ajan kuluessa loppuvat. Hapettumisprosessin etenemistä seurataan esimerkiksi kokonaishappoluvun (Total Acid Number) avulla ja muuntajien tapauksessa myös rajapintajännityksen avulla. Kokonaishappoluvulle on määritetty maksimiarvoksi 0,2 mg KOH/g ja rajapintajännitteelle minimiksi 24 mn/metri. Kuohusavikäsittely alentaa öljyn kokonaishappolukua ja nostaa rajapintajännitystä samalla kun öljystä voidaan käsittelyn yhteydessä puhdistaa eri hapettumistuotteet kuten hartsit ja kosteus. Muuntajan käytön aikana tapahtuvalla muuntajaöljyn käsittelyllä tavoitellaan kustannussäästöjä verrattuna muuntajaöljyn käsittelyyn perushuollon yhteydessä mm. siirtämällä avaavan perushuollon tarvetta. Käytönaikaisella öljyn kunnossapidolla myös taataan toimintavarmuus, koska laitetta ja sen kuntoa seurataan tarkemmin. Tavanomaisesti muuntajaöljystä poistetaan kaasut, kosteus ja epäpuhtaushiukkaset mutta kuohusavikäsittelyllä voidaan neutraloida jo muodostuneita hapettumistuotteita ja näin vähentää öljyn hapettuneisuutta ja pidentää öljyn käyttöikää. Öljyn käsittely avulla voidaan puuttua myös rakenteisiin tarttuneiden hapettumistuotteisiin, jotka muutoin käynnistäisivät nopeasti uuden hapettumisreaktion esimerkiksi vaihdettaessa pelkkä öljy. Käytön yhteydessä tapahtuvan öljyn käsittelyn avulla voidaan myös poista paperieristeen pintaan sitoutuneita hapettumistuotteita sekä paperiin imeytynyttä 10 Taulukko 1. Lähtöarvot, lopputulokset ja vertailu suositusarvoihin. Lähtötaso 1 Lopputulos 1 Lähtötaso 2 Lopputulos 2 IEC 60296 uusi öljy IEC 60422 käytetty öljy* Kokonaishappoluku mg KOH/g 0,17 0,07 0,16 0,07 < 0,01 < 0,20 ph-luku 5,44 6,60 5,39 6,25 - - Rajapintajännitys mn/metri 23,18 34,19 24,10 35,95 > 40 > 24 * 72,5 170kV muuntajille
vettä ja näin voidaan parantaa myös eristepaperin käyttöikää. Tutkimusasetelma Tutkimuksessa käsiteltiin Strömberg KTRT123x30, vuosimallilta 1969, 110 kv -muuntajasta otettua muuntajaöljyä. Öljyn kemialliset lähtötasoarvot olivat kohtuulliset, öljy oli puhdasta hiukkasista ja sisältävän vähän kosteutta, mutta öljy sisälsi hapettumistuotteita paljon ja kokonaishappoluku oli lähellä IEC 60422 suositustason ylärajaa ja rajapintajännitys oli alle suositustason. Käsiteltävää öljyä oli 100 litran kahdessa erässä. Tutkimuksessa toinen erä käsiteltiin erikseen puhdistuslaitteistolla ja toinen erä Kuvassa alku ja loppunäytepullot. Käsittely kirkasti öljyä silmin nähden. käsiteltiin ilman puhdistuslaitteistoa. Molempia eriä käsiteltiin 6 tunnin ajan. Öljy lämmitettiin noin 40ºC vastaamaan paremmin käyttölämpötilaa ja kuohusavikäsittely tehostuisi. Öljyä kierrätettiin erillisessä säiliössä ottamalla öljy käsittelyyn pinnalta ja palauttaen öljy pohjaan. Öljyn virtaus säädettiin kuohusavielementin valmistajan suosituksen mukaiseksi. Kuohusaven teho paranee käsiteltäessä mahdollisimman kuivaa öljyä, joten öljyn kosteuspitoisuus todennettiin alle 10 ppm kosteustasolle. Tällä taataan mahdollisimman hyvä ragointikyky kuohusavelle. Tutkimustulokset Muuntajaöljystä otettiin kokeen alussa ja lopussa näytteet, joista testattiin kokonaishappoluku, rajapintajännitys, happamuus, viskositeetti, puhtaus, lisäaineja kulumametallit ja kosteus. Lisäksi kokonaishappoluvun kehitystä seurattiin näytteistä noin tunnin välein. Näytteet otettiin öljyn kierrosta jatkuvasti samasta paikasta näytteenottoyhteestä ennen kuohusavielementtiä. Näitä arvoja voidaan verrata standardin IEC 60422 käytetylle muuntajaöljylle suositeltuihin vähimmäisarvoihin ja toisaalta IEC 60296 uuden öljyn vähimmäissuositusarvoihin. Lisäaine- ja kulumametallien pitoisuudet mittaamalla todennettiin että öljyyn ei ole jäänyt ylimääräisiä lisäaineita käsittelyssä. Taulukkooon 1. on koottu lähtöarvot, lopputulokset ja IEC 60422 ja IEC 60296 standardien suositusarvot. Kuten taulukosta havaitaan, kuohusavikäsittelyllä kokonaishappoluku laski huomattavasti alle suositustason ja rajapintajännitys nousi suositustason yläpuolelle. Rajapintajännitys nousi käsittelyllä yli kymmenen mn/metri, mitä voidaan pitää merkittävänä. Kokonaishappoluvun laskeminen alle puoleen lähtötasosta on myös suuri muutos. ph-luvun muutos on kymmenkertainen, saavuttaen melkein neutraalin tason. Lisäaine- ja kulumametallianalyysistä ja puhtausanalyysistä voitiin todeta että öljyyn ei ollut irronnut käsittelyn aikana ylimääräisiä materiaaleja. Kokonaishappoluvun lasku alle puoleen lähtötasosta oli odotettavaa ja hyvä tulos. Virallinen tutkimusraportti saatavissa ammattikorkeakoulujen theseus -järjestelmästä tai suoraan Kil-Yhtiöt Oy:ltä. Taulukko 2. Kokonaishappoluvun kehittyminen tutkimuksen kuluessa. 11
Kuumaöljyn kunnossapito on avain käyttövarmuuteen ja säästöihin Kirjoittanut Mikko Oksanen ja Kimmo Leola Kuumaöljyjärjestelmällä tarkoitetaan öljyä väliaineena käyttäviä lämmönsiirtojärjestelmiä. Kuumaöljyjärjestelmät ovat vaativia suunnitella ja rakentaa, mm. korkeiden laatu- ja rakennusstandardien vuoksi ja järjestelmät vaativat paljon myös öljyltä. Erityisesti järjestelmien kunnossapito on haastavaa öljyn vanhentumisen ja sen aiheuttamien ongelmien vuoksi. Kuumaöljyjärjestelmät Kuumaöljyjärjestelmän kunnossapito edellyttää sekä järjestelmän teknisten sekä mekaanisten ominaisuuksien että öljyn kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien yhteispeliä. Hyvin usein huomio on keskittynyt pelkästään teknisiin ominaisuuksiin öljyn unohtuessa vain vaihdettavaksi komponentiksi. Tässä artikkelissa käymme lävitse kuumaöljyjärjestelmän ja kuumaöljyn seurantaan ja kunnossapitoon liittyvää kokonaisuutta. Kuumaöljyjärjestelmän ongelma tilanteet Kuumaöljyjärjestelmissä törmättäviin ongelmatilanteisiin kuuluvat mm. kattilaräjähdykset, pumppurikot, ja erityyppiset vuodot. Näitä aiheuttavat mm. öljyn vanhentuminen eli kunnossapidon laiminlyönti, epäpuhtauksien tai veden kertyminen järjestelmään ja järjestelmän paineen vaihtelut ja mahdolliset heikomman laatuiset tai jopa väärät komponentit tai materiaalit sekä kattilaan liittyvät konstruktiovirheet. Ongelman tilanteisiin puuttuminen lähtee liikkeelle hyvästä suunnittelusta ja rakentamisesta sekä huolellisesta käytöstä ja kunnossapidosta. Tässä artikkelissa keskitymme kuumaöljyjärjestelmän käyttöön ja kunnossapitoon sekä oikeaan reagointiin mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kuumaöljyjärjestelmän käyttö ja seuranta Kuumaöljyjärjestelmän huolto perustuu seurantaan. Tavanomaista käytönaikaista seurantaa toteuttavat vakituinen käyttö- ja huoltohenkilöstö lähinnä käyttöhäiriöiden ratkaisun kautta. Häiriöt aiheuttavat erityyppisiä tuotannollisia ongelmia ja mahdollisia ympäristö tai muista riskejä vuotojen tai laiterikkojen muodossa. Kuumaöljyjärjestelmän huoltoa on mahdollista ja suositeltavaa kehittää ennakoivaan suuntaan rakentamalla öljylle oma seuranta- ja kunnossapito-ohjelma. Kuumaöljyn kunnonseurantaohjelma voi sisältää erittäin laajan skaalan eri toimenpiteitä. Kunnossapito-ohjelmassa voi esimerkiksi olla järjestelmän sisältämien epäpuhtauksien määrän kontrollointi, öljyn kemiallisen koostumuksen seurannan ja ylläpidon, sekä toiminnan tarkastukset ja huollot. Kuumaöljyjärjestelmälle suurimmat ongelmat syntyvät öljyn vanhentumisesta eli hapettumisesta sekä krakkaantumisesta eli palamisesta sekä kaasuista. Nämä ilmiöt aiheuttavat öljyn kemiallisen rakenteen hajoamista ja tuottavat järjestelmään vanhentumistuotteita eli sakkaa. Vanhentumistuotteet ovat polaarisesti varautuneita hiukkasia eli ne kiinnittyvät helposti pintoihin. Sakka aiheuttaa järjestelmässä ongelmia pumpuissa sekä putkiston virtauksissa. Lisäksi lauhduttimet ja muut lämmönsiirtimet tukkeutuvat kertyneestä sakka lietteestä. Kertynyt lika saattaa myös lähteä liikkeelle suurempina kappaleina ja aiheuttaa arvaamattomia ongelmia. Kaasut johtavat paineiskuihin (dieselilmiö), komponenttien kulumiseen (kavitaatio) ja öljyn käyttöiän lyhenemiseen. Krakkaantumisprosessissa syntyy myös palokaasuja, joiden vaikutuksesta mm. leimahduspiste laskee ja aikaa myöten syntyy räjähdysvaara. Suomessa leimahduspisteen alaraja on yleisesti 150ºC ja Euroopassa on yleisesti käytössä alaraja 100ºC. Joissain tapauksissa käytössä olevissa järjestelmissä on myös tavattu huomattavasti matalampia leimahduspisteitä. Uusissa öljyissä leimahduspisteet ovat huomattavasti korkeampia mutta niiden kehitystä on seurattava säännöllisesti mahdollisiin ongelmiin puuttumiseksi. Öljyn vanhentuminen on 12
Liittimeen kerääntynyt lika 2 päivän käytön aikana sivukiertopuhdistimen putkessa. itseään kiihdyttävä prosessi, jonka hallintaan tulee panostaa koska pelkkä öljyn vaihto ei ratkaise ongelmaa. Vanhentumisprosessissa syntyvät jo mainitut hapettumistuotteet kiinnittyvät helposti järjestelmänpintoihin ja aiheuttavat myös uuden öljyn entistä nopeampaa vanhentumista. Kuumaöljyn kunnossapito Kuumaöljyn kunnossapitoon liittyy kaksi ulottuvuutta: kuumaöljyn puhtaus ja kuumaöljyn kemiallinen koostumus ja vakaus. Palamistuotteita syntyy korkeammassa lämpötilassa nopeammin mutta hapettumisprosessi on jatkuva ja niitä syntyy myös matalissa lämpötiloissa. Sekä hapettumis- että palamistuotteet ovat polaarisia ja tarttuvat herkästi pintoihin. Krakkaantuessa eli palaessa kuumaöljy hajoaa kemiallisesti, joten se heikentää mahdollisesti nopeasti öljyn ominaisuuksia. Lämpökrakkaantumisen välttämiseksi öljyn lämmityksessä suositellaan käytettävän alle 1 W/cm 2 tehoa lämmitykseen huolimatta siitä että jotkut öljyt lupaavat lämmönkeston olevan jopa 2,8 W/cm 2. Krakkaantuminen aiheuttaa samalla myös öljyn värin tummumista. Öljyn väriin voidaan vaikuttaa kalkkikäsittelyllä puhdistuksen yhteydessä. Värin korjaaminen vaaleammaksi on tarpeellista, mikäli järjestelmässä on visuaalisia virtausmittareita, tai esimerkiksi öljyn puhtauden seurantaan tarkoitettuja lasermittareista eli partikkelilaskureita. Kuumaöljyn epäpuhtaustuotteet ovat kooltaan erittäin pieniä, pääosin alle 2 mikronia, ja niiden seuranta edellyttää menetelmää, jossa öljyn tumma väri ei haittaa mittausta. Parhaiten puhtauden seurantaan sopii membrane ja mikroskooppi menetelmä, jolloin epäpuhtaudet voidaan tarvittaessa tunnistaa ja niiden määrä voidaan määrittää erittäin tarkasti. Epäpuhtauksien seurannassa on suositeltavaa käyttää jatkuvaa säännöllistä ohjelmaa. Kuumaöljyjen epäpuhtauksien poistomenetelmät ovat erittäin haastavia johtuen epäpuhtauksien ja sakan erittäin pienestä partikkelikoosta. Parhaat tulokset epäpuhtauksien poistolla saadaan sähköstaattisella puhdistusmenetelmällä, jossa epäpuhtaudet voidaan poistaa käytännössä ilman alarajaa. Luonnollisesti jokaiselle järjestelmälle on tutkimalla todennettava soveltuva menetelmä ja menetelmän tehokkuutta on seurattava säännöllisesti. Usein menetelmää tulee parantaa useita kertoja että järjestelmästä saadaan luotettava ja paras mahdollinen tulos. Yhdistämällä hyvä kuumaöljyn kunnonseurantamenetelmä ja soveltuva öljyn kunnossapitomenetelmä voidaan kuumaöljyn käyttöikää pidentää huomattavasti. Ilman kunnossapitoa ja seurantaa kuumaöljyn käyttöikä on vain 5-7 vuotta, mutta hyvällä kunnossapidolla käyttöikä voidaan vähintään tuplata, ellei pidentää edelleen. Öljynvaihto kuumaöljyjärjestelmään Mikäli kuumaöljy tulee teknisen ja taloudellisen käyttöikänsä loppuun, öljynvaihto edellyttää järjestelmän puhdistusta. Vaihdettaessa kuumaöljy järjestelmästä tulee poistaa kaikki vanhat vanhentumistuotteet sekä kaikki epäpuhtaudet ja sakka. Järjestelmään jäävät öljyn vanhentumistuotteet nopeuttava uuden öljyn vanhentumis- eli hapettumisprosessia ja lyhentävät käyttöikää radikaalisti. Lisäksi uusi puhdas öljy liuottaa liikkeelle seinämiin pinttynyttä sakkaa ja epäpuhtauksia, jolloin liikkeelle lähtiessään nämä kiinteät tuotteet voivat aiheuttaa tukkeumia lämmönsiirtimissä, pumpuissa sekä kasautua putkistojen mutkiin aiheuttaen painevaihteluita ja virtaushäiriöitä. Öljynvaihdon jälkeen on aina tutkittava että järjestelmään jäänyt öljy on järjestelmän laatuvaatimusten mukaista sekä kemiallisesti että puhtaudeltaan. Kuumaöljyn paisuntasäiliön miesluukusta näkyy hyvin polaaristen (palamistuotteiden) kiinnittyminen metallipintaan. 13
Kuumaöljyn käytönvalvojan pätevyydet ja kunnossapito Kirjoittanut Mikko Oksanen Kuumaöljyjärjestelmällä tarkoitetaan öljyä väliaineena käyttäviä lämmönsiirtojärjestelmiä, jotka usein toimivat varsin korkeassa paineessa. Öljy on erikoislaatuista mahdollisimman hyvin lämpöä kestävää öljyä. Kuumaöljyjärjestelmät edellyttävät käyttäjältään erityisosaamista sekä teknisten ominaisuuksiensa että lain vaatimusten vuoksi. Erityisesti järjestelmien kunnossapito on haastavaa öljyn vanhentumisen ja sen aiheuttamien ongelmien vuoksi. Kuumaöljyt, pätevyys ja painelaitelaki Kuumaöljylaitteita säätelee yleensä painelaitelaki. Painelaitteiden käyttö edellyttää painelaitelain (27.8.1999/869) mukaan omistajan tai haltijan nimeämän käytönvalvojan, jolla on pätevyys ja riittäväksi katsottava painelaitteen rakennetta, käyttöä ja kunnossapitoa koskeva asiantuntemus. Laissa on erikseen säädetty että käytönvalvojalla tulee olla mahdollisuus hoitaa ja käyttää painelaitetta, Krakkaantuessa kuumaöljy hajoaa kemiallisesti, joten se mahdollisesti heikentää nopeasti öljyn ominaisuuksia. niin ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Käytönvalvoja vastaa laitteen turvallisesta käytöstä. Lähtökohtaisesti käytönvalvojan tulee henkilökohtaisesti valvoa painelaitteen, esimerkiksi kattilan, käyttöä ja kuntoa, sekä huolehdittava käyttökirjanpidosta. Lisäksi omistajaa ja haltijaa on informoitava olennaisista käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista. Käytönvalvoja on myös vastuussa laitteistoa käyttävän henkilöstön osaamisesta. Käytönvalvoja on määrättävä, mikäli laitoksessa on yksi tai useampi rekisteröitävä laite, ja jos laitteiden yhteenlaskettu teho on yli 1 MW tai paine yli 10bar. Pätevyys todennetaan pätevyyskirjalla, mikä määritellään teholuvun mukaan. Luonnollisesti käytönvalvojalla tulee olla erikseen soveltuvaksi säädetty teknillinen tutkinto, joiden sisältöjä säätelee opetusministeriö ja Opetushallitus. Pätevyyskirjoja myöntävät hyväksytyt laitokset Dekra Industrial Oy ja Inspecta Sertifiointi Oy. TUKES valvoo pätevyysvaatimuksia ja hyväksyy käytönvalvojat. Kuumaöljyn käytönvalvonta ja vaikutus turvallisuuteen Käytönvalvojan tulee valvoa laitteen kunnossapitoa ja huolehtia laitteen turvallisuudesta. Kuumaöljyjä käyttävä laite vaatii käyttäjältään, laitteen teknisen tuntemisen lisäksi sekä osaamista öljyn ominaisuuksista että sen kunnossapidosta. 14
Kuumaöljyn kunnonvalvonnan toteuttaminen jatkuvan valvonnan ja öljynäytteiden avulla edellyttää oikeiden mittausarvojen seurantaa sekä oikeita korjaustoimenpiteitä. Seurannan järjestäminen esimerkiksi öljynäyttein edellyttää hyvää suunnittelua siten että näyte voidaan ottaa ilman vaaratekijöitä. Kuumaöljyn ominaisuuksien tulee vastata käyttötarkoitustaan ja näiden kemiallisia ominaisuuksien kehittymistä voidaan seurata asiantuntevan laboratorion mutta myös osaavan käytännön asiantuntijan avulla. Kuumaöljyn kunnossapidon seuranta tiivistyy vanhentumis eli hapettumisprosessin hallintaan ja krakkaantumisen eli palamisprosessin tuotteiden ja epäpuhtauksien kertymisen estämiseen. Krakkaantuessa kuumaöljy hajoaa kemiallisesti, joten se mahdollisesti heikentää nopeasti öljyn ominaisuuksia. Krakkaantuessa öljy myös tummuu ja se vaikeuttaa esimerkiksi visuaalisten virtausmittareiden seurantaa. Perusasioiden kuten riittävän matalan tehon käyttö suhteessa pinta-alaan ja öljyn leimahduspisteen pitäminen riittävän korkeana, voidaan keskittyä epäpuhtauksien poistamiseen sekä öljyn kemiallisen tasapainon hallintaan. Kuumaöljyn lämmittämiseen käytettävä energia suositellaan olevan enintään 1W/1 cm2. Suurempi teho saattaa aiheuttaa palamisreaktiota ja nopeutunutta hapettumisreaktiota. Hapettumistuotteet ja palamistuotteet ovat polaarisia tuotteita, jotka tarttuvat herkästi seinämiin ja kerrostuvat paksuiksi karstapinnoitteiksi. Näiden epäpuhtaustuotteiden koko on äärimmäisen pieni, usein alle 2 mikronia, joten puhdistuslaitteistoilta edellytetään kykyä poistaa hyvin pieniä hiukkasia. Puhdistusmenetelmän tehoa on seurattava ja säädettävä mittaustulosten perusteella. Mikäli järjestelmään ehtii kertyä epäpuhtauksia, ne voivat aiheuttaa esimerkiksi liikkeelle lähtiessään tukkeumia lämmönsiirtimissä, pumpuissa sekä kasaumia putkistoihin aiheuttaen painevaihteluita ja virtaushäiriöitä. Riittävässä kuumuudessa öljy tuottaa myös palamiskaasuja. Palamiskaasut alentavat voimakkaasti leimahduspistettä ja samalla vaarantavat järjestelmän turvallisen käytön. Leimahduspistettä on seurattava analyysein ja huolehdittava että se säilyy riittävän korkeana. Suomessa riittäväksi katsotaan yleisesti yli 150 oc lämpötilaa. Leimahduspisteeseen voidaan puuttua esimerkiksi poistamalla kaasuja öljystä siihen soveltuvalla laitteistolla tai vaihtamalla osa tai koko öljymäärä. Ohjeistus ja valvonta Käytönvalvonnan yksi tärkeimpiä osa-alueita on riittävän ohjeistuksen laadinta sekä sen noudattamisen valvonta. Käytönvalvojan tulee huolehtia siitä että kuumaöljyjärjestelmän käytössä ja kunnossapidossa ohjeistus on ajan tasalla sekä saatavilla myös ongelmatilanteissa. Ohjeistuksen tulee olla riittävän syvällistä mutta aina riittävän lyhyttä ja ytimekästä, jotta ongelmatilanteissa osataan reagoida oikein. Ongelmatilanteet syntyvät usein nopeasti, jolloin aikaa tutustua pitkiin ohjeistuksiin ei ole, ja joudutaan toimimaan pahimmassa tapauksessa ilman parempaa tietoa. Ohjeistuksessa tulee myös ottaa huomioon mahdolliset tulkintaongelmat. Ohjeet on käytävä lävitse ennen ongelmatilanteita ja selvitettävä mitä tehdään ja missä vaiheessa kunkin työntekijän kanssa. Esimerkiksi rutiinit kuten näytteenotto aiheuttavat usein palovammavaaran vaikkakin järjestelmien suunnittelussa nämä pyritään ottaa huomioon. Paineen alaisten laitteistojen, joissa on kuumaa öljyä, turvallinen käyttö edellyttää laajaa teknistä ja kemiallista osaamista mutta myös ymmärrystä prosesseista sekä hyvästä henkilöstön johtamisesta. Oikean ohjeistuksen laadinta sekä henkilöstön perehdytys siihen on yhtä tärkeää kuin laitteen tekninen tunteminen. Käytönvalvojan kannattaa tuntea vastuunsa. Lisää vastuuhenkilöille tarkoitetussa Kuumaöljyseminaarissamme 28.-29.1.2014 Jyväskylässä. Lue lisää www.kilyhtiot.fi tai www.ael.fi. 15
Käyttäjäkokemus Yara, Siilinjärven kaivos ELC-R25SP kaivoksella karkean murskan öljyn puhdistuksessa Kirjoittanut Mikko Oksanen Yara Suomi Oy Siilinjärven tehtaat hankki vuonna 2012 Kleentek ELC-R25SP jolla puhdistetaan mm. haasteelliseksi osoittautunutta karkean murskan kiertovoiteluöljyä. Laite on toiminut kohteessa hyvin ja sitä käytetään kiertävänä puhdistusyksikkönä koko laitoksen alueella. Luotettavuusinsinööri Tuomas Rantonen Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tehtailta oli mukana alusta lähtien KLEENTEK puhdistuslaitteiston hankinnassa. Vuoden 2013 loppuun mennessä Siilinjärvellä on tullut jo yli vuoden ajalta kokemuksia laitteiston käytöstä eri kohteista sekä kaivoksella sekä tehtaalla. Tuomas kertoo että kaivoksella KLEENTEK otettiin aluksi käyttöön karamurskalle ja sen käyttöä on jatkettu kahdelle eri hienomurskalle. Karamurskalla ongelmana olleen piin lisäksi hienomurskalla on hienontunutta rautaa ja kuparia öljyssä. Laite on auttanut ongelmiin ja tilanteen kehittymistä seurataan jatkuvasti. KLEEN- TEK on ollut myös tehtaan puolella pääkaasupuhaltimen öljyä puhdistamassa ja sitä kierrätetään tarvittaessa koko laitoksella riittävän pienen koon ja kohtuullisen siirrettävyyden vuoksi. Käyttöaikanaan Siilinjärvellä laite on ollut käytössä neljässä eri kohteessa, joista jokaisessa olosuhteet ovat olleet haastavia. Murskaan on taipumuksena kerääntyä aina (hiekkaa) piitä mikä lisää erityisesti hienon raudan- ja kuparihiukkasten määrää öljyssä. KLEENTEKillä voidaan poistaa nimenoman pientä pii, rauta ja kuparihiukkasia. Tuomas korostaa että näissä kohteissa nämä ovat kokemuksemme mukaan suurimmat vaurioiden aiheuttajat ja niiden vähentäminen on ollut erittäin tärkeää. Tähänastisessa käytössä laitteistoon ollaan oltu tyytyväisiä. Tuomaksella on tähän mennessä KLEENTEK laitteesta pääsääntöisesti hyviä kokemuksia - Laite on toiminut ja myös kollektorien saatavuus on ollut hyvä. Itseasiassa nykyään kartoitamme mahdollista muiden vastaavien laitteiden tarvetta laitoksella. Lisävarusteista ainakin hiukkaslaskuri ja vedenerottaja ovat harkintalistalla. Haasteelliseksi KLEEN- TEK hankinnat tekevät kohtuullisen korkeahkot hinnat mutta toisaalta ominaisuudet ja toimintaperiaatteet ovat hyvät. ELC-R25SP on sähköstaattinen öljynpuhdistin, jonka toimintaperiaate perustuu staattiseen sähkökenttään, joka vetää puoleensa öljyssä olevia pienhiukkasia ja sitoo ne puhdistuskollektoriin. Laitteella ei ole toiminnallista hiukkasten alarajaa eikä laitteen puhdistuskollektori voi mennä tukkoon. Sähköstaattinen puhdistuslaite soveltuu erityisen hyvin kohteisiin. jossa vaaditaan korkeaa puhtaustasoa haastavassa ympäristössä. KLEENTEK Sähköstaattisia puhdistimia löytyy niin pieniin alle 50 litran kohteisiin kuin suuriin yli 50 000 litran kohteisin. 16
Suurten laakerien irroitus on helppoa - oikeat työkalut: GRAND PULLER Kirjoittanut Mikko Oksanen Matfors Industriservice Ruotsissa on kehittänyt suurten laakerien irrottamiseen erityisen työkalun, jossa käyttämällä erikoisvalmisteisia kynsiä ja hydraulista puristinta, suuret laakerit voidaan vaihtaa nopeasti ja helposti. Grand Pullerilla laakeri voidaan vaihtaa ilman riskialtista kuumentamista tai lekaa vaan laakeri voidaan vetää paikaltaan tasaisesti ja nopeasti. Grand Pullerin avulla testeissä laakerien vaihtoaika on pudonnut eräissä tapauksissa jopa 1/6 osaan puhumattakaan työvaiheiden riskien vähentymisestä. Lisäksi työvoiman tarve vähenee ratkaisevasti kun työvaihe, jota aiemmin piti olla tekemässä jopa 6 miestä, voidaan nyt jättää 2 miehen tehtäväksi. Ruotsissa tehdyissä laskelmissa resurssien vähentynyt tarve ja nopeutunut seisokkiaika vähentävät kokonaiskustannuksia jopa 75 % verrattuna entiseen menoon. Tekniset tiedot Grand Puller räätälöidään jokaiselle laakerikoolle. Yhdistelmäkokonaisuuksilla voidaan käyttää enintään 3 eri kokoon. Grand Puller painaa kokonaisuutena 20 40 kg. Grand Puller sisältää 1 kpl vetolevy 6 kpl vetokoukku ja lukitustapillla ja kierretangolla 1 kpl voimansiirtosylinteri 1 kpl voimansiirtopumppu, käsikäyttöinen Lisäksi yhdelle Grand Pullerille voidaan tehdä lisävarusteena 3 erikokoisia koukkuja. Grand Puller on patentoitu Ruotsissa, Suomessa sekä Euroopan Unionin alueella että Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Grand Puller -työkalut myy Suomessa KiL-Yhtiöt Oy 17
Maailman äärissä puhtaustuloksia! - Tuulivoimalan vaihteen öljynvaihto Kirjoittanut Mikko Oksanen Ylhäällä yhdestä Suomen korkeimmista tuulivoimaloista tuulee varsin navakasti! Kesällä 2013 KiL-Yhtiöiltä tilattiin öljynvaihto varsin erikoiseen paikkaan nimittäin tuulivoimalaan Porin Tahkoluotoon. TuuliWatti Oy:n 3 MW tuulivoimalaan tehtiin öljynvaihto ja tarvittiin kevyt mutta tehokas laitteisto puhdistamaan vaihdettu öljy tavoitetasoon. Työskentely tuulivoimalassa on erittäin haasteellista. Työtehtävissä täytyy ottaa huomioon turvallisuuskysymykset, napakorkeus oli 100 metrissä, toisaalta matka edestakaisin kesti hissillä useita minuutteja, joten töiden suunnittelu piti hoitaa myös huolellisesti ja luonnollisesti laitevalmistajan puhtaustaso oli haastava, ISO 4406:1999 taso --/14/11. Haasteeseen varauduttiin siirrettävällä NTZ OLFS-29 TWIN öljynpuhdistimella, joka varustetiin kahdella kotimaisella lasikuitusuodatinpatruunalla. Lisäksi öljyn siirtoon otettiin erillinen 54-litran siirtopumppu. Käytettävä öljy oli 800 litraa ISO VG 320 eli varsin viskoosia varsinkin sääolojen ollessa noin 10 asteen molemmin puolin. Tulosten todentamista varten mukaan tarvittiin erikoisvarusteltu kenttälaboratorio ISO VG 320 puhtaustason mittaukseen. Projektin toteutus sujui periaatteessa alustavien suunnitelmien mukaan. Haasteita ja aikataulun venymistä aiheuttivat kylmät sääolot jotka hidastivat öljyn virtausta koska jouduttiin toimimaan ilman öljynlämmitystä. Vaihdettaessa öljy uuteen, tyhjä öljysäilö tarkastettiin ja säiliön sisätilat dokumentoitiin asiakkaalle. Öljynsuodatuslaitteisto kytkettiin järjestelmään puhdistamaan öljyä ja samalla kytkettiin öljyn lämmitys päälle. Öljyn puhdistusprosessia seurattiin säännöllisin öljynäyttein ja todennettiin öljyn puhtauden kehittyminen. Öljyn kokonaispuhdistusprosessi kesti noin 19 tuntia jonka jälkeen viimeisen näytteen ulkopuolisella laboratoriolla varmennettu öljyn ISO 4406:1999 hiukkastasotulos oli --/6/2 ja öljyn sisältämien epäpuhtauksien määrä oli 0,3 mg/100ml öljyä. Tulokset ovat hyvällä marginaalilla alle öljyn tavoitepuhtauden. Lars Arvidsson VPDiagnose Oy:stä, joka on pohjoismaiden yksi johtavista yksityisistä laboratorioista, varmensi tulokset ja kommentoi että ISO 4406 taso on matalimpia mitä olemme ikinä nähneet. TuuliWatti Oy:n tuotantopäällikkö Tommi Hietala kommentoi öljynvaihtoprojektia erittäin onnistuneeksi ja laadukkaasti tehdyksi: Korkean viskositeetin öljyn puhdistus ei ole helppoa ja tuulivoimala ympäristö ei tee projektista ainakaan yksinkertaisempaa. Tulokset olivat siihen nähden vähintään hyviä. 18
Uusi ura Juha-Markus Koukkumäki Kirjoittanut Juha-Markus Koukkumäki Valmistuin keväällä 2013 automaatioasentajaksi Jyväskylän ammattiopistosta. Opintojen kuluessa olin ollut työharjoittelussa mm. Daimler AG Saksassa Bremenissä sekä Suomessa Jyväskylässä Tikka Spikes Oy ja...töissä kohtaa aina ongelmia, ihmisten tai koneitten kanssa, joten niihin kannattaa opetella suhtautumaan järkevästi. Pematic Oy:llä. Työkokemusta minulle oli siihen mennessä kertynyt mm. tuotantorobottien sähkölaitteistojen korjauksista, laakerien ja sähkölaitteiden asennuksista sekä voimansiirtolaitteistojen kokoonpanosta. Valmistuessani ryhdyin etsimään pysyviä töitä Jyväskylästä ja heinäkuussa otin yhteyttä ystäväni kautta Jyväskylässä toimivaan KiL-Yhtiöt Oy:n ja aloitinkin työt välittömästi nuorempana öljyasentajana. Puolen vuoden aikana KiL- Yhtiöissä olen ehtinyt moneen työhön. Olen ollut mukana huoltamassa useita erilaisia öljynpuhdistuslaitteita, opetellut tekemään erilaisia puhtausanalyysejä sekä ollut mukana toimittamassa suuria öljyjärjestelmien puhdistusprojekteja asiakkaalle. Lisäksi olen opetellut asiakaskontaktointia. KiL-Yhtiöissä koulutus öljyyn ja sen kunnossapitoon on jatkuvaa ja välillä eräissä projekteissa on ollut erittäin haastavia töitä. Työtehtävissä olen oppinut erittäin paljon laadusta, huolellisuudesta ja suoritusvarmuudesta. Laatua pitää tehdä koska sekundaa voi tehdä kuka vain. Työtehtävät pienessä yrityksessä on erittäin itsenäisiä joten tehtävissä pitää oppia nopeasti ja virheiden määrä pitää minimoida. Asiat kannattaa priorisoida ja tehdä yksi kerrallaan että kaikki tulee varmasti hoidettua niin kuin pitää. Lisäksi ikuinen puute ajasta tekee kaikesta aina hieman vaativampaa mutta toistaiseksi uskon pärjänneeni aika hyvin. Ammattiosaamistani olen päässyt soveltamaan varsin laajasti eri huoltotehtävissä, koska kaikki laitteet toimivat sähköllä enemmän tai vähemmän automatisoidusti. Erityyppisissä puhdistusprojekteissa myös perus kone- ja mekaniikan opinnot tulevat tarpeeseen, jakoavaimen täytyy pysyä kädessä ja siivoamista ei saa myöskään pelätä. Tulevaisuudessa koen että ainakin kielitaitoani tulisi parantaa. Englanti sujuu mutta puhuminen on vähän ujoa mutta ymmärrystä löytyy. Saksa ja myös ruotsi olisi hyvä osata. Tavoitteenani on lähteä joku päivä ulkomaille töihin, kunhan saan kokemusta ja parannan kielitaitoani. KiL-Yhtiöillä on Venäjällä toimintaa joten hieman jännittäisi joku päivä lähteä vaikka sinne. Luonnollisesti ammattiosaamista öljynpuhdistuksen prosessien ja yksityiskohtien alalla pitää jatkuvasti syventää. Lopuksi haluaisin antaa vinkkejä tuleville kesätyöntekijöille. Ahkeruus ja sinnikkyys kannattavat aina, se on ehkä minullekin ollut suurin syy että olen päässyt tänne töihin. Kielitaito on aina plussaa. Lisäksi töissä kohtaa aina ongelmia, ihmisten tai koneitten kanssa, joten niihin kannattaa opetella suhtautumaan järkevästi. Kannattaa aina ongelmissa muistaa maltti, istua vaikka hetkeksi alas ja miettiä asiaa. Järjestelmällisyys myös kannattaa aina, jää monta turhaa virhettä tekemättä. 20
Vaahtoaminen kuriin - Yaran Uuden kaupungintehtaiden voimalaitoksen turbiinin revisio Kirjoittanut Mikko Oksanen Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin tehtailla haluttiin ratkaista höyryturbiinin revision yhteydessä myös öljyjärjestelmän pienet mutta vaivaavat ongelmat kerralla. Ajatus pelkästä öljynvaihdosta hylättiin ja päädyttiin öljyjärjestelmän täydelliseen puhdistukseen ja huuhteluun. Järjestelmän edellisestä avaamisesta oli kulunut vain 3 vuotta. KiL-Yhtiöt teki öljyjärjestelmälle täydellisen huuhtelun ja puhdistuksen, sekä huuhtelua varten toteutti myös ohitukset voitelujärjestelmään. Järjestelmän puhtaustavoite oli ISO 4406:1999 hiukkastaso 17/15/12 ja lisäksi 0,45µ membranesuodattimen kiinteitä partikkeleita tuli olla alle 50mg/kg. Kokonaisurakkaan varattiin 9 työpäivää. Huuhtelun toteuttamiseksi purettiin erillistä puhdistusta varten putkistoa turbiinin päästä ja tilalle asennettiin ohitusyhteet venttiilein. Puretut osat puhdistettiin erikseen. Huuhtelua varten jäi yhteensä noin 70 metriä öljyputkistoja. Säiliön tarkastettiin, puhdistettiin ja dokumentoitiin tavanomaisessa laajuudessa. KLEENTEK ELC-R50SP sähköstaattinen öljynpuhdistusyksikkö. Lisäksi järjestelmän omat 25µ linjasuodattimet korvattiin erikoisvalmistetuilla 10µ linjasuodattimilla. Öljyn lämmitykseen käytettiin järjestelmän omia öljynlämmittimiä. Huuhtelu toteutettiin kuten ennakoitu yhteensä 5 työpäivässä. Huuhtelun lopullinen öljyn ISO 4406:1999 mukainen puhtausluokka oli 15/12/9 ja samoin kiinteiden partikkeleiden määrä oli hyvällä marginaalilla alle 50mg/kg. Yara Suomi Oy:n projektivastaava pyörivien laitteiden insinööri Teemu Lehtonen arvioi muutaman kuukauden käyttökokemusten jälkeen pienten ongelmien vähentyneen huomattavasti: Eräissä paluulinjoissa oli havaittu voimakasta vaahtoamista, joka on pääosin poistunut. Lisäksi järjestelmään, sekä säiliöön mutta myös putkistoon, kertyneen sakan määrä yllätti. Projektissa havaittiin myös perustelluksi parantaa jatkuvaa linjasuodatusta. Käyttöönoton yhteydessä järjestelmään laitettiin linjasuodattimiksi 10µ uudet suodattimet käyttöönoton yhteydessä turbiininöljykanavista irtoavaa epäpuhtauksia varten. Suodattimet tukkeutuivat ennakoidusti 10 päivän kuluessa vaihtokuntoon mutta seuraavat 10µ suodattimet ovat olleet käytössä puolivuosittain. Jatkossa öljyjärjestelmän puhdistusta on tarkoitus edelleen parantaa soveltuvalla sivuvirtasuodattimella. Huuhtelua varten käytettiin erikseen aikataulutettua huuhtelusuunnitelmaa, joka toteutettiin kahdella eri huuhtelupumpulla. Järjestelmän puhdistuslaitteistona toimi Pohjasakkaa oli kertynyt varsin voimakkaasti säilönpohjalle 21
Koulutuskalenteri 2014 KiL-Yhtiöt Oy kouluttaa yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa öljyn kunnossapitoon ja öljyjärjestelmien käyttöön liittyvissä asioissa sekä yleisten vuosittaisten kurssien muodossa tai asiakkaalle räätälöityjen kurssien kautta. Käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle suunnatuissa yleisissä ennakoivan voiteluhuollon kursseissa käydään läpi yleisimpiä voiteluhuoltoon liittyviä asioita. Puhutaan mm. voiteluöljyn ominaisuuksista ja sen käyttöikään vaikuttavista tekijöistä, öljyn analysoinnista, siinä olevista epäpuhtauksista sekä varastoinnista ja tilauksen vastaanottamisesta. Lisäksi jatkokurssilla luodaan katsaus öljyn luonteen ymmärtämiselle ja mitä vaatimuksia se asettaa käytölle ja kunnossapidolle sekä töiden suunnittelulle. Lisäksi keskitytään myös käytännön taloudellisiin ulottuvuuksiin. Käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle Ennakoivan voiteluhuollon peruskurssi 16. - 17.1.2014 Jyväskylä Ennakoivan voiteluhuollon jatkokurssi 13. - 14.2.2014 jyväskylä Kuumaöljyjen käytöstä ja huollosta vastaaville tarkoitettu Kuumaöljyseminaarissa ratkaistaan kuumaöljyjärjestelmine käytännön ongelmia ja saadaan uusia ideoita toiminnan parantamiseksi. Seminaarin pääpaino on kuumaöljyjärjestelmän kustannustehokkuudessa ja käyttövarmuutta parantavissa seikoissa. Kuumaöljyjen käytöstä ja huollosta vastaaville Kuumaöljyseminaari vastuuhenkilöille 28. - 29.1.2014 Jyväskylä Muuntajaöljykursseilla keskitytään muuntajan kunnossapitoon öljyn näkökulmasta, miten suuri merkitys sillä on muuntajan kuntoon, mitkä seikat siihen vaikuttavat, miten niitä seurataan jne. Puhutaan myös muuntajaöljyn käytönaikaisesta huollosta. Suurtehomuuntajien käytöstä ja kunnossapidosta vastaaville Muuntajaöljyn kunnossapito peruskurssi kevät 2014 vahvistetaan myöhemmit Vaihteistojen ja laakerien voiteluhuoltopäivillä keskitytään mm. vaihteistojen rakenteisiin ja toimintaan, voiteluun sekä voiteluöljyn vaatimuksiin sekä valvontaan ja mahdollisiin kunnossapitotoimenpiteisiin. Käyttö ja kunnossapitohenkilöstölle Vaihteistojen ja laakerin kunnossapitopäivä syksy 2014 vahvistetaan myöhemmin Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.kilyhtiot.fi ja kil@kilyhtiot.fi. Yrityskohtaiset kurssit KiL-Yhtiöt Oy kouluttaa myös yrityskohtaisia kursseja mm. seuraavien teemojen puitteissa: - Ennakoivan voiteluhuollon perusteet - Kunnonvalvonta ja mittaukset - Rasvavoitelujärjestelmien toiminta ja huolto - Voitelujärjestelmien suunnittelu ja huolto - Perusvoiteluaineiden kartoitus ja käyttö Yrityskohtaiset koulutukset räätälöidään aina asiakastarpeiden mukaan. Mikäli sinulla on tarvetta koulutukseen öljyyn liittyvä teema em. listan ulkopuolelta, keskustelemme mielellämme juuri Teille sopivasta sisällöstä kurssille. 22