VI OSA TYÖAIKA- JA VAPAA-AIKA- MÄÄRÄYKSET

VI OSA TYÖAIKA- JA VAPAA-AIKA- MÄÄRÄYKSET LUKU 6.1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 140 Soveltamisala 1 mom. Seurakunnan viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden työ- ja vapaa-ajasta on voimassa, mitä tässä osassa (VI osa) määrätään. Eri henkilöstöryhmät Tämän työ- ja vapaa-aikaa koskevan virka- ja työehtosopimuksen osan soveltamisesta seurakunnan eri henkilöstöryhmiin määrätään lähemmin tämän pykälän eri momenteissa. Seurakunnan henkilöstö voidaan jakaa palvelussuhteen mukaan karkeasti kolmeen eri ryhmään: hengellisen työn viranhaltijoihin, hengellisen työn työsopimussuhteisiin työntekijöihin ja muihin kuin hengellisen työn viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Henkilöstö jakautuu lisäksi työaikamääräysten näkökulmasta kahteen eri ryhmään: niihin, joihin sovelletaan työaikalakia, ja niihin, joihin työaikalakia ei sovelleta. Nämä kaksi jaotusta ovat osin ristikkäisiä. Hengellisen työn viranhaltijoilla tarkoitetaan uskonnollisia toimituksia suorittavia viranhaltijoita (työaikalaki 2 1 momentti 2-kohta) ja välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekeviä viranhaltijoita (kirkon työaika-asetus 23.1.1998/33). Työsopimussuhteisilla hengellisen työn tekijöillä tarkoitetaan niitä hengellistä työtä tekeviä työntekijöitä, jotka on poikkeuksellisesti otettu työsopimus- eikä virkasuhteeseen. Sääntönä tulisi pitää sitä, että hengellisen työn tekijöitä otettaisiin vain virkasuhteeseen, poikkeuksena hengellisen työn kesätyöntekijät ja harjoittelijat, joiden ottaminen työsopimussuhteeseen saattaa usein olla tarkoituksenmukaista. Lastenohjaajia ei tule ottaa virkasuhteeseen. Seuraavassa tarkastellaan ensin yleisesti pykälän momenttijakoa ja sen jälkeen momenteittain sitä, mitä ryhmiä koskevia määräyksiä kukin momentti sisältää. Pykälän rakenne Tämän pykälän 2 ja 3 momentti koskee muita kuin hengellistä työtä tekeviä viranhaltijoita ja työntekijöitä ja 4-5 momentti hengellisen työn viranhaltijoita ja 6 momentti hengellisen työn työsuhteisia työntekijöitä. Pykälän 2 momentti koskee sellaisia muuta kuin hengellistä työtä tekeviä viranhaltijoita ja työntekijöitä, jotka kuuluvat työaikalain piiriin ja 3 momentti niitä viranhaltijoita, joihin ei sovelleta työaikalakia. Pykälän 4 momentti koskee hengellisen työn viranhaltijoita. Näihin ei sovelleta työaikalakia. Pykälän 6 momentti koskee työsopimussuhteisia hengellisen työn tekijöitä. Nämä kuuluvat työaikalain piiriin. Pykälän 5 momentti sisältää 4 momenttia täydentävän määräyksen seurakuntapapista.

Momenttien sisältö Pääosaan seurakunnan viranhaltijoista/työntekijöistä (2 momentti) sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksiä lukuun ottamatta 173, 181, ja 182 :ää. Tämän pykälän 3 momentissa tarkoitettuihin työaikalain ulkopuolisiin viranhaltijoihin (ylin johto ja koti- tai muuta sellaista työtä tekevät viranhaltijat) ei sovelleta tämän osan (VI osa) määräyksiä. Tämän pykälän 4-5 momentissa tarkoitettuihin työaikalain ulkopuolisiin hengellisen työn viranhaltijoihin (virkasuhteiset kanttorit ja välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekevät) sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksiä vain siltä osin kuin 4-5 momentissa on tarkemmin määrätty. Kaikkiin työsopimussuhteisiin hengellisen työn tekijöihin, myös lastenohjaajiin, sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksiä, kuitenkin eräin 6 momentissa mainituin rajoituksin. Työaikalain alaisiin itsenäisesti työskenteleviin viranhaltijoihin/työntekijöihin (muut itsenäiset viranhaltijat/työntekijät kuin ylin johto ja kotitai muuta sellaista työtä tekevät) sovelletaan kaikkia tämän osan (VI osa) määräyksiä, työaikakorvausten osalta kuitenkin 202 :ssä tarkoitetuin rajoituksin, työsopimussuhteisten hengellisen työn tekijöiden osalta myös edellä mainituin 6 momentissa tarkoitetuin rajoituksin. 2 mom. Seurakunnan viranhaltijoihin/työntekijöihin sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksiä lukuun ottamatta 173 :ää (hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika), 181 :ää (hengellisen työn viranhaltijan/työntekijän leirityö) ja 182 :ää (leirityöaikahyvityksen antaminen), ellei jäljempänä 3-6 momentista muuta johdu. Pääosa seurakuntien viranhaltijoista ja työntekijöistä kuuluu tämän momentin piiriin. He ovat normaalien työaikamääräysten piirissä. Tällaisia viranhaltijoita/työntekijöitä ovat esimerkiksi toimistotyöntekijät, kirkonpalvelijat, kiinteistö- ja hautausmaatyöntekijät, sekä lastenohjaajat lukuun ottamatta leirityötä (ks. 6 mom.). 3 mom. Niihin muuta kuin hengellistä työtä tekeviin viranhaltijoihin, joita tarkoitetaan työaikalain (605/1996) 2 :n 1 momentin 1- ja 3-kohdassa ja joihin ei sanotun lainkohdan mukaan sovelleta työaikalain määräyksiä, ei sovelleta myöskään tämän osan (VI osa) määräyksiä. Työaikalain 2 :n 1 momentin 1-kohdan mukaan työaikalain säännöksiä ei sovelleta työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien tai muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yhteisön (koskee myös julkisyhteisöjä ja sen mukaisesti myös kirkkoa ja seurakuntia) taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä.

Tämä lainkohta koskee lähtökohtaisesti sekä viranhaltijoita että työsopimussuhteisia työntekijöitä. Tämä momentti koskee vain viranhaltijoita, koska kirkon sektorilla ei ole tällaista työsopimussuhteista henkilöstöä Vrt. 6 momentti. Lain perustelujen mukaan rajanvedossa sen suhteen, ketä on pidettävä lain ulkopuolelle kuuluvana ja ketä ei, on käytettävä lähinnä seuraavia kriteerejä: viranhaltijan/työntekijän tosiasialliset tehtävät ja niiden luonne, viranhaltijan/ työntekijän valtuudet, tosiasiallinen asema organisaatiossa, työsuhteen ehdot ja niiden suhde alaisten työsuhteen ehtoihin, erityinen asiantuntemus ja työssä johtamiseen rinnastettava itsenäinen päätösvalta sekä organisaation koko. Palvelussuhteen ehtojen, erityisesti palkkauksen, osalta on huomattava, että niiden tulee olla selvästi alaisten työsuhteen ehtoja parempia ja vastata johtotehtäviin osallistuvien palvelussuhteen ehtoja, jotta viranhaltijaa/työntekijää voitaisiin pitää työaikalain ulkopuolelle kuuluvana. Rajanveto tulee viime kädessä suorittaa kokonaisarvion perusteella. On huomattava, ettei viranhaltijan/työntekijän nimikkeellä ole rajanvedossa ratkaisevaa merkitystä. Kirkon sektorilla lain soveltamisen ulkopuolelle jäävät vain suurehkojen seurakuntayhtymien johtavat viranhaltijat ja suurehkojen seurakuntien ylin johto. Talouspäälliköiden osalta on huomattava, että lain ulkopuolelle jäänevät vain suurehkojen seurakuntien talousjohtajat ja -päälliköt. Keskisuurten ja pienempien seurakuntien talouspäälliköt sen sijaan kuuluvat lain soveltamisen piiriin. On huomattava, että ns. keskijohto kuuluu kaikissa tapauksissa lain soveltamisen piiriin. Työaikalain 2 :n 1 momentin 3-kohdan mukaan työaikalain säännöksiä ei sovelleta myöskään työhön, jota viranhaltija/työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä eikä työnantaja niitä valvo. Tämä säännös kotityöstä tulee seurakunnissa harvoin sovellettavaksi. Työaikalain piirissä taas on työ, jossa työnantajalla on velvollisuus vahvistaa viranhaltijalle/työntekijälle etukäteen päivittäiset työn ajankohdat sekä työ, jossa viranhaltijalla/työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa, milloin hän aloittaa ja milloin lopettaa päivittäisen työnsä ja työnantajalla on tosiasiallinen mahdollisuus valvoa työajan käyttöä työpäivän aikana. 4 mom. Niihin hengellisen työn viranhaltijoihin, joihin ei sovelleta työaikalakia ja joita ei tarkoiteta 5 momentissa, sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksistä vain 173 :ää (hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika) ja 181 :ää (hengellisen työn viranhaltijan/työntekijän leirityö) ja 182 :ää (leirityöaikahyvityksen antaminen). Tässä momentissa tarkoitettuja viranhaltijoita ovat virkasuhteiset kanttorit ja kirkon työaika-asetuksen 1 :ssä tarkoitetut viranhaltijat (julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä välittömästi tekevät viranhaltijat). Työsopimussuhteiset hengellisen työn tekijät ovat aina työaikamääräysten piirissä, (ks. 6 momentti). 5 mom. Seurakuntapapin vapaa-ajasta on voimassa, mitä siitä on erikseen määrätty.

Seurakuntapapilla tarkoitetaan sellaista pappia, joka on seurakunnan palveluksessa kaikkea kirkkojärjestyksen II osassa tarkoitettua seurakuntatyötä varten perustetussa papinvirassa. Seurakuntapappien osalta on voimassa virkaehtosopimus seurakuntapapin vapaa-ajasta 2003 (liite 13). Seurakuntapappiin ei sovelleta muita tämän sopimuksen työaikamääräyksiä kuin 181 ja 182 :ää. 6 mom. Työsopimussuhteisiin hengellisen työn tekijöihin sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksiä seuraavasti: 1) leirityön osalta heihin sovelletaan 195-201 :n (työaikakorvaukset) sijasta 181 :ää (hengellisen työn viranhaltijan/työntekijän leirityö) 2) muun kuin leirityön osalta heihin sovelletaan a. kaikkia 195-201 :ssä sanottuja työaikakorvauksia, jos tehtävän vaativuus on pienempi kuin vaativuusryhmän 601 mukainen; ja b. 194 ja 202 :ssä sanottua työaikakorvausta, jos tehtävän vaativuus on vähintään vaativuusryhmän 601 mukainen. Tätä momenttia sovelletaan työsopimussuhteisiin hengellisen työn tekijöihin, ei viranhaltijoihin. Tässä momentissa tarkoitetut työsuhteiset työntekijät tekevät sisällöltään kirkon työaika-asetuksessa (33/1998) tarkoitettua välitöntä julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä. Toisin kuin näitä töitä tekevät viranhaltijat (ks. 4-5 mom.), työsuhteiset työntekijät ovat työaikalain perusteella työaikamääräysten piirissä. Tällaisia ovat lähinnä lastenohjaajat, lähetys- ja pyhäkoulusihteerit, kesäteologit ja kesäkanttorit sekä työsuhteeseen otetut teologian-, kanttori-, nuorisotyönohjaaja- ja diakoniaharjoittelijat. 7 mom. Työaikalain alaisiin viranhaltijoihin/työntekijöihin sovelletaan tämän osan (VI osa) määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, jollei niissä säädetyistä asioista ole sovittu muulla virka- tai työehtosopimuksella: 7 (jaksotyö, työsopimussuhteisten työntekijöiden osalta), 9 :n 2 momentti (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika), 14 :n 1 ja 3 momentti (poikkeuksellinen säännöllinen työaika), 15 (lyhennetty työaika), 18 (työntekijän suostumus ja viranhaltijan velvollisuus tehdä lisä- ja ylityötä), 19 (ylityön enimmäismäärä), 20 (aloittamis- ja lopettamistyö), 21 (hätätyö), 26 (yötyö), 27 (vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä), 29 (vuorokausilepo), 33 :n 1 momentti (sunnuntaityön teettäminen), 36 (poikkeuslupa), 37 (työaikakirjanpito) sekä 8 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, rangaistussäännökset ym.).

8 mom. Edellä 7 momentin määräyksellä työaikalain säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi. Alle 18-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan lisäksi nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) säännöksiä. 141 Työajan tehokkaan käytön periaate Viranhaltijan/työntekijän työajan pituus määräytyy työtehtävien laadun ja määrän mukaan sekä ottaen huomioon työajan tehokkaan käytön ja sen, mitä palkkausta vahvistettaessa on edellytetty. LUKU 6.2. TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA 150 Työaika 1 mom. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työaikaa on myös muualla kuin virka-/työpaikalla työnantajan lukuun ja tämän määräyksestä tehtävä työ. 2 mom. Seuraavissa erityistilanteissa noudatetaan, mitä tämän momentin 1-4 kohdissa määrätään. 1) Lepoajat: Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos viranhaltija/työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta. 2) Matka-aika: Työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Työmatkoja asunnosta työpaikalle ja takaisin ei lueta työajaksi. Työpäivän kuluessa työpisteestä toiseen matkustaminen luetaan työajaksi. Virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain virka-/työtehtävien suorittamiseen kulunut aika. Virkamatkaan sisältyvä matkustusaika luetaan työajaksi vain, jos sitä voidaan pitää työsuorituksena. Jotta matkustusaika voisi olla työajaksi luettavaa, tulee suorituksen olla olennaista ja kestää ainakin pääsääntöisesti koko matkan ajan. Esimerkiksi vähäisen tavaraerän kuljettaminen henkilöautolla ei tee matka-ajasta työaikaa. Sitä ei tee myöskään matkan aikana tapahtuva perehtyminen matkan kohteessa tarvittavaan kirjalliseen materiaaliin eikä sellaisen valmistelu.

Mikäli virkamatkalla virka-/työtehtävien suorittamiseen käytetään vähemmän työaikaa kuin työntekijälle vahvistettu päivittäinen työaika muutoin olisi, katsotaan työpäivälle vahvistettu säännöllinen työaika tehdyksi, jos työhön ja matkaan käytetty yhteenlaskettu aika on vähintään yhtä pitkä kuin työntekijälle tuoksi päiväksi vahvistettu työaika muutoin on. Työajaksi ei lueta matkakustannusten korvaukseen oikeuttaviin matkoihin käytettyä säännöllisen työajan ylittävää aikaa. 3) Kokoukset yms.: Työaikaan ei lueta osallistumista sellaiseen kokoukseen, toimitukseen tai tilaisuuteen, josta maksetaan kokous- tai muu erillinen palkkio. 4) Koulutustilaisuudet ja seminaarit: Koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos se on työtehtävien hoidon kannalta välttämätöntä perehdyttämiskoulutusta ja viranhaltija/työntekijä on velvollinen osallistumaan koulutukseen. Välttämätön täydennyskoulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin. Välttämättömässä täydennyskoulutuksessa luetaan päivittäiseksi työajaksi koulutuksen tosiasiallinen kestoaika, mukaan lukien matka-aika, kuitenkin enintään 8 tuntia päivässä, jos viranhaltija/työntekijä noudattaa 160 :ssä (yleinen säännöllinen työaika) tai 162 :ssä (jaksotyö) tarkoitettua työaikaa ja enintään 7 tuntia 15 minuuttia, jos viranhaltija/työntekijä noudattaa 161 :ssä (virastotyö) tarkoitettua työaikaa. Jos viranhaltija/työntekijä osallistuu koulutustilaisuuteen, jossa hän toimii osan aikaa opetus- tai muissa työtehtävissä ja osan aikaa koulutettavana, luetaan työajaksi vain opetus- tai muihin tehtäviin käytetty aika. Koulutukseen osallistumisesta maksettavista korvauksista on voimassa, mitä kirkon henkilöstökoulutussopimuksessa on määrätty. Siinä on määritelty myös se, mitä perehdyttämiskoulutuksella ja välttämättömällä täydennyskoulutuksella tarkoitetaan. Säännön mukaan välttämätön täydennyskoulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin. Kuitenkin siinä tapauksessa, että viranhaltijan/työntekijän viikoittainen työaika tehdään täytenä ja hän osallistuu sen lisäksi vapaapäivänään välttämättömään täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle siltä ajalta korottamatonta palkkaa, kuitenkin enintään yhden säännönmukaisen työpäivän pituiselta ajalta kutakin koulutukseen käytettyä vapaapäivää kohden (yleistä säännöllistä työaikaa noudatettaessa 8 tunnilta ja virastotyöaikaa noudatettaessa 7 tunnilta 15 minuutilta). Koulutustilaisuuteen osallistumisen lukeminen työajaksi edellyttää aina velvollisuutta osallistua tilaisuuteen. Erilaisiin sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista, tapahtuivatpa ne koulutustilaisuuden yhteydessä tai muutoin, ei yleensä lueta työajaksi, poikkeuksena aika, jona viranhaltija/työntekijä tekee työnantajan määräämiä tapahtuman tai tilaisuuden edellyttämiä työtehtäviä. Jos viranhaltija/työntekijä on määrätty olemaan läsnä seminaarissa työnantajan edustajana esimerkiksi paneelissa tai muussa siihen verrattavassa tehtävässä, luetaan tällainen työnantajan edustamiseen käytetty aika työajaksi. Muissa tapauksissa seminaariin osallistuminen katsotaan koulutukseen rinnastettavaksi ajaksi, joka ei pääsääntöisesti ole työaikaa. Työaikaa

on vain seminaarissa suoritettuihin nimenomaisiin työtehtäviin käytetty aika. Eräissä muissakin tämän sopimuksen kohdissa on määräyksiä työajaksi luettavasta ajasta. Niiden mukaan työaikaan rinnastettavaa aikaa ovat: 1) työnantajan määräämät työaikana tapahtuvat laissa tai alemmanasteisissa määräyksissä säädetyt tai työnantajan määräämät terveydelliset tutkimukset (91 2 mom.) 2) työaikana tehtävät raskaudesta johtuvat lääketieteelliset tutkimukset (91 1 mom.) Työaikaan rinnastettavaa aikaa ovat myös: 1) äkillisen sairastumisen vuoksi kesken työpäivää tapahtuneen kotiinmenon vuoksi tekemättä jäänyt työpäivän osa (seuraavasta päivästä sairauslomaa). Keskeytynyt päivä ei vähennä 71-74 :ssä tarkoitettujen palkallisten sairauslomapäivien määrää. 2) vastaavasti silloin, kun poissaolo on johtunut alle 10 vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta (seuraavat kaksi työpäivää ovat tilapäistä hoitovapaata, ks. 81, 5 mom.). Ks. myös 151 2 mom. (varallaolo), 170 1 mom. (päivittäinen lepoaika) ja 171 1 mom. (kahvitauko). 151 Varallaolo 1 mom. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia, että viranhaltija/työntekijä on tarvittaessa työsuoritusta varten varalla asunnossaan tai muussa paikassa, josta hänet voidaan kutsua työhön. Viranhaltija ei saa kieltäytyä varallaolosta, joka on työn laadun ja pakottavan syyn vuoksi välttämätöntä. 2 mom. Varallaoloa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus ei saa haitata kohtuuttomasti viranhaltijan/työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaoloon ei sisälly työntekoa. Jos viranhaltija/työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi. Tältä ajalta ei suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi. Se luetaan kuitenkin varallaoloajaksi. 3 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän on oltava tiettynä aikana varalla asunnossaan (asuntovarallaolo), hänelle annetaan kutakin tällaista varallaolotuntia kohti puoli tuntia vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana. Jollei näin voida tehdä, maksetaan sen sijaan korvauksena puolen tunnin yksinkertainen palkka jokaiselta varallaoloon käytetyltä tunnilta.

4 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän on oltava varalla niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön (vapaamuotoinen varallaolo), hänelle annetaan korvauksena tällaisesta varallaolosta siihen liittyvän sidonnaisuuden laadusta riippuen vapaa-aikaa harkinnan mukaan kuudesosa, neljäsosa tai kolmasosa varallaoloon käytetystä ajasta. Vapaa-aika annetaan säännöllisenä työaikana. Jollei näin voida tehdä, maksetaan viranhaltijalle/työntekijälle sen sijasta edellä mainitulla tavalla vahvistetun korvausperusteen mukainen yksinkertaisesta tuntipalkasta laskettava rahakorvaus kultakin varallaoloon käytetyltä tunnilta. Korvauksen suuruus määrätään etukäteen ottaen huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset viranhaltijalle/työntekijälle, kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika. Soveltamisohje 4 mom.: Vapaamuotoisessa varallaolossa viranhaltijan/työntekijän tulee olla kutsuttavissa työhön joko puhelimitse tai jollakin muulla pikaisesti tiedoksi saatettavalla tavalla. Viranhaltijan/työntekijän tulee olla tavoitettavissa paikasta, joka ei ole olennaisesti kauempana työpisteestä kuin hänen asuntonsa tai josta saapuminen työpisteeseen ei kestä olennaisesti kauempaa kuin matka asunnosta työpisteeseen. Soveltamisohje 3-4 mom: Varallaolokorvaus tulee maksaa rahana esimerkiksi silloin, jos sen antaminen vapaa-aikana aiheuttaisi muille viranhaltijoille/työntekijöille kohtuutonta työpaineen lisääntymistä sekä tarpeen lisä- tai ylityön teettämiseen. 5 mom. Varallaolosta on ilmoitettava viranhaltijalle/työntekijälle vähintään kolme vuorokautta aikaisemmin paitsi ennalta arvaamattomissa kiireellisissä tapauksissa. LUKU 6. 3. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 160 Yleinen säännöllinen työaika 1 mom. Viranhaltijan/työntekijän yleinen säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 6-8 tuntia vuorokaudessa, jollei työaikaa ole järjestetty 161 :n (virastotyöaika) tai 162 :n (jaksotyö) mukaisesti. Tässä momentissa tarkoitettua työaikaa noudatettaessa vuorokautinen ylityökynnys on työpäivälle vahvistettu vuorokautinen säännöllinen työaika, kuitenkin enintään 8 tuntia ja viikoittainen ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia. Vuorokautiset ja viikoittaiset ylityökynnykset, ks. 192.

2 mom. Vuorokautista yleistä säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä ilmoitetaan viranhaltijalle/työntekijälle etukäteen, pidentää tilapäisesti 9 tunniksi. Pysyvästi näin voidaan menetellä vain, jos siitä sovitaan viranhaltijan/työntekijän kanssa. Viikoittainen työaika on tällöin tasoitettava keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin kahdeksan viikon jaksossa. Tässä momentissa tarkoitettua työaikaa noudatettaessa vuorokautinen ylityökynnys on työpäivälle vahvistettu vuorokautinen säännöllinen työaika kuitenkin enintään 9 tuntia ja viikoittainen ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia tai sen ylittävä muu vahvistettu viikoittainen säännöllinen työaika. 3 mom. Vuorokautinen yleinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työtuntijärjestelmässä, joka laaditaan vähintään viikoksi, tai jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu tasoittumisjakso kattaa viikkoa pidemmän ajan, vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi kerrallaan. Yleistä säännöllistä työaikaa noudatettaessa viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. Jokaisen työaikalain alaisen viranhaltijan osalta on määrättävä (ks. mallivirkasääntö 23 ja 24 ) ja työsopimussuhteisen työntekijän osalta sovittava, mitä työaikajärjestelmää hänen osaltaan noudatetaan sekä vahvistettava heille etukäteen työtuntijärjestelmän mukainen työaika. 161 Virastotyöaika 1 mom. Pääasiallisesti virasto- tai muussa toimistotyössä toimivan viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 36 tunniksi 15 minuutiksi enintään 52 viikon aikana, kuitenkin niin, että se on vähintään 32 tuntia 30 minuuttia ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Vuorokautiset ja viikoittaiset ylityökynnykset, ks. 192. Momentin toisessa virkkeessä tarkoitettuja järjestelyjä voidaan käyttää esimerkiksi työn määrässä tapahtuvien kausittaisten vaihtelujen tasoittamiseen tai esim. työajan lyhentämiseen kesäaikana. Järjestelmän käyttöönotto ei aiheuta muutoksia vuorokautisiin eikä viikoittaisiin ylityökynnyksiin. Harkittaessa sitä, tuleeko viranhaltijaan/työntekijään soveltaa virastotyöaikaa koskevia määräyksiä, on ratkaisevana pidettävä viranhaltijan/työntekijän työn laatua ja luonnetta eikä niinkään sitä, kuinka suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa.

2 mom. Jos palvelujen tarjoaminen tai muu toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää eikä järjestelyjä voida toteuttaa työaikoja porrastamalla, voidaan virasto- tai muuta toimistotyötä tekevän viranhaltijan/työntekijän vuorokautinen työaika pidentää 1 momentista poiketen yhtenä tai kahtena päivänä viikossa enintään 9 tunniksi 1 momentissa mainittua viikoittaisen työn määrää kuitenkaan ylittämättä. Kalenteriviikon muiden työpäivien vuorokautinen työaika on vastaavasti lyhyempi, kuitenkin vähintään 5 tuntia. Tässä momentissa tarkoitettua työaikaa noudatettaessa vuorokautinen ylityökynnys on 8 tuntia tai sen ylittävä muu vahvistettu vuorokautinen säännöllinen työaika. 3 mom. Vuorokautinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työtuntijärjestelmässä, joka laaditaan vähintään viikoksi, tai jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu tasoittumisjakso kattaa viikkoa pidemmän ajan, vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi kerrallaan. Virastotyössä viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. 162 Jaksotyöaika 1 mom. Viranhaltijan työaika voidaan järjestää 160 :ssä määrätystä poiketen siten, että se on kahden viikon pituisena ajanjaksona 76 tuntia 30 minuuttia tai kolmen viikon pituisena ajanjaksona 114 tuntia 45 minuuttia. Jos viranhaltijan kanssa niin sovitaan, voi tässä momentissa tarkoitettu ajanjakso olla neljän viikon pituinen. Tällöin säännöllinen työaika on 153 tuntia. Päivittäinen ja viikoittainen työaika voidaan määrätä jaksotyöajan puitteissa tehtävien hoidon kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, mitä päivittäisistä ja viikoittaisista lepoajoista on jäljempänä määrätty, ks. 170-172. 2 mom. Mitä 1 momentissa on määrätty, koskee myös työsopimussuhteisia työntekijöitä siltä osin, kuin on kysymys työaikalain 7 :ssä tarkoitetuista töistä. Työaikalain 7 :ssä tarkoitettuja töitä ovat ympärivuorokautisesti toimivissa seurakuntien leirikeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa tehtävä työ.

3 mom. Vuorokautinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työtuntijärjestelmässä, joka laaditaan vähintään 1 momentissa tarkoitetun tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi kerrallaan. Jaksotyössä viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. Työtuntijärjestelmä tulee laatia etukäteen valmiiksi niin pitkälti kuin se on mahdollista. Jos se on kuitenkin vaikeaa seurakunnan toiminnan epäsäännöllisyyden vuoksi, voidaan työtuntijärjestelmää täydentää myöhemmin, kuitenkin niin pian kuin mahdollista. 163 Osatyöaika Osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika määrätään tai sovitaan työtehtävien määrän perusteella. Osaaikatyö voidaan toteuttaa 160-162 :n mukaisten päivittäisten, viikoittaisten tai jaksottaisten tuntimäärien puitteissa tarkoituksenmukaisella tavalla joko sijoittamalla työaika eri päiville tai vain joillekin päiville. Tätä pykälää sovelletaan silloin, kun virkaa/tehtävää hoidetaan osa-aikaisena. Osa-aikaisuus voi perustua tehtävän määrään tai esim. osa-aikalisään, osa-aikaeläkkeeseen tai siihen, että virka tai työsuhde muutetaan muusta syystä osa-aikaiseksi. Työaika voidaan järjestää työntekovelvollisuuden puitteissa tarkoituksenmukaisella tavalla, esim. siten, että työpäivän säännöllinen työaika on osa-aikaisuutta vastaava osa kokoaikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllisestä päivittäisestä työajasta tai niin, että viranhaltija/työntekijä on täyden työajan mukaisessa työssä joka toinen viikko ja vapaalla joka toinen viikko (jos työntekovelvollisuus on 50 % kokoaikaisen työntekovelvollisuudesta). Osa-aikatyötä tehdään pääsääntöisesti viikon pituisissa työaikajaksoissa. Mikäli työaikajakso on tätä pitempi (lähinnä jaksotyössä), suositellaan jakson enimmäisajaksi kuitenkin enintään neljää viikkoa, vaikka se olisi vastaavassa kokoaikaisessa työssä tätä pitempikin. Jos viranhaltija/työntekijä on osa-aikaeläkkeellä, voi jakson pituus olla kuusi viikkoa. 164 Keskeytyneen työaikajakson työaika Jos viranhaltijalle tai 162 :ssä tarkoitetulle työsopimussuhteiselle työntekijälle on vahvistettu työaika vain osalle 162 :ssä tarkoitettua kaksi-, kolmi- tai neliviikkoisjaksoa, määrätään tällaisen keskeytyneen työaikajakson työaika, jollei 196 :n 1. kohdasta tai 198 :n 1 momentin 1. kohdasta muuta johdu, laskemalla yhteen 38 tuntia 15 minuuttia jokaista keskeytyksen ulkopuolella olevaa täyttä kalenteriviikkoa kohti ja sen lisäksi

jokaista keskeytyneen työaikajakson vajaata kalenteriviikkoa kohti alla mainittu tuntimäärä: Keskeytyspäiviä Viikon työaika viikossa tunteina 1 31 2 28 3 24 4 16 5 16 6 8 Esimerkki: Työntekijälle vahvistetaan kolmen viikon työ-aikajakson yhdelle viikolle vuosilomaa 3 kalenteripäivän mittainen jakso. Jaksotyöntekijän vuosilomaa koskevan määräyksen (105 3 mom.) perusteella, lomapäiviä kuluu 2. Tällaiselta viikolta, jossa keskeytyspäiviä on 3, merkitään työaikaa 24 tuntia. Kahdelta muulta viikolta työaikaa tulee 2 x 38,25h = 76,5h. Koko työ-aikajakson työaika on siten 76,5h + 24h = 100,5h, mikä osoittaa myös jakson ylityörajan. 165 Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt 1 mom. Arkipyhät eivät vaikuta asianomaisen viikon tai työaikajakson työaikaa lyhentävästi, jollei jäljempänä toisin määrätä. 2 mom. Sellaisina viikkoina tai työjaksoina, joille osuu pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä, säännöllinen työaika viikossa tai työaikajaksossa määräytyy siten kuin jäljempänä tässä pykälässä määrätään. 3 mom. Yleistä säännöllistä työaikaa noudatettaessa on säännöllinen viikkotyöaika 160 :ssä säädetty viikkotyöaika vähennettynä 7 tunnilla 39 minuutilla jokaista arkipyhää kohti. 4 mom. Virastotyöaikaa noudatettaessa vähennetään asianomaisen viikon säännöllisestä työajasta kutakin 2 momentissa tarkoitettua arkipyhää kohti kyseiselle viikonpäivälle vahvistetun työajan pituinen aika.

5 mom. Edellä 162 :ssä tarkoitettua jaksotyöaikaa noudatettaessa on säännöllinen työaika 2 momentissa tarkoitetun arkipyhän sisältävinä työaikajaksoina 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi kuin se muutoin olisi. Jos arkipyhiä on useampia, vähennetään säännöllistä työaikaa 7 tunnilla 39 minuutilla kutakin arkipyhää kohti. 6 mom. Osatyöaikaa noudatettaessa vähennetään asianomaisen viikon tai muun työaikajakson säännöllistä työaikaa kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan/työntekijän osa-aikatyö on täydestä työajasta. Jos kuitenkin päivittäiset työajat on vahvistettu pysyvästi tietyille viikonpäiville, vähennetään se tuntimäärä, joka arkipyhäpäivälle olisi arkipyhättömällä viikolla vahvistettu. 166 Työpäivän yhdenjaksoisuus Työpäivä on pyrittävä järjestämään, 170 :ssä mainituin poikkeuksin, niin, että se jakautuu enintään kahteen jaksoon. Tästä voidaan poiketa, mikäli se on seurakunnan toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen tai muun erityisen syyn vuoksi välttämätöntä. Jäljempänä 170 :ssä tarkoitetut lepoajat eivät jaa työpäivää tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla kahteen jaksoon. Jäljempänä 170 :ssä tarkoitetun lepoajan (ruokatunti) ei katsota jakavan työpäivää 166 :ssä tarkoitetulla tavalla kahteen jaksoon. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät viranhaltijan/työntekijän tarpeet, seurakunnan toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen tai muu perusteltu syy sitä edellytä. LUKU 6.4. LEPOAJAT 170 Päivittäinen lepoaika 1 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän päivittäinen työaika on pidempi kuin 7 tuntia eikä hänen työpaikalla olonsa ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei lueta työaikaan.

2 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän kanssa niin sovitaan, voidaan päivittäinen lepoaika antaa tunnin pituisena. Työaikalain mukaan päivittäistä lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun (työaikalaki 28 ). Päivittäinen lepoaika tulee pyrkiä sijoittamaan keskelle työpäivää, ellei toiminnallisista syistä muuta johdu. 3 mom. Jos työaika on yhdenjaksoisesti enemmän kuin neljä mutta enintään seitsemän tuntia, viranhaltijalle/työntekijälle voidaan antaa puolen tunnin mittainen lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan. Yleistä säännöllistä työaikaa (160 ) noudatettaessa ja virastotyössä (161 ) viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin ja jaksotyössä (162 ) vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. 171 Kahvitauko 1 mom. Jos päivittäinen lepoaika on järjestetty 170 :n mukaisesti, annetaan viranhaltijalle/työntekijälle työpäivänä yksi 15 minuutin mittainen kahvitauko, ellei 2 momentissa toisin määrätä. Se luetaan työaikaan. Viranhaltija/työntekijä ei saa sen aikana poistua työpaikalta. Tauko on pidettävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa työnteolle. 2 mom. Täyttä säännöllistä työaikaa, 6-8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, tekevälle tuntipalkkaiselle työntekijälle annetaan sekä aamu- että iltapäivällä yksi 15 minuutin pituinen kahvitauko. Ne järjestetään tarvittaessa vuorottain ja muutoinkin niin, ettei niistä aiheudu haittaa työnteolle. 172 Viikoittainen vapaa-aika 1 mom. Ellei 173 :stä muuta johdu, työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on työn laatu huomioon ottaen sijoitettava, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteyteen. 2 mom. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia.

Yleistä säännöllistä työaikaa (160 ) noudatettaessa ja virastotyössä (161 ) viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin ja jaksotyössä (162 ) vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa esim. vuosiloman, sairausloman, tai muun virkavapauden tai työvapaan vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa-aika annetuksi. Edellä 2 momentissa tarkoitettu 24 tunnin vähimmäismäärä koskee molempia 14 päivän jakson sisään jääviä viikkoja erikseen, ei koko 14 vuorokauden jaksoa. 14 vuorokauden ajanjaksolla kumpanakin viikkona viikoittaista vapaa-aikaa tulee olla vähintään 24 tuntia ja koko jaksolla yhteensä vähintään 70 tuntia. 3 mom. 1 momentissa määrätystä voidaan poiketa, 1) jos viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia, 2) työaikalain 21 :ssä tarkoitetussa hätätyössä, 3) jos viranhaltijaa/työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan seurakunnassa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai 4) jos viranhaltija määrätään tai työsopimussuhteisen työntekijän kanssa sovitaan varallaolosta viikoittaisen vapaaajan aikana. 4 mom. Milloin viranhaltijaa/työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön 3 momentin 2-4 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa, viranhaltijan/työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään työhön käytetyllä ajalla. Lyhennys toteutetaan 162 :ssä tarkoitetussa jaksotyössä viimeistään kahden seuraavan työaikajakson aikana sekä muussa työssä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Mikäli vähennystä ei voida erityisestä syystä antaa, maksetaan viranhaltijalle/työntekijälle rahakorvaus, joka on yksinkertainen tuntipalkka työhön käytetyltä ajalta. Jos viranhaltija/työntekijä joudutaan normaalin työviikon lisäksi kutsumaan tilapäisesti työhön viikoittaisen vapaa-ajan aikana, hänelle maksetaan tällöin tehdystä työstä varsinainen palkka mahdollisine työaikakorvauksineen. Sen lisäksi hänelle annetaan menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana. On huomattava, ettei menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvaus koske 5 momentissa tarkoitettua toista viikoittaista vapaapäivää. Jos sen pito estyy, ei siitä makseta erityistä korvausta. Jos menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvausta ei voida antaa vapaaaikana, maksetaan viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava yksinkertaisen tuntipalkan mukaan määräytyvä rahakorvaus.

5 mom. Jolleivät seurakunnallisten toimintojen erityisluonne tai hallinnon tehokkaan toimivuuden turvaaminen ole esteenä, viranhaltijalle/työntekijälle annetaan viikon aikana 1 momentissa mainitun vapaa-ajan lisäksi ja mikäli mahdollista sen yhteydessä vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika. 173 Hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika 1 mom. Muulle papille kuin 140 :n 5 momentissa tarkoitetulle seurakuntapapille, kanttorille ja kirkon työaika-asetuksessa tarkoitetulle viranhaltijalle annetaan kaksi vapaapäivää kalenteriviikossa, mikäli välttämättömät ja kiireelliset virkatehtävät eivät sitä estä. Työaika-asetuksessa tarkoitetut viranhaltijat, ks. 140 3 mom. soveltamisohje. 2 mom. Mikäli vapaapäivän saaminen estyy ennalta tiedettävästä syystä, voidaan vapaapäivä määrätä pidettäväksi, ellei seurakunnan toiminnan tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä muuta johdu, myöhemmin, kuitenkin viimeistään kolmanneksi seuraavan kalenteriviikon aikana. Jollei menetettyä vapaapäivää voida siirtää, se korvataan rahassa maksamalla jokaista näin pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) viranhaltijan varsinaisesta palkasta. Leirityön vuoksi menetetyn vapaapäivän korvaamisesta uudella sekä leirityöhyvityksen antamisesta ks. 181 ja 182. Menetettyä vapaapäivää ei voida korvata rahana muusta kuin 2 momentissa mainitusta syystä. Jos se voidaan siirtää, sitä ei voida korvata rahana. 3 mom. Mikäli vahvistetun vapaapäivän pitäminen yllättäen estyy välttämättömän ja kiireellisen virkatehtävän vuoksi, voidaan menetetty vapaapäivä siirtää pidettäväksi myöhemmin, kuitenkin viimeistään kolmanneksi seuraavan kalenteriviikon aikana. Vapaapäivän siirtämisen edellytyksenä on, että välttämätön ja kiireellinen virkatehtävä tai -tehtävät estävät vapaapäivän pidon olennaisilta osin ja että ne edellyttävät välittömiä toimenpiteitä vapaapäivän aikana. Virkatehtävät voivat edellyttää virantoimituspaikalle tai työpisteeseen menemistä tai tehtävien hoitamista muutoin pitkäkestoisesti niin, että vapaapäivän pitäminen estyy olennaisilta osin. Välttämättömästä ja kiireellisestä virkatehtävästä on ilmoitettava esimiehelle mahdollisimman pian. Vapaapäivä voidaan siirtää, jos esimies on todennut vapaapäivän siirron edellytysten täyttyneen.

Yllättävän esteen vuoksi menetettyä vapaapäivää ei voida korvata rahana. LUKU 6.5. ERITYISET TYÖAIKAJÄRJESTELYT 180 Liukuva työaika 1 mom. Seurakunnassa voidaan ottaa käyttöön niiden toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia liukuvan työajan järjestelmiä jäljempänä tässä pykälässä määrätyin ehdoin ja rajoituksin. Viranhaltijoiden/työntekijöiden säännöllinen työaika ei muutu noudatettaessa liukuvaa työaikaa. Liukuvan työajan käyttöönoton edellytyksenä on luotettava työajan seurantajärjestelmä. Liukuvaa työaikaa sovelletaan lähinnä virastotyöaikaan (161 ). 2 mom. Liukuman puitteissa tehtyjen työtuntien lukumäärä ei saa minään ajankohtana ylittää tämän sopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa enemmällä kuin 20 tunnilla tai alittaa sitä enemmällä kuin 10 tunnilla (= työaikasaldo). 3 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle määrätään kiinteä työaika, jona hänen on oltava työpaikalla. Milloin seurakunnan tai sen työpisteen häiriötön toiminta niin vaatii, voidaan nimettyjen viranhaltijoiden/työntekijöiden tai viranhaltija-/työntekijäryhmien kiinteä työaika määrätä muita pidemmäksi ja liukuma-ajat vastaavasti lyhyemmiksi tai määrätä, mikäli se on välttämätöntä, ettei heidän osaltaan noudateta liukuvaa työaikaa. 4 mom. Liukumaa noudatettaessa tehdystä lisä- tai ylityöstä suoritetaan erillinen työaikahyvitys tai -korvaus vain, mikäli sitä on tehty esimiehen nimenomaisesta määräyksestä. Tällaista lisä- tai ylityötä ei oteta huomioon laskettaessa työaikasaldoa. Palvelussuhteen päättyessä säännöllisen työajan vajaus täytetään kuitenkin ensin niillä määräyksestä tehdyillä lisätyötunneilla, joista vielä ei ole suoritettu työaikahyvitystä tai -korvausta. 5 mom. Palvelussuhteen päättyessä vähennetään viranhaltijan/työntekijän palkasta täydestä säännöllisestä työajasta puuttuvien työtuntien osuus yksinkertaisen tuntipalkan mukaan, jollei 4 momentista muuta johdu. Täyden säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei korvata.

6 mom. Liukuman puitteissa kertyneiden säännönmukaisen työajan ylittävien työtuntien määrää voidaan vähentää antamalla viranhaltijalle/työntekijälle vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana, jos siitä työnantajan kanssa niin sovitaan. Vapaa-aika annetaan pääsääntöisesti kokonaisina työpäivinä. Edellytyksenä liukuman purkamiselle on, että työnantaja suostuu siihen ja että viranhaltijalle/työntekijälle on kertynyt liukuman puitteissa vähintään vapaa-aikana annettavaa määrää vastaava määrä säännönmukaisen työajan ylittäviä tunteja (+ tunteja). Liukuvaa työaikaa voidaan tällä tavalla käyttää työnantajan suostumuksella esimerkiksi yksittäisten työpäivien sisään tekemiseen. Liukuman purkaminen on tarkoitettu luonteeltaan poikkeukselliseksi ja vain erityisestä syystä tapahtuvaksi toimenpiteeksi. Työajan suunnittelussa tulee käyttää ensisijaisesti työajan joustoa liukuman sisällä sekä muita sopimuksen mukaisia työajan jouston muotoja (tasoitusjaksot eri työaikamuodoissa). Liukuman purkumahdollisuutta on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun muita työajan joustomuotoja ei ole enää käytettävissä. Purkujärjestelmää ei ole tarkoitettu työaikapankin kaltaiseksi järjestelmäksi, jossa talletettua työaikaa puretaan viranhaltijan/työntekijän henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Tällaisen jouston tulee tapahtua liukuman puitteissa. Työnantajan suostumus työaikasaldon purkuun on aina tapauskohtainen, ei yleinen. Työaikasaldon purkulupa on haettava aina etukäteen, ellei jälkikäteiseen hakemiseen ole olemassa pakottavaa syytä. 181 Hengellisen työn viranhaltijan/työntekijän leirityö 1 mom. Jos seurakunnan kausisuunnitelman mukainen leiri on järjestetty niin, ettei hengellisen työn viranhaltija ole leirillä olon vuoksi voinut pitää säännönmukaisesti toistuvaa viikoittaista vapaapäiväänsä tai, jos niitä on kaksi, kumpaa tahansa niistä, eikä tätä vapaapäivää ole vahvistetussa vapaapäiväsuunnitelmassa voitu osoittaa pidettäväksi muunakaan saman kalenteriviikon päivänä, viranhaltija saa leirin päättymisen jälkeen kunkin näin menetetyn viikoittaisen vapaapäivän tilalle yhden vapaapäivän. Leirin alle jääviä säännönmukaisia vapaapäiviä ei voida siirtää pidettäväksi etukäteen jollakin muulla viikolla. Niitä voidaan pitää muina päivinä samalla kalenteriviikolla tai siten kuin 182 :ssä on määrätty. 2 mom. Yhdenjaksoisen leirityöskentelyn perusteella viranhaltijalle annetaan leirityöaikahyvitystä seuraavasti: - vähintään kolme täyttä leirivuorokautta kestävältä leiriltä yksi vapaapäivä; - vähintään seitsemän täyttä leirivuorokautta kestävältä leiriltä kaksi vapaapäivää; - vähintään yhdeksän täyttä leirivuorokautta kestävältä lei-

riltä kolme vapaapäivää; - vähintään yksitoista täyttä leirivuorokautta kestävältä päivältä neljä vapaapäivää; ja - vähintään kolmetoista täyttä leirivuorokautta kestävältä leiriltä viisi vapaapäivää. 3 mom. Milloin vähintään 36 tuntia yhdenjaksoisesti kestävän perjantai-, lauantai- ja sunnuntaivuorokaudelle ajoittuvan viikonloppuleirin olosuhteet ja siellä työskentelyyn käytetty aika erityisen painavasta syystä sitä vaativat, seurakunnan asianomainen viranomainen voi myöntää leirillä koko mainitun ajan työskenneelle viranhaltijalle erityisenä leirityöaikahyvityksenä yhden vapaapäivän säännönmukaisena työpäivänä. Vapaapäivää ei voi korvata rahassa. Vapaapäivän myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon viranhaltijan mahdollisuus viikonloppuleiriä ennen tai sen jälkeen säännönmukaisina työpäivinään saada muutoin riittävä virkistymisaika. 4 mom. Leirityöaikahyvitykseen oikeuttavaksi täydeksi leirivuorokaudeksi lasketaan vain sellainen leirillä vietetty vuorokausi, jolloin viranhaltija on yöpynyt leiri-, retki- tai internaattia vastaavissa olosuhteissa. Sellaista viimeisen täyden leirivuorokauden ylittänyttä vuorokauden osaa, joka on pituudeltaan yli 12 tuntia, pidetään leirityöaikahyvitykseen oikeuttavana täytenä leirivuorokautena. Leirityöaikahyvityksen saaminen edellyttää yhtäjaksoista työskentelyä ja jatkuvaa yöpymistä leirillä. Jos viranhaltija joutuu välttämättömän muun virkatehtävän vuoksi tilapäisesti poistumaan leiriltä, tämä ei katkaise yhdenjaksoisuutta, mikäli hän tämän tehtävän suoritettuaan palaa välittömästi takaisin leirille. Jos hän yöpyy muualla kuin leirillä, leirityöaikahyvityksen ansainta katkeaa. 5 mom. Leirivuorokausi lasketaan virka- tai virantoimituspaikasta, työtai työntekopaikasta tai asunnosta tapahtuvan leirille lähdön ja sieltä paluun välisen ajan mukaisesti. 6 mom. Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu leiristä, on soveltuvin osin voimassa myös seurakunnan järjestämän retken osalta. Tämä pykälä koskee myös 140 :n 6 momentissa tarkoitettuja työntekijöitä.

7 mom. Työsopimussuhteiselle hengellisen työn tekijälle annetaan edellä 1-6 momentissa tarkoitettuna korvauksena 1) leirillä tehdystä työstä kutakin työtuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika; 2) menetetystä vapaapäivästä korvauksena uusi vapaapäivä tai rahakorvauksena yksi viidesosa työntekijän säännöllisestä viikoittaisesta työajasta; 3) leirityöaikahyvityksenä 7 tunnin 39 minuutin palkka tai vastaava vapaa-aika kutakin 2 ja 3 momentissa sanottua leirityöaikahyvityspäivää kohti. Tätä momenttia sovelletaan niin lastenohjaajiin kuin muihin hengellistä työtä tekeviin työsopimussuhteisiin työntekijöihin; ks. 140 6 mom. Leirillä tehtävä työn määrä, lepoajat ja työn mahdollinen jakaminen eri ohjaajien kesken tulee määritellä etukäteen. Työaikakorvaus 1)-kohdan perusteella maksetaan leiriltä tehdyn 211 :n mukaisen työvuoroluettelon perusteella. Menetetyn vapaapäivän tilalle annetaan 2) kohdan mukaisesti korvauksena ensisijaisesti uusi vapaapäivä säännöllisenä työpäivänä. Jos työntekijän päivittäinen säännöllinen työaika vaihtelee, korvaava vapaapäivä pyritään ensisijaisesti sijoittamaan sellaiselle työpäivälle, jona työntekijän työaika on lähimpänä keskimääräistä päivittäistä työaikaa. Jos korvaavaa vapaapäivää ei voida antaa 182 :ssä sanotussa ajassa, siitä maksetaan korvauksena yksi viidesosa työntekijän säännöllisestä viikoittaisesta työajasta. Leirin ajalta ei makseta muita kuin tässä momentissa sanottuja työaikakorvauksia. 182 Leirityöaikahyvityksen antaminen Edellä 181 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut vapaapäivät on annettava leirin päättymisen jälkeen niin pian kuin se on seurakunnan toiminnan kannalta ja vahvistetun vapaapäiväsuunnitelman puitteissa mahdollista. Jollei niitä ole seurakunnan toiminnasta johtuvasta syystä voitu pitää leirin päättymistä lähinnä seuraavan kahden kalenterikuukauden loppuun mennessä, ne korvataan rahassa maksamalla jokaista näin pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) viranhaltijan varsinaisesta palkasta tai työsopimussuhteisen työntekijän säännöllisen työajan mukaisesta palkasta. Tämä pykälä koskee myös 140 :n 6 momentissa tarkoitettuja työntekijöitä. Leirien ja vapaapäivien pitämisjärjestys tulisi suunnitella ja vahvistaa etukäteen koko toimintakaudeksi laadittavassa kuukausisuunnitelmassa