Suomen Lentäjäliitto ry EDUSKUNTAVAALIT 2015 RIKSDAGVALET 2015 Arvoisa Vaaliehdokas/ Ärade Valkandidat, ilmailuteollisuus on kansainvälinen toimiala, jossa turvallisuus ja tehokkuus tasapainottelevat jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Kaikki ymmärtävät lentoturvallisuuden tärkeyden alalle, mutta sen korkea taso ei ole itsestäänselvyys. Ilmailuteollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on n. 3% ja lentoliikenteen mahdollistama liikkuvuus on äärimmäisen tärkeää Suomen kokoiselle laajalle maalle. Lentoalaa uhkaa meriliikenteestä tuttu niin sanottu mukavuuslipputulevaisuus, jossa pienimmän valvonnan ja maksujen maat ovat voittajia. Epätavallisten työllisyysmallien laajeneminen ei mahdollista tuleville lentäjänuorille työpaikkaa, vaan nollatuntisopimuksia ja yrittäjämalleja. Tämän kehityksen myötä raportointi ja turvallisuuskulttuurin rapautuminen uhkaa turvakriittistä alaa. Perusrakenteita voidaan ylläpitää vain kehittyneillä markkinoilla ja tämän puolesta suomalaiset lentäjät ovat tehneet töitä ilmailun alkuajoista alkaen. Kevään 2015 eduskuntavaalit lähestyvät! Sana on vapaa nyt Sinulla, hyvä vaaliehdokas, on mahdollisuus kertoa mielipiteesi lentoliikenteen nykytilasta ja ilmailun vaikutuksesta ympäristöömme. Onko Suomen tulevaisuus EteläSuomessa, vai mahdollistetaanko tulevaisuudessa nopeat, taloudelliset ja kilpailukykyiset yhteydet myös muualle laajassa maassamme. Me ilmailun alalla työskentelevät ja suomalaiset äänestäjät haluamme kuulla lisää wwwsivuillamme Riksdagsvalet på våren 2015 närmar sig! Ordet är fritt nu har Ni möjligheten att berätta Er åsikt om det aktuella läget i flygtrafik, flyg säkerheten och luftfartens påverkan på miljön. Är Finlands framtid i Södra Finland eller behöver vi snabba och billiga flygförbindelser även till resten av landet? Vi som arbetar inom luftfarts branschen samt de finska röstberättigade som väljer Er vill gärna höra Era tankar på vår hemsida. Tavoitamme sähköisen viestinnän avulla yli 100 000 äänestäjää / distribution till circa 100.000! Lisätietoja / För mera information: eduskuntavaalit.fi / gsm: 040479 7753 Suomen Lentäjäliitto ry Finnish Pilots Association FPA on kaikkia suomalaisia liikennelentäjäyhdistyksiä kokoava kattojärjestö. Sen piiriin kuuluu yli 1000 liikenne ja helikopterilentäjää seitsemästä eri yhdistyksestä. Yhdistys on perustettu 2005 ja liiton tärkeimpinä tehtävinä on esiintyä ammatillisissa ja lentoturvallisuuskysymyksissä liikennelentäjien edustajana niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä foorumeilla. FPA toimii suomalaisten lentäjien edustajana kaikissa tärkeimmissä kansainvälissä lentoturvallisuuden ja ilmailun asiantuntijajärjestöjen keskusjärjestöissä. Suomen lentäjäliitto rahoittaa koko lentoturvallisuustyön jäsenmaksuilla ja markkinointitoimenpiteillä. Turvallisen lentämisen puolesta. Suomen Lentäjäliitto ry Finnish Pilots Association FPA är en Central Förening som representerar alla de sju olika pilotföreningarna i Finland, med mer än 1000 transportoch helikopterpiloter som medlemmar. Föreningen grundades år 2005. En av de viktigaste funktionerna för FPA är utmaningar med flygsäkerhet, både i inhemska och internationella forum. FPA finansierar hela flygsäkerhetsarbete med bara medlemsavgifter och marknadsföringsåtgärder. För Säkrare Flygresor! För Tryggt Flygande! e. info.fi Member of:
Hyvä Vaaliehdokas, Mielipiteesi on tärkeä ja kiitämme jo etukäteen vastauksistasi. Toivomme keskustelun jatkuvan myös vaalien jälkeen. Alla olevasta linkistä pääset helposti vastaamaan kysymyksiin: /EK_vaalit/login Ehdokkaiden esittely ja vaalilinkki osoitteessa aukeaa yleisölle maaliskuun aikana! Näkyvyys / Synlighet: Eduskuntavaalit 2015 kampanjasivusto Suomen Lentäjäliiton kotisivuilla Kampanjasivustolle ohjataan kävijöitä markkinoiden sivustoa FPA:n Facebookissa, Twitterissä sekä suurimmissa suomalaisissa ilmailufoorumeissa. Levikki yli 100 000. FPA hemsida, Facebook, Twitter samt flera flygforum, distribution till circa 100 000. Tarjoamme myös lisänäkyvyyttä: valokuva, CV ja vapaa sana / Jag vill delta med bild & CV: Kampanjahinta: 100 euroa/ehdokas (alv 0 %) / Pris 100 euro/kandidat (alv 0 %) Tiliyhteys / Konto: Nordea FI13 1555 3000 1081 68 Suomen Lentäjäliitto, Ytunnus: 23302634 Maksuehto / betalningsvillkor: Vaalimateriaali julkaistaan heti maksusuorituksen jälkeen/valmaterialet publiceras genast efter betalning Seuraavalta sivulta alkaen liitteenä kysymysten alustukset ja kysymykset: e. info.fi Member of:
Alustus 1: Suomalainen lentoturvallisuus on maailman huippuluokkaa. Kansainvälisesti kilpaillulla alalla lentoyhtiön kotipaikalla on merkitystä niin viranomaisvalvonnan, verotuksen kuin sovellettavan työlainsäädännönkin kannalta. Meriliikenteestä vallalla olevassa mukavuuslippumallissa alukset rekisteröidään edullisimman verotuksen ja viranomaisvalvonnan maihin, kuuluisimpana näistä Panama. Estääkseen meriliikenteen ulosliputuksen useat valtiot ovat perustaneet erilaisia tukijärjestelmiä, joilla kompensoidaan maksettuja veroja ja veroluontoisia maksuja, tai myönnetään verovapaus. Järjestelyillä mahdollistetaan varustamojen tasavertainen kilpailu mukavuuslippumaihin rekisteröityjä toimijoita vastaan. Toiminnasta kertyvät tulovirrat jäävät hyödyttämään yhteiskuntaa varustamon kotimaassa. Vastaava muutos on käynnissä myös lentoliikenteessä. Lentoyhtiön kotipaikka ei ole enää sidoksissa sen toimintaalueeseen. Kevyemmän verotuksen, valvonnan ja työntekijämaksujen kautta on saavutettavissa merkittävää kilpailuetua raskaasti kilpaillulla alalla, jossa katteet ovat pienet. Tällainen epäreilu kilpailu aiheuttaa suurta painetta lentoyhtiöille, jotka yrittävät toimia Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa, joissa verotus ja työntekijämaksut ovat suuri kuluerä. Esimerkkinä epäreilusta kilpailusta Pohjoismaisessa mediassakin huomiota herättänyt Norwegian Air International (NAI) joka on nimellisesti Irlantilainen lentoyhtiö, mutta ei operoi yhtäkään lentoa Irlannista ja käyttää henkilöstönä Thaimaalaista henkilökuntaa. NAI pyrki EUkomission tukemana hakemaan operointilupaa Yhdysvaltoihin, mutta lupa evättiin EUUSAOpen Skiessopimuksen edellyttämien sosiaalisten vastuukysymysten johdosta. PohjoisAmerikan koko ilmailusektori on lentoyhtiöiden ja työntekijäjärjestöjen yhteisenä rintamana menestyksekkäästi kyseenalaistanut NAIn kaltaisen liiketoimintamallin vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen. Eurooppalaistenkin lentoyhtiöiden vaatimuksessa mahdollisuudesta reiluun kilpailuun on lopulta kysymys kotimaisista työpaikoista. Linkkejä: ECA: Fair Competition in aviation is a must (www.eurocockpit.be/node/1961) ECA: Flag of convenience video (www.eurocockpit.be/node/2043) Kysymys 1: Tulisiko mielestänne lentoyhtiöihin soveltaa merenkulussa käytössä olevaa mallia, jossa globaalisti yhtäläiset kilpailuedellytykset luodaan erilaisilla tuki ja verotusjärjestelmillä ja joissa erot verotuksessa ja valvonnassa ovat suuria yhtiöiden alkuperäisen kotimaan ja niin kutsuttujen mukavuuslippumaiden välillä? e. info.fi Member of:
Alustus 2: Kotimainen lentoliikenne, maakuntakentät ja niiden tulevaisuus herättävät keskustelua. Suomi on suuri maa ja nopeat liikenneyhteydet ovat elinehto maakuntakeskuksille. Lentoliikennettä ei tueta kuten rautateitä tai ylläpidetä maantieverkoston tavoin verovaroilla. Lentoliikenne tuottaa kuitenkin heijastusvaikutuksineen noin 3.5% Suomen BKT:sta, sekä luo välillisesti yli 100.000 kotimaista työpaikkaa. Toimialan menestyminen tai näivettyminen vaikuttavat suoraan kotimaiseen työllisyyteen. Liikenneministeriön toimesta työstetty lentoliikennestrategia julkaistiin helmikuussa 2015. Keskustelun lähtökohtana ovat lentoliikenteen ja lentoasemien mahdollisuudet sekä koko alan tulevaisuus Suomessa. Kotimaan matkustajavirrat eivät riitä kattamaan alueellisten lentokenttien kustannuksia eikä lentoliikenne maakuntakeskuksiin ole kannattavaa. Tällä hetkellä Finavia ylläpitää lähes kaikkia Suomen lentokenttiä ja maakuntakenttien tuottamat tappiot katetaan Helsingin lentokentän voitoilla. Finavia teki vuonna 2013 liikevaihtoa 352.8Me ja liiketulos ilman kertaluontoisia eriä oli 44.8Me (12.7%). Valtion omistamalle Finavialle on asetettu kasvavia paineita parantaa kokonaistulostaan. Strategiaprojektin alussa kotimaan lentoasemien tuottovaje arvioitiin olevan noin 20m. Strategiassa todetaan lentoasemien tärkeys ja asetetaan Finavialle velvollisuus ylläpitää niitä jatkossakin. Finavia voi lopettaa palvelut lentoasemalla, mikäli sieltä loppuu säännöllinen reittiliikenne. Lopettamisen jälkeen paikallinen yhteisö voi ottaa lentoaseman vastuulleen. Suuri osa lentokentän omaavista kaupungeista ei usko pystyvänsä rahoittamaan lentoasemaa, toiset siihen taas uskovat. Myös paikallisen teollisuuden suhtautuminen lentoasemien ylläpitämiseen vaihtelee aluekohtaisesti. Linkkejä: Lentoliikennestrategia: (www.lvm.fi/julkaisu/4432184/lentoliikennestrategia20152030) Kysymys 2: Tulisiko kotimaan kannattamattomien lentoasemien ylläpito rahoittaa edelleen osana Finavian toimintaa, siirtää ne osaksi valtion ylläpitämää infrastruktuuria, vai pyrkiä siirtämään ylläpito ja kustannukset paikallisesti kuntien ja teollisuuden vastuulle sekä lopettaa lentokentät, joiden toimintaan rahoitusta ei ole löydettävissä? e. info.fi Member of:
Alustus 3: Lentäjien koulutus on koko toimialan tavoin murroksessa. Suomessa valtio osallistuu ammattilentäjien koulutukseen ja kustannuksiin Porissa toimivan Suomen Ilmailuopiston kautta. Työpaikkojen avautuminen on usean viime vuoden ajan ollut vähäistä, mutta koulutusmäärät eivät silti ole joustaneet työvoiman tarpeen mukaan. Tämän seurauksena Suomessa on yli 200 koulutettua lentäjää odottamassa työpaikkaa. Samalla on ylläpidetty korkeatasoista lentokoulutusorganisaatiota, joka todellisten tarpeiden varassa toimien saattaisi muutoin olla lopetusuhan alla. Valtion tukema koulutusorganisaatio toisaalta mahdollistaa koulutuksen opiskelijan taloudellisesta taustasta riippumatta. Lentäjäkoulutusta on viimeksi noin vuosikymmen sitten yritetty integroida osaksi ammattikorkeakoulujärjestelmää. Lentoyhtiöiden vastustus ja silloisen taloustilanteen sanelema tarve nopeasta ohjaajakoulutuksesta pysäyttivät hankkeen. Useassa Euroopan maassa lentäjäkoulutus on osa korkeakoulu tai yliopistojärjestelmää, mahdollistaen jatkokoulutuksen sekä akateemisen loppututkinnon ja alan laadukkaan tutkimuksen. Yksittäisen lentäjän näkökulmasta tutkinnon suorittaminen avaa mahdollisuudet jatkokoulutukseen ja toimialan kannalta järjestely tuo arvokasta tietotaitoa ilmailusektorille. Koska avoinna olevien lentotyöpaikkojen määrä vaihtelee ja ura lentäjänä voi päättyä helposti lääketieteellisistä syistä, mahdollistaa jatkoopiskelu myös kouluttautumisen uuteen ammattiin. Suomalainen lentokoulutus ei avaa suoraan polkua jatkoopintoihin, mutta yksittäiset oppilaitokset voivat harkintansa mukaan hyvittää koulutuksesta jotain osia. Koulutus lentäjäksi kestää noin kolme vuotta. Ammattikorkeakoulututkintona opintojen kesto pitenisi noin neljään vuoteen. Kysymys 3: Tulisiko lentäjäkoulutus saattaa osaksi AMKtutkintojärjestelmää, luoden Suomeen ilmailutoimialaa tukevaa uutta kansainvälistä tutkimusta ja koulutusta, vai jatkaa nykyistä yhtiöiden lentäjäreservitarpeen sanelemaa ja työttömyyttä generoivaa erilliskoulutusta? e. info.fi Member of: