Pohjaveden suojelu Pohjavesi Pohjaveden käyttö Pohjavesialueet Johtava geologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien ko Helsinki 5.5.2014
9.5.2014 Mitä on pohjavesi? Pohjavesi on maaperän huokoset ja kallioperän halkeamat yhtenäisesti täyttävää vettä, joka liikkuu painovoiman vaikutuksesta Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin Pohjavesivarastot täydentyvät keväällä lumen sulamisvesistä ja syksyllä syyssateista Kuva: Emmi Rankonen
Sade- ja sulamisvesien koostumus muuttuu suotautuessaan Suurimmat muutokset maannoskerroksessa (sitoo tehokkaasti mm. raskasmetalleja) Kuva: Ympäristöministeriön Ympäristöopas 85/2001 s.39 (myös Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009 s.97)
Ritva Britschgi, SYKE 9.5.2014 1 = kallioperä, 2 = moreenia, 3 = jäätikköjokikerrostumia, 4 = rantakerrostumaa, 5 = savea, 6 = turvetta, 7 = pohjaveden pinta, 8 = virtaussuunta, 9 = lähde A = arteesinen kaivo, B = pintavesi, C = vettä antava kallioporakaivo, D = tyhjä kallioporakaivo, E = salpavesi, F = kuilukaivo, G = orsivesi Kuva: Tietoaineistot, Pohjaveden esiintyminen, piirros: Harri Kutvonen 4
Ritva Britschgi, SYKE 9.5.2014 Pohjaveden merkitys vesihuollossa 3,5 milj. suomalaisen päivittäin käyttämä uusiutuva luonnonvara Yhdyskuntien vedenhankinnassa pohjaveden osuus on noin 50 % ja tekopohjaveden osuus noin 15 % Vesihuoltolaitosten (yli 50 käyttäjää) jakamaa pohja- ja tekopohjavettä noin 0,8 milj.m3 /d * Lisäksi haja- ja loma-asutuksen vesihuolto perustuu lähes kokonaan pohjaveteen Porakaivoja yksityistalouksilla noin 150 000 kpl, yhteisvedenhankinnassa noin 200 Pintavettä käyttävät yleensä vain isoimmat kaupungit kuten Helsinki-Espoo-Vantaa, Tampere, Jyväskylä, Vaasa ja Oulu *) arvio korjattu v. 2013 ml. Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen vesimäärä 5
Ritva Britschgi, SYKE 9.5.2014 Väestömäärän muutos ja vedenhankinta Viinivaaran pohjavesihanke Vuonteen tekopohjavesilaitos Tavasetekopohjavesihanke Virttaankankaan tekopohjavesilaitos Useita tekopohjavesilaitoksia, Päijänne-tunneli Lähde: Johanna Hätälä & Jarmo Rusanen, 2010 6
Ritva Britschgi, SYKE 9.5.2014 Vesihuolto Suomessa 5% 10% 8% Yli 20 000 as palvelevat laitokset 5000-20000 as palvelevat laitokset 1000-5000 as palvelevat laitokset 22% 56% Pieni laitos Oma vesilähde Excel-kuva: Katri Vasama 2011 7
Mitä ovat pohjavesialueet? Pohjavettä muodostuu runsaimmin alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista -> Salpausselät ja muut reunamuodostumat, pitkittäisharjut ja rantakerrostumat Pohjaveden pinnan etäisyys maanpinnasta voi olla jopa 50 m, mutta on yleensä noin 2 5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella. Akviferin paksuus n. 10 m Pinta-ala keskimäärin 1-2 km 2 Suuri vedenjohtavuus herkkiä likaantumaan
9.5.2014 Pohjavettä on myös pohjavesialueiden ulkopuolella Suuri osa omista kaivoista esim. moreenimuodostumissa, rantakerrostumissa tai kallioporakaivoja Kuva: Tuomo Hatva Kuva: Esko Nylander
Ritva Britschgi, SYKE 9.5.2014 Pohjaveden laatu Luonnontilaisten pohjavesien laatu on yleensä hyvä Laatuun vaikuttavat valuma-alueen maaperä ja kallioperä ominaisuuksineen. Luonnontilaiset pohjavedet ovat Suomessa usein hiukan happamia. Kohonneita rauta-, mangaani-, sulfaatti-, radon-, arseeni- tai fluoridipitoisuuksia voi esiintyä paikallisesti. Pohjavesissä voidaan joskus todeta myös ihmistoimintojen vaikutuksia. Tavallisimmin tällaisissa pohjavesissä esiintyy kohonneita typpi- tai kloridipitoisuuksia. Myös erilaisia orgaanisia liuottimia ja torjunta-aineita on löydetty ihmistoiminnan seurauksena. 10
Ritva Britschgi, SYKE 9.5.2014 Pohjavettä uhkaavat monet ihmisen toimet Vesienhoitotyön yhteydessä on arvioitu ihmistoiminnan aiheuttavan haitallisia vaikutuksia pohjaveden tilaan noin 500 pohjavesialueella. Tällaisia ihmistoimintoja ovat: teiden suolaus vaarallisia kemikaaleja käyttävä teollisuus, kemialliset pesulat huoltoasemat, korjaamot, romuttamot, polttonesteiden varastointi kaatopaikat, pilaantuneet maa-alueet pelto- ja puutarhaviljely, kasvihuoneet ja taimitarhat turkistarhat, eläinsuojat, lantasäiliöt, tuorerehusäiliöt ampumaradat, golfkentät puunkyllästämöt, sahat hiekan- ja soranotto, asfalttiasemat, kaivostoiminta maankaivuu, soiden ojitukset tienpito, ratapihat, lentokentät vaarallisten aineiden sekä öljyjen kuljetukset viemärivuodot ja jätevesien maahan imeytys 11
Kuva: Jari Rintala Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus, pohjavesialuerajaukset
Pohjavesialueiden kartoitustyö ja hydrogeologiset lisätutkimukset Ympäristöhallinnon ja sitä edeltäneiden laitosten toimesta: Tärkeät pohjavesialueet 1973-1976 ja 1977-1982 Kartoitus ja luokitus projekti 1988-1995 Vedenhankintatutkimukset Rakenneselvitykset Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeet (POSKI-projektit) Suojelusuunnitelmat Tekopohjavesitutkimukset Maa-ainestenottohankkeisiin liittyvät tutkimukset Tie- ja muut rakennushankkeet Pohjaveden likaantumistutkimukset
9.5.2014 Pohjavesialueiden kartoituksen lähtöaineisto ja -tutkimukset Maaperäkartat 1:20 000 ja 1:1 000 000 (GTK) Sora- ja hiekkavarojen inventointi (TIEH+GTK) Vedenhankintatutkimukset (vesipiiri->ayk->elyt, kunnat) Vedenhankinnan yleissuunnitelmat (kunnat, vesipiiri->ayk->elyt) Vääräväri-ilmakuvat Peruskartat Maastossa havainnoitu: Maaperän laatu Kallioperän topografia Muodostuman rakenne Pohjaveden esiintyminen Vedenläpäisevyys Kuva: Matti Valve
Pohjavesialueiden vedenhankinnallinen ja suojelullinen luokittelu I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Määritelmä: vähintään 50 ihmisen tarpeisiin, enemmän kuin 10 m 3 /d II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue III-luokka, muu pohjavesialue Vesienhoito: I ja II luokan pohjavesialueiden pohjavesi. Vesimuodostumien yksilöinti on kansallisesti laissa vesienhoidon järjestämisestä asetettu alueellisten elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten tehtäväksi. Jatkossa mahdollisesti myös ekosysteemien huomioiminen luokituksessa, lainsäädäntömuutoksia Kuva: Mirjam Orvomaa
Pohjavesialueiden hydrogeologinen rajaaminen Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen Muodostumisalueen raja osoittaa pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevää osaa, jossa maaperän vedenläpäisevyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava (käytetään arvioitaessa alueelta saatavaa pohjaveden määrää) Pistemäinen pohjavesialue on alue, jolta on esitetty vain vedenottokaivot pistemäisenä tietona. Useimmiten kyse on savenalaisesta muodostumasta tai kallioporakaivosta Antikliininen akviferityyppi, vettä ympäristöön purkava Piirros Oili Ahola, Ympäristöopas (Britschgi et al. 2009)
29.3.2011 Pohjavesialueen raja vettä ympäristöstään keräävällä harjulla (synkliininen akviferityyppi) 17
Pohjavesialueiden rajaus ja luokitus perustuu aina parhaaseen olemassa olevaan hydrogeologiseen tietoon (3.5.2014) Suomessa 6000 kpl pohjavesialuetta: I luokan alueita 2199 kpl II luokan alueita 1603 kpl III luokan alueita 2198 kpl (1844/LAP + 354/muut) Kartan muokkaus: Eeva Teräsvuori/UUS Luokitus perustuu alueen vedenhankinnalliseen käyttökelpoisuuteen 18
9.5.2014 Pohjavesialuetiedon käyttö I Valvonta tiedot tärkeitä, mutta kyse aina tapauskohtaisesta harkinnasta mm. toiminnan sijainti- ja päästöriskin arvioinnista, tarpeen vaatiessa lisäselvityksiä alueella, toimintojen valvonnan ohjaus ministeriön ohjeilla/oppailla (mm. polttonesteet, maaainestenotto, tienpito) Vedenhankinnan suunnittelu keskitettyyn vedenhankintaan soveltuvat alueet, suuret muodostumat ja ylikunnalliset vedenottohankkeet, tekopohjavesi, varavedenotto vesihuollon erityistilanteissa 19
9.5.2014 Pohjavesialuetiedon käyttö II Maankäytön suunnittelu suojelun kannalta olennaista - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Vedenottamoiden lähialueet rakentamatta, riittävän suuri osa pohjavesialueesta jätetään kaavoittamatta tai kaavoitetaan se puistoksi/retkeilyalueeksi - Riskitoimintojen ohjaus pohjavesialueiden ulkopuolelle - I ja II luokan pohjavesialueet merkitty yleensä kaavoihin - Suojelusuunnitelmat (selvitys ja ohje) tehty noin 1000 pohjavesialueelle Vesienhoito - Pohjavesimuodostuma (I ja II alueiden pohjavesi) - Ominaispiirteiden alkutarkastelu (kartoitus ja luokitus) - Ominaispiiteiden lisätarkastelu (vrt. suojelusuunnitelma) - Vesienhoitosuunnitelmissa ja ELY-keskuskohtaisissa toimenpideohjelmissa on esitetty tarkemmin pohjaveteen kohdistuvia riskejä, käyttöä sekä hyvän tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä 20
Rajausten ja luokituksen merkitys Luokittelua ei ole aiemmin erikseen laissa määritelty Luokiteltujen pohjavesialueiden asemaa ei ole virallistettu Lainsäädäntö koskee kaikkea pohjavettä I ja II luokan pohjavesialueet mainitaan mm. ympäristönsuojelu-, vesi- ja maa-aineslaeissa Rajaukset eivät sido lupa- ja valitusviranomaisia Valituskelpoisia päätöksiä syntyy mm. vesioikeudelliset suoja-alue-, ympäristölupa- ja maaaineslupapäätökset, maankäytön suunnittelu
Pohjavesi lainsäädännössä I Pohjaveden pilaamiskielto, YSL 8 ent. pohjaveden muuttamiskielto VL 3:2 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista VNA 1022/2006, 4 a päästökielto pohjaveteen Pohjavedenottamoiden suoja-alueet, VL 4:11 ja suoja-aluemääräykset, VL 4:12 Laki (1299/2004) ja asetus (1040/2006) vesienhoidon järjestämisestä
Ritva Britschgi, SYKE 9.5.2014 Pohjavesi lainsäädännössä II Muita säädöksiä mm.: KTM:n asetus koskien öljylämmityslaitteistoja Kemikaalilaki 744/1989 VNA 209/2011 (hajajätevesi) YSL 7 Maaperän pilaamiskielto VNA 931/2000 (nitraattiasetus) VNA 366/2007 (luonnonhaittakorvaukset ja ympäristötuet) Maa-aineslaki ja asetus (555/1981) STM:n asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja tutkimuksista STM:n asetus 401/2001 (pienet yksiköt) Kuntien ympäristönsuojelumääräykset! Pohjavesidirektiivin 2006/118/EY -> kansallinen toimeenpano sisällytetty asetuksiin v. 2009 (VNA 1022/2006 ohella myös VNA 1040/2006) 23 Varsin kattava kooste lainsäädännöstä löytyy Suomen ympäristö 7/2010 julkaisusta Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä (www.ymparisto.fi -> Palvelut ja -> Julkaisut )
Valmisteilla oleva lainsäädäntömuutos Vesienhoitolakiin ehdotettu lisättäväksi uusi 2a luku: Pohjavesialueiden rajaus ja luokitus: ELY määrittää ja merkitsee pohjavesialueen tietojärjestelmään. Uudet luokat: tärkeys vedenhankinnan kannalta 1 ja 2 (vastaavat nykykäytäntöä) sekä muodostumat, joista pintavesi- tai maaekosysteemit suoraan riippuvaisia E (voi kuulua edellisiin). Menettely: tiedottaminen, tilaisuus mielipiteeseen, lausunnot. Ei hallintopäätöstä, ei valitusoikeutta. Kaikki luokitellut pohjavesialueet käydään läpi 2019 loppuun mennessä ja luokitellaan uusiin luokkiin I, 2 ja E. Toteutuminen edellyttää lisäresursseja ELYille. 24
Mistä saa pohjavesialuetietoa Pohjavesialuekartat ja -tiedot löytyvät alueellisen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen lisäksi mm. kunnan ympäristönsuojelu- ja maa-aineslupaviranomaisilta POVET Ympäristöhallinnon maksuton OIVA -järjestelmä ensisijaisesti asiantuntijakäyttöön. Palvelu on käytettävissä osoitteessa www.ymparisto.fi /Oiva mm. pohjavesialueet ovat ladattavissa paikkatietona. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä. -> (kts. Liite: Pientä ohjeistusta pohjavesialuekartan tulostukseen) Muut tiedustelut alueellinen ELY-keskus tai SYKE Geologian tutkimuskeskuksen palvelusta http://www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut/ löytyvät esim. maa- ja kallioperäkartat
Ritva Britschgi, SYKE 9.5.2014 Miksi pohjavettä pitää suojella Pohjavesi on arvokas luonnonvara Suomen pohjavesimuodostumat ovat herkkiä pilaantumaan (melko pieniä, pohjavesi lähellä maanpintaa) Juomavesi ja talousvesi ovat Suomessa yleisten vesilaitosten jakamasta vedestä 65 % ja yksityisen vedenhankinnan osalta lähes 100% pohjavettä Pohjavesi ei tunne rajoja (esim. tonttien), vaan virtaa maa- ja kallioperässä omia reittejään ja on yhteydessä myös pintavesiin Pohjaveden suojelu on erityisesti oman lähiympäristön suojelua; omien ja naapurien kaivojen sekä lähivesistöjen Pohjaveden pilaaminen on lainsäädännöllä kielletty, eikä siihen voi saada lupaa Likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on erittäin vaikeaa, kallista ja vaatii paljon aikaa 26
9.5.2014 Kirjallisuutta Hanski, M. (toim.). Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä. MMM, YM ja Hämeen ELY-keskus. Suomen ympäristö 7/2010. Hatva ym. 2008. Kaivon paikka. Suomen ympäristökeskus ja Edita, Helsinki. Ympäristöopas 2008. Britschgi ym. 2009. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas 2009. Kinnunen, T. (toim.) 2005. Pohjavesitutkimusopas. Suomen vesiyhdistys. Korkka-Niemi, K ja Salonen, V-P. 1996. Maanalaiset vedet - pohjavesigeologian perusteet. Turun yliopisto, Turku. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A. Nystén, T. ja Hänninen, T. 1997. Tiesuolan pohjavesihaittojen vaikutuksista ja torjuntakeinoista. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 57. Orvomaa, M. 2008. Pohjavedenottamoiden suoja-alueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 40/2008.(Vain verkkojulkaisu) Rintala ym. 2007. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä: taustaselvitys. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007. Vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat. www.ymparisto.fi/vesienhoito >Vesienhoitosuunnitelmat Vienonen, S., Rintala, J. et al. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa. Suomen ympäristö 24/2012.