ESITYS HYYN KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHOJEN NOSTAMISEKSI 0,7 PROSENTTIIN TOIMINTATALOUDEN BUDJETISTA

ESITYS HYYN KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHOJEN NOSTAMISEKSI 0,7 PROSENTTIIN TOIMINTATALOUDEN BUDJETISTA ASIA Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi 20.4.2006 HYYn kehitysyhteistyömäärärahoihin liittyvän toivomusponnen. Martti Tulenheimon esittämä ja Reima Launosen kannattama ponsi kuuluu: Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto toivoo hallituksen valmistelevan yhteistyössä kehitysyhteistyövaliokunnan kanssa esityksen siitä, kuinka ylioppilaskunta voi vuoteen 2010 mennessä saavuttaa tavoitteen käyttää 0,7 prosenttia toimintataloutensa budjetista kehitysyhteistyöhön. Lisärahoitus tuloutetaan käyttörahastosta. 0,7 prosentin osuus lasketaan siten, että siihen eivät sisälly keräysvarat eivätkä Ulkoasiainministeriöltä saatavat tuet. Esityksen toivotaan valmistuvan syksyn 2006 aikana siten, että edustajistolle jää riittävästi aikaa tutustua siihen ennen varsinaista budjettikäsittelyä. HYYn hallitus käsitteli ponnen 27.4. ja päätti velvoittaa kehitysyhteistyövaliokunnan valmistelemaan hallitukselle asiasta esityksen 15.9.2006 mennessä. Esityksen laatimista varten suositeltiin työryhmän perustamista. Kehitysyhteistyövaliokunta päätti työryhmän kokoonpanoksi seuraavaa: Maaria Haikarainen (HYYn hallituksen kehitysyhteistyövastaava) Topi Haarlaa (HYYn hallituksen jäsen, Yhtymähallituksen pj) Tanja Pirhonen (HYYn uuden Sambia-hankkeen suunnittelukoordinaattori, edustajiston varajäsen 2003 2005) Salka Pöllänen (HYYn hankekoordinaattori 2006, edustajiston varajäsen 2005 ) Elina Valkama (Kehy-vlk pj 2003, TVK:n jäsen 2004 & 2005, edustajiston varajäsen 2003 2005) Kehitysyhteistyövaliokunta käsitteli ja hyväksyi 4. syyskuuta esityksen liittyvän ehdotuksen kehitysyhteistyövarojen käyttämisestä, mikäli edustajisto päättää lisätä määrärahoja. Tässä liitteenä olevassa ehdotuksessa esitellään aluksi HYYn kehitysyhteistyön historiaa ja nykytilannetta sekä Suomen kehitysyhteistyön rakennetta ja kansalaisjärjestöjen roolia. Toisessa luvussa määritellään HYYn kehitysyhteistyön tavoitteet ja kolmannessa on ehdotus siitä, miten kasvavat kehitysyhteistyömäärärahat tultaisiin käyttämään. PÄÄTÖSESITYS Hallitus päätti kokouksessaan 30/2006 (28.9.2006 ) esittää edustajistolle seuraavaa: Ylioppilaskunnan vuoden 2007 talousarvio valmistellaan siten, että 0,35 % talousarvion loppusummasta käytetään kehitysyhteistyöhön ja vuoden 2008 talousarvio valmistellaan siten, että 0,7 & loppusummasta käytetään kehitysyhteistyöhön. 1

HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN TEKEMÄ KEHITYSYHTEISTYÖ JA SUUNNITELMAT 0,7-TAVOITTEEN TOTEUTUESSA 1. JOHDANTO Suomalaisista ylioppilaskunnista suurin osa osallistuu kehitysyhteistyöhön joko omilla hankkeillaan tai tukemalla Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hankkeita. SYL:lla on tällä hetkellä käynnissä koulutukseen liittyvää hankkeet Sambiassa ja Guatemalassa sekä valmisteilla uusi hanke Mongoliassa. Ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen hanketukea on vuonna 2006 saanut Helsingin kauppakorkean ylioppilaskunta (Brasilia), Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Intia), Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Intia) ja Turun yliopiston ylioppilaskunta (Meksiko). 1.1. HYYn kehitysyhteistyöhankkeiden historiaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ensimmäinen kehitysyhteistyöprojekti oli vuosina 1989 1993 El Salvadorissa toiminut ystävyysyliopistohanke. HYYn ja UM:n tuella myönnettiin vuosittain stipendejä vähätuloisille San Salvadorin yliopiston opiskelijoille. Seuraava hanke Intiassa, Uttar Pradeshin osavaltiossa käynnistyi vuonna 1993 HYYn, Jyväskylän ylioppilaskunnan (JYY) ja ulkoasiainministeriön (UM) rahoituksella. Hankkeen koordinoinnista paikan päällä vastasi intialainen kumppani CDSA (Centre for Development Studies and Action), joka toimi Delhin yliopiston yhteydessä. Hankealueeseen kuului noin 20 kylää Chamolin alueella lähellä Kiinan rajaa. Viisivuotisen hankkeen päätavoitteena oli tyttöjen kehitysmahdollisuuksien ja sitä kautta naisen aseman parantaminen yhteisössä. Hankkeen evaluaatiomatkalla todettiin, että osa hankkeen tavoitteista toteutui, ja epätasa-arvoisuuden vähentämisessä oli osittain onnistuttu. Naisten käsityöryhmät ja osa perustetuista päiväkodeista jatkoi toimintaansa tuen loppumisen jälkeenkin. Projektin päätteeksi jouduttiin kuitenkin myöntämään, että kastilaitoksen voimakas vaikutus olisi pitänyt huomioida hankkeessa paremmin. Seuraava hanke toteutettiin vuosina 1998 2000 yhteistyössä Ympäristö ja Kehitys ry:n kanssa, ja sen kohteeksi valittiin kenialainen kansalaisjärjestö Green Belt Movement (GBM). Järjestön alkuperäinen tarkoitus oli elvyttää Kenian hakattuja metsiä maksamalla naisryhmille palkkioita puiden istuttamisesta, ja tässä järjestö on ollut menestyksekäs. Ympäristö ja Kehitys ry on laskenut, että sen kautta kanavoidulla tuella, josta suurin osa tuli HYYltä, on istutettu Keniaan 8 9 miljoonaa puuta. HYYllä oli suuri rooli siinä, että sittemmin maailmanmaineeseen nousseen järjestön toimiminen ei loppunut 1990-luvulla Kenian hallituksen painostuksen ja aikaisempien tukijoiden vetäytymisen takia. GBM on laajentanut toimintaansa muun muassa kahvinviljelijöiden kouluttamiseen polkuhintoja vastaan ja ruokaturvaohjelmien laadintaan. Järjestön perustaja Wangari Maathai palkittiin vuonna 2004 Nobelin rauhanpalkinnolla. Vuodesta 2000 HYY on tukenut neljää Sambian itäisessä provinssissa toimivaa alueellista naisjärjestöä, District Women's Development Associationia (DWDA). Jäseniä näissä neljässä DWDA:ssa on reilut 12 000, ja niiden tarkoituksena on vahvistaa pienviljelijänaisten asemaa ja parantaa perheiden elintasoa yhteisössä. Hanke sai ulkoasiainministeriön tukea vuosina 2001 2005, ja sen myötä perustettiin yhteisiä kasvimaita, mehiläistarhoja ja sikaloita sekä hankittiin maissimyllyjä ja auringonkukkaöljyn puristamo. Lisäksi järjestettiin HIV/AIDS-valistusta ja lukutaito-opetusta sekä edistettiin ekologisen peltometsäviljelymenetelmän käyttöönottoa Itä-Sambian maaseudulla. Kuluvana vuonna yhteistyötä jatkettiin UM:n hanketuen loputtua keräysvaroilla (ks. kohta 1.2. Hankkeiden rahoitus) sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) avustuksella. HYYn edustajisto hyväksyi 14.3.2006 HYYn uudeksi keräysvarojen turvin toteutettavaksi kehitysyhteistyöhankeeksi DWDA-järjestöjen kattojärjestön, The Eastern Province Women Development Associationin (EPWDA) oikeudellisen koulutuksen ohjelman. Hankkeen nimi on Naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä oikeusneuvonnan parantaminen Sambian itäisessä provinssissa. Hankkeen myötä itäisen provinssin kyliin koulutetaan vapaaehtoisia oikeusneuvojia ja edistetään Sambian lainsäädännön toteutumista erityisesti omaisuuteen, avioliittoon, perimiseen ja rituaaleihin liittyvissä prosesseissa. Hankkeelle on haettu UM:n hanketukea vuosille 2007-2009. Hankkeen vuosibudjetti on noin 60 000 euroa. Päätös tuesta tulee viimeistään joulukuussa. 2

Maatalous-metsäylioppilaiden liiton MMYL ry:n hankkeet HYYn piirissä toimivista järjestöistä kehitysyhteistyöprojekteja on myös Maatalous-metsäylioppilaiden liitto MMYL ry:llä. MMYL on tukenut vuodesta 1990 Ghanan maaseudulla Lawran seudun kylissä erilaisia tulonhankkimiskeinoja, kuten puunistutusta, peltometsäviljelyä ja mehiläistenhoitoa. Hyvät kokemukset mehiläistenhoidosta johtivat vuonna 2002 samankaltaisen hankkeen käynnistämiseen Ranomafanan kansallispuiston alueella Madagascarilla. Madagascar-hanke on siirtymässä ympäristöjärjestö Tulevaisuuden elävä luonto Dodo ry:lle, mutta Lawran hanke pysyy MMYL:n hallinnoimana. Lawrassa toteutettavalle maaperän suojeluun ja aavikoitumisen ehkäisemiseen keskittyvälle hankkeelle on tämän vuoden hanketukikierroksella haettu vuosille 2007 2009 yhteensä 30 000 euroa, josta omavastuuosuus on 1200 1500 vuodessa. MMYL:n hankkeet ovat avoimia kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Hankkeiden omavastuuosuuden rahoitus on kerätty muun muassa hunajaa myymällä, tv-ohjelmiin osallistumisilla ja Hunajainen Sam -yrityksen lahjoituksilla. 1.2. HYYn kehitysyhteistyövaliokunnan hallinnoimien hankkeiden rahoitus HYYn kehitysyhteistyöhankkeisiin on saatu ulkoasianministeriöltä kansalaisjärjestöjen hanketukea. Hankkeiden omavastuuosuus, 20 prosenttia hankkeen kokonaisbudjetista 1, on katettu jäsenmaksun yhteydessä maksettavilla vapaaehtoisilla kehy-maksuilla, UniCafeissa tarjottavien kehy-aterioiden (ent. Sambia-ateria) tuotoilla ja JYYn tuella. Vuonna 2005 kehy-maksun 5,60 maksoi noin 1600 HYYn jäsentä. Kehyhankkeiden rahoitus on siis ollut täysin vapaaehtoisten lahjoitusten varassa. Tässä esityksessä termillä keräysvarat tarkoitetaan kehy-maksuilla ja kehy-aterioilla kerättyjä varoja. HYYn talousarviossa 2006 on kehitysyhteistyövaliokunnalle budjetoitu 3 700 euroa projektiavustuksiin, joiden myöntämiselle on omat kriteerit (liite 1). Määrärahalla katettiin myös maaliskuussa pidetyn kehy-viikon kulut, Maailma kylässä festivaaleille osallistuminen sekä 1000 euron tuki JYYn Intia-hankkeelle. 1.3. Suomen kehitysyhteistyötavoitteet ja kansalaisjärjestöjen tukeminen Suomi on sitoutunut YK:n Vuosituhatjulistuksessa määriteltyihin vuosituhattavoitteisiin (liite 2), jotka kansainvälisen yhteisön tulisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2003 määritellyt vuosituhattavoitteet luovat puitteet Suomen kehityspolitiikalle. Kehityspolitiikalla tarkoitetaan toimintaa kaikilla kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla on vaikutusta kehitysmaiden asemaan. Näitä ovat erityisesti turvallisuus-, ihmisoikeus-, kauppa-, ympäristö-, maa- ja metsätalous-, koulutus-, terveys- ja sosiaali-, siirtolaisja tietoyhteiskuntapolitiikka. Varsinainen kehitysyhteistyö on kehityspolitiikan keskeinen instrumentti, jolla voidaan edistää kehitykselle suotuisien olosuhteiden vahvistumista. Valtioneuvosto hyväksyi voimassa olevan kehityspoliittisen ohjelman vuonna 2004. Sen keskeisin päämäärä on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen maailmasta. Läpileikkaavina teemoina kaikessa kehityspolitiikan toimeenpanossa ovat: naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen ja aseman parantaminen; sukupuolten välisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen; helposti syrjäytyvien ryhmien, erityisesti lasten, vammaisten ihmisten, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien, ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen; ympäristökysymysten huomioonottaminen. Valtaosa suomalaisesta kehitysavusta on kanavoitu kahdenväliseen yhteistyöhön erityisesti pitkäaikaisten kohdemaiden kanssa. Nämä maat ovat Mosambik, Tansania, Etiopia, Sambia, Kenia, Nicaragua, Vietnam ja Nepal. Yhteistyön perustana ovat maiden omat köyhyydenvähentämisohjelmat. Osa Suomen kehitysavusta tapahtuu monenkeskisten hankkeiden ja EY:n kehitysyhteistyön kautta. 1 Vuodesta 2006 alkaen omavastuuosuus on 15 %. Vapaaehtoistyön osuudeksi saa laskea korkeintaan puolet omavastuuosuudesta. 3

Suomen hallituksen tavoitteeksi kirjattiin vuonna 2004, että vuonna 2010 kehitysyhteistyömäärärahojen osuuden tulisi olla YK:n suosituksen mukainen 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Käytännössä tavoitteen toteutuminen näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä. EU-maat ovat sopineet, että vanhojen jäsenmaiden on saavutettava 0,51 % vähimmäistaso vuoteen 2010 mennessä. Euroopan maista 0,7-tavoitteen ovat jo saavuttaneet Norja, Tanska, Luxemburg, Ruotsi ja Hollanti. Kansalaisjärjestöt UM:n kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestöyksikkö tukee suomalaisten ja eräiden kansainvälisten järjestöjen hankkeita kehitysmaissa. Suomalaisten järjestöjen työ on laadultaan ja määrältään merkittävää ja tuo kehitysyhteistyötä ja kehitysmaatietoutta lähemmäksi kansalaisia. Kohdemaita ei ole rajattu, vaan järjestöt voivat hakea tukea missä tahansa OECD:n kehitysmaaksi määrittelemässä maassa käynnistettävälle hankkeelle. Vuonna 2005 kymmenen prosenttia, 47 miljoonaa euroa, Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyömäärärahasta allokoitiin kansalaisjärjestöjen hankkeille. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa kansalaisjärjestöjen tuen osuus 14 prosenttiin vuoteen 2007 mennessä. Järjestöjen koko ja toimintakyky vaihtelevat suuresti noin 200 tukea saavan järjestön joukkoon kuuluu niin valtakunnallisia kuin paikallisia järjestöjä, lapsia ja nuoria tukevia järjestöjä, kirkollisia toimijoita, ammattijärjestöjä sekä pieniä ystävyysseuroja. Yli puolet kansalaisjärjestötuesta kanavoidaan niin sanottujen kumppanuusjärjestöjen 2 ja piensäätiöiden kautta. Säätiöt eivät toteuta omia kehitysyhteistyöhankkeita, vaan jakavat hakemusten perusteella varoja toimialoilleen keskittyneille kehitysmaiden järjestöille. Nämä säätiöt ovat vammaisten asemaa edistävä Abilis, Kansalaisten ihmisoikeussäätiö KIOS sekä ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä Siemenpuu. Ulkoasiainministeriö toteutti keväällä 2006 kansalaisjärjestöjen kapasiteettiselvityksen, jolla pyrittiin kartoittamaan järjestöjen valmiuksia hyödyntää kasvavia järjestömäärärahoja. Selvitys osoitti, että resursseja ja halua laajempaan kehitysyhteistyöhön on olemassa. UM:n ja järjestöjen yhteistyötä terävöitetään syksyllä 2006 valmistuvalla kansalasjärjestölinjauksella. Linjauksessa tullaan esittämään muun muassa, että pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketukihakuprosessia kevennetään. 2. HYYN KEHITYSYHTEISTYÖN TAVOITTET Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tekemää kehitysyhteistyötä toteutetaan Suomen kehityspoliittisen ohjelman periaatteita seuraten. HYYn kehitysyhteistyön tarkoituksena on sekä edistää oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen toteutumista globaalissa mittakaavassa että tarjota jäsenistölle osallistumisen ja oppimisen mahdollisuuksia. 3. EHDOTUS HYYN KEHY-MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÄMISESTÄ 0,7-TAVOITTEEN TOTEUTUESSA Ehdotuksessa kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamisesta 0,7 prosenttiin esitetään kehy-varojen jakaminen talousarviossa kolmeen eri kohtaan, aikataulun sekä suunnitelman määrärahojen käyttämistavasta. 3.1. Kehitysyhteistyövarojen erittely HYYn toimintatalouden budjetin loppusumma kehyslaskelmassa 2007 on 3 370 000 euroa. Tästä summasta 0,7 prosenttia on 23 590 euroa. Toivomusponnessa esitetään, että 0,7-määrärahat tuloutetaan käyttörahastosta. 2 Tämän hetkiset kumppanuusjärjestöt ovat Fida International ry, Frikyrklig samverkan, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, Kirkon Ulkomaanapu, Plan Suomi Säätiö, Punainen Risti, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, Suomen Lähetysseura ja Suomen World Vision. 4

Toimintatalouden talousarvioon on tarkoituksenmukaista jakaa kohta "kehitysyhteistyötoiminta" kolmeen osaan: Perustelut 1) EPWDA-hanke, jonka rahoitus toteutuu kokonaan keräysvarojen, mahdollisen JYYn myöntämän tuen sekä todennäköisesti UM:n hanketuen kautta. 2) Kehitysyhteistyövaliokunnan kulut, joihin kuuluu puheenjohtajalle maksettava palkkio, kokous-, materiaali-, posti- ja puhelinkustannukset, valiokunnan järjestämät tapahtumat (kuten Kehy-viikko) sekä osallistumiset koulutuksiin ja tapahtumiin. 3) 0,7-määräraha, joka tulee käyttää mahdollisimman tarkkaan suoraan kehitysmaissa tapahtuvaan toimintaan. Projektiavustukset, jotka ovat aiemmin olleet kehitysyhteistyövaliokunnan alla, siirtyvät 0,7-määrärahan alle. EPWDA-hankkeessa ei kulu ollenkaan HYYn toimintatalouden varoja, joten sen kirjaaminen erilleen valiokunnan ja muun kehy-toiminnan tukemisesta on tarkoituksenmukaista. Valiokunnan toiminnan rahoittaminen ei puolestaan ole varsinaista kehitysyhteistyötä, johon 0,7-tavoitteella pyritään. 3.2. Aikataulu HYYn 0,7-tavoite on mahdollista saavuttaa jo ennen vuotta 2010 niin, että kasvavat kehitysyhteistyömäärärahat pystytään allokoimaan tehokkaasti. Hallitus esittää, että 0,7-tavoite toteutetaan jo vuonna 2008. Vuoden 2007 talousarvioon "0,7-määräraha" -kohtaan esitetään 0,35 prosentin osuutta, kehyslaskelman perusteella siis 11 795 (käytännössä 11 800) euroa. Perustelut HYYn 0,7-tavoitteen yhtenä tarkoituksena on toimia esimerkkinä Suomen valtiolle ja osoittaa, että suomalaiset ovat valmiita antamaan pienen osan varoistaan kehitysmaiden tukemiseen. YK:n suosituksen mukaan 0,7 % osuus tulisi saavuttaa vuonna 2010, joten esimerkkinä ja yhteiskunnallisena edelläkävijänä HYYn oman 0,7 %:n huomioarvo on tietysti suurempi, jos se saavutetaan jo ennen kansainvälistä tavoiteaikaa. Kehitysyhteistyövaliokunnalla on resursseja hallinnoida nopeallakin tahdilla kasvavat määrärahat. 3.3. Määrärahojen käyttäminen Toinen kehitysyhteistyöhanke HYYn on mahdollista käynnistää toinen kehitysyhteistyöhanke 0,7-määrärahojen myötä. Hankkeelle haetaan UM:n hanketukea, jolloin määrärahoista maksettavaksi jää hankkeen omavastuuosuus (15 %, josta vapaaehtoistyön osuudeksi voi laskea enintään 7,5 %). Näin esimerkiksi 15 000 omavastuuosuudella voidaan toteuttaa 100 000 euron hanke. Uuden hankkeen etsiminen aloitetaan välittömästi. Etsimisessä voidaan hyödyntää viime vuonna EPWDAn valintaan yhteistyökumppaniksi johtaneen prosessin aikana syntyneitä kontakteja. Hankevalmistelumatkalle on mahdollista anoa UM:n tukea alkuvuodeksi 2007, jolloin uudelle hankkeelle voidaan hakea varsinaista hanketukea ensi vuoden hakukierroksella (hakemusten jättöaika on toukokuun lopussa). Mikäli sopivaa hanketta ei kuitenkaan näin tiukalla aikataululla löydy tai valmistelumatkatukea ei myönnetä, siirtyy hanketuen hakeminen vuodella eteenpäin. Hanketta voidaan ennen tukipäätöksen saamista avustaa pienimuotoisemmin 0,7-määrärahalla. Hanketukea haetaan UM:ltä yleensä kolmelle vuodelle, minkä jälkeen on mahdollista hakea jatkohankkeelle rahoitusta enintään kolmeksi vuodeksi. 5

Uuden hankkeen valmistelu edellyttää, että valiokunnasta löytyy tehtävään 1 2 suunnittelukoordinaattoria. Tämän ei pitäisi olla ongelma, sillä valiokunnassa on useita aktiivisia ja kokeneita kehitysyhteistyötoimijoita. Projektiavustukset Hallitus ehdottaa, ettei kaikkia 0,7-tavoitteen toteutuessa kasvavia kehy-määrärahoja käytetä uuteen hankkeeseen. Osa varoista esitetään käytettäväksi projektiavustuksiin, jotka ovat noin 500 2000 euron avustussummia pienimuotoisempiin hankkeisiin, kuten laitehankintoihin, seminaarin järjestämiseen tai tiedotuslehtisen painamiseen. Projektiavustusten myöntämisessä käytetään olemassa olevia projektituen kriteerejä (liite 1). Avustushakemusten käsittelystä ja myöntämisestä tehdään joka vuosi kertomus, jotta syntyneet kontaktit, saadut tiedot ja tehdyt päätökset säilyvät käytössä valiokuntatoimijoiden vaihtuessa. Kertomuksen myötä HYYn kehitysyhteistyötoiminnasta voidaan myös paremmin kertoa muille ylioppilaskunnille ja kehyjärjestöille. Projektiavustukset myönnetään lähtökohtaisesti suoraan kehitysmaissa toimiville järjestöille, eikä esimerkiksi suomalaisten kehy-järjestöjen hankkeille tai kansainvälisille avustusjärjestöille, kuten UNICEFille. Projektiavustuksesta voidaan myöntää tukea MMYL ry:n Lawra-projektin omavastuuosuuteen. Projektiavustuksilla voidaan niin ikään jatkaa pitkäaikaista ja toimivaa yhteistyötä neljän DWDA-järjestön kanssa. Valiokunta päättää, miten projektiavustusten hakemisesta tiedotetaan ja kuinka monta kertaa vuodessa hakemukset käsitellään. Valiokunta tekee avustuskohteista esityksen HYYn hallitukselle. Perustelut HYY on tehnyt UM:n tuella toteutettuja kehitysyhteistyöhankkeita 1990-luvun alkupuolelta, joten HYY on ministeriölle tuttu kumppani ja sen piiristä löytyy kokemusta ja asiantuntemusta hankeprosessin toteuttamiseen. Kansalaisjärjestöjen hanketukeen tarkoitetut määrärahat ovat nousemassa, ja UM toivoo hyviä hankehakemuksia vastaamaan resurssien kasvuun. Suurempi ja monivuotinen hanke luo myös pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta kehitysyhteistyöhön. Projektiavustukset ovat puolestaan hallinnollisesti keveitä ja tuovat kehitysmaiden erilaisten järjestöjen toimintaa tutuksi. Projektiavustusten käsittely on opettavaista 3 ja antaa useammalle toimijalle osallistumismahdollisuuden, mikä on myös yksi HYYn kehitysyhteistyön tarkoitus. Tästä syystä 0,7-määrärahoja ei pääperiaatteittain haluta lahjoittaa suoraan jollekin toiselle kansalaisjärjestölle tai kansainväliselle avustusjärjestölle, mikä muuten olisi hallinnollisesti helpoin ratkaisu. HYYn kehitysyhteistyövarojen vertailua, tilanne vuonna 2006 ja 0,7-tavoitteen toteuduttua 2006 0,7-tavoitteen toteuduttua Vapaaehtoiset kehy-maksut 8000 8000 Kehy-valiokunta 5600 3900 0,7-määräraha 0 23600 Yhteensä 13600 35500 Taulukko: kehy-maksujen arvioitu suuruus perustuu vuoden 2006 talousarvioon, valiokunnan toiminta vuoden 2005 toteutumaan (projektivaroista JYYn hankkeen tuki 1000 ja yksi projektiavustus 700 ) ja 0,7- määräraha vuoden 2007 kehyslaskelman loppusummaan. 3 Ympäristönsuojelutieteen oppiaine ja Siemenpuu-säätiö ovat tehneet opiskelijalähtöistä yhteistyötä niin, että opiskelijat ovat opintopiirissä arvioineet Siemenpuun saamia projektiavustushakemuksia ja tehneet niistä lausunnon. Siemenpuu on saanut eri alojen opiskelijoiden näkökulmasta tehdyn kattavan lausunnon päätöksenteon tueksi ja opiskelijat kokemusta sekä opintoviikon. 6

LIITE 1. Projektituen kriteerit 1. Rahoitus ja raportointi Tuettavan järjestön taloudenpidon luotettavuus on voitava todentaa lisäämättä merkittävästi järjestön hallinnollista ja -raportoimistaakkaa. Luotettavuuden merkkinä voidaan pitää esimerkiksi tiivistä yhteistyösuhdetta KEPAan tai rahoitussuhdetta järjestöön, jonka laatukriteerit ja raportoimiskäytännöt tunnetaan (suomalainen kansalaisjärjestö, suuri kansainvälinen järjestö kuten Unicef). Näitä kriteereitä noudattaen järjestöstä tulisi olla saatavissa informaatiota myös kolmannelta taholta. Raportoinnissa painotetaan narratiivisuutta. Kun järjestön rahahallinnon luotettavuus on todettu, voidaan projektituella rahoitettavan toiminnan raportoinnissa painottaa kuvaavaa ja narratiivista kerrontaa. Projektituki maksetaan vain poikkeustapauksissa muulle kuin järjestön omalle tilille. Tästä käytännöstä voidaan joustaa vain erittäin pienten, mutta muuten poikkeuksellisen luotettaviksi ja tukemisen arvoisiksi todettujen järjestöjen/projektin kohdalla. 2. Kehitystavoitteet ja yleiset toimintatavat Vuoden alussa tehdään suunnitelma projektivarojen käytöstä. Projektivarojen käyttö pyritään harkinnan mukaan kohdentamaan harvempiin hankkeisiin. Näin tukisummat tulevat myös suurenemaan ja niiden vaikuttavuus kasvaa. Projektivaroilla tuetaan pienten kansalaisjärjestöjen hankkeita LDC-maissa (vähiten kehittyneet maat). Spesifejä maa- tai sektorikohteita ei tuella ole. Tuettavien järjestöjen valinnassa painotetaan järjestön paikallislähtöistä hanketta, jonka toimijat ja edunsaajat ovat mahdollisimman pitkälle paikallisia, edustaen mieluiten haavoittuvimpia väestönosia. Järjestön toiminatatapojen ja tavoitteiden tulee olla ymmärrettäviä ja suomalaisen kehitysyhteistyökäytäntöjen mukaisia. LIITE 2. YK:n vuosituhattavoitteet YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen, joka asetti yhteiset tavoitteet. Vuosituhatjulistus on poliittinen sitoumus, joka keskittyy maailmassa vallitsevaan epätasa-arvoon ja syviin kehitysongelmiin. YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä pitää 1. puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja nälkäisten osuus maailman väestöstä 2. taata kaikille lapsille peruskoulutus 3. poistaa sukupuolten välinen epätasa-arvo kaikilla koulutusasteilla 4. vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella 5. vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä 6. kääntää laskuun hi-viruksen ja aidsin, malarian ja muiden merkittävien tautien leviäminen 7. varmistaa ympäristön kestävä kehitys ja mm. puolittaa niiden ihmisten osuus maailman väestöstä, joilla ei ole käytössään puhdasta juomavettä 8. luoda globaali kumppanuus kehitykselle Globaali kumppanuus viittaa niihin teollisuusmaiden toimiin, joilla voidaan parantaa kehitysmaiden asemaa: kehitysrahoitukseen, oikeudenmukaisten kauppasääntöjen kehittämiseen, kehitysmaiden velkataakan helpottamiseen, lääkkeiden saatavuuteen ja tietotekniikan hyötyjen saattamiseen kehitysmaiden ulottuville. 7