SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi
AMERIKKAAN MENON SYYT Yleinen globalisaatio Työntö väestönkasvu talous perhesuhteet / perinnönjako kulkemisen perinne poliittinen tilanne seikkailunhalu Veto värväys vapaata maata sekä työtä työläisille kuljetusvälineiden kehitys (höyrylaiva, rautatie jne.) huhut ja tarinat Amerikan kultalasta henkilökohtainen vapaus ja tasa-arvo
LÄHTIJÖIDEN MÄÄRÄ 1 yhteensä n. 350 000 lähtijää 1870 1929 huippuaika 1899 1914, 230 000 lähti huippuvuosi 1902, yli 23 000 lähti Eniten lähtijöitä Vaasan läänistä 1870 1914, kaikkiaan 52 % lähtijöistä täältä 1920-luvulla yhä 40 % lähtijöistä täältä Etelä-Pohjanmaan lähtemisen sydänaluetta 1866 1930 sieltä lähti 120 000 eli 1/3 ajanjakson kaikista lähtijöistä Viipurin läänistä 16 000 lähtijää 1870 1914 eli 5,3 % tuolloin menneistä
LÄHTIJÖIDEN MÄÄRÄ 2 Reino Keron laskelmien mukaan 1870 1914 lähtijöitä 302 782 E-P 114 514, eli 38 % lähtijöistä, eli 45 % keskiväkiluvusta K-P 39 601, eli 13 % lähtijöistä, eli 40 % keskiväkiluvusta P-P 32 019, eli 11% lähtijöistä, eli 20 % keskiväkiluvusta Viipuri 16 041, eli 5,3 % lähtijöistä, eli 1 % keskiväkiluvusta Vuotuinen keskimääräinen siirtolaisuus E-P, keskiarvo 9,6 K-P, keskiarvo 9,3 P-P, keskiarvo 4,5 Pohjanmaa, keskiarvo 7,7 Viipurin lääni, keskiarvo 1,0 Suomi, keskiarvo 2,8
LÄHTÖALUEET 1
LÄHTÖALUEET 2 Amerikansiirtolaisuus: Pohjanmaa top 10 Maakunta Kunta E-P Uusikaarlepyy 16,7 K-P Toholampi 15,9 E-P Alajärvi 13,6 E-P Isokyrö 13,3 E-P Munsala 13,0 K-P Lohtaja 12,8 E-P Kortesjärvi 12,7 E-P Lappväärtti 12,4 E-P Evijärvi 12,2 E-P Jepua (Jeppo) 12,2 KESKIARVO 7,7 Amerikansiirtolaisuus Viipurin lääni, top 10 Kunta Säkkijärvi ja Suursaari 4,1 Kymi 3,5 Kotka 2,6 Jääski 2,5 Sippola 2,2 Pyhtää 2,0 Valkeala 1,7 Viipuri mlk ja Nuijamaa 1,6 Jaakkima 1,5 Lapvesi 1,4 KESKIARVO 2,3 Amerikansiirtolaisuus Viipurin lääni, top 10 Kunta Henkeä Viipuri 1004 Valkeala 851 Kotka 782 Jääski 729 Jaakkima 719 Lapvesi 612 Sippola 589 Ruokolahti 513 Kurkijoki 446 Muolaa 356 KESKIARVO 660
SOSIAALINEN RAKENNE 1 Maaseudulta Suomenkielisiä prosentuaalisesti ruotsinkieliset siirtolaiset suurempi ryhmä Suuret vaihtelut eri alueiden välillä alueellisesti ja paikallisesti Sukupuoli ja ikä aluksi miehiä, myöhemmin n. 1/3 naisia pääosin nuoria ja naimattomia lapsia 10 %
MENO VENÄJÄLLE Käkisalmen lääni ja Inkerinmaa Ruotsilla 1617 1721 1695 lasketaan 3/4 Inkerinmaan asukkaista olevan suomalaisia Karjala (Virolahteen asti) liitetään Venäjään 1721 1808 koko Suomi liitetään, osana vuoteen 1917 tuolloin matkustus itään valtakunnan sisäistä (passiraja kuitenkin) Osana Venäjää menosta sinne tuli valtakunnan sisäistä passiraja kuitenkin
PASSIT VENÄJÄLLE 1820-1920
PASSIT VENÄJÄLLE 1820-1914, 1 Venäjälle meno karjalainen ilmiö: puolet passeista kirjoitettiin Viipurin läänin asukkaille.
PASSIT VENÄJÄLLE 1820-1914, 2 Venäjälle meno Viipurin läänistä intensiivisempää, kuin Amerikkaan meno Pohjanmaalta.
PASSIT VENÄJÄLLE 1820-1914, 3 1820 1881 1914
MISSÄ VENÄJÄLLÄ OLTIIN, 1 Pääkohde Pietarin kaupunki ja sitä ympäröinyt Inkerinmaa.
MISSÄ VENÄJÄLLÄ OLTIIN, 2
MISSÄ VENÄJÄLLÄ OLTIIN, 3
MISSÄ VENÄJÄLLÄ OLTIIN, 4
SUOMALAISET AMERIKASSA
YHTEENVETO Karjalaisten meno Amerikkaan pieni ilmiö, Pohjalaisten meno Amerikkaan iso ilmiö Karjalaisten meno Venäjälle (Inkeri, Pietarin kaupunki) suuri ilmiö Pohjalaisten meno Venäjälle pieni ilmiö Karjalaisten meno Venäjälle väestöllisesti intensiivisempää kuin Amerikkaan meno Pohjanmaan kunnista Amerikkaan verrattuna siirtolaisväestö oli tiiviimmin keskittynyt Venäjällä Siirtolaisuusilmiönä Venäjän suunta on turhaan painunut taka-alalle