1 Ei mithään raijjaa - YLITORNION SUURTAPAHTUMA 2013 TAUSTA JA TARVE Lähtötilanne Ylitornion kunnan alueella ei ole tällä hetkellä isomman luokan tapahtumaa, joka kokoaisi yhteen kuntalaisia sekä alueella liikkuvia matkailijoita ja kesäasukkaita kesäaikaan. Monia pienempiä, yksittäiseen kylään tai tietyn teeman ympärille sijoitettuja tapahtumia sen sijaan löytyy lukuisia. Näidenkin osalta ollaan usein siinä tilanteessa, että tapahtumajärjestäjät eivät ole yhteydessä toisiinsa ja useita tapahtumia sijoittuu samalle viikonlopulle. Ylitorniolle perustettiin Ylitornion kunnan ja kylien yhteistyöelimeksi Ylitornion kyläpuulaaki kesäkuussa 2011. Kyläpuulaakissa on tällä hetkellä mukana kahdeksan ylitorniolaista kylää sekä kunnan edustajat. Kyläpuulaaki on kokoontunut perustamisen jälkeen ahkerasti, joka toinen kuukausi. On koettu, että kylien yhteisten asioiden hoitoon on tarvetta. Ylitornion kyläpuulaakin kokouksissa, yhtenä tärkeäksi koettuna asiana, on tullut esille alueelle yhteisen suurtapahtuman järjestäminen. Ylitornion alueen yhteisen suurtapahtuman järjestäminen lisäisi kylien yhteistyötä ja yhdistäisi yksittäisiä tapahtumia isommaksi kokonaisuudeksi. Hanketta, suurtapahtuman toteuttamiseksi, on ideoitu systemaattisesti kevään 2012 aikana Ylitornion kyläpuulaakin kokouksissa ja lopullista hankkeen suunnittelua varten Ylitornion kyläpuulaaki nimesi keskuudestaan ja osaksi kunnan edustajista työryhmän, joka on linjannut hankkeen tärkeimmät suuntaviivat. Työryhmässä ovat mukana Ylitornion kyläpuulaakin ja Etelä- Portimojärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Rauha Turunen, Pekanpään maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja Anni Korpi, Lohijärven kyläyhdistyksen sihteeri Raimo Viiri, Kantomaanpään kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Lantto, Meltosjärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Kumpula, Rainer Lantto Kaulirannan kyläyhdistyksestä, Ylitornion kunnan nuoriso- kulttuurisihteeri Maarit Honkaniemi, Ylitornion kunnan maaseutusihteeri Ari Ala-Poikela ja Outokaira tuottamhan ry:n kylien kehittämishankkeen projektipäällikkö Tarja Kinnunen. Myöhemmin työryhmässä ovat olleet mukana myös Ylitornion kunnan yritysneuvoja Markku Norrena, Kantomaanpään kyläyhdistyksen projektipäällikkö Einari Rautio ja Ylitornion kunnan nuoriso-ohjaaja Sami Kurt. Hankkeen hakijana on Ylitornion kunta. Hankkeen jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että kunta sitoutuu mukaan alusta alkaen. Hankkeen käytännön toteuttajana toimii Ylitornion kunta yhdessä Ylitornion kyläyhdistysten kanssa. Ylitornion kylien yhteistyötä ohjaa kylien yhteistyöelin, Ylitornion kyläpuulaaki. KOHDERYHMÄ Hankkeen toteuttamisen osalta ovat kohderyhmänä Ylitornion kylien asukkaat, kyläyhdistykset ja muut kylien järjestöt, Ylitornion kunta ja kunnan alueella toimivat, erilaiset järjestöt. Hankkeen myötä suunniteltavan tapahtumaviikon kohderyhmänä ovat Ylitornion kunnan asukkaat, matkailijat ja kesäasukkaat. Tapahtuman markkinointia kohdistetaan laajalti myös läheisen rajanaapurin, Ruotsin puolelle.
2 TAVOITTEET Tavoite ja osatavoitteet Hankkeen tavoitteena on järjestää näyttävä veneviesti kylästä kylään Tengeliönjokea pitkin. Veneviesti käynnistyy Raanujärveltä ja siirtyy vaiheittain Tengeliönjoen varrella olevien kylien kautta kohti Tornionjokea. Tultaessa Aavasaksalle asti, myös Tornionjokivarren kylät liitetään mukaan veneviestiin ja tässä vaiheessa tapahtumasta voidaan saada myös kansainvälinen pyytämällä tapahtumaan mukaan Matarengia. Tapahtuman huipentuma on Ylitornion kirkonkylään järjestettävä päätapahtuma viikonlopulle sijoittuen. Veneviestin saapuessa kylään, kylä järjestää oman tapahtumansa sen ympärille, tehden samalla kylää tunnetuksi. Tavoitteena on, että viesti samalla yhdistää Ylitornion kyliä ja jo nytkin perinteisesti toteutetut kylätapahtumat toteutettaisiin tuolla samalla viikolla peräkkäisinä tapahtumina. Ei mithään raijjaa - nimi kuvastaa sitä, että veneviestin viestiosuuden ja kylätapahtuman sen yhteyteen, voi jokainen kylä toteuttaa haluamallaan tavalla ja lisäksi tapahtuma ulotetaan myös Ruotsin puolelle tekemällä yhteistyötä Matarengin kanssa. Suomen ja Ruotsin välinen raja, jonka yli voidaan vapaasti liikkua, on Tornionlaakson yksi matkailuvaltti. Sitä halutaan tässäkin tapahtumassa korostaa. TOTEUTUS JA TOIMENPITEET Toteutus Hankkeelle palkataan projektipäällikkö, jonka toimipaikka on Ylitornion kunnantoimistolla. Hankkeen hakija järjestää hanketyöntekijälle työtilan ja tarvittavat työvälineet. Projektipäälliköltä edellytetään hankkeen toteuttamiseen sopivaa koulutusta ja/tai osaamista, mielenkiintoa kylien kehittämiseen, yhteistyökykyä erilaisten ihmisten kanssa, ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta, hankkeen toteuttamisessa tarvittavia taitoja, tiedottamiskykyä, oman auton käyttöä sekä valmiutta liikkua alueella ja kykyä joustavaan työaikaan. Kyläyhdistykset ja kyläseurat tekevät hankkeelle vastikkeetonta työtä järjestämällä oman kylänsä tapahtuman ja viestiosuutensa kyseisellä viikolla veneviestin edetessä ja työskentelemällä viikonlopulle sijoittuvan päätapahtuman järjestelyissä. Projektipäällikkö avustaa kyliä näissä tapahtumajärjestelyissä. Hankkeen toimenpiteitä voidaan toteuttaa myös ostopalveluna. Hankkeen kirjanpito ja maksatukseen hakemiset hoidetaan Ylitornion kunnan kautta. Hankkeen vastuuhenkilönä ja johtajana toimii Ylitornion kunnan maaseutusihteeri Ari Ala- Poikela. Hankkeen toimenpiteet Ylitornion suurtapahtuman ajankohdaksi on päätetty varata viikko 29, vuonna 2013. Tapahtuma voi alkaa jo edellisen viikon lauantaina 13.7.2013 ja jatkua seuraavaan viikonloppuun päättyen sunnuntaina 21.7.2013. Tapahtuman lopullinen pituus hahmottuu suunnitelmaa laadittaessa kylittäin. Hankkeella toteutetaan noin viikon mittainen tapahtumasarja. Tapahtumaviikon toteutuksesta vastaa hankkeelle palkattu projektipäällikkö yhdessä Ylitornion kyläpuulaakin nimeämän työryhmän kanssa. Projektipäällikkö organisoi tapahtumaviikon toteutumista ja huolehtii sen markkinoinnista
3 Tapahtuman eri osa-alueet: Veneviesti perinteisellä uittoveneellä Tengeliönjokea pitkin Veneviestissä käytetään viestikapulana ja keulakuvana vanhaa uittovenettä. Vene on massiivinen, teräsrunkoinen, aikansa työkalu, jota on perinteisesti käytetty tukinuitossa Tengeliönjoella. Se on siis kappale alueen historiaa. Ylväästä uittoveneestä tehdään koko tapahtuman maskotti, joka siirtyy viestinviejänä juhlallisesti kylästä kylään Tengeliönjokea seuraillen. Tämän viestikapulan ideana on, että jokainen kylä, veneen kylänsä rantaan saatuaan, huolehtii uittoveneen seuraavaan kylään. Jokainen kylä toimii siis vuorollaan viestinviejänä ja huolehtii veneestä omalla viestiosuudellaan. Veneviesti alkaa Raanujärveltä, raanujärveläiset kuljettavat uittoveneen seuraavaan kylään Meltosjärvelle, sen jälkeen Meltosjärven kyläläiset ottavat veneen haltuunsa ja huolehtivat sen uittamisesta seuraavaan kylään Pessalompoloon. Pessalompolon jälkeen seuraava viestikylä on Lohijärvi. Joitakin kyliä voidaan yhdistää viestinviejinä, koska kaikki kylät eivät sijoitu aivan Tengeliönjoen varteen. Lohijärven kylän kumppaneiksi viestinviejinä voidaan ajatella esimerkiksi Mellakosken ja Mellajärven kyliä. Seuraavaksi veneviesti siirtyy Kantomaanpään kylään, sieltä Etelä-Portimojärven kylään ja seuraavaksi Tengeliön kylään. Tengeliöstä veneviesti päätyy Aavasaksalle ja Tornionjoelle, jossa veneviestiä voi olla ottamassa vastaan yhteistyössä Aavasaksan kylän kanssa Kaulirannan ja Kuivakankaan kylät. Pekanpään ja Kainuunkylän suunnalta voidaan tulla Torniojokea pitkin vastaan toisella viestiveneellä tai vaihtoehtoisesti sama uittovene jatkaa kulkuaan Pekanpäähän asti ja kaikki kylät seilattuaan se purjehtii Ylitornion keskustan tuntumaan Tornionjoen rantaan. Tapahtumaviikon päätapahtuma järjestetään Ylitornion keskustassa ja tarvittaessa osaksi Aavasaksan alueella. Kaikki kylät seilannut uittovene on viikonlopun ajan, juhlallisesti koristeltuna, päätapahtuman nähtävyytenä. Veneviestin viestiosuuksia voi jokainen kylä toteuttaa omalla, persoonallisella tavallaan. Tarkoitus on tehdä viestiosuuksista hauskoja ja näyttäviä tapahtumia. Veneeseen voi ottaa mukaan omaan kyläänsä liittyvää rekvisiittaa, veneellä seilaavat kyläläiset voivat pukeutua johonkin teemaan liittyen, veneessä voidaan esittää musiikkia ja järjestää yhteislaulua. Veneeseen voidaan pyytää nimekkäitäkin esiintyjiä kutsuvieraana mukaan, varsinkin jos näillä henkilöillä on yhteyksiä Ylitornioon, jolloin viestiosuus saa vielä enemmän mainosarvoa. Viestiosuuksia voi sävyttää hienoinen kilpailuhenkisyyskin kylien kesken, ketkä vievät venettä näyttävimmin eteenpäin? Uittoveneen perään voidaan liittää halutessaan erilaisia hinattavia lisälaitteita ja rakennelmia, se voi olla vaikka perässä hinattava saunalautta. Viestiveneellä voi olla myös saattoveneitä juhlistamassa uittoveneen kulkua, näin useampi kyläläinen pääsee mukaan viemään viestivenettä yhdessä perille. Myös asiasta kiinnostuneet muut ulkopuoliset veneilijät ja melojat voivat omilla veneillä tai kanooteilla osallistua mukaan seuraamaan viestiä. Uittovene on melko askeettisen näköinen proomu, joten jokainen kylä voi myös koristella venettä ja antaa näin oman leimansa veneelle. Kyläläiset voivat maalata veneen kylkeen oman taiteellisen näkemyksensä ja mainoksen omasta kylästään. Jokaiselle kylälle varataan tietty osuus veneen kyljestä omaa maalausta varten. Uittoveneelle voidaan järjestää nimikilpailu joko tapahtumaviikon ajaksi tai jo ennen tapahtumaviikon alkua, jolloin vene voidaan kastaa ennen vesille laskua. Uittoveneelle valitaan kylän kippari, joka kantaa veneen kipparille suunniteltua lakkia tai vaihtoehtoisesti jokainen kylä suunnittelee kipparilleen näköisensä lakin. Ylitornion kunnan internetsivuille välitetään livekuvaa reaaliajassa uittoveneestä ja sen matkasta viikon aikana.
4 Tapahtumat kylittäin veneviestin aikana Jo veneviesti itsessään on tapahtuma, jonka jokainen mukaan lähtenyt kylä osuudellaan järjestää. Jokainen viestissä mukana oleva kylä järjestää tapahtuman myös omalle kylälleen, sen vuorokauden aikana, kun vene on saapunut kylään. Tapahtuma voi olla kylällä jo perinteisesti toteutettu kylätapahtuma, joka siirretään nyt tähän ajankohtaan tai juuri tätä viikkoa varten suunniteltu uusi kylätapahtuma. Tapahtuma voi olla esimerkiksi yhteislauluilta, lavatanssit, näyttelyn järjestäminen, näytelmän esittäminen, vanhojen työtapojen esittelyä jne. Tarkoitus on tuoda omaa kylää monipuolisesti ja omaleimaisesti esille. Jos tapahtuman järjestäjänä on samaan aikaan useampi kylä, voidaan näiden kylien alueelle järjestää kyläkierros yhteiskuljetuksin, näin jokainen kylä pääsee esittäytymään. Projektipäällikkö kiertää hankkeen alussa kylittäin, kokoaa eri kylien tapahtumaideat yhteen ja sovittaa ne viikko- ohjelmaan. Projektipäällikkö myös innostaa ja kannustaa kyläläisiä ajattelemaan tapahtumia uudella tavalla. Tapahtumaviikon päätapahtuma Ylitornion keskustassa Päätapahtuman tapahtumapaikkoja voivat olla mm. Ylitornion tori, kuntotalo, Niuron ranta, Meijerin alue tai mahdollisesti Aavasaksan vaara. Hankkeen projektipäällikkö etsii lopulliset tapahtumapaikat hankkeen aikana. Päätapahtuma on kulttuuripainotteinen, koska Ylitornio on tunnetusti kulttuuripitäjä. Päätapahtumassa järjestetään konsertteja, joihin pyritään saamaan vetovoimaisia esiintyjiä. Esiintyjiksi valitaan myös paikallisia, Tornionlaakson kulttuuria esille tuovia yhtyeitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi Raj Raj- bändi ja perinteisesti Lappia kiertävä Sääskisafari. Päätapahtuman aikana järjestetään paikallismarkkinat ja esitetään eri kyläseurojen toteuttamia näytelmiä. Ylitornion voimistelu ja liikuntaseura YliVoli kutsutaan mukaan päätapahtumaan. Ylitornion kulttuuritarjonnassa etenkin kirjallisuus ja Meän kieli ovat vahvasti esillä. Yhtenä tapahtuman teemana Meän kieltä tuodaan esille paikallisena murteena ja paikalle pyritään saamaan Meän kielen - murretaitajia. Murreaihetta voidaan laajentaa käsittämään myös Suomen eri maakuntien murteet. Tuodaan esille koko Suomen alueelta löytyvien murteiden kirjo ja kutsutaan tapahtumaan näiden murteiden taitajia ja murrekirjallisuuden kirjoittajia. Tapahtumaan voidaan järjestää esim. Murteiden mestaruuskisat, jossa haastetaan eri murretaitajia väittelemään keskenään. Koska on tiedossa, että Ylitornion ja Matarengin nuorisotoimet suunnittelevat kesälle 2013 kansainvälistä nuorisotapahtumaa, hanke tekee tiivistä yhteistyötä myös heidän kanssaan saadaksemme nuorisotapahtuman samalle suurtapahtumaviikolle. Viikonlopun musiikkitarjonnassa huomioidaan merkittävästi myös nuoriso, jolle musiikki on tärkeä elementti kokoontumisille. Nuorille voidaan järjestää myös oma streethockey tapahtuma. Tapahtumaviikolla pyritään tekemään yhteistyötä muutoinkin Matarengin ja siellä samaan aikaan järjestettävien markkinoiden kanssa, tavoitteena saada Ylitornion tapahtumaviikosta myös yli rajan ulottuva tapahtuma. Aikataulu Hankeaika on 15.10.2012 31.12.2013. Hankkeen tarkempi jaksotus suunnitellaan hankkeen käynnistyttyä.
5 Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat alueella toimivat matkailuyrittäjät, kyläyhdistykset ja kyläseurat, muut alueella toimivat hankkeet, oppilaitokset sekä matkailun- ja alueen kehittämistyötä tekevät organisaatiot. Erityisesti yhteistyöstä tehdään alueella toimivan Meän kylät menossa maailmalla ja -maailman menossa - kylien kehittämishankkeen kanssa. Ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmään valitaan ELY-keskuksen edustaja, Outokaira tuottamhan ry:n edustaja ja Ylitornion kunnan edustajia sekä Ylitornion yrittäjiä ja kyläaktiiveja. SEURANTA JA TIEDOTUS Tiedotussuunnitelma Hankkeen tiedotuksen tavoitteena on, että Ei mithään raijjaa - tapahtuman järjestäminen saadaan mahdollisimman laajalti tiedoksi, tiedotusvälineet tietävät hankkeen olemassaolosta ja saavat hankkeen toiminnan edetessä tietoa hankkeesta. Hankkeessa mukana oleville kylille ja kunnan organisaatioille tiedotetaan muita säännöllisemmin hankkeen etenemisestä ja tiedottamisen avulla motivoidaan toteuttajia hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiedotus tapahtuu pääasiassa sähköisesti ja siinä käytetään hyväksi olemassa olevien toimijoiden tiedotuskanavia ja postituslistoja yms. Tiedottamista hoidetaan myös kylien välisissä tilaisuuksissa. Tiedottamisesta vastaa pääsääntöisesti projektipäällikkö. Hanke voi järjestää myös itse erilaisia yleisötapahtumia joko yksinään, yhdessä hakijatahon kanssa tai muiden hankkeiden kanssa. Hanke pyrkii aktiivisesti näkymään ja kuulumaan Ylitornion alueen medioissa. Hankkeesta tiedotetaan sen riittävästi edistyessä myös maakunnallisissa ja valtakunnallisissa medioissa. Hankkeessa mukana olevia kyliä ja matkailuyrityksiä aktivoidaan myös mukaan tiedottamiseen, että saadaan pysyviä käytäntöjä alueen omaan tiedottamiseen. Hankkeesta, sen etenemisestä ja tuloksista raportoidaan rahoittajille ohjeiden mukaisesti. Hankkeen lopussa tiedotetaan hankkeen tuloksista sekä kohderyhmälle että paikalliselle medialle. Hankkeesta laaditaan loppuraportti, joka on mahdollisten tulevien, vastaavanlaisten kehittämishankkeiden hyödynnettävissä. Hanke voi laatia www- sivuja, ilmoittaa lehdissä ja muissa medioissa, tehdä esitteitä, julisteita ja tiedotuslehtiä sekä muuten aktiivisesti tiedottaa toiminnastaan ja hankkeella järjestettävästä tapahtumasta. Tapahtumalle voidaan kehitellä oma logo ja esite. Projektipäällikkö osallistuu, työajan sallimissa puitteissa, hankkeen kannalta tarpeellisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin. Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena saadaan Ylitornion kunnan alueelle vuosittain toistuva tapahtumaviikko, joka tunnetaan myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, etenkin Ruotsin puolella. Tapahtuma tuo Ylitorniota laajalti tunnetuksi ja antaa kunnasta myönteisen ja ennakkoluulottoman kuvan. Tapahtuma yhdistää Ylitornion kyliä ja kyli-
6 en sekä kunnan yhteistyötä. Se vahvistaa myös Ylitornion kyläpuulaakin asemaa, joka oli aloitteentekijänä tapahtumalle ja saa nekin kylät mukaan toimintaan, jotka eivät vielä ole hakeutuneet mukaan kyläpuulaakin toimintaan. Positiivinen mielikuva kunnasta voi synnyttää halukkuutta muuttaa kuntaan tai hankkia sieltä kesäasunto. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA KUSTANNUSARVIO Palkkauskulut ja palkkiot 23 850 Ostopalvelut 13 550 Vuokrat 2 500 Kotimaan matkakulut 2 700 Muut kustannukset 1 400 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ 26 400 Kokonaiskustannukset yhteensä 70 400 Hankkeen tulot 0 Kustannusarvio yhteensä 70 400 RAHOITUSSUUNNITELMA A. ELY- keskukselta haettava rahoitus 28 160 B. Muu julkinen, kunnat 7 040 C. Julkinen rahoitus yhteensä 35 200 D. Yksityinen rahoitus 35 200 * rahallinen osuus 8 800 * vastikkeetta tehtävä työ 26 400 Yhteensä (C+D) 70 400 E. Hankkeen tulot 0 Kokonaisrahoitus 70 400