Visuaalinen tilastokatsaus Suomen siirtolaisuuden historiaan. Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti

Transkriptio

1 Visuaalinen tilastokatsaus Suomen siirtolaisuuden historiaan Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti

2 Varhainen lähisiirtolaisuus Ruotsiin Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia väestöryhmiä, kuten saamelaisten esivanhempia. Tukholman kaupunki houkutteli jo keskiajalla siirtolaisia Suomesta, sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta. Tukholmassa asui 1600-luvun lopulla lähes suomalaista, kun koko Tukholman asukasluku oli vain noin henkeä. Sata vuotta myöhemmin suhdeluku oli pysynyt lähes samana. Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielista uudisasutusta, josta Tornionjokilaakson meänkieliset asukkaat polveutuvat luvulla Keski- ja Pohjois- Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä savolaistaustaisia uudisraivaajia. Jouni Korkiasaari 2007

3 Metsäsuomalaiset (n ) Jouni Korkiasaari 2007

4 kaskenpolttajaa Ruotsiin Jouni Korkiasaari 2007

5 Vuosina otettiin noin passia Ruotsiin. 1533/1725 Jouni Korkiasaari 2007

6 Venäjälle Venäjälle muutti etupäässä autonomian aikana jopa suomalaista erityisesti Pietariin ja Karjalan Kannakselle suurin osa vain tilapäisesti OM-joki Jouni Korkiasaari 2007

7 Pietariin Pietarissa oli 1840-luvulla suomalaisia yhtä paljon kuin Turussa tai Helsingissä. Vuonna 1870 Pietari olikin jo "maailman suurin suomenkielinen kaupunki", jossa suomenkielistä väestöä oli enemmän kuin Turussa tai Helsingissä. Jouni Korkiasaari 2007

8 Pietarilla oli suuri vaikutus niin Viipurin lääniin, Itä-Suomeen kuin koko Suomen suuriruhtinaskuntaan. Pietari tarvitsi valtavat määrät polttopuita, heinää ja elintarvikkeita. Noin kolmasosa Suomen Venäjän kaupasta liittyi Pietarin huoltoon. Suuri osa kaupankäynnistä oli ns. talonpoikaiskauppaa: maalaisväestö toi itse tuotteitaan suurkaupunkiin vesitse ja talvisin reellä. Suomesta lähdettiin Pietariin työn ja leivänhakuun: rakennustöihin, käsityöläisiksi, palvelusväeksi ja teollisuustyöläisiksi. Itä-Suomen köyhin kansankerros lähti etsimään Pietarista parempaa tulevaisuutta. Parhaiten suomalaiset olivat edustettuina kultaja kelloseppien, kirjansitojien ja nuohoojien ammattikunnissa. Työläisten määrä kasvoi etenkin Nobelin ja Lessnerin konetyöpajoissa sekä valtionrautateillä. Suomalaiset naiset toimivat yleensä sisäkköinä, keittäjättärinä tai muina palvelijattarina. Monet suomalaiset virkamiehet ja upseerit tekivät uransa Pietarissa. Myös suomalaisia tieteen ja taiteen edustajia asui kaupungissa paljon.

9 Siperiaan Venäjän vallan aikana ( ) 1800-luvulla Suomesta karkotettiin noin vankia Siperiaan, mutta sinne muutettiin myös vapaaehtoisesti uudisasukkaiksi. Yksi Siperian vangeista oli kuuluisa murhamies Matti Haapoja.

10 Siperiaan Finns to Siberia Ryzkova Suomalaisen papin talo Siperiassa Jouni Korkiasaari 2007

11 Rangaistusvankeja, uudisasukkaita, radanrakentajia, tutkijoita, pappeja OM-siirtola 1900-luvun alussa Jouni Korkiasaari 2007

12 Delaware-siirtolaisuus 1638~1670 Ruotsinvallan aikana noin 600 1,000 suomalaista muutti yhdessä ruotsalaisten kanssa New Sweden - siirtokuntaan. Useimmat heistä olivat Värmlannin metsäsuomalaisia Ruotsista. Suomalaista syntyperää olevat Kalmar Nyckel "metsäsuomalaiset" Ruotsista, osa suoraan nykyisen Suomen alueelta, olivat ensimmäisten eurooppalaisten mukana asuttamassa Amerikkaa. Kaikkiaan 12 laivaretkikuntaa Ruotsista toi uudisasukkaita nykyisen Delawaren alueella sijainneeseen Nya Sverige New Sweden - siirtokuntaan. On arvioitu, että kaikkiaan n uudisasukkaasta yli puolet olisi ollut suomalaisperäisiä. Merkittävin varhaisten suomalaisten "panos" Amerikan historiassa oli kaskenpolttomenetelmä, uudenlainen hirsitalonrakentamistapa ja taito elää rauhanomaisesti intiaanien kanssa. New Sweden -siirtokunta Jouni Korkiasaari 2007

13 Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina noin 2,5 miljoonaa henkeä Pohjois-Amerikkaan. Euroopan koko siirtolaisvirrasta pohjoismaalaisten osuus oli noin 5 %. Hyvästi ny Ylistaron köyhät! sanoi Vuarenmaan Tiina, kun Amerikkahan lähti (isokyröläinen sanonta) (Kirjasta Siirtolaishuumoria 1 Finnish Emigrant Humor 1. Siirtolaisuusinstituutti 2005) Maiden väestömäärään suhteutettuna siirtolaisuus oli kuitenkin Pohjoismaista hyvin huomattavaa eli noin kolmasosa niiden yhteenlasketusta väestöstä ( ). Suhteellisesti suurinta se oli Norjasta heti Irlannin jälkeen. Myös Suomen, Ruotsin ja Islannin siirtolaisuus oli hyvin merkittävää, mutta Tanskan kohdalla hieman vähäisempää.

14 Siirtolaisuuden leviäminen Euroopassa

15 Pohjoismaista siirtolaisuus alkoi voimistua 1860-luvulla ja kulminoitui 1880-luvulla, paitsi Suomessa, jossa se alkoi näkyä vasta 1880-luvulla huippuvuosien ollessa 1900-luvun alkupuolella amerikansiirtolaisuuden toisessa aallossa, jolloin se alkoi myös Etelä- ja Itä-Euroopasta.

16 Siirtolaisten määrä: tilastojen mukaan , todellinen määrä arviolta

17 Amerikan-siirtolaisuuden lähtöalueet Siirtolaisten lukumäärä lääneittäin Lääni Henkilöä % Uusimaa ,4 Turku-Pori ,5 Häme ,9 Viipuri ,3 Mikkeli ,6 Kuopio ,3 Vaasa ,3 Oulu ,7 Koko maa ,0 Siirtolaisuus Promillea keskiväkiluvusta

18 Etelä-Pohjanmaan siirtolaisuus kunnittain Alahärmä 3,107 Kristiinankaupunki 897 Raippaluoto 803 Alajärvi 3,370 Kuortane 2,047 Seinäjoki 941 Alavus 3,892 Kurikka 2,427 Siipyy 1,273 Bergö 177 Laihia 2,786 Soini 775 Evijärvi 2,211 Lappajärvi 2,321 Sulva 1,313 Ilmajoki 3,280 Lapua 4,361 Teuva 2,550 Isojoki 1,884 Lapväärtti 2,681 Tjöck (Tiukka) 217 Isokyrö 4,035 Lehtimäki 545 Töysä 1,059 Jalasjärvi 4,079 Maalahti 1,832 Uusikaarlepyy 791 Jepua 1,190 Maksamaa 815 Uusikaarlepyy mlk 1,490 Jurva 1,762 Munsala 2,534 Vaasa 5,530 Karijoki 1,254 Mustasaari 3,759 Vimpeli 1,356 Kaskinen 324 Nurmo 1,694 Vähäkyrö 2,019 Kauhajoki 3,823 Närpiö 5,640 Vöyri 3,890 Kauhava 3,822 Oravainen 1,758 Ylihärmä 1,242 Koivulahti 1,525 Peräseinäjoki 1,514 Ylimarkku 1,817 Korsnäs 2,634 Petolahti 1,149 Ylistaro 4,308 Kortesjärvi 2,079 Pirttikylä 1,374 Ähtäri 1,528 Etelä-Pohjanmaan siirtolaisten kokonaismäärä vuosina : 117,484 Lähde: Passiluettelot

19 Suomalaisperäinen asutus Pohjois-Amerikassa 1920-luvulla

20 Australia ja Uusi-Seelanti: maanviljelijöitä, kullankaivajia, merimiehiä, seikkailijoita, utopisteja

21 HERMAN SPÖRING COOKIN LAIVASSA Turkulainen professorinpoika H. D. Spöring purjehti kapteeni James Cookin Endeavour -laivassa Englannista Etelä-Amerikan kautta Tahitille ja Uuteen Seelantiin ja edelleen Australiaan. Spöring kuoli tammikuussa 1771 paluumatkalla Jaavalta ja haudattiin mereen lähellä Joulusaaria. Hän oli todennäköisesti ensimmäinen noilla leveysasteilla liikkunut suomalainen.

22 Afrikka: 1900-luvun alussa kaivosmiehiä (~1500) Etelä-Afrikkaan, jokilaivojen konemiehiä Belgian Kongoon (150), lisäksi mm. lähetyssaarnaajia.

23 Utopiasiirtolaisuus Matti Kurikka Teuvo Peltoniemi: Kohti parempaa maailmaa suomalaisten ihannesiirtokunnat 1700-luvulta nykypäivään. Otava (Tilausosoite:

24 Siirtolaisuus Maa/maanosa Henkilöä Ruotsi (45 000) Muu Eurooppa (55 000) Yhdysvallat Kanada Latinal. Amerikka Aasia 500 Afrikka Oseania Yhteensä Luvut ovat osaksi vain arvioita.

25 Henkilöä Maahan- ja maastamuutto Maastamuutto Maahanmuutto Huom! Sisältää myös ulkomaalaiset maahan- ja maastamuuttajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot; Kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti 2011

26 sotalasta Ruotsiin muutama tuhat myös Tanskaan ja Norjaan

27 Ruotsinsiirtolaisten lähtöalueet Suurimmat muuttotappiokunnat 1970 Kunta Promillea Kunta Promillea Salla 63,3 Kinnula 61,0 Pelkosenniemi 60,1 Ranua 52,0 Ullava 50,5 Haapajärvi 46,3 Kivijärvi 46,1 Posio 42,8 Ylitornio 41,9 Tervola 40,5 Kemijärvi 37,1 Lestijärvi 36,4 Kolari 35,8 Pello 35,7 Inari 34,5 Sodankylä 34,5 Kuivaniemi 34,3 Tornio 34,1 Kuusamo 33,7 Toholampi 32,9 Rovaniemi mlk 32,2 Kärsämäki 31,7 Reisjärvi 31,5 Karstula 31,5 Kittilä 31,3 Värtsilä 31,1 Utsjoki 30,9 Enontekiö 29, Lähde: Mikkola 1973 (Tilastokeskus)

28 Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike Henkilöä Suomesta Ruotsiin Ruotsista Suomeen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti Ruotsiin n , Suomeen n (virallisten tilastojen mukaan)

29 Henkilöä Ruotsinsuomalaiset sukupolvi Yhteensä = polvi=suomessa syntyneet 2. polvi= vanhemmista ainakin toinen syntynyt Suomessa 3. polvi= isovanhemmista ainakin yksi syntynyt Suomesssa sukupolvi sukupolvi Ikä Källa: Sisuradio/SCB 2009

30 Ruotsinsuomalaisten väestökehityksen keskeiset ajanjaksot II maailmansodan jälkeen ja 1950-luku: Pioneerien aika 1960-luku: Vierastyöläisten aika 1970-luku: Sopeutumisen aika 1980-luku: Kukoistuksen, epävarmuuden ja paluumuuton aika 1990-luku: Vähemmistön aika 2000-luku: Jälkipolvien aika

31 Siirtolaisuus Australiaan ja Pohjois-Amerikkaan Henkilöä Australia Kanada Yhdysvallat Lähde: Suomen väestötilastot; kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti.

32 The Population of Nordic Ancestry in the US Census 1990 and 2000 Yhdysvaltain suomalaisperäinen (ancestry) väestö 1990 ja 2000 väestölaskennoissa Census Change Ancestry reported as first or second Finnish 658, ,573 35,297 Danish 1,634,669 1,430, ,772 Norwegian 3,869,395 4,477, ,330 Swedish 4,680,863 3,998, ,553 First ancestry reported Finnish 465, , Danish 980, , ,947 Norwegian 2,517,760 3,241, ,877 Swedish 2,881,950 2,436, ,118 Second ancestry reported Finnish 193, ,089 5,711 Danish 653, ,976 78,825 Norwegian 1,351,635 1,236, ,547 Swedish 1,798,913 1,561, ,435

33 Population of Finnish Ancestry in Canada by Province 2001 Kanadan suomalaisperäinen (ancestry) väestö 2001 väestölaskennassa Single Multiple Province Responses Responses Total % New Foundland ,1 Pr.Edw.Islands ,1 Nova Scotia ,5 New Brunswick ,4 Quebec ,9 Ontario ,8 Manitoba ,7 Saskatchewan ,2 Alberta ,1 British Columbia ,8 Yukon ,2 North West Terr ,1 Nunavut ,0 Total ,0

34 Ancestry The Definition US Census 2000 Syntyperää koskeva kysymys väestölaskennoissa USA:n ja Kanadan viralliset väestölaskennat (Census) tehdään joka 10. vuosi. Census Canada 2001

35

36 Australiansuomalaiset Australian Suomessa syntynyt väestö Vuosi Yhteensä Census of Australia 1996 Ensimmäisen ja toisen polven australiansuomalaiset 1986 Osavaltio Hlöä % Henkilö itse syntynyt Suomessa ,3 Molemmat vanhemmat syntyneet Suomessa ,0 Toinen vanhemmista syntynyt Suomessa ,7 Yhteensä ,0 Vuonna 1996 Australiassa asui henkilöä, joiden vanhemmista ainakin toinen oli Suomessa syntynyt. Näistä henkilöä oli itse syntynyt Suomessa (=ensimmäisen polven siirtolaisia) Suomessa syntyneiden määrä alueittain 1996 Kaupunki/alue Hlöä % Sydney Brisbane ,5 Melbourne ,5 Canberra 723 8,4 Adelaide 470 5,5 Perth Gold Coast 337 3,9 Darwin 69 0,8 Hobart 51 0,6 Muut ,8 Yhteensä ,0

37

38 Suomen kansalaisten maahan- ja maastamuutto Henkilöä Maahanmuutto Maastamuutto Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus; kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)

39 Suomen kansalaisten maastamuutto kohdealueittain Oseania Aasia Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Afrikka Muu Eurooppa Muut EU-maat Ruotsi Lähde: Tilastokeskus (väestönmuutostilastot); kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)

40 Siirtolaisuus Maa/maanosa Henkilöä % Ruotsi ,2 Muu Eurooppa ,0 Yhdysvallat ,3 Kanada ,7 Latinal. Amerikka ,6 Aasia ,0 Afrikka ,6 Oseania ,6 Yhteensä ,0 Luvut ovat osaksi vain arvioita.

41 1,4 miljoonaa Suomesta siirtolaiseksi Nykyisin ulkomailla asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, joilla on juuret ainakin osittain Suomessa

42 Maahanmuutto Ensimmäinen suomalainenkin oli ulkomaalainen

43 Ulkomaan kansalaiset Suomessa Henkilöä % väkiluvusta 3, Henkilöä % väkiluvusta ,5 2 1,5 1 0,5 0 Lähteet: Leitzinger 2008 ja Tilastokeskuksen väestötilasto.

44 Henkilöä Suomen ulkomaalaisväestö Ulkomailla syntyneet Ulkomaan kansalaiset Vieraskieliset U U Läh Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot; Kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti.

45 Lisätietoja Suomen siirtolaisuuden historiasta Tilaukset: Siirtolaisuusinstituutti,