Tekstiraportti 4 2008
POLIISIN YLIJOHTO KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 9.4.2008 Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Taloustutkimus Oy Esa Käyhkö, ylitarkastaja ja Arla Juntunen, ylitarkastaja, SM, poliisiosasto, suunnittelu ja talousyksikkö Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Poliisibarometri (Polisbarometer ) Julkaisun osat Tiivistelmä Poliisibarometritutkimusraportti on aiemmin toteutettu vuosina 1999,, ja. Nyt julkistettavan Poliisibarometrin erityisteemana oli aiempien vuosien tavoin 15-74 -vuotiaiden suomalaisten arvioita ja käsityksiä turvallisuudesta, poliisin palveluista poliisitoiminnasta ja siinä onnistumisesta. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin samalla vastaajien arvomaailmaa moniarvoisessa yhteiskunnassa. Arvotypologialla pyrittiin arvioimaan eri asioiden painotusta eri arvoryhmissä. Tämän arvotutkimuksen avulla haettiin uusia näkökulmia kansalaisten tavoittamiseen, viestintään ja poliisin valistustoimintaan. Poliisitoimi on vain yksi osa turvallisuusalan toimijoita ja monet eri tahot osallistuvat turvallisuuden luomiseen yhteistyössä poliisin kanssa. Onnistunut poliisitoiminta on kansalaista lähellä, arjen keskellä tapahtuvaa toimintaa. Tärkeimmät mittarit muodostuvat juuri kansalaisten omakohtaisista poliisipartioiden näkyvyyteen, poliisitoimintaan sekä hallinto- ja lupapalveluihin liittyvistä kokemuksista ja niiden kansalaisarvioinnista. Rikollisuuden ja poliisin tietoon tulleiden rikosten lisäksi yhteisöllisen turvallisuuden alueeseen kuuluu vielä muita vaikeammin määriteltäviä ilmiöitä, kuten kansalaisten tuntema fyysinen ja henkinen turvattomuus. Poliisi voi vaikuttaa tulevaan toiminnan kehitykseen ja kansalaisten näkemyksiin omasta toiminnastaan johdonmukaisella ja määrätietoisella suunnittelulla, tehokkaalla ennaltaehkäisevällä toiminnalla sekä aktiivisella verkostoitumisella muiden yhteiskunnan toimijoiden kuten sosiaaliviranomaisten, koulujen, rajan, tullin ja oikeuslaitoksen kanssa. Poliisitoimintaan vaikuttavat ristiriitaiset paineet: toisaalta pyritään resurssien vähentämiseen ja tehokkaampaan käyttöön ja samalla edellytetään jokapäiväisten tehtävien hoitamisesta mahdollisimman kustannustehokkaasti, joustavasti ja nopeasti. Tämä näkyy myös kansalaisten vastauksissa valtakunnan ja läänitasojen eroavuuksissa. Tätä Poliisibarometritutkimusta tarvitaan erityisesti arvioitaessa kansalaisten näkemystä ja kokemusta poliisin toiminnasta, toiminnan vaikuttavuudesta yhteiskunnassa ja toiminnassa onnistumista valtakunnallisella tasolla. Tutkimusta hyödynnetään arvioitaessa poliisitoimen kehittämistarpeita, toimintaympäristön muutoksia ja mahdollisia trendejä, joita ei muilla tutkimuksilla ole ehkä havaittu aiemmin. Tutkimus täydentää omalta osaltaan vuosittain julkaistavaa VM:n laatubarometritutkimusta, jossa kartoitetaan poliisin osalta palvelun laatua, tavoitettavuutta, henkilöstön ammattitaitoa, puolueettomuutta, toiminnan virheettömyyttä ja nopeutta sekä kansalaisten käsityksiä poliisin eri osa-alueisiin liittyvästä palvelutoiminnasta. Tutkimusraportin tulokset on luokiteltu seuraavasti: (1) poliisin rooli Suomen sisäisen turvallisuuden toimijana, (2) yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tila, (3) rikostorjunta ja (4) kansalaisten kokemuksia poliisitoiminnan laadusta. Avainsanat (asiasanat) poliisi, kansalainen, arvo, rooli, palvelu, laatu, arviointi, sisäinen turvallisuus, turvattomuus Muut tiedot 978-952-491-099-6 (PDF) Sarjan nimi ja numero Poliisin ylijohdon julkaisusarja 4/2008 Kokonaissivumäärä 86 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN 1459-7829 Hinta - Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN 978-952-098-9 (nid.) Luottamuksellisuus julkinen
POLISENS HÖGSTA LEDNING PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 9.4.2008 Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Taloustutkimus Esa Käyhkö, överinspektör, och Arla Juntunen, överinspektör, IM, polisavdelningen, planerings- och ekonomienheten Publikation (även den finska titeln) Polisbarometer (Poliisibarometri ) Publikationens delar Typ av publikationen Undersökningsrapport Uppdragsgivare Inrikesministeriet Datum för tillsättandet av organet Referat Undersökningsrapporter för polisbarometern har tidigare sammanställts 1999,, och. Specialtemat för den Polisbarometer som nu offentliggörs är i likhet med tidigare år 15 74-åriga finländares bedömningar av och uppfattningar om säkerheten, polisens tjänster, polisverksamheten och framgången för den. I undersökningen kartlades samtidigt respondenternas värderingar i ett pluralistiskt samhälle. Genom en värdetypologi försökte man bedöma accentueringen för olika saker och ting inom olika grupper av värderingar. Genom värdeundersökningen söktes nya infallsvinklar på möjligheterna att nå medborgarna, på kommunikationen och på polisens besvärsverksamhet. Polisväsendet utgör bara en av aktörerna inom säkerhetsbranschen, och många olika parter medverkar till att åstadkomma säkerhet i samråd med polisen. Framgångsrik polisverksamhet innebär verksamhet nära medborgarna, mitt i vardagslivet. De viktigaste mätarna utgörs uttryckligen av medborgarnas egna erfarenheter när det gäller polispatrullernas synlighet, polisverksamheten och förvaltnings- och tillståndstjänsterna samt av medborgarnas utvärdering av dessa. Utöver brottsligheten och de brott som polisen fått kännedom om omfattar sektorn för samhällelig säkerhet även andra företeelser som är svårare att definiera, såsom den fysiska och psykiska otrygghet som medborgarna upplever. Polisen kan påverka den framtida utvecklingen av verksamheten och medborgarnas syn på polisens verksamhet genom konsekvent och målmedveten planering, effektiv förebyggande verksamhet och aktiv nätverksbildning med andra samhällsaktörer, såsom socialmyndigheterna, skolorna samt gräns-, tull- och rättsväsendet. Polisverksamheten påverkas av faktorer som medför ett motstridigt tryck: å ena sidan är målet att minska på resurserna och använda dem effektivare, å andra sidan förutsätts det samtidigt att de dagliga uppgifterna sköts så kostnadseffektivt, smidigt och snabbt som möjligt. Det här kan ses även i medborgarnas svar när det gäller differenserna på riksnivå och länsnivå. Polisbarometerundersökningen behövs framför allt för att bedöma medborgarnas syn på och erfarenheter av polisens verksamhet, verksamhetens samhällseffekter och framgången för verksamheten på riksnivå. Undersökningen nyttiggörs för att bedöma behoven av att utveckla polisväsendet, förändringarna i omvärlden och eventuella trender som kanske inte har noterats tidigare genom andra undersökningar. Undersökningen kompletterar FM:s årliga kvalitetsbarometerundersökning. I FM:s undersökning kartläggs i fråga om polisen polisservicens kvalitet, åtkomst, personalens yrkesskicklighet, opartiskhet, felfri och snabb verksamhet samt medborgarnas uppfattningar om serviceverksamheten inom olika delområden för polisen. Resultaten i rapporten har klassificerats som följer: (1) polisens roll som aktör när det gäller den inre säkerheten i Finland, (2) läget i fråga om den allmänna ordningen och säkerheten, (3) brottsbekämpning och (4) medborgarnas erfarenheter av polisverksamhetens kvalitet. Nyckelord polis, medborgare, värderingar, roller, service, kvalitet, utvärdering, bedömning, inre säkerhet, otrygghet Övriga uppgifter 978-952-491-099-6 (PDF) Seriens namn och nummer Publikationsserie för polisens högsta ledning 4/2008 Sidoantal 86 Distribution Inrikesministeriet Språk Finska ISSN 1459-7829 Pris - Förlag Inrikesministeriet ISBN 978-952-491-098-9 (nid.) Sekretessgrad offentlig
SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 JOHDANTO... 4 1 Yhteenveto tuloksista... 5 2 Poliisin rooli sisäisen turvallisuuden toimijana... 7 2.1 Eri turvallisuustahojen roolien tärkeys... 7 2.2 Kansalaisten luottamus eri turvallisuustahoihin... 10 2.3 Eri valvontamuotojen merkitys liikenneturvallisuuden kannalta... 12 2.4 Kansalaisten arviot poliisin toiminnan korruptuneisuudesta... 14 3 Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tila... 17 3.1 Poliisi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden päävastaajana... 17 3.2 Poliisin tavoitettavuus... 19 3.3 Matka lähimmälle poliisiasemalle ja poliisin palvelupisteelle... 20 3.4 Odotukset poliisiavun nopeudesta... 23 3.5 Poliisin näkyvyys lähiympäristössä... 25 3.6 Turvattomuuden kokeminen... 27 3.7 Toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi... 37 4 Rikostorjunnan haasteita... 41 4.1 Rikollisuusongelma lähiympäristössä... 41 4.2 Huolestuneisuus rikollisuusilmiöistä... 42 4.3 Rikoksen kohteeksi joutuminen... 46 4.4 Rikoksen silminnäkijäksi joutuminen... 49 4.5 Todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa... 51 4.6 Rikoksista poliisille ilmoittaminen... 53 4.7 Ilmoittamatta jättämisen syyt... 58 4.8 Rikoksilta suojautuminen... 63 4.9 Kokemukset kansainvälisestä rikollisuudesta... 65 5 Kansalaisten kokemuksia poliisitoiminnan laadusta... 66 5.1 Kansalainen poliisin asiakkaana... 66 5.1.1 Kansalaisten yhteydet poliisiin... 66 5.2 Kansalaisten kokemuksia poliisin käyttäytymisestä... 68 5.2.1 Palvelun laatu poliisiyhteyksissä... 68 5.2.2 Kansalaisten yleinen ilmoitusaktiivisuus... 71 5.2.3 Kokemuksia viimeisimmän asioinnin vaikutuksista... 72 5.2.4 Poliisin suhtautuminen muita kulttuureita edustaviin... 74 5.3 Poliisin onnistuminen tehtävissään... 75 5.3.1 Poliisien tehtävien tärkeysarvostus... 75 6 Tutkimuksen toteutus... 83 6.1 Tutkimuksen tekijä... 83 6.2 Tutkimuksen tarkoitus... 83 6.3 Kohderyhmä... 83 6.4 Tutkimusmenetelmä ja toteutus... 83 6.5 Otanta... 83
6.6 Kenttätyön ajankohta ja haastattelijat... 84 6.7 Tietojen käsittely... 84 6.8 T-testi ja tilastollinen virhemarginaali... 84 2
ESIPUHE Poliisin tehtävänä on ylläpitää turvallisuutta. Siksi on perusteltua kysyä säännöllisesti asiakkaidemme arvioita poliisin toiminnasta. Viidennen kerran julkaistava poliisibarometri on tässä työssä erinomainen väline. Poliisibarometrin mukaan luottamus poliisiin on säilynyt vahvana. Poliisi on edelleen keskeinen toimija lähiyhteisön turvallisuuden tuottajana ja se on onnistunut tehtävissään vähintään yhtä hyvin kuin ennen. Huumerikosten paljastamisessa ja kotiväkivaltaan puuttumisessa on onnistuttu jopa paremmin kuin ennen. Turvattomuuden tunne yleisillä paikoilla ei ole lisääntynyt sen sijaan yhä useampi on joutunut ajoneuvoon kohdistuneen rikoksen kohteeksi. Poliisi on aiempaa aktiivisemmin läsnä kansalaisten arjessa. Poliisin näkyvyys vastaajien asuinalueella on lisääntynyt ja kansalaiset kohtaavat poliisin aiempaa useammin joko rikosten todistajana, asianomaisena tai ilmoittajana. Myös kokemukset asioinnista poliisin kanssa ovat parantuneet. Vastaajat arvioivat, että heidän tapauksessaan poliisi on ollut puolueettomampi, asiallisempi ja ymmärtäväisempi kuin aiemmissa kohtaamisissa. Vastaajien havainnot tukevat niitä tavoitteita, joita poliisi on asettanut omalle toiminnalleen. Poliisin yksi keskeisistä arvoista on palveluperiaate ja sen tärkein mittari on asiakastyytyväisyys. Poliisin on tarjottava perusturvallisuutta kaikille maassa oleville. Tutkimus paljasti myös uhkakuvia, jotka saattaisivat pahimmillaan horjuttaa luottamusta poliisin toimintaan. Osa vastaajista piti todennäköisenä, että ihmiset, yritykset tai muut tahot yrittävät korruptoida tai häiritä poliisin toimintaa epäeettisellä tavalla. Osa epäili, että poliisi syyllistyisi niihin myös itse. Poliisin toiminnan on oltava kaikissa muodoissaan uskottavaa ja luotettavaa. Epäilys siitä, että näin ei toimittaisi, on otettava vakavasti. Epäillyt väärinkäytökset on selvitettävä ja virheelliset käsitykset korjattava. Tässäkin työssä ovat tukena poliisin uudet arvot, joista keskeisin on oikeudenmukaisuus. Poliisin on oltava luotettava, lahjomaton ja tasapuolinen, jotta se tulevaisuudessakin ansaitsisi ihmisten luottamuksen. Helsingissä 9.4.2008 Jorma Toivanen poliisijohtaja 3
JOHDANTO Poliisibarometri toteutettiin nyt viidennen kerran. Se on julkaistu jo vuosina 1999,, ja. Poliisibarometri on jo näin saavuttanut vakiintuneen aseman barometritutkimuksena, jossa kansalaiset arvioivat poliisin toimintaa, omia vaikutelmiaan ja mielipiteitään poliisista. Tässä johdannossa on nyt kerätty vuoden barometrin tulosten osalta keskeisimmät muutokset ja kansalaisten näkemykset poliisin toiminnasta. Poliisibarometrin vuoden tehdyn tutkimuksen mukaan kansalaisten ja poliisin tapaamisaktiivisuus on lisääntynyt vuodesta. Kansalaiset ovat joutuneet poliisin kanssa tekemisiin joko rikosten todistajana, asianomaisena tai ilmoittajana. Myös poliisin näkyvyys on lisääntynyt vastaajien asuinalueella. Poliisin roolissa on vahvistunut rikostorjunta, sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta edistävien toimenpiteiden merkitys kansalaisille. Lisäksi kansalaiset ovat entistä enemmän kiinnostuneita talousrikollisuudesta ja sen yhteiskunnalle aiheuttamista vahingoista. Poliisin toimintakenttä koetaan laajaksi. Eri rikollisuusilmiöistä kansalaiset ovat huolestuneimpia rattijuoppoudesta, huumeiden käytöstä ja myynnistä, ampuma-aseella tehdyistä rikoksista sekä pahoinpitelyistä. Huolestuneisuus eri ilmiöistä on kasvanut vuodesta. Erityisesti tämä näkyy huolestuneisuutena seksuaalisesta ahdistelusta ja välivallasta. Poliisin tehtävistä tärkeimpinä pidetyistä tehtävistä poliisi on onnistunut aiempaa paremmin huumerikosten selvittämisessä ja paljastamisessa sekä kotiväkivaltaan puuttumisessa. Negatiivista kehitystä on havaittavissa päihtyneiden huostaanotossa. Poliisin tehtävistä tärkeimpinä pidetään kiireellisiin hälytyksiin vastaamista, väkivaltarikosten selvittämistä ja torjuntaa, huumerikosten selvittämistä ja paljastamista sekä kotiväkivaltaan puuttumista. Vähiten tärkeitä ovat poliisin lupapalvelut ja päihtyneiden huostaanotto. Vastaajista 45 arvioi poliisin suhtautuvan eri kulttuureista ja roduista lähtöisin oleviin ihmisiin samalla tavoin kuin muihin suomalaisiin. Neljän kymmenestä mielestä kohtelu on tiukempaa kuin vuoteen verrattuna. Vuoden tutkimuksessa selvitettiin uutena asiana kansalaisten mielipiteitä poliisin toiminnan eettisyydestä ja korruptoituneisuudesta. Poliisiin itseensä kohdistuva, kansalaisten, yritysten tai muiden tahojen yrittämä poliisin toiminnan korruptointi ja häirintä epäeettisellä tavalla on lähes 40 mielestä erittäin tai melko todennäköistä. Noin kuusi kymmenestä vastaajasta pitää ulkopuolelta tulevaa poliisiin kohdistuvaa häiriötoimintaa melko tai erittäin epätodennäköisenä. Poliisitoiminnan laadun mittarina on erilaiset asiakaspalveluun liittyvät tilanteet. Poliisin odotetaan olevan puolueeton eri osapuolia kohtaan ja suhtautuvan asioihin yksilöä arvostavalla tavalla. Kansalaiset pitävät poliisin käyttäytymistä konkreettisissa asiakasyhteyksissä samantasoisena kuin vuonna. Järjestyshäiriön yhteydessä poliisiin yhteydessä olleet arvioivat poliisin toimintaa muita kriittisemmin. Erityisesti arviot arvostuksessa ja tiedonsaannissa, poliisin huolellisessa ja virheettömässä toiminnassa, ammattitaitoisuudessa, asian käsittelyn ripeydessä sekä oman tilanteen ja mahdollisuuksien selvittämisessä olivat huonompia kuin muilla poliisin kanssa asioineilla. Rikoksen kohteena olleet antavat muita 4
heikommat arviot poliisin hienotunteisuudesta, puolueettomuudesta, arvostuksesta, tiedonsaannista ja ammattitaitoisesta toiminnasta. Naiset, 25 34-vuotiaat ja työväestöön kuuluvat pitivät poliisin toiminnan ripeyttä keskimääräistä heikompana. Yhteenvetona voidaan todeta, että poliisin koetaan onnistuneen laajoissa ja moninaisissa tehtävissään kokonaisuudessaan melko hyvin. Tulos on monilta osin pysynyt vähintään aiempien tutkimuskertojen tasolla. 1 Yhteenveto tuloksista Poliisibarometrin tulosten mukaan näyttää siltä, että kansalaiset ovat kohdanneet poliisin aiempaa useammin mitä erilaisimmissa tilanteissa. Yhä useampi kansalainen on ollut todistajana tai asianomaisena rikosprosessissa tai on joutunut rikoksen kohteeksi ja ilmoittanut siitä poliisille. Aiempaa useampi kansalainen on kohdannut poliisin viimeisten 12 kuukauden aikana liikennevalvonnan, -rikkomuksen tai onnettomuuden yhteydessä. Poliisin on nähnyt partioivan asuinalueellaan yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Poliisin koetaan onnistuneen tehtävissään vähintään yhtä hyvin kuin aiemmin. Huumerikosten selvittämisessä ja paljastamisessa sekä kotiväkivaltaan puuttumisessa poliisi on kansalaisten mielestä onnistunut aiempaa paremmin. Kokemukset viimeisimmästä asioinnista poliisin kanssa ovat pääosin aiempaa paremmat. Kansalaiset ovat sitä mieltä, että ilmoitus johti aiempaa paremmin lähialueen turvallisuuden parantamiseen. Ilmoitettu epäkohta tai häiriö poistettiin yhä useamman mielestä melko välittömästi. Poliisin kohtelu asiakasta kohtaan on pysynyt pääosin aiemmalla tasolla. Poliisin asennoituminen koetaan aiempaa ymmärtäväisemmäksi ja asiallisemmaksi sekä puolueettomammaksi. Poliisi toimi ammattitaitoisesti arvostettavalla tavalla ja ripeästi ja antoi aiempaa useamman mielestä riittävästi tietoa asiaan liittyen. Rikostorjunnassa ja turvallisuuden parantamisessa tärkein taho on poliisi. Sen toimintaan luotetaan vahvasti. Epäeettisen toiminnan ja korruptuneisuuden uskotaan pikemminkin kohdistuvan poliisin kuin että poliisi toimisi itse näin. Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että poliisi pystyy kantamaan vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta Suomessa kokonaan tai pääosin. Poliisin rooli on edelleen erittäin tärkeä rikostorjunnassa ja yleisen turvallisuuden parantamisessa. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavien toimenpiteiden merkitys on aiempaa korostuneempaa. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden parantamisessa tärkeimpinä toimenpiteinä pidetään edelleen nuoriin liittyviä toimia. Toinen tärkeä toimintasektori on talous, jossa esille nousevat erityisesti työllisyyden parantaminen ja tietoisuuden lisääminen talousrikollisuuden yhteiskunnalle aiheuttamista vahingoista. Kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen ja huumeiden vastainen työ korostuvat tärkeinä poliisin tehtävinä. Aiempaan enemmän poliisin tehtäväkentässä toivotaan panostettavan kotiväkivaltaan puuttumiseen. 5
Selvästi merkittävin liikenneturvallisuuden valvontamuoto on rattijuopumusvalvonta, jonka merkitys on entisestään korostunut. Liikenneturvallisuuden valvonnassa kevyen liikenteen valvonnan merkitys on kasvanut. Samoin aiempaa merkittävämpänä pidetään taajamissa tapahtuvaa risteysvalvontaa ja turvavöiden käytön valvontaa. Kansalaiset ovat selvästi aiempaa enemmän huolestuneempia rattijuoppoudesta. Ylipäätään huolestuneisuus eri rikollisuusilmiöistä on kasvanut. Yhä useampi vastaaja on tehnyt jotain toimenpiteitä rikosvaaran tai rikosriskin torjumiseksi. Henkilötietoja ei uskalleta edelleenkään lähettää Internetissä yhtä huoletta kuin aiemmin. Polkupyörää säilytetään turvalukitussa tilassa ja se lukitaan kiinteään kohteeseen. Ulkona liikkumista yksin keskustassa iltaisin vältetään. Yhä useammassa autossa on hälytyslaite ja murtosuoja. 6
2 Poliisin rooli sisäisen turvallisuuden toimijana 2.1 Eri turvallisuustahojen roolien tärkeys Rikostorjunnassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa tärkeimpinä tahoina pidetään poliisia sekä palo- ja pelastustointa. Poliisin rooli koetaan yhtä tärkeänä kuin vuosina, ja. Palo- ja pelastustoimen tärkeys on korostunut edellisvuosista. Puolustusvoimien tärkeys on aiempaa vähäisempää. Eri turvallisuustahot kokonaisuudessaan ovat keskimääräistä tärkeämpiä naisille, 50 vuotta täyttäneille ja eläkeläisille. Vapaaehtoistoiminta, kirkko ja seurakunnat, Rajavartiolaitos, tulli ja koulut ovat vähemmän tärkeitä rikostorjunnassa ja turvallisuuden parantamisessa alle 25- vuotiaille kuin tätä vanhemmille. 7
Kuvio 2.1.1 Eri tahojen tärkeys rikostorjunnassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa (1/2) Eri tahojen roolien tärkeys rikostorjunnassa ja lähiyhteisönne turvallisuuden parantamisessa 1(2) Kaikki vastaajat, 1999 n=997, n=986, n=1005,, n=1012, n=989 4) Erittäin tärkeänä 3) Melko tärkeänä Ei osaa sanoa 2) Ei kovin tärkeänä 1) Ei lainkaan tärkeänä Keskiarvo 1-4 Poliisi Palo- ja pelastustoimi 1999 Terveydenhuolto 1999 Koulut 1999 Rajavartiolaitos 1999 Tulli 1999 87 11 2 83 15 2 83 14 12 85 12 21 68 28 13 75 16 11 8 78 19 3 77 20 2 82 16 2 51 36 11 11 50 33 21 14 63 27 2 2 6 51 32 31 14 60 29 9 2 53 37 11 8 50 38 11 10 54 36 11 8 42 42 21 13 52 36 10 2 48 34 3 2 13 57 33 21 8 55 35 21 7 57 30 31 9 51 34 9 5 55 32 22 9 62 30 11 7 55 35 21 7 53 35 31 9 46 36 13 4 3,84 3,80 3,80 3,82 3,66 3,67 3,75 3,74 3,78 3,38 3,33 3,52 3,32 3,46 3,43 3,38 3,44 3,27 3,38 3,30 3,47 3,44 3,43 3,32 3,42 3,52 3,44 3,38 3,26 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 8
Kuvio 2.1.2 Eri tahojen tärkeys rikostorjunnassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa (2/2) Eri tahojen roolien tärkeys rikostorjunnassa ja lähiyhteisönne turvallisuuden parantamisessa 2(2) Kaikki vastaajat, 1999 n=997, n=986, n=1005,, n=1012, n=989 4) Erittäin tärkeänä 3) Melko tärkeänä Ei osaa sanoa 2) Ei kovin tärkeänä 1) Ei lainkaan tärkeänä Keskiarvo 1-4 Puolustusvoimat 1999 Sosiaalitoimi 1999 Yksityiset vartiointiliikkeet 1999 Vapaaehtoistoiminta 1999 Yrityselämän toimenpiteet 1999 Kirkko ja seurakunnat 1999 46 36 21 14 44 34 31 17 50 33 31 13 48 30 31 18 42 35 17 5 33 46 12 17 31 50 4 17 45 42 21 11 33 47 31 16 35 44 17 2 26 54 2 3 16 27 52 31 18 29 51 3 2 15 21 55 31 20 22 49 25 3 35 47 21 15 25 52 12 20 25 56 31 15 23 46 3 1 26 22 47 26 4 18 49 3 4 26 16 47 4 4 28 21 46 3 5 24 15 43 5 3 34 15 44 30 6 16 43 8 2 32 14 33 11 2 40 19 41 9 2 29 13 31 13 1 41 15 33 37 14 3,28 3,20 3,32 3,25 3,15 3,15 3,08 3,30 3,11 3,14 3,06 3,03 3,07 2,96 2,91 3,17 3,02 3,05 2,90 2,88 3,86 2,79 2,91 2,71 2,71 2,69 2,51 2,72 2,45 2,51 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 9
2.2 Kansalaisten luottamus eri turvallisuustahoihin Luottamus eri turvallisuustahoihin on korkealla tasolla. Erityisesti palo- ja pelastustoimeen luotetaan erittäin paljon. Siihen luottavia on kolme neljäsosaa vastaajista. Poliisiin luottaa erittäin paljon puolet vastaajista. Lähes yhtä moni luottaa poliisin melko paljon. Luottamus on vuoden tuloksen tasolla. Luottamus Rajavartiolaitokseen, Puolustusvoimiin, oikeuslaitokseen ja tuomioistuimiin sekä erityisesti yksityisiin vartiointiliikkeisiin on aiempaa vähäisempää. Miehet, yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat sekä Helsingissä asuvat luottavat keskimääräistä vähemmän yksityisiin vartiointiliikkeisiin. 10
Kuvio 2.2.1 Kansalaisten luottamus eri turvallisuustahoihin Missä määrin luottaa viranomaisten tai tahojen toimintaan Kaikki vastaajat, 1999 n=997, n=986, n=1005,, n=1012, n=989 Palo- ja pelastustoimeen Poliisiin 1999 Hätäkeskuksiin Rajavartiolaitokseen Tulliin Puolustusvoimiin Oikeuslaitokseen/ tuomioistuimiin Yksityisiin vartiointiliikkeisiin 4) Erittäin paljon 3) Melko paljon Ei osaa sanoa 2) Melko vähän 1) Erittäin vähän 68 30 11 68 30 12 73 25 1 72 26 1 24 67 1 7 1 42 50 1 6 1 51 43 5 1 50 45 4 1 48 46 5 1 49 43 1 7 1 42 48 2 7 1 44 49 2 5 49 45 1 5 42 47 3 8 1 32 55 2 10 38 52 2 8 39 51 1 8 1 34 52 2 12 40 46 2 10 2 44 46 3 7 1 43 44 1 10 2 37 46 2 13 3 24 54 1 18 4 15 56 4 21 3 17 56 5 20 3 17 53 3 25 3 13 47 4 32 5 Keskiarvo 1-4 3,68 3,67 3,73 3,72 3,15 3,35 3,45 3,44 3,41 3,41 3,35 3,39 3,44 3,33 3,22 3,30 3,30 3,21 3,26 3,36 3,30 3,19 2,99 2,87 2,90 2,85 2,69 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 11
2.3 Eri valvontamuotojen merkitys liikenneturvallisuuden kannalta Selvästi merkittävin valvontamuoto liikenneturvallisuuden kannalta on rattijuopumusvalvonta. Sen merkitys on korostunut entisestään. Muita merkittävimpiä valvontatehtäviä ovat raskaan liikenteen valvonta ja nopeusvalvonta sekä pääteillä että taajamissa. Kevyen liikenteen valvonnan merkitys on kasvanut. Samoin aiempaa merkittävämpänä pidetään taajamissa tapahtuvaa risteysvalvontaa ja turvavöiden käytön valvontaa. Muun ajotapavalvonnan merkitys on pysynyt aiempien tutkimuskertojen tasolla. Taustaryhmittäisiä eroja on havaittavissa vähän. Alle 25-vuotiaille nopeusvalvonta taajamissa ja pääteillä, muu ajotapavalvonta, raskaan liikenteen valvonta, kevyen liikenteen valvonta ja risteysvalvonta taajamissa ovat vähämerkityksisempiä kuin 25 vuotta täyttäneille. 12
Kuvio 2.3.1 Valvontamuotojen merkitys liikenneturvallisuuden kannalta Valvontamuotojen merkitys liikenneturvallisuuden kannalta Kaikki vastaajat, n=986, n=1005,, n=1012, n=989 4) Erittäin merkittävä 3) Melko merkittävä Ei osaa sanoa 2) Melko merkityksetön 1) Täysin merkityksetön Keskiarvo 1-4 Rattijuopumusvalvonta Raskaan liikenteen valvonta (esim. kuorma-autot, yhdistelmä) Nopeusvalvonta taajamissa Nopeusvalvonta pääteillä Muu ajotapavalvonta (esim. ohitukset, kaistan vaihdot) Risteysvalvonta taajamissa Turvavöiden käytön valvonta Kevyen liikenteen valvonta (esim. polkupyörät ja mopot) Omnibus, Marraskuu 85 14 11 81 16 2 83 15 1 89 11 1 33 53 1 13 1 38 52 9 1 46 45 1 8 45 45 9 38 48 12 2 41 48 9 2 45 45 9 1 44 48 7 1 40 44 1 13 2 48 43 8 1 45 45 9 1 46 43 9 2 34 50 1 14 1 36 51 11 1 36 50 12 2 37 50 12 1 26 52 1 19 2 31 52 15 2 31 47 19 2 34 49 15 2 32 45 1 20 3 31 47 19 3 30 46 1 20 2 36 41 20 3 16 50 1 31 3 21 50 25 3 20 46 29 5 26 45 26 3 3,84 3,78 3,82 3,88 3,19 3,27 3,38 3,35 3,22 3,28 3,34 3,34 3,23 3,37 3,34 3,34 3,18 3,22 3,20 3,23 3,02 3,13 3,08 3,15 3,06 3,06 3,06 3,10 2,80 2,89 2,82 2,94 Poliisibarometri 13
2.4 Kansalaisten arviot poliisin toiminnan korruptuneisuudesta Vuoden tutkimuksessa selvitettiin uutena asiana kansalaisten mielipiteitä poliisin toiminnan eettisyydestä ja korruptuneisuudesta. Tutkimuksessa on luokiteltu korruptioon liittyviä asioita kolmeen (3) eri luokkaan: ulkoinen, sisäinen ja organisaatioon kohdistuva sekä yksityinen. Tutkimuksen luokittelu perustuu Hollannissa käytettyyn poliisin tietojärjestelmiä hyväksi käyttävään sisäiseen valvontajärjestelmään ja sen luokitteluun. Korruptiokysymysten valinnassa on käytetty soveltuvin osin Hollannin poliisin sisäisessä valvonnassa olevaa kysymysryhmittelyä 1. Näissä ryhmittelyissä tarkastellaan, ketkä ovat korruption uhreja ja ketä korruptio palvelee (kiinnostus). Mahdollinen uhri vaihtelee siis sen mukaan, mikä on väärinkäytön tai korruption aihe ja toiminnan osa-alue. Hollannin tutkimuksesta voidaan mainita ulkosen osa-alueen osalta esimerkiksi vallan tai voiman väärinkäyttö, joka voi aiheuttaa harmia paitsi uhrille, niin vähentää myös kansalaisten luottamusta poliisiorganisaatioon. Saman tutkimuksen osalta sisäiseen osa-alueeseen kuuluvat esimerkiksi yksilön ja toisten työntekijöiden väliset suhteet ja organisaation omaisuuden väärinkäyttö, sekä viimeisenä mainittakoon tämän saman Hollannin poliisin jaottelun mukaan yksityiseen osa-alueeseen kuuluvinä väärinkäytöksinä esimerkiksi eturistiriidat. Poliisibarometrissä korruptioon ja väärinkäytöksiin liittyvillä kysymyksillä haluttiin arvioida yleisesti kansalaisten käsitystä korruption todennäköisyydestä poliisissa, ja herättää keskustelua siitä, tarvittaisiinko myös Suomessa vastaanvanlaista arviointijärjestelmää. 1. Ulkoinen alue: poliisitoiminta Tässä uhrina on kansalainen. Kiinnostus: (yksityinen) henkilökohtainen ja organisaationaaliset syyt a. korruptio b. eturistiriita; lahjonta ja lahjus tai joku muu vastaava c. varkaus d. voiman väärinkäyttö e. tiedon väärinkäyttö f. poliisin vallan väärinkäyttö g. seksuaalinen häirintä 2. poliisitoiminnan sisäinen osa-alue; organisaatio Tässä uhrina on työkaveri ja organisaatio; Kiinnostus: oma kiinnostus a. varkaus (sisäinen) b. petos c. organisaation tarvikkeiden/omaisuuden väärinkäyttö ja tuhlaus d. työkaverien seksuaalinen häirintä 1 Lamboo,Terry (). Police Integrity: Accountability of internal investigations. EGPA 19th-22th September,, Madrid. Ms. Lamboo is working as a Research Fellow at the Department of Public Adminsitration and Organization Science, Faculty of Social Sciences, Vrije Universiteit Amsterdam, The Netherlands. 14
3. yksityinen osa-alue Tässä uhrina on kansalainen ja organisaatio; Kiinnostus: yksityinen a. eturistiriita; sivutoimi tai aktiviteetti b. (yksityinen) väärä käytös/toimintatapa Seuraavissa kappaleissa ja taulukossa on arvioitu ja kuvattu Poliisibarometri saatuja kyselytutkimuksen vastauksia tämän luokittelun avulla. Poliisitoiminnan ulkoisen alueen arvioidaan olevan vähiten todennäköisesti epäeettisesti toimiva. Vastaajista noin yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että poliisi yrittää toimia epäeettisesti kansalaisia tai yhteiskunnan muita toimijoita kohtaan melko tai erittäin epätodennäköisesti. Tätä melko tai erittäin todennäköisenä pitää 17 vastaajista. Hieman suurempi osa kansalaisista on sitä mieltä, että poliisin sisällä esiintyy melko tai erittäin todennäköisesti korruptiota tai epäeettistä toimintaa. Tosin suurempi osa arvioi tämän olevan erittäin tai melko epätodennäköistä. Poliisiin itseensä kohdistuva, kansalaisten, yritysten tai muiden tahojen yrittämä poliisin toiminnan korruptointi ja häirintä epäeettisellä tavalla on lähes 40 mielestä erittäin tai melko todennäköistä. Noin kuusi kymmenestä vastaajasta pitää ulkopuolelta tulevaa poliisiin kohdistuvaa häiriötoimintaa melko tai erittäin epätodennäköisenä. 15
Kuvio 2.4.1 Kansalaisten arviot poliisin toiminnan korruptuneisuudesta Miten todennäköisenä pitää sitä että Kaikki vastaajat, n=989 1) Erittäin todennäköisenä 2) Melko todennäköisenä Ei osaa sanoa 3) Melko epätodennäköisenä 4) Erittäin epätodennäköisenä Keskiarvo 1-4 Poliisi itse yrittää toimia epäeettisesti kansalaisia tai yhteiskunnan muita toimijoita kohtaan (esim. tietojen väärinkäyttö, tietojen vuotaminen julkisuuteen, pidätettyjen ja kiinniotettujen epäasiallinen kohtelu) 2 15 4 52 27 3,08 Poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa (esim. sisäisiä varkauksia, petoksia, valtion omaisuuden väärinkäyttöä tai työtovereiden seksuaalista häirintää) 4 22 4 51 19 2,89 Kansalaiset, yritykset tai muut tahot yrittävät korruptoida tai häiritä poliisin toimintaa epäeettisellä tavalla (esim. rikostutkintaan vaikuttaminen) 7 31 4 44 14 2,68 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 16
3 Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tila 3.1 Poliisi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden päävastaajana Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että poliisi pystyy kantamaan vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta Suomessa kokonaan tai pääosin. Kokonaan vastuunkantamiseen luottavien määrä on hieman lisääntynyt ja pääosin luottavien määrä vähentynyt vuoteen verrattuna. Miesten, 35 59-vuotiaiden, toimihenkilöiden ja Itä-Suomessa asuvien mielestä poliisi pystyy kantamaan vastuun yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta keskimääräistä enemmän kokonaan. 17
Kuvio 3.1.1 Poliisin vastuu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta Missä määrin poliisi pystyy kantamaan vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisessa Suomessa n=kaikki vastaajat Kokonaan Pääosin Melko pieneltä osin Ei juuri lainkaan Ei osaa sanoa 1999 (n=997) 12 69 15 3 (n=986) 9 72 17 11 (n=1005) 17 70 12 1 (n=1012) 13 75 11 1 (n=989) 17 70 12 11 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 18
3.2 Poliisin tavoitettavuus Poliisiapua tarvitessaan kolme neljästä vastaajasta soittaisi yleiseen hätänumeroon 112. Tämä on selvästi enemmän kuin edellisellä tutkimuskerralla. Viidennes vastaajista, mikä on aiempaa vähemmän, soittaisi numeroon 10022. Miehet soittaisivat todennäköisimmin numeroon 10022 kuin naiset, jotka soittaisivat numeroon 112. Alle 35-vuotiaat käyttäisivät todennäköisemmin numeroa 10022 kuin tätä vanhemmat henkilöt, joille yleinen hätänumero olisi luontevampi vaihtoehto soittaa. Korkeammassa ammattiasemassa olevat soittavat keskimääräistä useammin yleiseen hätänumeroon ja työväestö ja toimihenkilöt numeroon 10022. Helsingissä soitettaisiin todennäköisemmin numeroon 10022 kuin muualla maassa. Kuvio 3.2.1 Numero, johon soittaisi poliisiapua tarvitessaan Mihin numeroon soittaisi, jos tarvitsisi poliisiapua n=kaikki vastaajat 32 36 10022 39 19 32 50 53 1999 (n=997) (n=986) (n=1005) (n=1012) (n=989) 112 50 61 75 4 6 Muu 4 4 2 9 9 Ei osaa sanoa 7 6 7 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 19
3.3 Matka lähimmälle poliisiasemalle ja poliisin palvelupisteelle Matka kotoa lähimmälle poliisiasemalle on hieman lyhyempi kuin vuonna. Keskimääräinen matka on vajaat seitsemän kilometriä kun se vuonna oli selvästi yli kahdeksan kilometriä. Matka lähimmälle lupapalvelupisteelle on lyhyempi kuin vuonna, jolloin tulos oli noin seitsemän kilometriä, kun nyt matka on noin kuusi ja puoli kilometriä. Keskimääräistä pidempi matka on alle 30 000 asukkaan kunnissa. Yli 60 vuotta täyttäneillä matka lähimmälle poliisiasemalle ja poliisin palvelupisteelle on keskimääräistä pidempi. Eteläja Länsi-Suomen lääneissä matka on keskimääräistä lyhyempi ja Oulun/Lapin läänissä huomattavasti pidempi. 20
Kuvio 3.3.1 Matka lähimmälle poliisiasemalle Kuinka pitkä matka on kotoa lähimmälle poliisiasemalle n=kaikki vastaajat 13 5 Alle 1.0 km 10 6 30 49 54 1.0-5.0 km 43 52 5.1-10.0 km 10.1-20.0 km 17 19 17 17 15 12 11 12 34 1999 (n=997) Keskiarvo 7,00 km (n=986) Keskiarvo 8,03 km (n=1005) Keskiarvo 8,00 km (n=1012) Keskiarvo 8,44 km (n=989) Keskiarvo 6,67 km 12 10 6 8 Yli 20.0 km 9 8 7 Ei osaa sanoa 3 3 5 4 9 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 21
Kuvio 3.3.2 Matka lähimmälle lupapalvelupisteelle Kuinka pitkä matka on kotoa poliisin lupapalvelupisteelle n=kaikki vastaajat 13 5 Alle 1.0 km 10 6 32 49 58 1.0-5.0 km 41 57 5.1-10.0 km 10.1-20.0 km 19 18 17 17 15 10 8 11 37 1999 (n=997) Keskiarvo 5,99 km (n=986) Keskiarvo 6,31 km (n=1005) Keskiarvo 7,50 km (n=1012) Keskiarvo 6,98 km (n=989) Keskiarvo 5,49 km 10 7 4 5 Yli 20.0 km 7 4 4 Ei osaa sanoa 5 5 6 5 14 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 22
3.4 Odotukset poliisiavun nopeudesta Poliisin odotetaan olevan paikalla hieman hitaammin kuin mitä vuonna on odotettu. Vastaajista 5 uskoo poliisin olevan paikalla vähintään viiden minuutin kuluttua yhteydenotosta tilanteessa, jossa on kiireellisen poliisiavun tarpeessa. Neljäsosan mielestä poliisi saapuu paikalle 6-10 minuutin kuluessa. Kolmasosa arvioi poliisin ehtivän paikalle 11 20 minuutin kuluessa. Alle 30 000 asukkaan kunnissa ja Itä-Suomessa poliisin odotetaan saapuvan paikalle myöhemmin kuin muualla. Samoin 60 vuotta täyttäneillä odotusaika poliisin saapumiseen on pidempi kuin muilla. 23
Kuvio 3.4.1 Poliisiavun saapuminen paikalle kiireellisessä tarpeessa Jos olisi kiireellisen poliisiavun tarpeessa, minkä ajan kuluttua yhteydenotosta uskoisi poliisin olevan paikalla 0-5 minuuttia 6-10 minuuttia 11-20 minuuttia 21-30 minuuttia Alle tunnin Yli tunnin Alle kaksi tuntia Yli kaksi tuntia Ei osaa sanoa 1 1 1 1 1 2 1 2 2 1 5 5 3 4 4 3 4 1 4 2 2 2 11 9 11 11 11 10 9 9 n=kaikki vastaajat 24 23 21 26 27 18 18 20 18 18 28 29 29 34 34 1999 (n=997) (n=986) (n=1005) (n=1012) (n=989) Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 24
3.5 Poliisin näkyvyys lähiympäristössä Neljä kymmenestä vastaajasta on nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan vähintään viikoittain. Poliisin koetaan näkyvän lähiympäristössä aiempaa harvemmin, sillä päivittäin poliisin näkevien määrä on vähentynyt vuodesta. Muutoin tilanne on aiempien tutkimuskertojen kaltainen. Keskimääräistä useammin päivittäin poliisia ovat nähneet 25 34-vuotiaat ja Helsingissä asuvat. Poliisin näkyvyys on keskimääräistä tiheämpää Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa. 25
Kuvio 3.5.1 Poliisin näkyvyys asuinalueella Kuinka usein on nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan n=kaikki vastaajat 18 11 Päivittäin 11 16 13 26 26 Viikoittain 36 28 28 1999 (n=997) Kerran kuukaudessa 5 5 16 15 14 (n=986) (n=1005) (n=1012) (n=989) 13 Useamman kerran kuukaudessa 3 4 15 4 26 28 Harvemmin 26 26 27 En koskaan 8 12 14 11 13 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 26
3.6 Turvattomuuden kokeminen Turvattomuuden kokemisessa erottelevia tekijöitä ovat valoisuus/pimeys ja arki/viikonloppu. Yksinolo koetaan turvattomimmaksi myöhään perjantai- ja lauantai-iltaisin oman paikkakunnan keskusta-alueella ja omalla asuinalueella sekä keskustassa pimeän tultua. Turvattomuuden kokeminen on lisääntynyt myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina asuinalueella sekä öisin autolla liikkuessa. Vastaajista neljä kymmenestä ei ole ottanut kantaa tähän asiaan. Voidaan jossain määrin olettaa, että he eivät koe turvattomuuden tunnetta yksin ollessaan. Naiset kokevat eri tilanteet turvattomampina kuin miehet. Alle 25-vuotiaille turvattomuuden tunnetta aiheuttavat erityisesti kodin lähistö ja keskusta pimeän tultua sekä perjantai- ja lauantaiillat paikkakunnan keskustassa. Toinen erottuva ikäryhmä ovat 60 vuotta täyttäneet. He kokevat yksinolon turvattomaksi keskimääräistä enemmän keskustassa pimeän tultua, pankkiautomaatilla asioidessaan ja myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina asuinalueellaan. Kaupungeissa asuvat kokevat maalla asuvia enemmän turvattomuutta keskustassa pimeän tultua sekä myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina asuinalueella ja paikkakunnan keskustassa. Liikkumisessa jalkaisin ja eri kulkuvälineillä asuinpaikkakunnan keskusta-alueella sekä muilla paikkakunnilla iltaisin ja öisin ei ole merkittäviä muutoksia vuoteen verrattuna. 27
Kuvio 3.6.1 Turvattomuuden kokeminen yksin ollessa Myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina paikkakuntanne keskustassa Keskustassa pimeän tultua Myöhään perjantai- ja lauantaiiltoina asuinalueellanne Pankkiautomaatilla asioidessanne Öisin autolla liikuttaessa Kodin lähistöllä pimeän tultua Kotona pimeän tultua Keskustassa päiväsaikaan Kodin lähistöllä päiväsaikaan Päivisin autolla liikuttaessa Kotona päiväsaikaan Ei missään/ei osaa sanoa Mikä/mitkä asiat ovat sellaisia, joissa kokee yksinolon turvattomaksi 5 4 3 4 1 2 1 1 0 1 0 1 1 2 1 1 1 1 1 0 n=kaikki vastaajat 14 17 18 19 18 11 16 13 13 8 10 12 9 10 11 10 26 25 29 26 31 33 36 35 43 47 44 39 (n=986) (n=1005) (n=1012) (n=989) Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 28
Kuvio 3.6.2 Liikkuminen jalkaisin asuinpaikkakunnan keskusta-alueilla iltaisin ja öisin Miten usein liikkuu jalkaisin asuinpaikkakuntansa keskusta-alueilla iltaisin ja öisin n=kaikki vastaajat Päivittäin Viikottain Satunnaisesti Ei koskaan Ei osaa sanoa 1999 (n=997) 18 23 41 18 (n=986) 11 22 44 23 1 (n=1005) 22 19 38 21 (n=1012) 11 19 49 20 (n=989) 10 23 45 22 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 29
Kuvio 3.6.3 Liikkuminen julkisella liikenteellä asuinpaikkakunnan keskusta-alueilla iltaisin ja öisin Miten usein liikkuu julkisella liikenteellä asuinpaikkakuntansa keskusta-alueilla iltaisin ja öisin n=kaikki vastaajat Päivittäin Viikottain Satunnaisesti Ei koskaan Ei osaa sanoa 1999 (n=997) 4 11 32 51 (n=986) 2 11 33 52 1 (n=1005) 6 10 28 55 (n=1012) 5 10 35 50 (n=989) 7 8 33 52 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 30
Kuvio 3.6.4 Liikkuminen omalla autolla asuinpaikkakunnan keskusta-alueilla iltaisin ja öisin Miten usein liikkuu omalla autolla asuinpaikkakuntansa keskusta-alueilla iltaisin ja öisin n=kaikki vastaajat Päivittäin Viikottain Satunnaisesti Ei koskaan Ei osaa sanoa 1999 (n=997) 14 21 34 30 1 (n=986) 13 22 33 32 1 (n=1005) 18 19 25 38 (n=1012) 19 18 28 35 (n=989) 20 19 31 30 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 31
Kuvio 3.6.5 Liikkuminen polkupyörällä asuinpaikkakunnan keskusta-alueilla iltaisin ja öisin Miten usein liikkuu polkupyörällä asuinpaikkakuntansa keskusta-alueilla iltaisin ja öisin n=kaikki vastaajat Päivittäin Viikottain Satunnaisesti Ei koskaan Ei osaa sanoa 1999 (n=997) 5 9 36 48 (n=986) 4 8 33 54 1 (n=1005) 6 10 34 49 (n=1012) 7 10 35 49 (n=989) 6 11 37 46 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 32
Kuvio 3.6.6 Liikkuminen jalkaisin muiden paikkakuntien keskusta-alueilla iltaisin ja öisin Miten usein liikkuu jalkaisin muiden paikkakuntien keskusta-alueilla iltaisin ja öisin n=kaikki vastaajat Päivittäin Viikottain Satunnaisesti Ei koskaan Ei osaa sanoa 1999 (n=997) 2 6 52 40 (n=986) 1 5 48 46 1 (n=1005) 4 8 41 46 1 (n=1012) 2 5 50 43 (n=989) 2 5 48 45 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 33
Kuvio 3.6.7 Liikkuminen julkisella liikenteellä muiden paikkakuntien keskusta-alueilla iltaisin ja öisin Miten usein liikkuu julkisella liikenteellä muiden paikkakuntien keskusta-alueilla iltaisin ja öisin n=kaikki vastaajat Päivittäin Viikottain Satunnaisesti Ei koskaan Ei osaa sanoa 1999 (n=997) 1 3 46 50 (n=986) 1 3 40 56 1 (n=1005) 1 6 38 55 (n=1012) 1 4 42 53 (n=989) 1 3 41 54 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 34
Kuvio 3.6.8 Liikkuminen omalla autolla muiden paikkakuntien keskusta-alueilla iltaisin ja öisin Miten usein liikkuu omalla autolla muiden paikkakuntien keskusta-alueilla iltaisin ja öisin n=kaikki vastaajat Päivittäin Viikottain Satunnaisesti Ei koskaan Ei osaa sanoa 1999 (n=997) 2 8 53 36 1 (n=986) 1 7 50 40 1 (n=1005) 4 9 41 45 (n=1012) 3 9 46 42 (n=989) 3 9 51 36 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 35
Kuvio 3.6.9 Liikkuminen polkupyörällä muiden paikkakuntien keskusta-alueilla iltaisin ja öisin Miten usein liikkuu polkupyörällä muiden paikkakuntien keskusta-alueilla iltaisin ja öisin n=kaikki vastaajat Päivittäin Viikottain Satunnaisesti Ei koskaan Ei osaa sanoa 1999 (n=997) 1 18 80 1 (n=986) 1 13 85 1 (n=1005) 12 18 79 (n=1012) 12 14 83 (n=989) 11 15 83 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 36
3.7 Toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden parantamisessa selvästi tärkeimpinä toimenpiteinä pidetään nuoriin liittyviä toimia: vaikuttamista nuorten huumeidenkäyttöä koskeviin asenteisiin ja koulussa tehtävää valistustyötä. Muina tärkeimpinä pidettyinä toimenpiteinä nousivat esiin lähestymiskiellot, työllisyyden parantuminen yleisesti, rikosten sovittelu sekä alkoholistien ja päihteiden väärinkäyttäjien hoitoon ohjaaminen ja työllistyminen. Kaikkien tutkimuksessa selvitettyjen toimenpiteiden merkitys näyttäisi olevan aiempaa tärkeämpää. 60 vuotta täyttäneiden ja eläkeläisten vastauksissa korostuvat juopottelun kieltäminen julkisilla paikoilla sekä julkisilla paikoilla, rappukäytävissä virtsaamiseen puuttuminen sekä tietoisuuden lisääminen talousrikollisten yhteiskunnalle aiheuttamasta vahingosta. Alle 25-vuotiaille useat toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden parantamiseksi ovat vähämerkityksisempiä kuin 25 vuotta täyttäneille. Erityisesti huomio kiinniittyy siihen, että nuorilla on selvästi keskimääräistä heikompi käsitys kouluissa tehtävän valistustyön tärkeydestä. 37
Kuvio 3.7.1 Eri toimenpiteiden tärkeys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta (1/3) 38
Kuvio 3.7.2 Eri toimenpiteiden tärkeys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta (2/3) 39
Kuvio 3.7.3 Eri toimenpiteiden tärkeys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta (3/3) 40
4 Rikostorjunnan haasteita 4.1 Rikollisuusongelma lähiympäristössä Vastaajien mielestä rikollisuusongelman vakavuus on hieman vähentynyt aiempaan verrattuna. Silti vielä neljännes vastaajista pitää rikollisuutta lähiympäristössä vähintään melko vakavana ongelmana. Kuvio 4.1.1 Rikollisuusongelman vakavuus lähiympäristössä Kuinka vakavana ongelmana pitää rikollisuutta lähiympäristössä n=kaikki vastaajat 1) Erittäin vakava 2) Melko vakava Ei osaa sanoa 3) Ei kovin vakava 4) Ei lainkaan vakava Keskiarvo 1-4 1999 (n=997) 6 31 1 50 12 2,69 (n=986) 5 23 1 49 22 2,90 (n=1005) 7 22 1 51 19 * (n=1012) 4 21 1 56 19 2,91 (n=989) 4 22 1 48 26 2,95 *) Vuodelta ei ole käytettävissä vertailukelpoista keskiarvoa Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 41
4.2 Huolestuneisuus rikollisuusilmiöistä Eri rikollisuusilmiöistä kansalaiset ovat huolestuneimpia rattijuoppoudesta, huumeiden käytöstä ja myynnistä, ampuma-aseella tehdyistä rikoksista sekä pahoinpitelyistä. Huolestuneisuus eri ilmiöistä on kasvanut vuodesta. Erityisesti tämä näkyy huolestuneisuutena seksuaalisesta ahdistelusta ja välivallasta. 60 vuotta täyttäneet vaikuttavat muita huolestuneemmilta eri rikollisuusilmiöistä. Heitä huolestuttavat keskimääräistä enemmän asuntomurrot, autovarkaudet, ilkivalta ja vandalismi, alaikäisten juopottelu, nuorison kerääntyminen keskustoihin ja julkisiin paikkoihin sekä juopuneet julkisilla paikoilla. 42
Kuvio 4.2.1 Huolestuneisuus eri rikollisuusilmiöistä (1/3) Missä määrin asia/ilmiö huolestuttaa 1(3) Kaikki vastaajat, 1999 n=997, n=986, n=1005,, n=1012, n=989 4) Erittäin paljon 3) Melko paljon Ei osaa sanoa 2) Melko vähän 1) Ei lainkaan Keskiarvo 1-4 Rattijuoppous 1999 Huumeiden käyttö ja myynti 1999 Ampuma-aseella tehty rikos 1999 Pahoinpitelyt 1999 63 31 6 65 27 7 1 59 31 8 1 60 31 8 1 71 23 5 1 67 22 1 9 1 74 18 1 6 1 63 26 9 2 65 23 1 10 2 71 19 8 2 71 21 7 1 67 21 10 1 56 27 15 3 59 22 1 14 4 66 20 11 3 52 38 9 1 58 31 10 1 51 33 13 2 53 32 12 2 59 30 9 2 3,57 3,56 3,48 3,51 3,65 3,57 3,65 3,51 3,51 3,59 3,62 3,55 3,35 3,38 3,50 3,40 3,45 3,33 3,37 3,47 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 43
Kuvio 4.2.2 Huolestuneisuus eri rikollisuusilmiöistä (2/3) Missä määrin asia/ilmiö huolestuttaa 2(3) Kaikki vastaajat, 1999 n=997, n=986, n=1005,, n=1012, n=989 Seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta 1999 Alaikäisten juopottelu 1999 Ilkivalta ja vandalismi 1999 Asuntomurrot 1999 4) Erittäin paljon 3) Melko paljon Ei osaa sanoa 2) Melko vähän 1) Ei lainkaan 50 32 1 14 4 49 27 1 16 7 44 31 1 19 6 43 30 18 8 54 27 1 14 5 45 38 15 3 42 35 1 18 4 39 37 21 2 39 36 1 20 5 44 36 16 4 36 45 18 1 37 44 1 18 1 32 46 20 2 34 41 22 3 36 43 18 2 27 49 22 2 32 40 1 24 3 30 41 25 3 29 39 27 4 32 38 27 3 Keskiarvo 1-4 3,29 3,19 3,14 3,09 3,30 3,25 3,16 3,13 3,10 3,20 3,16 3,16 3,08 3,06 3,13 3,02 3,03 3,00 2,93 2,99 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 44
Kuvio 4.2.3 Huolestuneisuus eri rikollisuusilmiöistä (3/3) Missä määrin asia/ilmiö huolestuttaa 3(3) Kaikki vastaajat, 1999 n=997, n=986, n=1005,, n=1012, n=989 4) Erittäin paljon 3) Melko paljon Ei osaa sanoa 2) Melko vähän 1) Ei lainkaan Keskiarvo 1-4 Autovarkaudet 1999 Tietoturvallisuus Internetissä Juopuneet julkisilla paikoilla Nuorison kerääntyminen keskustoihin ja julkisiin paikkoihin 1999 29 48 20 3 30 42 1 25 2 27 46 24 2 24 41 30 4 27 39 30 4 17 34 4 32 12 17 34 11 29 9 24 38 4 26 9 24 39 6 26 6 12 33 45 10 13 38 40 9 13 36 41 9 14 37 40 8 14 36 40 10 12 31 1 42 14 10 33 1 43 13 11 35 1 39 14 12 32 42 14 3,03 3,00 2,98 2,84 2,89 2,59 2,68 2,80 2,86 2,48 2,56 2,53 2,58 2,53 2,41 2,41 2,42 2,41 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 45
4.3 Rikoksen kohteeksi joutuminen Yleisin rikoksen kohde on omaisuus. Sitä on joko varastettu tai vahingoitettu. Näiden osuus on hieman kasvanut vuodesta. Aiempaa useampi on joutunut autovarkauden tai sen yrityksen kohteeksi. Pahoinpidellyksi on joutunut muita useammin 25 34-vuotiaat. Helsingissä asuvien omaisuutta on varastettu tai vahingoitettu keskimääräistä useammin. 46
Kuvio 4.3.1 Rikoksen uhriksi tai kohteeksi joutuminen (1/2) Onko joutunut rikoksen uhriksi tai kohteeksi 1(2) Kaikki vastaajat, 1999 n=997, n=986, n=1005,, n=1012, n=989 Tänä vuonna Viime vuonna 2-4 vuotta sitten Yli 4 vuotta sitten Ei koskaan Ei osaa sanoa Omaisuuden vahingoittaminen 1999 Omaisuuden varastaminen 1999 7 4 11 13 65 5 5 10 9 71 1 5 3 5 9 78 1 5 4 8 14 69 7 4 8 17 65 1 8 5 13 16 58 7 4 11 14 63 1 5 3 8 16 67 1 5 3 10 22 60 Asuntomurto tai sen yritys 1999 5 3 10 23 58 1 3 4 91 1123 92 1 1114 94 1 11 2 5 90 Autovarkaus tai sen yritys 1999 11 4 93 4 3 7 9 77 Omnibus, Marraskuu 32 6 8 80 1 31 4 9 83 1 12 4 11 82 1 11 5 15 78 Poliisibarometri 47
Kuvio 4.3.2 Rikoksen uhriksi tai kohteeksi joutuminen (2/2) Onko joutunut rikoksen uhriksi tai kohteeksi 2(2) Kaikki vastaajat, 1999 n=997, n=986, n=1005,, n=1012, n=989 Tänä vuonna Viime vuonna 2-4 vuotta sitten Yli 4 vuotta sitten Ei koskaan Ei osaa sanoa Pahoinpitely 1999 21 3 10 84 12 3 9 85 1 212 8 86 1 212 10 85 Seksuaalinen ahdistelu tai väkivalta 11 3 12 83 11 5 93 1 1113 93 11 4 94 11 6 91 Aseellinen uhkaus 1999 11 5 92 12 4 92 1 112 4 92 11 5 93 Muu rikos tai haitanteko 1999 1 5 93 5 2 5 8 80 Omnibus, Marraskuu 4 2 3 6 83 1 312 4 88 1 4 4 3 8 81 1 414 11 79 1 Poliisibarometri 48
4.4 Rikoksen silminnäkijäksi joutuminen Yleisin silminnäkijäksi joutumisen syy on pahoinpitely. Muita yleisimpiä syitä ovat omaisuuden vahingoittaminen tai varastaminen ja muu rikos/haitanteko. Tilanne ei ole muuttunut vuodesta. Miehet, alle 50-vuotiaat ja yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvat ovat joutuneet omaisuuden varastamisen, vahingoittamisen ja pahoinpitelyjen silminnäkijöiksi muita useammin. Autovarkaudet korostuvat miehillä ja 35 49-vuotiailla. Seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan silminnäkijäksi joutuminen on yleisempää naisilla kuin miehillä. Aseellisen uhkauksen silminnäkijäksi muita useammin ovat joutuneet miehet ja 25 34-vuotiaat. Muun rikoksen tai haitanteon silminnäkijäksi ovat joutuneet muita useammin miehet, alle 50-vuotiaat ja Helsingissä asuvat. 49
Kuvio 4.4.1 Rikoksen silminnäkijäksi joutuminen Minkä rikosten silminnäkijäksi on joutunut n=kaikki vastaajat 28 Pahoinpitely 18 36 35 19 Omaisuuden vahingoittaminen 9 26 27 16 Omaisuuden varastaminen Autovarkaus tai sen yritys 4 8 8 9 20 20 (n=986) (n=1005) (n=1012) (n=989) 8 Seksuaalinen ahdistelu tai väkivalta Aseellinen uhkaus 2 6 7 7 6 4 7 6 Asuntomurto tai sen yritys 2 1 3 2 Muu rikos tai haitanteko 10 14 20 22 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 50
4.5 Todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa Kolme kymmenestä vastaajasta on ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa. Määrä on hieman kasvanut vuodesta. Vastaajista suurin osa ei ole kokenut uhkailua tai painostusta kenenkään rikosprosessiin osallistuvan taholta. Jos uhkailua tai painostusta on ollut, se on yleensä tullut rikoksesta epäillyn taholta. Todistajana tai asianomistajana oleminen on yleisempää miehillä, 25 59-vuotiailla, yrittäjillä ja esimiesasemassa olevilla, työssäkäyvillä ja yli 100 000 asukkaan paikkakunnilla asuvilla kuin muilla. Naiset ja työssäkäyvät ovat kokeneet uhkailua tai painostusta rikoksesta epäillyn taholta keskimääräistä enemmän. Kuvio 4.5.1 Todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa oleminen Onko ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa n=kaikki vastaajat Kyllä Ei (n=986) 24 76 (n=1005) 18 82 (n=1012) 27 73 (n=989) 30 70 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 51
Kuvio 4.5.2 Uhkailu tai painostus rikosprosessiin osallistuvien taholta Onko kokenut uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta n=kaikki vastaajat 11 Vastaajan (rikoksesta epäilty) 14 19 12 Vastaajan asiamies 1 1 1 2 (n=224) (n=185) (n=271) (n=272) 2 Muu taho 5 5 3 86 Ei ole kokenut uhkailua/ painostusta 75 83 84 Omnibus, Marraskuu Poliisibarometri 52