TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 2 KILPAILUKYKY, TALOUDELLINEN KASVU JA HYVINVOINTI
1. Millaisia asioita kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa mitataan? Miten WEF analysoin Suomen kilpailukykyä? Kaksi suurta kansainvälistä kilpailukykymittaria: World Economic Forum tuottaa niistä toisen ja IMD toisen
WEF: Global Competitiveness Index Instituutiot, yhteiskuntarakenteet Tietynlaiset yhteiskuntarakenteet (set of institutions) luovat maaperän korkealle tuottavuudelle ja tuottavuuden kasvulle. Tuottavuus, eli resurssien tehokas käyttö, puolestaan mahdollistaa vaurauden ja hyvinvoinnin synnyn Kilpailukyky on teoreettinen käsite, jonka kautta tuottavuus nousee Kilpailukyky Tuottavuus Vauraus, hyvinvointi
WEF: Global Competitiveness Index Talouskasvun teoriassa on tyypillistä esittää kansantalouden tuotanto kokonaistuotantofunktion avulla, jossa tuottavuus ja resurssit erotetaan toisistaan Y = A F K, L, X, A = tuottavuus / tuotantoteknologia K = pääoma L = työvoima X = luonnonvarat GCIn kolmiportainen jako kehityksen asteisiin on perua täältä
WEF: Global Competitiveness Index 1. Tuotannontekijöihin perustuva kilpailukyky Perusinstituutiot ja infrastruktuuri, joiden avulla maa saa houkuteltua investointeja (eli pääomaa). Peruskoulutus, jonka avulla maa saa työvoimaa 2. Tehostamiseen perustuva kilpailukyky Tavoitteena ottaa käyttöön tehokkaampi tuotantoteknologia ja siirtyä tuottamaan korkeamman arvonlisän tuotteita Tämä vaatii korkeampaa koulutustasoa, tehokkaammin toimivia markkinoita, kehittyneempiä finanssimarkkinoita 3. Innovaatioon perustuva kilpailukyky Nyt maan on kyettävä kulkemaan teknologisen kehityksen aallonharjalla Korkeakoulutus, T&K, yritys-yliopisto-yhteistyö, IP
WEF: Global Competitiveness Index Parhaiten ja huonoiten menestyneet maat
WEF: Suomi
WEF: Suomi
WEF: Suomi Suurimmat haasteet: verotus, joutamattomat työmarkkinat, kilpailun vähyys
IMD: Copetitiveness Yearbook ECONOMIC PERFORMANCE Domestic Economy International Trade International Investment Employment Prices GOVERNMENT EFFICIENCY Public Finance Fiscal Policy Institutional Framework Business Legislation Societal Framework BUSINESS EFFICIENCY Productivity Labor Market Finance Management Practices Attitudes and Values INFRASTRUCTURE Basic Infrastructure Technological Infrastructure Scientific Infrastructure Health and Environment Education
IMD: Copetitiveness Yearbook IMD painottaa yritystoiminnan merkitystä varallisuuden ja kilpailukyvyn lähteenä hieman enemmän kuin WEF Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee hyvinvoivia yrityksiä, jotka hyvinvoinnin viime kädessä luovat Ja yritystoiminnan edellytykset puolestaan tulevat samoista lähteistä kuin mistä kilpailukyky WEFin indikaattorissa muodostuu IMD:n mittaristo painottaa enemmän tilastodataa ja vähemmän kyselytuloksia, WEF tekee päinvastoin
2. Talouskasvu, hyvinvointi ja onnellisuus: Talouskasvua ja elintasoa mitataan perinteisesti BKT:lla asukasta kohden. Onko BKT hyvä elintason mittari? Perehdy muutamaan muuhun mittariin, jotka on kehitetty mittaamaan hyvinvointia ja onnellisuutta. Miten ne poikkeavat BKT:sta? Miten hyvin suomalaiset voivat näillä mittareilla mitattuna? President Sarkozy is calling for a 'revolution' in the way economic growth is measured.
BKT Varhaiset juuret 1600-luvun Englannissa: haluttiin selvittää, kuinka suuri veronkantokyky Englannilla oli, jotta sota Hollantia vastaan voitaisiin rahoittaa järkevällä tavalla Modernin BKT:n käsitteen juuret 1930-40 luvuilla Vasta teollisen vallankumouksen aiheuttama dramaattinen talouskasvu 1800- ja 1900-luvuilla teki tuotannon kasvun seuraamisesta mielenkiintoista ja 1930-luvun suuri lama aiheutti halun ymmärtää, mitä oli tapahtunut ja miten tuotantoon, työllisyyteen, jne. voitaisiin vaikuttaa Ja kuten 1600-luvulla, toinen maailmansota loi tarpeen talouden kokonaisvaltaisen tuotantopotentiaalin ja sodan rahoitusmahdollisuuksien arviointiin 1940-luvun aikana BKT:n tilastointi maailmalla yleistyi Diane Coyle. GDP: A Brief but Affectionate History. Princeton University Press. 2014.
BKT BKT mittaa tavaroiden ja palvelusten tuotantoa. Sen keskeisimpinä periaatteina ovat 1. Markkinalähtöisyys: tyypillisesti vain markkinoilla vaihdettava tuotanto lasketaan. Tosin jonkin verran esim. harmaata taloutta arvioidaan lukuihin mukaan. Käytänteet maittain vaihtelevat. 2. Arvonlisä: BKT:hen lasketaan vain loppuhyödykkeet eli synnytetty arvonlisä. 3. Bruttomittari: mittauksen kohteena on tuotannon kokonaismäärä eikä poistoja huomioida (eli esim. tehtaan huolto, joka ylläpitää tehdasta vakiokunnossa, lasketaan BKT:hen)
BKT trouble in paradise? Kun maailma nousi toisen maailmansodan jälkeisestä tuhosta ja massatuotanto kukoisti, talouden kokonaistuotannon määrä ja sen kasvu olivat melko hyviä elintason ja hyvinvoinnin mittareita 2000-luvulla BKT:ta kohtaan esitetty kritiikki on kuitenkin nostanut päätään. Toisaalta on kyseenalaistettu, kuinka hyvin se onnistuu kuvaamaan elintasoa nykypäivänä. Toisaalta taas on huolestuttu siitä, että BKT on saanut liian vahvan ja merkityksellisen roolin yhteiskuntapolitiikan saralla.
BKT trouble in paradise? Stiglitzin, Senin ja Fitoussin raportin alkuosa kuvaa erinomaisesti BKT:hen sisältyviä ongelmia. Esim. Tulonjaosta riippumaton Laadun mittaamisen vaikeus Tuloihin/tuotantoon aikayksikössä keskittyvä: varallisuus ja kestävyys puuttuvat Koko kasantaloutta (tai per capita) mittaava suure: kotitalous olisi usein mielekkäämpi yksikkö Markkinalähtöisyys: esim. kotityö puuttuu Elämänlaatu: materiaalinen elintaso vain yksi elämänlaatuun vaikuttava asia GDP tables don't tell the whole story we need to measure our 'joie de vivre'
BKT trouble in paradise? Laajemmin raportin taustalla (jonka oikealla oleva Ranskan entinen Presidentti Nicolas Sarkozy tilasi) on Amartya Senin ja Martha Nussbaumin kehittämä kyvykkyys-näkökulma (capabilities approach) Kyvykkyydet kuvaavat sitä, kuinka hyvin ihmiset voivat saavuttaa täydellisen potentiaalinsa Liittyy yhteiskuntafilosofiseen jakoon negatiivisen ja positiivisen vapauden välillä: negatiivinen vapaus on (yksilön) vapautta rajoittavista kahleista, positiivinen vapaus taas vapautta saavuttaa jotakin Raportissa siis valtion/yhteiskunnan tulisi aktiivisesti mahdollistaa hyvä elämä ja hyvät mahdollisuudet eikä ainoastaan asettua tieltä syrjään GDP tables don't tell the whole story we need to measure our 'joie de vivre'
Muita BKT:n rinnalle kehitettyjä mittareita hyvinvoinnin kartoittamiseksi Index of Sustainable Economic Welfare (ISEW, kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi ) Genuine Progress Indicator (GPI, aidon kehityksen indikaattori ) Gross National Happiness (GNH) eli bruttokansanonnellisuus (ja hyvinvointi) Human Developement Index Legatum Prosperity Index
GPI:n laskentakaava voidaan esittää yksinkertaistettuna seuraavasti: GPI = A + B C D + I A = tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus B = hyvinvointia tuottavien markkinattomien palveluiden arvo C = yksityiset, tuotannon haitoista aiheutuvat menot D = luonnon heikentymisestä ja luonnonvarojen kulumisesta aiheutuvat kustannukset I = pääomakannan kasvu ja kansainvälisen kaupan tasapaino
Suomen BKT:n, GPI:n ja ISEW:in kehitys vuosina 1945 2009 asukasta kohti vuoden 2000 hinnoin. GPI = Genuine Progress Indicator; ISEW = Index of Sustainable Economic Welfare Lähde: Hoffrén 2011.
Human Development Index, HDI YK:n ylläpitämä hyvinvoinninmittari Perustuu niin ikään kyvykkyys-näkökulmaan The HDI was created to emphasize that people and their capabilities should be the ultimate criteria for assessing the development of a country, not economic growth alone HDI:ssä painotetaan näin ollen yksilön hyvään elämään liittyviä seikkoja, kuten Terveys, elinajanodote, koulutustaso + keskimääräinen taloudellinen elintaso Myös epätasa-arvolla painotettu HDI lasketaan (IHDI)
HDI ja Suomi Suomi sijalla 24/188 Indeksin arvo on 0.880 kun OECD:n keskiarvo on 0.880. Eli Suomen pisteet identtiset kehittyneiden maiden keskiarvoon Kun epätasa-arvo (taloudessa, koulutuksessa ja teveydessä) huomioidaan, Suomen sija on 10/151 Vuonna 1980 Suomen sijoitus oli 13/105. Ruotsi oli 6/105 Naisten HDI on Suomessa 99.6% miesten vastaavasta luvusta Sukupuolten välisessä tasa-arvossa Suomen sija on 11
The foundations of prosperity that define successful nations include: Economic Fundamentals a growing, sound economy that provides opportunities for wealth creation Entrepreneurship and Innovation an environment friendly to new enterprises and the commercialization of new ideas Education an accessible, high-quality educational system that fosters human development Governance an honest and effective government that preserves order and encourages productive citizenship Health the physical well-being of the populace Personal Freedom the degree to which individuals can choose the course of their lives Security a safe environment in which people can pursue opportunity Social Capital trustworthiness in relationships and strong communities
Kilpailukyky vs. hyvinvointimittarit Loppujen lopuksi molemmat kuvaavat hyvin saman tyyppisiä asioita, hieman erilaisista lähtökohdista käsin Kilpailukykymittarit lähtevät taloudellisesta menestymisestä ja toteavat, että se on mahdollista ainoastaan yhteiskunnassa, jossa voidaan laaja-alaisesti hyvin Hyvinvointimittarit puolestaan lähtevät siitä, että talous on ainoastaan yksi hyvinvoinnin osa-alue. Niinpä niissäkin mitataan sekä taloudellista että laaja-alaisempaa hyvinvointia Kilpailukykymittaireissa painotetaan enemmän maiden keskinäisiä suhteita (eli kilpailukyky on suhteellinen käsite), hyvinvointimittarit ovat enemmän absoluuttisiin lukuihin perustuvia