EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.3.2016 COM(2016) 163 final KOMISSION KERTOMUS jäsenvaltioiden vuonna 2014 maksutaseesta, kansainvälisestä palvelukaupasta ja suorista ulkomaisista sijoituksista ilmoittamien tietojen laadun arvioimisesta {SWD(2016) 68 final} FI FI
KOMISSION KERTOMUS jäsenvaltioiden vuonna 2014 maksutaseesta, kansainvälisestä palvelukaupasta ja suorista ulkomaisista sijoituksista ilmoittamien tietojen laadun arvioimisesta 1. JOHDANTO Asetuksen (EY) N:o 184/2005 1 4 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa: Komissio arvioi 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun maksutasekomitean avustuksella toimitettujen tietojen laadun laatuselvitysten pohjalta. Komission arvio lähetetään tiedoksi Euroopan parlamentille. Tässä komission kertomuksessa arvioidaan EU:n jäsenvaltioiden vuonna 2014 asetuksen (EY) N:o 184/2005 nojalla toimittamien maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia investointeja koskevien tietojen laatua. Komissio on laatinut tämän kertomuksen maksutasekomitean avustuksella, kuten asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa edellytetään, ja se perustuu Eurostatin tammikuun ja heinäkuun 2015 välisenä aikana suorittaman laadunarvioinnin tuloksiin. Laadunarviointi kattoi myös Euroopan talousalueeseen kuuluvat Norjan ja Islannin, mutta komission kertomuksessa ei analysoida kyseisiä maita koskevia tuloksia. Tässä kertomuksessa kuvataan lyhyesti periaatteita, jotka ohjaavat virallisten tilastojen laadun arviointia. Tämän jälkeen siinä tarkastellaan sitä, missä määrin maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tiedot ovat Euroopan tilastojärjestelmää (ESS) ohjaavien laatuperiaatteiden mukaisia. Kertomuksessa keskitytään lähinnä jäsenvaltioiden velvoitteeseen kerätä ja toimittaa maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tiedot ja siihen, noudattavatko jäsenvaltiot oikeudellisia velvoitteitaan. Lisäksi siinä annetaan tietoja, joita voidaan käyttää näiden tietojen laadun arvioinnissa, ja kiinnitetään erityistä huomiota kokonaisaggregaatteihin ja tärkeimpiin osatekijöihin, jotka tarvitaan aggregaattien kokoamiseksi. Kertomukseen liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan vuonna 2014 toimittamien maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien tilastojen laadusta. Siinä esitetään perusteellinen analyysi laadunarvioinnin tuloksista. 2. VIRALLISTEN TILASTOJEN LAADUN ARVIOINTI Eurostat arvioi vuosittain maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tiedot komission asetuksessa (EY) N:o 1055/2008 2 säädettyjen 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 184/2005, annettu 12. tammikuuta 2005, maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 35, 8.2.2005, s. 23). 2
periaatteiden mukaisesti. Se tarkistaa, että tiedot täyttävät Euroopan tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 223/2009 3 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt seitsemän laatukriteeriä, jotka ovat i) relevanssi, ii) tarkkuus, iii) ajantasaisuus, iv) oikea-aikaisuus, v) saatavuus ja selkeys, f) vertailukelpoisuus ja vii) yhtenäisyys. Asetusta (EY) N:o 223/2009 4 muutettiin 29. huhtikuuta 2015 useiden säännösten myös laadun arviointia koskevien säännösten vahvistamiseksi. Eurostat on vuosien mittaan pyrkinyt tarmokkaasti kehittämään laadunhallintamenetelmiä ja - välineitä, joiden avulla se voi tuottaa korkealaatuisia Euroopan tilastoja. Laatuselvitys tukee laadunarviointia, joka on puolestaan lähtökohta laadun parantamiselle. Oppaassa ESS Handbook for quality reports 5 käsitellään tarkemmin kaikkia menetelmiä, joilla virallisten tilastojen laatua voidaan arvioida. Menetelmät eroavat toisistaan sen mukaan, minkätyyppisestä tilastollisesta prosessista kulloinkin on kyse. Tilastojen tarkoituksena on estimoida tuntemattomia arvoja. Vaihtelu ja harha tarkoittavat sitä, että estimaatit eroavat todellisista arvoista ja että tilastoihin voivat vaikuttaa monentyyppiset otanta- ja muut virheet. Otantatutkimuksiin perustuvia tilastoja varten on vakiintunut teoria tarkkuuden tarkistamisesta, jossa katsotaan, miten paljon estimaattori vaihtelee odotusarvonsa ympärillä. Vaihtelevuus ilmaistaan sen varianssin, keskivirheen, variaatiokertoimen ja luottamusvälien avulla. Maksutasetilastot (kuten myös kansantalouden tilinpito) laaditaan tilinpitokehikon avulla, ja ne perustuvat erilaisiin perustilastoihin, kuten tavaroita, palveluja ja ulkomaisia suoria sijoituksia (FDI) koskeviin tietoihin. Perustilastoista osa perustuu otantatutkimuksiin, osa on johdettu hallinnollisista tiedoista, ja osa pohjautuu malleihin. Maksutaseen kaltaisen tilinpitokehikon osalta tarkkuutta ei voida mitata suoraan. Tilastojen laadun mittaamista koskevien yleisten periaatteiden mukaan kaksi tärkeintä välinettä, joita olisi käytettävä, ovat tarkistusten analysointi (joka osoittaa sen, miten lähellä alkuperäiset estimaatit ovat myöhempiä tai lopullisia estimaatteja) sekä virheellisten ja tunnistamattomien erien tarkastelu 6. Tässä selvityksessä käytetään molempia. Vaikka aggregoitujen tilastojen laatu ei ole pelkästään kaikkien käytettyjen perustietojen laatujen summa, maksutasetietojen laatu riippuu kiistämättä kaikkien käytettyjen 2 Komission asetus (EY) N:o 1055/2008, annettu 27. lokakuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005 täytäntöönpanosta maksutasetilastojen laatuperusteiden ja laatuselvitysten osalta (EUVL L 283, 28.10.2008, s. 3). 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11. maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164). 4 Vrt. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/759, annettu 29. huhtikuuta 2013, Euroopan tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 223/2009 muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 90). 5 Ks. ESS Handbook for quality reports, vuoden 2014 painos, http://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-manuals andguidelines/-/ks-gq-15-003. 6 Ks. ESS Handbook for quality reports, vuoden 2014 painos, http://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-manuals andguidelines/-/ks-gq-15-003. 3
perustietojen laadusta. Erillisiä laatuselvityksiä 7 laaditaan säännöllisesti kansainvälistä tavarakauppaa koskevista tilastoista. Kuten asetuksissa (EY) N:o 638/2004 ja 471/2009 säädetään, nämä tilastot ovat vaihtotaseen tärkein osatekijä. Näin ollen ainoastaan kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevia tietoja arvioidaan yhdessä maksutasetietojen kanssa. 3. TÄMÄN LAADUNARVIOINNIN ERITYISPIIRTEET Tämä laadunarviointi on ensimmäinen komission asetuksen (EU) N:o 555/2012 8 voimaantulon jälkeen tehty arviointi. Tämän vuoksi maakohtainen laatuselvitys kattaa tiedot, jotka on tuotettu käyttämällä päivitettyjä tietovaatimuksia ja maksutasetta ja ulkomaisia varallisuusasemia käsittelevän Kansainvälisen valuuttarahaston käsikirjan kuudennessa painoksessa kuvattua menetelmää (ks. tekstikehys 1) 9. Jäsenvaltiot toimittivat käsikirjan kuudenteen painokseen perustuvia taloustoimia ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevia tietoja ensimmäisen kerran kesäkuussa 2014. Komission asetuksessa (EU) N:o 555/2012 säädettyjen uusien vaatimusten mukaisesti nyt on saatavilla tarkempia tietoja taloustoimien luokittelusta, kun tietojen ilmoittamistiheys ja ajantasaisuus ovat parantuneet. Loppukäyttäjillä on nyt näin ollen paljon parempi käsitys maksutasetta, ulkomaista varallisuusasemaa, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista tiedoista verrattuna tietoihin, joita edellytettiin käsikirjan viidennessä painoksessa esitetyn menetelmän mukaan. Uusien vaatimusten pohjalta otettiin jäsenvaltioiden osalta käyttöön uudet kuukausittaista maksutasetta koskevat tietokokonaisuudet. Pakollisten vaatimusten lisäksi kansalliset tietojen laatijat toimittavat nyt vapaaehtoiset tiedot, joissa on kahdenvälinen maantieteellinen jaottelu EU-maiden välillä ja muita maksutase-eriä. Tekstikehys 1. Maksutasetta ja ulkomaisia varallisuusasemia käsittelevän Kansainvälisen valuuttarahaston käsikirjan kuudes painos Käsikirjan kuudennessa painoksessa esitetään standardipuitteet tilastojen laatimiseksi talouden (yksittäisen maan, rahaliiton (kuten euroalueen) tai talousliiton (kuten Euroopan unionin)) ja muun maailman välisistä taloustoimista ja asemista. Siinä selitetään maksutaseita ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tilastojen käsitteitä, määritelmiä, luokituksia ja käytäntöjä, parannetaan tietojen kansainvälistä vertailukelpoisuutta edistämällä kansainvälisesti hyväksyttyjen suuntaviivojen käyttöä ja osoitetaan niiden yhteydet muihin makrotalouden tilastoihin johdonmukaisuuden lisäämiseksi eri tilastoaloilla. Käsikirjan kuudes painos vastaa Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmää 10 ja vuodelta 2008 olevaa kansantalouden tilinpitojärjestelmää 11, jossa esitetään kansantalouden 7 Ks. http://ec.europa.eu/eurostat/web/products-statistical-working-papers/-/ks-tc-14-009. 8 Komission asetus (EU) N:o 555/2012, annettu 22. kesäkuuta 2012, maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttamisesta tietovaatimusten ja määritelmien päivittämisen osalta (EUVL L 166, 27.6.2012, s. 22). 9 Kansainvälisen valuuttarahaston Balance of Payments and International Investment Position Manual, kuudes painos, Washington D.C. (2009). Ks. https://www.imf.org/external/pubs/ft/bop/2007/bopman6.htm. 10 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21. toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1). 11 Yhdistyneiden kansakuntien tilastokomission hyväksymä kansantalouden tilinpitojärjestelmä, http://unstats.un.org/unsd/nationalaccount/sna2008.asp. 4
tilinpidon tilastokehys. Se vastaa myös OECD:n suorien sijoitusten käsikirjan (Benchmark Definition of Foreign Direct Investment) 12 neljättä painosta, jossa annetaan lisäohjeita suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista tilastoista, ja YK:n käsikirjaa (Manual on Statistics of International Trade in Services 2010). Käsikirjan kuudennessa painoksessa otetaan huomioon muutokset, joita maailmantaloudessa on tapahtunut vuodesta 1993 lähtien. Tälle ajanjaksolle on ollut ominaista rajat ylittävän toiminnan merkittävä kasvu, mikä johtuu kaupan esteiden ja pääomanliikkeiden rajoitusten vähentymisestä. Kansainvälisistä yritysrakenteista on tullut yhä monimutkaisempia, ja arvoketjut, taloudelliset yhteydet ja omistusrakenteet ovat globaaleja. Rajat ylittävät rahoitusvirrat ovat myös lisääntyneet huomattavasti kansainvälisten pääomamarkkinoiden dynaamisen kasvun seurauksena. Globalisaatio on synnyttänyt uusia poliittisia haasteita ja on syynä moniin käsikirjan kuudennessa painoksessa tehtyihin muutoksiin. Koska transaktioiden volyymi selittää usein vain osan varannoista, ulkomainen varallisuusasema on usein hyödyllisempi talouden ulkoisen rahoitusaseman indikaattori. Tämä on otettu huomioon uudessa otsikossa Balance of Payments and International Investment Position Manual, mikä osoittaa kansainvälisen varallisuusaseman kasvavan merkityksen. Maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevilla laatuselvityksillä varmistetaan tietojen vakauden ja johdonmukaisuuden säännöllinen seuranta. Laatuselvityksen mallia muutettiin ennen laadunarvioinnin käynnistämistä, jotta se vastaisi uusia tietovaatimuksia ja käsikirjan kuudennesta painoksesta johtuvia menetelmien muutoksia ja jotta voitaisiin ottaa huomioon laatuprosessin tulostaulu, joka otettiin käyttöön makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä. 4. LAADUNARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka on tämän kertomuksen liitteenä, kerrotaan laadunarvioinnin tuloksista kunkin arviointikriteerin osalta. Tämä laadunarviointi toteutettiin maksutasekomitean avustuksella. Asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttaminen komission asetuksella (EU) N:o 555/2012 johti maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien tilastojen yhdenmukaistamiseen koko EU:ssa ja laajensi tiedonkeruuvaatimuksia, jotta käyttäjien saatavilla olisi enemmän tietoa. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa analysoitujen tilastoalojen laatu on yleisesti tyydyttävä ja täyttää lainsäädännön vaatimukset. Joissakin laatuindikaattoreissa on kuitenkin eroja jäsenvaltioiden välillä, ja indikaattorien tasoa voitaisiin parantaa. Käsikirjan kuudennen painoksen jälkeen tehdyn ensimmäisen laadunarvioinnin tulokset täyttävät Eurostatin odotukset. Kaikki jäsenvaltiot Kroatiaa lukuun ottamatta selviytyivät yleisesti ottaen hyvin muuttuneista tietovaatimuksista ja menetelmistä. Maksutasetietojen laatu on kaikkein tyydyttävin, kun taas suoria ulkomaisia sijoituksia koskevissa tilastoissa on eniten parantamisen varaa. Seuraavassa esitetään arvioinnissa käytettyihin laatukriteereihin perustuvat tulokset. 12 OECD Benchmark Definition of Foreign Direct Investment 4. painos, Pariisi (2008). 5
Relevanssi Tietojen täydellisyys oli keskimäärin 96 prosenttia sekä kuukausittaisten että neljännesvuosittaisten maksutasetietojen osalta, 98 prosenttia neljännesvuosittaisten ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tietojen osalta, 83 prosenttia neljännesvuosittaisten arvostusmuutosten osalta, 95 prosenttia kansainvälisen palvelukaupan osalta ja 91 prosenttia FDIvirtojen ja -varantojen osalta. Jäsenvaltioista 27 täytti täysin kuukausittaisia maksutasetietoja koskevat vaatimukset, mutta yksi maa ei ole toimittanut kuukausittaisia maksutasetta koskevia tietokokonaisuuksia. Tietojen täydellisyys oli vähintään 95 prosenttia 26 jäsenvaltiossa neljännesvuosittaisten maksutasetietojen osalta ja 27 jäsenvaltiossa neljännesvuosittaisten ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tietojen osalta. Tietojen täydellisyys oli vähintään 95 prosenttia 24 jäsenvaltiossa kansainvälisen palvelukaupan osalta, 23 jäsenvaltiossa FDI-varantojen osalta ja 19 jäsenvaltiossa FDI-virtojen osalta. Tietojen saatavuus loppukäyttäjille oli tyydyttävä, koska vähintään 95 prosenttia pääeristä on julkaistavissa. Näin oli asianlaita 18 jäsenvaltiossa kuukausittaisten maksutasetietojen osalta, 20 jäsenvaltiossa neljännesvuosittaisten maksutasetietojen osalta, 22 jäsenvaltiossa neljännesvuosittaisten ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tietojen osalta, 14 jäsenvaltiossa kansainvälistä palvelukauppaa koskevien tietojen osalta, 12 jäsenvaltiossa FDI-virtojen osalta ja 14 jäsenvaltiossa FDI-varantojen osalta. Joissakin jäsenvaltioissa tiedot varustetaan liian usein merkinnällä ei julkaistavaksi tai luottamuksellinen. Eurostat on ollut yhteydessä kyseisiin jäsenvaltioihin ja toimii yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa kasvattaakseen niiden tietojen määrää, jotka voidaan julkaista. Tämä on jo johtanut parannuksiin verrattuna tässä kertomuksessa esitettyyn tilanteeseen. Kroatia poikkeaa jyrkästi yleisesti ottaen hyvistä tuloksista erityisesti tietojen täydellisyyden osalta 13. Tarkkuus Tässä kertomuksessa tehtyä tarkistusten analysointia on pidettävä erittäin alustavana, koska käsikirjan kuudennen painoksen mukaan tuotettujen tietojen vuosikertoja on saatavilla rajallisesti tähän mennessä on toimitettu vain yhdet tarkistetut neljännesvuosittaiset tiedot. Kuukausittaisissa ja neljännesvuosittaisissa vaihtotaseen erissä on havaittavissa vain pieniä tarkistuksia, mikä osoittaa 13 Kroatia asetti kuukausittaiset maksutasetietonsa saataville lokakuussa 2015 eli laadunarvioinnin päätyttyä. 6
estimaattien olevan vakaita. Tarkistusten suhteellinen suuruus oli suurempi ensitulon ja rahoitustaseen erissä. Vakauden heikkeneminen johtuu pääasiassa siitä, että uudelleen sijoitettuja voittoja on vaikea arvioida. Ennakkotietojen osuvuuden indikaattori osoittaa ennakoitavuuden olevalla hyvällä tasolla kuukausittaisten maksutasetietojen ensimmäisissä arvioinneissa. Vuosittaisten tietojen tarkistuksia ei analysoitu tässä laadunarvioinnissa, koska kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien vuosittaisten tietojen vuosikertoja ei ollut saatavilla. Ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Vertailukelpoisuus Yhtenäisyys Kuukausittaisten maksutasetietojen, neljännesvuosittaisten maksutasetietojen ja neljännesvuosittaisten ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tietojen ajantasaisuus on vähitellen parantunut kesäkuussa 2014 tapahtuneesta ensimmäisestä käsikirjan kuudennen painoksen mukaisesta alustavasta toimituksesta uusimpiin analysoituihin tietokokonaisuuksiin, joiden määräaikoina olivat 15. ja 23. joulukuuta 2014. Jäsenvaltioista 24 toimitti kansainvälistä palvelukauppaa koskevat tietonsa ennen 30. syyskuuta 2014 tai kyseisenä määräpäivänä, ja 23 jäsenvaltiota lähetti suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tiedot ennen määräpäivää, määräpäivänä tai kolmen päivän kuluessa virallisen määräajan päättymisen jälkeen. Vaihtotaseen osatekijöitä koskevat epäsuhtaisuudet vähenivät viiteajanjaksojen aikana. Koska EU-aggregaattien osalta on saatavilla lyhyemmät rahoitustilin aikasarjat, rahoitustilin epäsuhtaisuuksia ei ollut mahdollista analysoida. Euroopan FDI-verkoston kokemukset osoittavat, että tietojen vaihto valtioiden välillä voi auttaa ratkaisemaan epäsuhtaisuuksia, mutta useiden edellytysten on ensin täytyttävä. Yleisesti ottaen tulokset paranivat hieman yhtenäisyyttä koskevien sääntöjen käyttöönoton jälkeen. Eurostat ei kuitenkaan aina voinut korjata havaitsemiaan ongelmia vaan sen täytyi pyytää kansallisia laatijoita toimittamaan oikaistuja tietokokonaisuuksia. Neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten kansainvälistä palvelukauppaa koskevien tietojen välillä ei ollut lähes ollenkaan eroavuuksia, mutta neljännesvuosittaisten ja vuotuisten FDI-virtojen ja -tulojen välillä oli joitakin eroja. Nämä epäjohdonmukaisuudet voidaan tavallisesti selittää neljännesvuosittaisten sarjojen tarkistusten viivästyksillä vuosittaisten tutkimusten jälkeen. Jäsenvaltiot ovat työskennelleet ahkerasti virheellisten ja tunnistamattomien erien pienentämiseksi. Virheellisten ja tunnistamattomien erien keskimääräisen suhteellisen virheindikaattorin arvo oli vähintään 5 prosenttia kuuden jäsenvaltion osalta, ja kahdeksan jäsenvaltion osalta vastaava 7
luku oli 0 tai 1 prosenttia kaikkien analysoitujen kausien osalta. Virheellisten ja tunnistamattomien erien kumulatiivisen suhteellisen summan indikaattori antoi pienemmät tulokset kaikille niille maille, joilla virheellisten ja tunnistamattomien erien arvot ovat suuremmat. Maksutasetilastojen ja kansainvälisen tavarakaupan tilastojen yhdenmukaisuus on edelleen hyvä. Muutamat jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saavuttaneet odotettua johdonmukaisuuden astetta. Asetuksen (EU) N:o 555/2012 mukaisesti toimitettujen tietojen laatu on yleisesti ottaen hyvä. Kaikkien jäsenvaltioiden on kuitenkin keskityttävä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseen. Jäsenvaltioiden olisi myös muistettava, että tässä ensimmäisessä arvioinnissa ei voitu tarkastella kaikkia tietojen laadun ulottuvuuksia ja että uuden menetelmän virheetöntä ja täysimääräistä täytäntöönpanoa on vielä analysoitava. Eurostat on kuitenkin jo aloittanut analyysin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa maksutasetyöryhmän puitteissa. Eurostat ja Euroopan keskuspankki vierailevat lisäksi jäsenvaltioissa käsittelemässä maakohtaisia kysymyksiä. Kroatia saa erityistä huomiota ja tukea. Tietotarpeiden kasvaessa erityisesti rahoituskriisin seurauksena käyttäjät tutkivat maksutasetta, ulkomaista varallisuusasemaa, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevia tietoja entistä enemmän. Eurostat ja kansalliset tilastojen laatijat tekevät kaikkensa varmistaakseen, että nämä tiedot täyttävät laajan käyttäjäkunnan tarpeet täysimittaisesti. Eurostat esittää tämän laadunarvioinnin pohjalta jäsenvaltioille seuraavat keskeiset suositukset: Eräiden maiden on vielä parannettava tietojen täydellisyyttä voidakseen täyttää asetuksen (EY) N:o 184/2005 vaatimukset. Maiden, jotka edelleen liittävät huomattavaan osaan tietoa merkinnän ei julkaistavaksi tai luottamuksellinen, olisi sovellettava asetuksessa (EY) N:o 223/2009 vahvistettuja salassapidettävyyttä koskevia sääntöjä. Tietojen merkitseminen luottamuksellisiksi tai ei-julkaistaviksi tiukemmin kuin asetuksessa säädetään heikentää merkittävästi käyttäjille tarjottujen tilastotietojen arvoa ja estää asianmukaisen poliittisen analyysin Euroopan tilastojen pohjalta. Jatkuvia tietojen epäsuhtaisuuksia olisi vähennettävä. Epäsuhtaisuudet ovat edelleen ongelma niin Euroopassa kuin muualla maailmassa. Eurostat kannustaa jäsenvaltioita käyttämään enemmän FDI-verkostoa ja kahdenvälisiä yhteyksiä muiden maksutaseen erien yhteensovittamiseksi. Virheellisiä ja tunnistamattomia eriä olisi pienennettävä. Tämä on edelleen merkittävä haaste useissa maissa. Eurostat kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan, miksi virheellisten ja tunnistamattomien erien arvot ovat suuret, ja ryhtymään toimiin niiden poistamiseksi. 8
Komissio käsittelee jälleen maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien tietojen laatua tammikuussa 2016 alkavan seuraavan laadunarviointikierroksen jälkeen. 9