II osa RISKIKARTOITUS 0817403 HELVETINHAUTA II-LUOKAN POHJAVESIALUE SKVSY 10.04.2012 SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY
SISÄLLYSLUETTELO 1 0817403 HELVETINHAUTA... 2 1.1 GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA... 2 2 POHJAVEDEN LAATU... 3 2.1 POHJAVEDEN HAVAINTOPUTKET... 3 2.2 POHJAVESIMUODOSTUMASTA SUORAAN RIIPPUVAISET PINTAVESI- JA MAAEKOSYSTEEMIT... 4 2.3 HELVETINHAUDAN MAANKÄYTTÖ- JA KAAVATILANNE... 4 3 HELVETINHAUDAN POHJAVESIALUEELLA SIJAITSEVAT RISKITOIMINNOT, NIIDEN ARVIOINTI... 5 3.1 ASUTUS... 5 3.1.1 Öljysäiliöt... 5 3.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot... 5 3.2 LIIKENNE JA TIENPITO... 5 3.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja tienpito... 5 3.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet... 6 3.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset... 6 3.3 RAUTATIELIIKENNE... 7 3.4 YRITYSTOIMINTA... 7 3.4.1 Pohjavesialueella sijaitsevat ympäristölupavelvolliset yritykset... 7 3.4.2 Muu yritystoiminta... 8 3.5 MAA-AINESTEN OTTO... 8 3.5.1 Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet... 8 3.5.2 POSKI projektissa luokitellut alueet... 8 3.5.3 SOKKA... 9 3.6 MAA- JA METSÄTALOUS... 9 3.7 MUUNTAMOT... 10 3.8 PILAANTUNEET TAI MAHDOLLISESTI PILAANTUNEET MAA-ALUEET... 10 3.9 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS POHJAVETEEN... 11 4 LÄHTEET...11 KARTAT Kartta 1. Yleiskartta 1:120 000 Kartta 2. Helvetinhaudan pohjavesialue, kallioperäkartta Kartta 3. Helvetinhaudan pohjavesialue, maaperäkartta Kartta 4. Helvetinhaudan pohjavesialue, pohjaveden havaintoputket, pohjaveden virtaussuunta Kartta 5. Helvetinhaudan pohjavesialue, riskikohteet 1
1 0817403 Helvetinhauta Helvetinhaudan pohjavesialue sijaitsee n. 8,5 km Juankosken taajamasta kaakkoon ja noin 3,7 km Kaavin taajamasta luoteeseen. Pohjavesialueen eteläisin osa rajoittuu Kuvakankaaseen, kaakkoisosa Kunttisuohon, itäosa tien 569 itäpuolelle, pohjoisin osa Rauhalan alueelle Helvetinhaudanpuron jakaantumisalueelle, luoteisosa Käpylän alueeseen, länsiosa Ruostepuron länsipuolelle. Helvetinhaudan pohjavesialueen läpi kulkee luode-kaakko suuntainen rautatie. Helvetinhaudan alueella harjoitetaan maa-ainestenottoa. Alueen pohjoisosassa virtaa Helvetinhaudanpuro ja länsiosassa Ruostepuro. 1.1 Geologia ja hydrogeologia Juankosken Helvetinhaudan pohjavesialue on vedenhankintaan soveltuva II-luokan pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on noin 111 ha, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 62 ha. Alueen arvioitu antoisuus on 611 m 3 /d, kun sadannasta imeytyy 60 % pohjavedeksi. Helvetinhaudan alue on osa pohjois-eteläsuuntaista pitkittäisharjua. Helvetinhauta on lajittunut muodostuma, joka sijaitsee epätasaisella kalliopohjalla. Keskellä pohjavesialuetta on pohjaveden pääpurkautumispaikka, jonka virtaamaksi on arvioitu 351 m 3 /d. Helvetinhaudan pohjavesialueen pituus on noin 1,5 kilometriä Syvätsiltojen pohjoispuolelta- Kuvakankaalle mitattuna. Pohjavesialue on leveimmillään 1230 metriä Helvetinhaudan kohdalla ja kapeimmillaan 250 metriä pohjavesialueen eteläkärjessä. Harjuselänne on korkeimmillaan noin +128,5 m mpy. Kallioperä Helvetinhaudan kallioperä on esitetty kartassa 2. Alueen kallioperä on pääasiassa kiillegneissiä. Pohjavesialueen luoteisosassa Karsikon alueella kallioperä on pohjagneissiä. Kallio kohoaa paikoitellen pohjavesipinnan yläpuolelle, mm. helvetinhaudan lähteen lounaispuolella. Pohjavesialueen länsiosassa Ruostepuron pohjoispuolella on lounais-koillisen suuntainen ruhje. Kalliopinta on syvimmillään tasolla noin + 103,24 mpy Helvetinhaudan itäosassa ja korkeimmillaan Helvetinhaudan eteläosassa tasossa noin + 119,09 m mpy. Kallioperässä Helvetinhaudan eteläosassa on pohjois-etelä suuntainen paikallinen kynnys. Kallioperän taso kynnyksen länsipuolella on keskimäärin 5-7 metriä ylemmällä tasolla kuin itäpuolella. Maaperä Alueen maaperä on esitetty kartassa 3. Helvetinhauta on epätasaisella kalliopohjalla sijaitseva lajittunut muodostuma. Maaperä on alueen keskiosassa pääasiassa hiekkaa ja karkeaa hiekkaa. Alueen reunaosat ovat hieta ja moreenivaltaisia. Helvetinhaudan alueen maanpinta vaihtelee tasojen +128,49 m 112,69 m mpy välillä. Helvetinhaudan alueella maakerroksen paksuus on 3 metristä 19 metriin. Korkeim- 2
millaan harju on Helvetinhaudan eteläpuolella, jossa maakerroksen paksuus pohjavedenpinnan päällä on noin 5-10 metriä. Matalimmillaan harju on pohjavesialueen keskiosassa, jossa maakerroksen paksuus pohjavedenpinnan päällä on noin 0,2-2 metriä. Leveimmillään harju on 700 metriä Helvetinhaudan alueella ja kapeimmillaan noin 65 metriä Syvätsiltojen pohjoispuolella. Pohjavesi Helvetinhauta on akviferityypiltään kohomuotoinen ja antikliininen eli ympäristöönsä vettä purkava. vettä purkava. Pohjavesi virtaa pääosaltaan luoteeseen. Pohjavettä purkautuu Helvetinhaudan keskiosassa luonnontilaiseen lähteeseen. Lähteestä purkautuu pohjavettä n.531 m 3 /d. Pohjavedenpinnan taso on alueen itä- ja eteläosassa tasossa +117,6 - +118 m mpy, Helvetinhaudan keskiosan alueella noin tasossa +112 m mpy ja lähdepurkauman alueella tasossa 109 m mpy. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. 2 Pohjaveden laatu Helvetinhaudan pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä. Riskitoimintojen vaikutus ei näy suurina laadunmuutoksina pohjavedessä. Pohjavesialueella sijaitsevien riskitoimintojen uusimmissa luvissa on vaadittu pohjaveden määrällinen ja laadun tarkkailu toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien päästöjen osalta. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki lupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Juankosken kaupungin lisäksi Pohjois- Savon ELY- keskukseen sähköisessä muodossa. 2.1 Pohjaveden havaintoputket Suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä kartoitettiin Helvetinhaudan pohjavesialueella sijaitsevat pohjaveden havaintoputket. Pohjavesialueella sijaitsevat pohjaveden havaintoputket ovat lukittuja ja pohjaveden havaintoputkiin on merkitty putkitunnukset. Pohjaveden havaintoputkien lukot on sarjoitettu useaan lukkosarjaan. Pohjaveden havaintoputket on esitetty taulukossa 1 ja paikat on esitetty kartassa 4. Taulukko 1. Pohjaveden havaintoputket Helvetinhaudan pohjavesialueella Tunnus Materiaali Ø mm Suojaputki Kunto Korkki Lukko/ Avain Putkenpää Pp (N60) Maanpinta Mp (N60) Vesipinta Vp (N60) Pohja (N60) Kallio Ka (N60) PVM Lisätietoja SK1 PVC 50 on hyvä Savon Kuljetus 129,69 128,49 118,1 115,66 119,09 28.6.2000 SK2 PVC 50 on hyvä Savon Kuljetus 128,98 128,01 117,64 111,98 28.6.2000 SK3 PVC 50 on hyvä Savon Kuljetus 128,19 126,92 117,6 114,19 28.6.2000 SK4 PVC 50 on hyvä Savon Kuljetus 126,46 125,49 117,61 114,46 114,19 28.6.2000 P9 Teräs 50 127,91 127,06 117,67 28.6.2000 KUVY 1972 P59 Teräs 50 hyvä öljykorkki Kollis-Savon Vesi 113,94 112,89 112,69 103,39 PSA 2000 P1 Teräs 32 hyvä öljykorkki Kollis-Savon Vesi 115,11 114,01 112,44 28.6.2000 PSA 2000 3
2.2 Pohjavesimuodostumasta suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit Helvetinhaudan pohjavesialueen pohjoisosassa virtaa Helvetinhaudanpuro ja alueen länsiosassa Ruostepuro. Pohjavesi purkautuu helvetinhaudan keskiosassa lähteenä. Ympäristöhallinnon mittauksissa lähteen ylivirtaama on n. 531 m 3 /d. 2.3 Helvetinhaudan maankäyttö- ja kaavatilanne Helvetinhaudan pohjavesialueella on voimassa Koillis-Savon Seutukaava. Kaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 21.12.1995. Kaava on siirtymäsäännöksen (MRL 2 10 ) mukaan voimassa toistaiseksi. Pohjois-Savon Maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan Koillis-Savon Seutukaavan. Koillis-Savon seutukaavassa Syvätsillat- Helvetinhaudan- Kankaanpään alueet merkitty EO alueeksi. Pohjavesialueen luodekulma Helvetinhaudanpuro- rautatien alue on merkitty MT alueeksi. Rautatie on merkitty raideliikennevarauksella ja tie 569 seudulliseksi pääliikenneväyläksi. Alueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa. Taulukossa 2 on esitetty Helvetinhaudan maankäytön tila ympäristöhallinnon ylläpitämän vuoden 2000 slices aineiston mukaan. Taulukko 2. Maankäyttö Helvetinhaudan pohjavesialueella (ha/%). Slices2000 aineisto. Pinta-ala (ha) Pinta-ala (%) Maankäyttöluokka muodostumisalueellalueellalueellalueella pohjavesi- muodostumis- pohjavesi- Taajama-asutus 0 0 0 0 Haja-asutus 0 0 0 0 Loma-asutus 0 0,3 0 0,3 Peltoviljely 0 1,1 0 1 Metsätalous 52,6 99,8 84,8 89,9 Maa-ainestenotto 1 1 1,6 0,9 Vesistöt 0 0 0 0 Teollisuus - tai varastoalue 0,3 0,3 0,5 0,3 Varalla 8 9 12,9 8,1 Virkistyskäyttö 0 0 0 0 0,9 % Helvetinhauta maankäyttö 8,1 % 0,3 % 1,0 % 89,5 % Taajama-asutus (ha) Haja-asutus (ha) Loma-asutus (ha) Peltoviljely (ha) Metsätalous (ha) Maa-ainestenotto (ha) Vesistöt (ha) Teollisuus - tai varastoalue (ha) Varalla (ha) Virkistyskäyttö (ha) Kuva 1. Maankäyttö Helvetinhaudan pohjavesialueella. 4
3 Helvetinhaudan pohjavesialueella sijaitsevat riskitoiminnot, niiden arviointi 3.1 Asutus 3.1.1 Öljysäiliöt Helvetinhaudan pohjavesialueella sijaitsevista öljysäiliöistä ei Pelastuslaitoksella/ kaupungilla ole tietoa (tilanne 03/2011). Öljysäiliön tarkastaminen on kiinteistön omistajan vastuulla, ja öljysäiliöitä tarkastavat yritykset tarkastavat säiliöitä asiakkaiden tilausten perusteella. Säiliöt tarkistetaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, ja tarkastuspöytäkirjat toimitetaan myös pelastusviranomaiselle. Tarkastuksen toteutumista määräajassa ei käytännössä valvota. Etenkin maanalaiset öljysäiliöt aiheuttavat vuotaessaan riskin pohjaveden pilaantumiselle. 3.1.2 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Helvetinhaudan pohjavesialueella ei ole kunnallista viemäriverkostoa. Kiinteistöillä on omat jätevesijärjestelmät. Helvetinhaudan pohjavesialueella Kaavintien varressa on Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n muovista valmistettu M225 0,6 Mpa paineviemäri. Paineviemäri ei ole suojaputkessa. Kiinteistöjen tulee tehdä suunnitelmat jätevesien käsittelystä ja laatia jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet jätevesiasetuksen mukaisesti. Jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. 3.2 Liikenne ja tienpito 3.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja tienpito Helvetinhaudan pohjavesialueella sijaitsee maantie 569 ja Karsikontie. Tieosuus muodostumisalueella on noin 1,9 km. Maantie 569 kuuluu hoitoluokkaan II. Tie on osin lumipintainen, pakkaskelillä suolaamaton. Tiehallinnolta saadun tiedon mukaan alueella käytetään talvisin tiesuolaa 1, 5 t/km. 5
Taulukko 3. Helvetinhaudan pohjavesialueen liikenne ja tienpito 2008. Tien nimi ja numero KVL ajoneuvo (ajon/ vrk) KVL ajoneuvo (ajon/ vrk) Tien hoitoluokka Suola määrä (t/km/a) Tien pituus pv-alueella (m) maantie 569 1700 100 II 1,5 2300 KVL Keskimääräinen vuorokausiliikenne Helvetinhaudan pohjavesialueella ei ole tapahtunut raskaanliikenteen onnettomuuksia. Tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesiriskit ovat suurimmillaan vilkkailla pääteillä. Tiehallinto pyrkii vähentämään tienpidosta ja liikenteestä aiheutuvia pohjavesiriskejä. Liikenteestä ja tienpidosta aiheutuva pohjaveden pilaantumisen riski on pieni. 3.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Pääasiassa pohjavesialueilla sijaitsevilla suolattavilla teillä liukkaudentorjuntaan käytetään syksyllä ja keväällä kalsiumkloridia ja talvella natriumkloridia. Sorateillä mahdollisesti tarvittavaan pölynsidontaan käytetään kalsiumkloridia. Savo-Karjalan tiepiiri on pyrkinyt vähentämään teiden talvisuolausta useilla tieosuuksilla. Maantietä 569 ei suolata. Pohjavesialueen teitä ei suolata joten, tiesuolauksesta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 3.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset Helvetinhaudan pohjavesialueen kautta kulkevalla tiellä 569 vuonna 2002 kuljetetut vaaralliset aineet sekä niiden määrät on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys (2004) tiellä 569 kuljetettavista vaarallisista aineista 2002 Kaasut Palavat nesteet Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineeet Syövyttävät aineet Muut vaaralliset aineet ja esineet (luokka 2) (luokka 3) (luokka 5.1) (luokka 8) (luokka 9) 50-100 tn/viikko 0-500 tn/viikko 0-50 tn/viikko 0-100 tn/viikko 50-150 tn/viikko Suurimmat riskit pohjavesille valtatiellä tapahtuviin vaarallisten aineiden kuljetuksiin, ja niiden mahdollisiin suistumisonnettomuuksiin. Öljyn ja muiden vaarallisten ainei- 6
den kuljetukset aiheuttavat onnettomuustilanteissa riskin pohjavesille. Vaarallisten aineiden kuljetuksissa riskiä aiheuttavia aineita ovat polttoainehiilivedyt ja niiden lisäaineet sekä erilaiset kuljetettavat kemikaalit. 3.3 Rautatieliikenne Helvetinhaudan pohjavesialueen läpi kulkee luode-kaakko suuntainen rautatie (017-540-017-541) Siilinjärvi-Juankoski-Outokumpu. Rataosuus on avattu liikenteelle 1968. Rautatiestä Helvetinhaudan pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueella on n.1450 metriä pitkä sähköistämätön yksiraiteinen rautatie: Rataosuuden omistaa ratahallintokeskus, joka on vuokrannut raiteen raideyhteyttä käyttävälle VR- Cargolle. Rataosuuden suurin sallittu nopeus on henkilöjunille ja tavarajunille 100 km/h. Rataverkkoa hallinnoi Liikennevirasto (entinen Ratahallintokeskus), joka päättää tulevaisuuden investoinnit rataverkon osalta. Helvetinhaudan pohjavesialueen kautta kulkevalla rautatiellä kuljetettavat vaaralliset aineet ovat suurimmaksi osaksi ammoniakkikuljetuksia. Siilinjärven ja Viininjärven välisen rataosuuden vaarallisten aineiden kuljetusmäärä vuonna 2009 oli yhteensä 0,109 miljoonaa tonnia, joka koostui pääasiassa puristetuista, nesteytetyistä ja paineen alaisina liuotetuista kaasuista (0,083 miljoonaa tonnia) sekä palavien nesteiden kuljetuksista ( 0,018 miljoonaa tonnia). Pohjavesialueella sijaitsee kaksi tasoristeystä. Rauhalan tasoristeys sijaitsee pohjavesialueen länsiosassa ja Valimon tasoristeys itäosassa. Tasoristeyksissä ei ole puomeja. Valimon tasoristeys on luokiteltu vaaralliseksi. Valimon tasoristeys sijaitsee Helvetinhaudan lähteen arvioidulla valuma-alueella. Sijaintiriski on merkittävä. Valimon tasoristeys sijaitsee Helvetinhaudan lähteen arvioidulla valuma-alueella. Sijaintiriski on merkittävä lisäksi tasoristeyksen turvallisuudessa on puutteita. Rautatiekuljetukset aiheuttavat pienen riskin pohjavedelle. Ratapenkereen vesakontorjunta suoritetaan mekaanisesti. VR:n tilastoinnin mukaan vaunujen kemikaalivuodot ovat yleensä pieniä tihkumis- ja tippavuotoja. Tyypillinen vuoto on vaunun purkuventtiilin pieni vuoto. 3.4 Yritystoiminta 3.4.1 Pohjavesialueella sijaitsevat ympäristölupavelvolliset yritykset Pohjavesialueelle sijoittuneen teollisuuden tulee kaikissa toimissaan huomioida pohjaveden pilaantumisvaara. Yritysten ympäristönhallintajärjestelmissä tulee ottaa huomioon myös pohjavesiriskit ja niihin varautuminen. Teollisuuden päästöjen pohjavedelle aiheuttaman riskin suuruuteen vaikuttaa mm. maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, maaperään joutuneen kemikaalin myrkyllisyys ja vesiliukoisuus. 7
Helvetinhaudan pohjavesialueella ei ole voimassa ympäristölupia. 3.4.2 Muu yritystoiminta Pohjavesialueella on entinen betonitehdas, joka toimii varastoalueena. Betonitehdas ei ole toiminnassa, joten siitä ei aiheudu pilaantumisen vaaraa. 3.5 Maa-ainesten otto 3.5.1 Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Maa-ainestenottoa Helvetinhaudan alueella on koko pohjavesialueen pinta-alaan nähden on varsin vähän. Otto on keskittynyt pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, jossa materiaali on käyttökelpoisinta. Jonkin verran maaainestenottoa on ollut myös hiekkavaltaisilla lievealueilla. Jälkihoitotoimenpiteet on pääsääntöisesti tehty lupapäätösten ja eri aikoina noudatettujen yleisten menettelytapojen mukaisesti, jotka poikkeavat nykyisistä menettelyistä. Suurin maa-ainestenoton aiheuttama vaara pohjavesien laadulle liittyy kuitenkin soranoton oheistoimintoihin eli lähinnä öljytuotteiden käsittelyyn.. Helvetinhaudan pohjavesialueella ei ole voimassa maa-ainestenottolupia. 3.5.2 POSKI projektissa luokitellut alueet Pohjois- Savon ympäristökeskuksen Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen eli POSKI-projekti selvitti 2007 luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita harjualueita. Projektin tavoite oli turvata maakunnassa hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon sekä laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen. Helvetinhaudan alueella luokiteltiin yksi kohde luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaisiin harjualueisiin. Taulukossa 5 on esitetty POSKI- projektin nimeämä alue. Helvetinhauta on luonnon ja maisemansuojelun kannalta maakunnallisesti arvokas harjualue. Alue käsittää POSKI luokituksen mukaan Helvetinhaudan alue on maaainesten ottoon soveltumaton. Taulukko 5. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita harjualueita alueella (POSKI) Alueen tunnus Nimi Ala ha POSKIluokka 17404 Helvetinhauta 32,3 1 POSKI-luokitus: 1 maa-ainesten ottoon soveltumaton, 2 maa-ainesten ottoon osittain soveltuva 8
3 maa-ainesten ottoon soveltuva. 3.5.3 SOKKA Pohjois- Savon ympäristökeskuksen SOKKA-projekti selvitti vanhojen maaainesottoalueiden tilaa Juankosken alueella vuonna 2010. Helvetinhaudan pohjavesialueella on seitsemän maisemoimaton maa-ainesten ottoaluetta ja yksi muotoiltu maa-ainestenottoalue. Helvetinhaudan pohjavesialueella sellaisia maa-ainestenottoalueita, joilla ei ole voimassa olevaa maa-ainestenottolupaa eikä jälkihoitotoimenpiteitä ole tehty on yhteensä 3,6 hehtaaria. Muotoilluiksi alueiksi on luokiteltu kaksi Helvetinhaudan alueella olevaa kohdetta, joiden yhteispinta-ala on noin 1 hehtaari. Sokka-projektin jälkihoitoluokkien mukaan Helvetinhaudan pohjavesialueella on kaksi aluetta joita on muotoiltu, neljä jälkihoitamatonta alueetta ja kaksi toiminnassa olevaa kohdetta. SOKKA- projektin mukaan kunnostustarve on suuri kahdella kohteella, kohtalainen kolmella kohteella ja vähäinen kolmella kohteella. Kolme alueista on metsittynyt, yksi alueista ei ole metsittynyt, kahdella alueista on ollut ottotoimintaa lähiaikoina ja yhdellä alueella sijaitsee betonitehdas. Maa-ainestenottoa ei koko Helvetinhaudan pohjavesialue huomioiden ole suurta määrää pinta-alallisesti. Pölyn sitomiseen käytetty suolaus lisää pohjaveden kloridipitoisuutta. Pölynsidontaa tulee hoitaa kastelemalla vedellä. Vanhoilla jo käytöstä poistetuilla ottoalueilla on paikoitellen pieni suojakerrospaksuus pohjavedenpinnan päällä, mikä aiheuttaa riskin pohjaveden laadun pilaantumiselle. 3.6 Maa- ja metsätalous Helvetinhaudan pohjavesialueella on peltopinta-alaa yhteensä noin 17,1 ha, mikä on 1 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Kaikki pellot sijaitsevat pohjavesialueen reuna-alueella. Helvetinhaudan pohjavesialueella on metsätaloutta 99,8 ha alalla, mikä on 89,9 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Metsätaloudesta 52,6 ha/84,8 % pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen kokonaispinta-alasta. Helvetinhaudan pohjavesialueella ei ole eläinsuojia. Maa- ja metsätaloudesta ei aiheudu suurta riskiä pohjavesialueelle. Maa- ja metsätaloudessa on käytettävä pohjavesialueille soveltuvia torjunta-aineita. 9
3.7 Muuntamot Helvetinhaudan pohjavesialueella on luode-kaakkosuuntainen sähkölinja. Helvetinhaudan pohjavesialueella pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sijaitsee yksi 2-pylväsmuuntamo.Pylväsmuuntamo on suojaamaton. Helvetinhaudan pohjavesialueilla sijaitsevat muuntamot tyyppitietoineen on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Helvetinhaudan pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Savon Voima Oy (04/2009) Tunnus Savon Voima Rakenne Teho Öljy Suoja-allas Nimi kva l 16111 Karsikontie 22 2-Pylväs 315 367 ei Savon Voima Oy suoritti 2006 pohjavesialueilla olevien muuntamoiden riskin arvioinnin. Riskiarvioinnin perusteella Helvetinhaudan pohjavesialueella ei ole kriittisiä muuntamoja. Muuntajien riskin pohjavedelle aiheuttaa niiden sisältämä muuntajaöljy. Helvetinhaudan pohjavesialueen muuntamo on avojohtoihin liittyvä pylväsmuuntamo. Muuntajilla ei ole automaattisia hälytysjärjestelmiä, vaan ylijännite tai maasulkuvirta laukaisevat koko johtolähdön sähköasemalta saakka, josta automatiikka hoitaa sähkön takaisin, jos vika on poistunut, muuten hälytys tulee päivystäjälle lauenneesta johtolähdöstä. 3.8 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneita ja mahdollisia pilaantuneita maa-alueita on Helvetinhaudan pohjavesialueella Maaperän tilan tietojärjestelmän (Matti-rekisterin) mukaan yksi kappale. Alue on priorisoitu luokkaan A. Ympäristöhallinnon Maaperän tilan tietojärjestelmässä (Matti-rekisterissä) oleva kohde on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Ympäristöhallinnon Maaperän tilan tietojärjestelmässä (Matti rekisteri) (11/11) olevat kohteet. Kohde Toiminta Priorisointi -luokka Matti Toimenpide Tehdyt toimenpiteet/ lisätieto 1 Koillis-savon Betoni OY Kaavintie, - 2000 Lopetettu ei metallisten mineraalituott eiden valmistus A Selvitysterve/ tarkista selvitystarve Alueen maaperää eiole tutkittu. Alueella kaivo, jonka pintaa on mitattu. Mahdollinen pilaantuneisuus tulee selvittää. Koillis- Savon Betoni Oy sijaitsee tien 569 (Kaavintie) länsipuolella. Alue on hiekkavaltaisella alueella. Entinen valmisbetonilaitoksen alue, nykyisin betonituotteiden 10
varastointipaikka. Laitoksen toiminta on lopetettu vuonna 2000. Laitoksella tuotetut pesuvedet on imeytetty pohjavesialueen ulkopuolelle noin 1990-luvulta lähtien, aiemmin imeytys pohjavesialueelle. Alueen pilaantuneisuus tulee selvittää/selvitystarve tarkistaa. Alueella ei ole enää betoneiden valmistusta. Nykyinen toiminta ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä. Alue tulee siistiä. 3.9 Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjaveteen Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sadantaa tulevaisuudessa ja etenkin rankkasateista johtuvien tulvien ennustetaan lisääntyvän. Ilmastonmuutoksen myötä vuosisadannan odotetaan kasvavan 2-40 % vuoteen 2080 mennessä. Sateisuus lisääntyisi erityisesti talvikuukausina arvioiden mukaan 5-75 %. Kesäkuukausina muutos olisi -10 +20 %. Lisäksi harvinaisen rankkojen sateiden on arvioitu kasvavan yleensä keskimääräisiä sadantoja enemmän. Kasvava sadanta lisää valuntaa ja virtaamia. Suurimmat muutokset tulevat tapahtumaan valunnan, virtaaman ja vedenkorkeuden vuodensisäisessä vaihtelussa. 4 Lähteet Ritva Britschgi, Merja Antikainen, Maria Ekholm-Peltonen, Vesa Hyvärinen, Esko Nylander, Petri Siiro ja Tapani Suomela, 2009.Ympäristöopas / 2009, 75 s., Suomen ympäristökeskus (SYKE). URN:ISBN:978-952-11-3375-6, ISBN 978-952-11-3375-6 (PDF). Gustafsson, Juhani, Kinnunen, Timo, Kivimäki, Anna-Liisa & Suomela, Tapani. 2006. Pohjavesien suojelu. Taustaselvitys osa IV. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25. Gustafsson, Juhani. 2000. Tiesuolauksen riskikartoitus pohjavesialueilla : valtakunnallinen yhteenveto. Suomen ympäristökeskus 2000. Suomen ympäristö nro 361. Teema: Ympäristönsuojelu. ISBN 952-11-0606-9 Juankoski.fi Juankosken kaupunki Kaavoituskatsaus 2011. 8.6.2011 Juvonen J. 2009. Lämpökaivo Maalämmön hyödyntäminen pientalossa Ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus,helsinki.issn:1796-167x(verkkoj). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=108367 Korhonen J. 2007. Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut. Suomen ympäristö, luonnonvarat 45. Suomen ympäristökeskus. ISBN: 978-952-11-2934-6. Liikennevirasto 2010. Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta Etelä-Savon, Pohjois- Savon, Pohjois- Karjalan, Kainuun ja Lapin ELY- keskusten alueet 11
Liikenne- ja viestintäministeriö, 2004. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002, viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. Maa ja Vesi Oy Jaakko Pöyry Group 992096WK.100 Savon Kuljetus Oy Kettukangas 11.11.1999 Maaperän tilan tietojärjestelmä 2009-2011. ympäristöhallinto. http://matti.vyh.fi Nuortimo E, Strengell, M., 2010 Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve. SOKKA-projekti. Pohjois- Savon ympäristökeskus Pohjois- Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri tiesuolaus sähköposti 7.1.2010 Teemu Saastamoinen Pohjois- Savon Pelastuslaitos, Ilkka Itkonen. Suullinen tiedonanto 2009. Pohjois-Savon ympäristökeskus PSAJUA150200 Rakenneselvitys Juankoski Helvetinhauta 6.11.2000 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 1/2007. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Kuopio Pohjois-Savon ympäristökeskus Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma pohjavesille, 2010-2015. Kuopio. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2008. Ratahallintokeskus, Rataverkko-osasto. Helsinki 2008. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 9/2008. ISBN 978-952-445-235-9, ISBN 978-952-445-236-6 (pdf), ISSN 1455-2604, ISSN 1797-6995 (pdf) Savo-Karjalan tiepiiri 2009. Savo-Karjalan tiepiiristä saatua lähtöaineistoa. Savo-Karjalan tiepiiri ;Suvi Nenonen, Jussi Sipilä. Savo-Karjalan tiepiirin pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma Kuopio 2009. Tiehallinto, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja -sarja 12/2009 ISSN 1457-991X ; 12/2009 (internetjulkaisu) Savo-Karjalan Tiepiiri. Liikennemääräkartta 2008. Savon Voima. Muuntamot, Sähköposti 15.4.2009, 21.4.2009 Savon Voima, Kriittiset muuntamot, Sähköposti.2009 Arvi Kääriäinen Savon Voima, Muuntamotyyppi, Sähköposti 20.5.2009 Urpo Savolainen Suomen ympäristökeskus, Jari Rintala Maalämpö pohjavesialueilla tiedonanto sähköposti 7.12.2009 12
Suomen ympäristökeskuksen internet-sivut, maaliskuu-marraskuu 2009-2011 (www.ymparisto.fi) Tiehallinto 2009. Talvisten teiden hoitoluokat internetsuvut Tidenberg, S., Kosonen, E:, Gustafsson, J. 2007. Teiden talvikunnossapidon vaikutukset pohjaveteen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2007.131 s. ISBN 978-952-11-2664-2, ISBN 978-952-11-2665-9 (pdf) SYKEra10/2007 Tiljander Mia (toim.). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Pohjois-Savon loppuraportti. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 4/2007 URN ISBN:9789521128332. ISBN:978-952-11-2833-2 (PDF). Ympäristöhallinto 2009-2011. Hertta 5.2- tietojärjestelmä. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Luonnonvarat, Ympäristöministeriö. URN:ISBN:978-952-11-3437-1. ISBN:978-952-11-3437-1 (PDF). Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, Ympäristöministeriö. www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=117243&lan=fi Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000. Tieto tuotettu SLICES-aineistosta, joka valmistui syksyllä 2000. http//www.slices.nls.fi 13
0817403 HELVETINHAUTA YLEISKARTTA Kartta 1. Helvetinhauta 1:100 000 SKVSY/KMa 17.01.2011 Affecto Finland Oy, Karttakeskus Lupa L4659 SYKE, ELY-keskukset SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY
0817403 HELVETINHAUTA Kallioperä Kartta 2. 1:10 000 MERKKIEN SELITYKSET: Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kiillegneissiä Mica gneiss Kvartsidioriittia ja tonaliittia Quartz diorite and tonalite Gabroa Gabbro Pohjagneissiä (tonaliittis-granodioriittista migmatiittia) Basement gneiss (tonalitic to granodioritic migmatite) pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 kallioperä@geologian tutkimuskeskus SYKE, ELY-keskukset SKVSY/KMa 21.9.2010 SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY
0817403 HELVETINHAUTA Maaperä Kartta 3. MERKKIEN SELITYKSET: Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kallio Moreeni; Moreenimuodostuma Hienoainesmoreeni Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Hiesu Savi Rahkaturve Saraturve Lieju Turvetuotantoalue; Täytemaa; Kartoittamaton; Vesi 1:10 000 SKVSY/KMa 30.8.2010 pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 maaperä@geologian tutkimuskeskus SYKE, ELY-keskukset SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY
0817403 HELVETINHAUTA Riskit Kartta 5. tie 569 1 rautatie MERKKIEN SELITYKSET: pylväsmuuntamo muu riskikohde pilaantunut tai mahdollisesti pilaantunut kohde Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja 1:10 000 SKVSY/KMa 13.2.2012 pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 SYKE, ELY-keskukset SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY