Talvivaara Projekti Oy

6.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV d Pohjavedet

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV d Pohjavedet 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 1.1 Alueen hydrogeologiset olosuhteet 1 1.2 Tarkkailutoimenpiteet 2 2 TULOKSET 2 2.1 Fysikaalis-kemiallinen laatu 2 2.2 Alkuaineet 5 2.3 Vesipinnat 7 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7 4 VIITTEET 8 Liitteet Liite 1 Liite 2 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot Tarkkailupistekartta Pöyry Environment Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO 1.1 Alueen hydrogeologiset olosuhteet Alueen geologisilla olosuhteilla on vaikutusta alueen pohjaveden laatuun joten siitä lyhyesti seuraavassa (mm. ympäristölupa Nro 33/07/1, 29.3.2007). Talvivaaran alue sijoittuu Kainuun liuskejaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, jossa vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Mustaliuskeen päämineraaleina ovat hienorakeinen kvartsi, vaalea biotiitti, hyvin hienorakeinen grafiitti sekä rikki- ja magneettikiisu. Kiisujen kokonaismäärä on noin 8 20 %. Talvivaaran sulfidinen nikkelimalmi on mustaliusketta jossa nikkeliä on noin 0,25 0,27 %, kuparia 0,13 0,15 %, sinkkiä 0,52 0,56 % ja kobolttia 0,02 %. Malmin keskimääräinen rikkipitoisuus on 9,1 %. Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymissä sivukivilajit ovat mustaliuske, metakarbonaattikivi, kiilleliuske ja kvartsiitti. Sivukivenä oleva mustaliuske eroaa hyödynnettävästä mustaliuskeesta lähinnä alhaisemman nikkeli-, kupari-, sinkki- ja kobolttipitoisuuden perusteella. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Hankealueella pohjavedenpinta viettää pohjoiseen eli kohti Kolmisoppea ja vedet päätyvät lopulta pintavesiin Oulujoen vesistöalueella. Vedenjakaja on eteläisemmän Kuusilammen eteläpuolella, josta alkavat Vuokseen laskevat vesistöt. Vuonna 2005 mitattiin louhosten alueella olevista malmikairausten rei istä pohjavedenkorkeuksia kahdessa vaiheessa. Eroa talven ja kevään mittausten välillä oli 0 49 cm eli suhteellisen vähän. Pohjavesi oli joissakin putkissa maanpinnan tasolla ja syvimmillään noin 8 m:n syvyydessä. Rinnealueilla pohjavesi virtaa kallion ja maan rajapinnassa. Kuusilammen ja Kolmisopen louhosten kuivatusvaikutuksen alue on arvion mukaan noin 900 1300 metriä louhosten ympäristössä. Kuusilammen louhoksen kohdalla vaikutusalue on suhteellisen suljettu, sillä pohjavesien valumisalue rajautuu louhoksen itä- ja länsipuolella vain noin 100 200 metrin päähän louhoksen reunasta. Kallioperän isot ruhjevyöhykkeet ovat malmivyöhykkeen suuntaiset eivätkä ne johda kalliopohjavettä laajemmalta alueelta idästä tai lännestä. Kolmisopen ja Kuusilammen malmiesiintymien ja alueen muiden köyhempien mineralisaatioiden tiedetään vaikuttaneen alueen moreenin ja pohjaveden laatuun. Malmiesiintymien ulkopuolella pohjavesi on yleensä malmion metalleista vapaata. Kalliopohjavesi on mineralisaation kohdalla metallipitoista ja käyttökelvotonta. Mustaliuske sisältää sulfideja ja rapautuu sen vuoksi helposti. Rapautumisessa liukenee ympäristöön metalleja ja hapanta vettä. Ne voivat happamoittaa ympäristön pinta- ja pohjavesiä ja maaperää. Talvivaaran mustaliuskealueella kohonneita metallipitoisuuksia on pohja- ja purovesissä sekä puro- ja järvisedimenteissä. Nämä pitoisuudet ovat paikoin korkeampia kuin koko maan mediaanipitoisuudet. Pitoisuudet ovat alhaisempia ympäristön graniittisen ja kvartsiittisen kallioperän alueilla verrattuna mustaliuskealueisiin. Puolet tarkkailukaivoista on porakaivoja (taulukko 1) joten kallioperän laadulla on vaikutusta veden laatuominaisuuksiin etenkin mustaliuskealueilla. Kallioperän mineraali- ja kivilajikoostumus kuvastuu myös maaperään ja sitä kautta myös pohjaveteen, mutta usein maaperän raekoko ja rakenneominaisuudet vaikuttavat enemmän pohjaveden laatuun kuin kivilaji- ja mineraalikoostumus.

1.2 Tarkkailutoimenpiteet 2 Kaivoksen toiminnan vaikutuksien seurantaa maapohjaveden korkeuteen ja laatuun rakennettavien kohteiden ympäristössä ei voida tehdä ohuen kalliota verhoavan maapeitteen vuoksi. Rakennettavien kohteiden pohjaveden seuranta toteutetaan kallioporakaivoista, joiden määrä ja paikka on sovittu Kainuun ympäristökeskuksen kanssa. Näytteenottopisteet on esitetty taulukossa 1 sekä kartalla liitteessä 2 ja analysoitavat aineet taulukossa 2. Kaivoista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa, helmi-maaliskuussa ja heinä-elokuussa. Kaivojen vedenkorkeus mitataan mahdollisuuksien mukaan näytteenoton yhteydessä. Taulukko 1 Kaivotarkkailun näytepisteet. Paikka Kallioperä Kaivotyyppi Koordinaatit Taattola kvartsiitti porakaivo 7100666 3554382 Paavola mustaliuske kuilukaivo 7099266 3555302 Malmiranta mustaliuske kuilukaivo 7102358 3551443 Pirttimäki mustaliuske kuilukaivo 7096733 3555085 Sorsala kiilleliuske kuilukaivo 7101765 3553680 Lampila kiilleliuske kuilukaivo 7101343 3553768 Myllyniemi kiilleliuske hetekaivo 7011705 3553340 Tehdasalue P1 arkeeinen porakaivo 7097561 3549377 Valkealampi P4 arkeeinen porakaivo 7097009 3547533 Pappila arkeeinen hetekaivo 7096858 3546893 Hakoranta mustaliuske porakaivo 7100055 3554130 Eimi Härkönen mustaliuske porakaivo 7105250 3554350 Lahnasjärven mets.maja arkeeinen porakaivo 7096067 3542281 Puoliväli arkeeinen porakaivo 7096256 3541366 Taulukko 2 Kaivonäytteistä tehtävät määritykset O 2 Fe Se NO 3 Mn Sb NO 2 Cu Cr NH 4 Na Ca KMnO 4 Pb K sähkönjohtavuus Ni Mg sameus Cd Zn ph Hg V kovuus As Co CO 2 alkaliniteetti väri haju 2 TULOKSET 2.1 Fysikaalis-kemiallinen laatu Analyysitulokset on toimitettu eri osapuolille tarkkailusuunnitelman mukaisesti heti niiden valmistuttua, joten niitä ei enää tässä raportissa esitetä. Kaikki tulokset on kuitenkin esitetty kootusti liitteenä 1 olevissa taulukoissa, osa myös kuvina tekstin yhteydessä.

3 Happipitoisuuksissa (<0,2-13 mg/l, keskiarvo 6,6) oli vaihtelua eri pisteiden ja myös kevään ja syksyn kierrosten välillä (kevään kierroksella lievästi suuremmat). Yhdessä tarkkailupisteessä (Eimi Härkönen) vesi oli hapetonta molemmilla näytteenottokierroksilla. Happipitoisuuksilla on vaikutusta myös veden muihin laatuominaisuuksiin. Kun pohjavesi on hapetonta, esiintyy typpi pääosin ammoniumtyppenä ja pohjaveden happitilanteen ollessa hyvä typpi esiintyy pääosin nitraattityppenä. Hapettomissa olosuhteissa rautaa ja mangaania liukenee maa-aineksesta veteen. Happipitoisuuteen vaikuttavat puolestaan hydrogeologiset olosuhteet (maaperän rakenne ja raekoostumus) sekä pohjaveteen liuenneiden aineiden koostumus (happea kuluttavat aineet, esim. orgaaninen aines, 2-arvoinen rauta). Em. perusteella happipitoisuuksissa on luonnonoloissakin suuria vaihteluita. Veden ph-arvot vaihtelivat välillä 4,6-7,7 (keskiarvo 6,3). Alhaisimmat ph-arvot olivat pääosin mustaliuskealueen kaivoissa (Pirttimäki, Paavola). Luonnontilaisen pohjaveden ph-arvo on yleensä lievästi hapan (ph 6-7). Pohjaveden happamuuden arvot riippuvat suuresti geologista tekijöistä. Suomessa ph:n mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 6,2, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,2 ja porakaivoissa 7,2 (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 461/2000) mukainen ph-arvo tulisi olla välillä 6,5-9,5. Sähkönjohtavuuden arvot olivat välillä 2,6-27 ms/m (keskiarvo 12 ms/m), kuva 1. Arvot eivät ole korkeita eikä niissä ollut merkittävää eroa eri kivilajialueella sijaitsevien kaivojen kesken. Suomessa sähkönjohtavuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 7 ms/m, moreenialueiden kuilukaivoissa 16,8 ms/m ja kallioporakivoissa 28 ms/m (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 461/2000) mukaan sähkönjohtavuuden arvo saa olla enintään 250 ms/m. Siihen verrattuna arvot ovat kuitenkin pieniä. Sähkönjohtavuuden arvo kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Veden sähkönjohtavuuden arvon kohoaminen voi johtua ihmistoiminnasta tai luonnonolosuhteista (reliktiset meriveden suolat). Tiealueen läheisyydessä sijaitsevissa havaintokohteissa on huomioitava myös tiesuolauksen vaikutus. Sähkönjohtavuus 30 25 24.4.2008 21.8.2008 20 ms/m 15 10 5 0 Ta Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 1. Sähkönjohtavuuden arvot tarkkailukaivoissa. Alkaliteetin arvot vaihtelivat välillä <0,02-2,4 mmol/l (keskiarvo 0,64 mmol/l). Suurin arvo oli Lampilan kuilukaivossa. Talousveden alkaliteetille ei ole asetettu raja-arvoa. Suomessa alkaliteetin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,3 mmol/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 0,76 mmol/l ja porakaivoissa 1,7 mmol/l (Backman ym. 1999). Liian matala alkaliteetin arvo eli

4 alle 0,6 mmol/l johtaa metallisten materiaalien syöpymiseen (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto 2001). Alkaliteetti kuvaa veden puskurikykyä hapon lisäystä vastaan. Alkaliteetin arvot riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta, esim. kalkkiköyhillä alueilla on alkaliteetti alhainen. Väriluvun arvot olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<10 mg/l Pt). Analyysitarkkuusrajan ylittäneitä pitoisuuksia havaittiin vain neljässä tarkkailupisteessä (10-60 mg/l Pt). Veden väri johtuu yleisesti värillisistä orgaanisista yhdisteistä kuten humushapoista. Myös metallit, kuten rauta ja mangaani, aiheuttavat veden väriluvun kasvua. Monet raskasmetallit ja orgaaniset yhdisteet esiintyvät humushappoihin sitoutuneena. Väriluvulla ei ole suoraa yhteyttä talousveden terveydellisiin vaikutuksiin. Sameusarvot vaihtelivat välillä <0,05-110 (FTU). Suurin arvo oli Eimi Härkösen tarkkailupisteessä. Sameusarvolla ei sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Veden sameus liittyy talousveden laatusuuosituksiin ja sen edellytetään olevan käyttäjien hyväksymä. Esimerkiksi aikaisemman talousvesiasetuksen (STM 74/1994) mukainen vaatimustaso sameudelle oli < 4 (FTU). Sameus johtuu usein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä. Veden kovuusarvot vaihtelivat välillä 0,11-1,24 mmol/l (keskiarvo 0,48 mmol/l). Veden kovuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Suomessa kokonaiskovuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,2 mmol/l eli vesi on yleensä hyvin pehmeää (Backman ym. 1999).Veden kovuus aiheutuu siihen liuenneista lähinnä kalsium- ja magnesiumsuoloista. Siten kovuuden arvot korreloivat kalsium- ja magnesiumpitoisuuksien kanssa ja riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta. Ammoniumtyppipitoisuudet vaihtelivat pääosin välillä <7-110 µg/ lukuun ottamatta Lampilan kaivoa, jossa pitoisuus oli huhtikuussa 2000 µg/l ja elokuussa 1300 µg/l. Pitoisuudet ylittävät Lampilan kaivossa talousvedelle asetetun tavoitteellisen enimmäispitoisuuden raja-arvon 500 µg/l (STM 461/2000). Nitriittityppipitoisuudet olivat pääsääntöisesti alle analyysitarkkuusrajan (<7 µg/l) lukuun ottamatta pisteen Valkealampi P4 pitoisuutta huhtikuussa (250 µg/l) sekä Lampilan ja Puolivälin hyvin lievästi analyysitarkkuusrajan ylittäneitä pitoisuuksia (26 µg/l, 16µg/l). Talousvesinormi nitriittitypelle on 150 µg/l. Nitraattityppipitoisuudet olivat monissa tarkkailupisteissä koholla, kuva 2. Suurin pitoisuus havaittiin tehdasalueen pisteessä P1, jossa pitoisuus oli huhtikuussa 8000 µg/l ja elokuussa 13000 µg/l. Myös muissa pisteissä pitoisuudet olivat koholla. Kohonneet typpipitoisuudet tehdasalueella johtunevat rakennusaineena käytetystä louheesta, jossa on typpeä räjähdysainejäämänä. Kiinteistöjen kaivojen kohonneet pitoisuudet eivät voi olla peräsin kaivostoiminnasta, vaan kohoaminen johtuu paikallisista tekijöistä. Talousvesinormi nitraattitypelle on 11 000 µg/l joten se ylittyy pisteessä P1. KMnO4-luvun arvot vaihtelivat välillä <4-39 mg/l. Suurin arvo oli pisteessä Valkealampi P4. Pääosin arvot olivat analyysitarkkuusrajan alittavia (<4 mg/l). Talousveden COD Mn -luvun tulisi olla < 5 mg/l. Hapettuvuus (COD Mn ) saadaan jakamalla permanganaatin kulutus luvulla 3,95. Siten raja-arvo ylittyy vain pisteen Valkealampi P4 osalta elokuun kierroksella. Suomessa KMnO4-luvun mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 3,6 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,6 mg/l ja kallioporakivoissa 3,2 mg/l (Backman ym. 1999). Kemiallinen hapenkulutus (KMnO 4 -luku, COD Mn ) kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä (esim. humusaineet ja 2-arvoinen rauta).

5 Nitraatti 14000 12000 24.4.2008 21.8.2008 10000 8000 µg/l 6000 4000 2000 0 Ta Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 2. Nitraattityppipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat 3-43 mg/l välillä (keskiarvo 21 mg/l). Suomessa hiilidioksidin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 20 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 40 mg/l ja kallioporakivoissa 15 mg/l (Backman ym. 1999). Hiilidioksidia tulee pohjaveteen biologisissa prosesseissa (orgaanisen aineksen hajoaminen, kasvien juuristohengitys) ja myös sadeveden mukana. 2.2 Alkuaineet Nikkelipitoisuudet olivat paikoin lievästi koholla, kuva 3. Suurin nikkelipitoisuus (101 µg/l) havaittiin Pirttimäen kaivossa (mustaliuske) elokuun kierroksella. Myös Paavolan kaivossa (mustaliuske) ja Myllyniemen kaivossa (kiilleliuske) sekä Hakorannan kaivossa (mustaliuske) syksyn kierroksella pitoisuus oli koholla. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat <5-12 µg/l välillä. Pohjaveden nikkelipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 2 µg/l ja maksimipitoisuus 890 µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa nikkelin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,5 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 1,4 µg/l ja porakaivoissa 0,4 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden nikkelipitoisuus saa olla enintään 20 µg/l (STM 461/2000), joten esimerkiksi siihen verrattuna osa pitoisuuksista on koholla. Kohonneet pitoisuudet aiheutuvat alueen kallioperän laadusta. Pohjaveden sinkkipitoisuus vaihteli välillä <10-663 µg/l, kuva 4. Suurin pitoisuus oli Hakorannan kaivossa, myös Pirttimäen, Myllyniemen ja Paavolan kaivoissa oli kohonneita pitoisuuksia. Pohjaveden sinkkipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 20 µg/l ja maksimipitoisuus 12800 µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa sinkin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 4,8 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 19,2 µg/l ja porakaivoissa 18,7 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden sinkkipitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Aikaisemman asetuksen (STM74/1994) mukainen raja-arvo sinkille oli 2000 µg/l (STM 461/2000), joten siihen verrattuna korkein havaittu pitoisuuskaan ei ole korkea.

6 Nikkeli 120 100 24.4.2008 21.8.2008 80 µg/l 60 40 20 0 Ta Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 3. Nikkelipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Osa pitoisuuksista on alle analyysitarkkuusrajan (<5 µg/l), joten pitoisuudet eivät näy taulukossa. Sinkki 700 600 24.4.2008 21.8.2008 500 400 µg/l 300 200 100 0 Ta Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 4. Sinkkipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Suurin kuparipitoisuus oli Myllyniemen kaivossa 628-632 µg/l. Taattolan kaivossa pitoisuus oli enimmillään 224 µg/l, Hakorannan kaivossa 166 µg/l ja Pirttimäen kaivossa 115 µg/l. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat pieniä (<10-54 µg/l). Pohjaveden kuparipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 4 µg/l ja maksimipitoisuus 850 µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa kuparin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,82 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 3,3 µg/l ja porakaivoissa 4,7 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden kuparipitoisuus saa olla enintään 2000 µg/l (STM 461/2000) joten siihen verrattuna korkein havaittu pitoisuus (628 µg/l) on vielä alhainen.

7 Koboltin pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<3 µg/l). Enimmillään pitoisuus oli 8 µg/l (Myllyniemi, kiilleliuske). Kadmiumia havaittiin Pirttimäen kaivossa huhtikuun kierroksella 3,5 µg/l ja elokuun kierroksella 5,1 µg/l. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajan (<2 µg/l). Rautapitoisuudet olivat osassa pisteissä koholla. Suurin pitoisuus 18400 µg/l havaittiin Eimi Härkösen kaivossa (mustaliuske) elokuun kierroksella. Kaivo ei ole talousvesikäytössä. Myös muissa kaivoissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia. Talousveden rautapitoisuus saa olla enintään 200 µg/l, joten siihen verrattaessa kuudessa pisteessä normi ei täyttynyt. Mangaanipitoisuudet vaihtelivat <5-299 µg/l välillä. suurin pitoisuus oli Lampilan kaivossa (kiilleliuske). Talousveden mangaanipitoisuus saa olla enintään 50 µg/l joten siihen verrattaessa kevään kierroksella kolmessa pisteessä ja elokuun kierroksella kuudessa pisteessä normi ei täyttynyt. Pohjaveden kalsiumpitoisuus vaihteli 1600-50600 µg/l, magnesiumpitoisuus 900-7300µg/l, kaliumpitoisuus 690-5760µg/l ja natriumpitoisuus 1200-8000 µg/l välillä. Pitoisuudet ovat osaksi korkeampia kuin Suomen pohjaveden mediaanipitoisuudet (liite 1). Talousveden kalsium, magnesium ja kaliumpitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja, natriumpitoisuuden enimmäisraja-arvo on 200 000 µg/l. Em. aineet ovat elintoiminnoille tärkeitä kivennäisaineita. Antimonin, arseenin, elohopean, kromin, lyijyn, seleenin ja vanadiinin pitoisuudet olivat analyysitarkkuusrajat alittavia. 2.3 Vesipinnat Vesipintoja ei ole voitu mitata näytteenoton yhteydessä kuin vain kahdesta kaivosta elokuussa, koska kaivot ovat pääosin porakaivoja tai se on muuten ollut mahdotonta. Vesinäytteet on otettu pääosin hanoista. Vesipinta oli mittausajankohtana (27.8.2008) Paavolan kaivossa 1,82 m syvyydellä kaivon yläreunasta ja Malmirannan kaivossa 1,45 m syvyydellä kaivon kannesta. 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenvetona vuoden 2008 tarkkailutuloksista voidaan todeta, että vesinäytteissä ei havaittu merkittävästi kohonneita pitoisuuksia. Paikoin havaitut kohonneet pitoisuudet johtuvat kuitenkin geologista tekijöistä tai muista paikallisista tekijöistä. Fysikaalis-kemiallisista parametreista kohonneita pitoisuuksia havaittiin lähinnä typen osalta. Tehdasalueen kohonneet nitraattipitoisuudet (max. 13 000 µg/l) ovat todennäköisesti peräisin rakentamisessa käytetyn kiviaineksen nitraattijäämistä (räjähdysaine). Muiden seurantapisteiden kohonneet pitoisuudet johtuvat muista tekijöistä kuin kaivostoiminnasta. Metallien osalta oli havaittavissa kohonneita pitoisuuksia etenkin raudan, mangaanin ja nikkelin osalta. Pitoisuuksien kohoaminen johtuu kuitenkin geologista tekijöistä, ei kaivostoiminnasta. Verrattaessa pitoisuuksia esimerkiksi talousvedelle (STM 461/2000) annettuihin laatunormeihin havaitaan että ammoniumtypen osalta talousvesinormi (500 µg/l) ylittyy yhdessä pisteessä, nitriittitypen (150 µg/l) ja nitraattitypen (11 000 µg/l) osalta yksittäisissä pisteessä. Talousvesinormin mukainen ph-arvo (6,5 9,5) ei täyty kuudessa pisteessä. Metallien osalta pitoisuuksien ylitykset olivat suurimmat raudan ja mangaani osalta (kuudessa pisteessä), nikkelin osalta pitoisuudet ylittivät talousvesinormin (20 µg/l) neljässä pisteessä ja kadmiumin (5 µg/l) yhdessä pisteessä. Pohjavesitarkkailua tulee jatkaa nykyisen ohjelman mukaisesti.

8 4 VIITTEET Backman, B. Lahermo, P., Väisänen, U., Paukola, T., Juntunen, R., Karhu, J., Pullinen, A., Rainio, H. ja Tanskanen, H. 1999. Geologian ja ihmisen toiminnan vaikutus pohjaveteen. Seurantatutkimuksen tulokset vuosilta 1969-1996. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 147-261 s. Johansson, P. & Kujansuu, R. 2005 (toim.). Pohjois-Suomen maaperä. Maaperäkarttojen 1:400000 selitys. Geologian tutkimuskeskus. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R. 1996. Suomen Geokemian Atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 2000. Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Suomen kuntaliitto.

Talvivaaran kaivos Pohjavesitarkkailu 2008 Analyysitulokset Nab Labs Oy Kallioperän Kaivo- Happi ph Sähkönj. Alkaliteetti Väri Sameus Kovuus NH4-N NO2-N NO3-N KMnO4-luku CO2 Näytetunnus: laatu tyyppi µg/l ms/m mmol/l mg/l Pt FTU mmol/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l STM 461/2000 6,5-9 250 500 150 11000 (19,75) Lähteet ja lähdekaivot* 6,4 7 0,3 <5 1,2 1000 3,6 20 Moreeni, kuilukaivot* 6,5 16,8 0,76 10 3,2 2900 6,6 40 Porakaivot* 7,6 7,8 1,7 <5 4,2 200 3,2 15 23.4.2008 Taattola Kvartsiitti porakaivo 9,3 6,8 11,5 0,77 <10 0,29 0,56 <7 <7 800 5 13,0 23.4.2008 Paavola Mustaliuske kuilukaivo 13 5,4 6,2 0,07 <10 1,6 0,26 <7 <7 3100 <4 34 23.4.2008 Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 7,8 5,9 5,5 0,25 <10 0,2 0,28 <7 <7 27 9 34 23.4.2008 Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 6,7 6,6 14 0,9 <10 3,5 0,52 2000 <7 3600 13 23 23.4.2008 Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 3,5 6,3 18,4 0,6 15 2,1 0,75 <7 <7 8400 12 32 24.4.2008 Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo 10,4 4,8 10,1 <0,02 20 6 0,3 <7 <7 35 <4 17 24.4.2008 Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 4,5 7,7 18,5 1,5 <10 0,15 0,84 <7 <7 4100 <4 3 24.4.2008 Hakoranta Mustaliuske porakaivo 3,7 7 20,8 0,79 10 20 0,78 23 <7 73 <4 7 24.4.2008 Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo <0,2 6,6 17 0,68 20 85 0,63 30 <7 <22 <4 41 24.4.2008 Puoliväli Arkeeinen porakaivo 8,8 6,5 13,8 0,55 <10 0,16 0,47 <7 <7 8000 <4 17 28.4.2008 Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo 7,4 6,3 4,5 0,12 <10 6,1 0,24 62 <7 8000 <4 6 28.4.2008 Pappila Arkeeinen hetekaivo 10 5,9 4,3 0,19 <10 <0,05 0,2 32 <7 2500 <4 27 28.4.2008 Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 1,6 6,5 14,3 0,71 <10 0,38 0,44 58 250 7000 <4 23 27.8.2008 Taattola Kvartsiitti porakaivo 8,3 7 15,6 1,1 <10 <0,05 0,7 42 <7 1100 <4 12 27.8.2008 Paavola Mustaliuske kuilukaivo 9,3 5,9 8,2 0,18 <10 0,76 0,37 80 <7 3900 4,8 22 27.8.2008 Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 3,9 6 8,1 0,43 <10 0,2 0,35 10 <7 79 <4 43 21.8.2008 Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 5,8 6,8 27 2,4 20 2,4 1,24 1300 26 2700 6,7 38 21.8.2008 Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 2,6 6,3 20 0,96 30 1,7 0,82 9 <7 200 16 40 27.8.2008 Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo 9,1 4,6 12 <0,02 <10 16 0,28 25 <7 50 <4 30 21.8.2008 Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 4,5 7,5 18 1,5 <10 0,07 0,75 19 <7 4400 <4 4 27.8.2008 Hakoranta Mustaliuske porakaivo 1,8 6,2 11,1 0,28 <10 4,4 0,42 24 <7 60 <4 7 27.8.2008 Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo <0,2 6,7 16,2 0,75 20 110 0,57 65 <7 <22 11 27 21.8.2008 Puoliväli Arkeeinen porakaivo 7,8 6,4 13,7 0,55 <10 <0,05 0,47 13 16 8100 <4 20 9.9.2008 Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo 4,6 6,2 5,5 0,12 <10 2,8 0,22 110 <7 13000 <4 6 27.8.2008 Pappila Arkeeinen hetekaivo 7,8 6 4,6 0,21 <10 0,09 0,11 57 <7 2600 <4 22 21.8.2008 Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 6,3 6,4 2,6 0,09 60 0,8 0,21 100 <7 360 39 4 21.8.2008 Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 7,3 6,6 7,1 0,31 <10 0,05 0,17 9 <7 8700 <4 9 *) Backman ym. 1999 Liite 1.1

Talvivaaran kaivos Pohjavesitarkkailu 2008 Analyysitulokset Nab Labs Oy Kallioperän Kaivo- Sb As Hg Cd K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe Se Zn V Näytetunnus: laatu tyyppi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 461/2000 5 10 1 5 - - - 50 2000 10-50 200000 20 200 10 - - Lähteet ja lähdekaivot* 0,03 0,13 0,03 1000 6100 0,09 0,3 0,82 1600 5,8 2900 0,5 <30 <0,5 4,8 0,2 Moreeni, kuilukaivot* 0,05 0,26 0,06 3100 16600 0,18 0,33 3,3 0,13 3500 11,5 6000 1,4 60 <0,5 19,2 0,31 Porakaivot* 0,03 0,79 <0,02 2500 20500 0,05 <0,02 4,7 0,14 5600 33,7 16300 0,4 50 <0,5 18,7 0,19 23.4.2008 Taattola Kvartsiitti porakaivo <15 <10 <10 <2 996 18800 <3 <10 139 <10 1400 <5 1660 9 30 <8 85 <6 23.4.2008 Paavola Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 1560 6510 4 <10 <10 <10 900 40 1450 43 44 <8 158 <6 23.4.2008 Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 1170 5400 <3 <10 13 <10 1190 5,1 2340 7 40 <8 28 <6 23.4.2008 Lampila Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 1600 19900 <3 <10 10 <10 1190 71 2390 12 358 <8 38 <6 23.4.2008 Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo <15 <10 <10 <2 5760 21500 8 <10 632 <10 4340 126 2620 59 521 <8 386 <6 24.4.2008 Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 3,5 1660 7960 4 <10 69 <10 1820 75 1970 69 1250 <8 439 <6 24.4.2008 Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 3630 27000 <3 <10 <10 <10 3690 7,5 2790 <5 <15 <8 25 <6 24.4.2008 Hakoranta Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 <2 2590 22200 <3 <10 32 <10 5020 74 6440 7 969 <8 239 <6 24.4.2008 Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 <2 2130 9430 <3 <10 <10 <10 4570 188 3530 <5 8130 <8 29 <6 24.4.2008 Puoliväli Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 1990 7350 <3 <10 54 <10 7180 <5 5590 <5 15 <8 33 <6 28.4.2008 Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 1250 2990 <3 <10 <10 <10 1450 135 2260 5 632 <8 37 <6 28.4.2008 Pappila Arkeeinen hetekaivo <15 <10 <10 <2 1560 2950 <3 <10 <10 <10 1440 8,2 1920 <5 141 <8 27 <6 28.4.2008 Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 5260 6890 <3 <10 <10 <10 6090 77 8000 <5 31 <8 26 <6 27.8.2008 Taattola Kvartsiitti porakaivo <15 <10 <10 <2 1600 28000 <3 <10 224 <10 1800 <5 1900 8 <15 <8 125 <6 27.8.2008 Paavola Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 1000 9900 3 <10 <10 <10 1400 39 1500 45 28 <8 172 <6 27.8.2008 Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 2500 9000 <3 <10 16 <10 1600 15 2200 6 28 <8 37 <6 21.8.2008 Lampila Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 2200 50600 <3 <10 19 <10 1400 299 2900 11 624 <8 28 <6 21.8.2008 Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo <15 <10 <10 <2 5400 27000 8 <10 628 <10 4300 157 2100 59 1310 <8 345 <6 27.8.2008 Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 5,1 1600 7700 5 <10 115 <10 2400 95 1800 101 2350 <8 579 <6 21.8.2008 Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 2800 28000 <3 <10 <10 <10 3800 <5 2300 <5 30 <8 <10 <6 27.8.2008 Hakoranta Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 <2 1600 11000 <3 <10 166 <10 2800 58 3000 30 313 <8 663 <6 27.8.2008 Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 <2 2000 10300 <3 <10 <10 <10 4800 139 7700 <5 18400 <8 11 <6 21.8.2008 Puoliväli Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 1800 7400 <3 <10 54 <10 7300 <5 5100 <5 33 <8 57 <6 9.9.2008 Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 1900 3300 <3 <10 <10 <10 1900 111 1800 6 189 <8 <10 <6 27.8.2008 Pappila Arkeeinen hetekaivo <15 <10 <10 <2 1400 3000 <3 <10 <10 <10 1600 <5 1600 <5 15 <8 <10 <6 21.8.2008 Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 690 1600 <3 <10 <10 <10 980 8,3 1200 <5 928 <8 19 <6 21.8.2008 Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 880 2700 <3 <10 <10 <10 3000 <5 4900 <5 22 <8 <10 <6 *) Backman ym. 1999 Liite 1.2

Eimi Härkönen iirin osp Kaiv raja ja lin to Pa Malmiranta Kolmisopen avolouhos Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Sorsala Lampila Myllyniemi Taattola Hakoranta Paavola Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Pappila Puoliväli Tehdasalue Tehdasalue Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue i Valkealampi Pirttimäki 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue i Lahnasjärvi in iir sp ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö ja ra Tarkkailtava kaivo Liite 2 1:50 000