Avoimen lähdekoodin lisensointi Mikko Välimäki 31.1.2005
HS, pääkirjoitus 28.1. 1/2...Linux on ollut menestys, ja sen asema vahvistuu. Business Week arvioi, että parin vuoden kuluttua jo joka kolmanteen palvelimeen asennetaan Linux-käyttöjärjestelmä. Linuxin menestys on kiehtovaa, koska Linus Torvalds on suomalainen. Mutta erityisen kiinnostavaksi Linuxin menestyksen tekee se, että avoimeen arkkitehtuuriin perustuva toimintatapa haastaa menestyksellisesti Microsoftin, jonka asema perustuu päinvastaiseen strategiaan: suojattuihin patentteihin ja niiden raivokkaaseen valvontaan. Linux osoittaa, että myös tiedon avoimuus voi poikia taloudellista menestystä. Patentti luotiin 1800-luvulla teollisen vallankumouksen pyörteissä keksijän suojaksi, eräänlaiseksi kilveksi, jonka suojassa teollista keksintöä voi kaupallisesti hyödyntää yksinoikeudella tietyn ajan. Nyt, tietoteknisen vallankumouksen aikana, patentin käyttö ja merkitys ovat toiset. Patentti ei ole enää vain teollisen keksinnön suojakilpi. Itse asiassa raskas patenttien hakemismenettely ja kalliit patenttioikeudenkäynnit ovat johtaneet siihen, että monet yritykset yrittävät suojata keksintönsä aivan muilla tavoin, esimerkiksi yksinkertaisesti salaamalla keksinnön ulkopuolisilta. Sen sijaan yritykset saattavat kerätä laajan patenttisalkun muista syistä, esimerkiksi vahvistaakseen imagoaan sijoittajien tai asiakkaiden silmissä. Patenttihakemuksia saatetaan laittaa vireille myös vain, jotta näin estetään mahdollisten kilpailijoiden tulo markkinoille...
HS, pääkirjoitus 28.1. 2/2 Patenttisuojan piiriin yritetään yhä sinnikkäämmin saada myös asioita, jotka eivät ole sen piiriin kuuluneet. Rajaa keksinnön, tieteellisen löydöksen ja tiedon välillä yritetään hämärtää. Brittiyhtiö yritti saada suojaa luettelolle Englannin liigan jalkapallo-otteluista, ja yhdysvaltalainen yritys yritti saada itselleen yksinoikeuden dna-tietokantoihin. Nykyään tieto ja tulkinta ovat yhä arvokkaampia asioita. Siksi patenttisuoja, tietokantasuoja ja tekijänoikeus lähestyvät toisiaan. Aivan samoin kuin yritykset, jotka yrittävät laajentaa patenttisuojaa äärimmilleen, myös tekijänoikeuksilla elävät järjestöt ja yritykset koettavat heittää omia rahastusverkkojaan mahdollisimman laajalle. Mutta miten paljon ylenmääräinen suojaus ja valvonta ovat yhteisen edun tai markkinatalouden etujen mukaisia? Tiedon vallankumouksen oppi voisi myös olla se, että tiedon ja osaamisen tulisi voida levitä ja kasautua mahdollisimman vapaasti. Entä, jos suojaamiseen ja salaamiseen perustuva ajattelu käännettäisiinkin ylösalaisin? Lakimiehet siitä kärsisivät, mutta todelliset oivaltajat saattaisivat voittaa. Artikkelin mukaan Linus Torvalds on onnellinen ja myös vauras ihminen.
Rakenne Mitä on avoin lähdekoodi tänään? Avoimen ajan lyhyt historia Määritelmät ja lisenssit Oikeudelliset riskit Tulkintaongelmat, loukkausriskit, lisenssien epäyhteensopivuus Ohjelmistoliiketoiminta
Lyhyt historia
Avoimen koodin juuret Vielä 1970-luvulla ohjelmistotuotteissa oli lähes poikkeuksetta koodit mukana Lisensointi ja massamarkkinat muuttivat ohjelmistojakelun binääreihin Yliopistomaailmassa avoimuus säilyi, ohjelmistoissa ei ollut juuri käyttöehtoja Richard M. Stallman julkaisi GNU Manifeston 1983 ja perusti Free Software Foundationin
Avoimuuden esiinmarssi Internetin räjähdysmäinen kasvu 1990-luvulla rakentui pitkälti avoimen lähdekoodin ohjelmistojen varaan (Linux, Apache, MySQL, Perl,...) Open Source Initiative perustettiin 1998 Taistelut UNIXin avoimuudesta Berkeley vs. AT&T (1992-1994) IBM vs. SCO (2003-) Poliittinen keskustelu 1990-luvun lopulta
Avoimia ohjelmistoja BSD (1970s-) Sendmail (1980-) GCC, Perl (1987-) Linux (1991-) Apache, MySQL, PHP (1995-) Mozilla (1998-) OpenOffice (2000-)
Avoimet ohjelmistot ja teollisuuden tuki
Mahdollisuuksia ja riskejä
Suuret toimittajat IBM: Linux is perfect for anyone with an eye on their budget who still needs a reliable and scalable operating system. (ibm.com/linux) Oracle: With technical contributions to enhance Linux, with code-level support of the key Linux operating systems, and with strategic partnerships, Oracle is offering an Unbreakable Linux platform for customers to safely deploy Linux in a mission critical environment. (otn.oracle.com/tech/linux)
Muutakin kuin Linux HP: HP is hosting a number of open source software projects that run on various HP systems. (opensource.hp.com) Apple: Apple s open source projects allow developers to customize and enhance key Apple software. Through the open source model, Apple engineers and the open source community collaborate to create better, faster and more reliable products for our users. (developer.apple.com/darwin)
Jopa Microsoft... Eilen: We believe that a shared source model, coupled with continuing contributions to public standards, provides a path that is preferable to the open source approach founded on the GPL. (2001) Tänään: The software industry often is depicted as... rival camps of commercial and open-source providers. Market forces, however, are rendering this portrayal obsolete. Both models have proven beneficial to the software market. (2004)
Määritelmät ja lisenssit
Tekijänoikeus ja patentti Tekijänoikeus suojaa tietokoneohjelmaa ja sen lähdekoodia Kopiointi, levitys ja muuntelu kiellettyä Lisenssissä annetaan tyypillisesti vain rajattu käyttöoikeus binääriin Myös ohjelmistopatentit nykyään relevantteja, lakia muutetaan parhaillaan EU:ssa
Mitä on avoin lähdekoodi? Open Source Initiativen vaatimukset: Vapaa levitysoikeus Avoin (ja toivottavasti ilmainen) lähdekoodi Johdannaiset teokset oltava sallittu Syrjimättömyys (laitteisto, käyttäjät,...) Tekijän integriteetti suojattava
Entä vapaat ohjelmat? Free Software Foundationin vaatimukset: Vapaus ajaa ohjelmaa Vapaus tutkia ohjelman toimintaa Vapaa levitysoikeus Johdannaiset teokset oltava sallittu
Keskeiset käsitteet Akateemiset tai yliopistolisenssit: lähdekoodilla voi tehdä mitä tahansa - ainoastaan tekijänoikeusmerkintää ja tekijöiden nimeä ei saa poistaa GNU-lisenssit - copyleft: lähdekoodia ei saa sulkea ja lisenssimaksuja ei saa kerätä Yritys- tai projektikohtaiset lisenssit: voivat olla sekä sallivia että copyleft-periaattella toimivia, yleensä yksityiskohtaisempia
The way it was characterized politically, you had copyright, which is what the big companies use to lock everything up; you had copyleft, which is free software s way of making sure they can t lock it up; and then Berkeley had what we called copycenter, which is take it down to the copy center and make as many copies as you want - Kirk McKusick, BSD:n pääkehittäjä 1980-luvulla
Lisenssin pysyvyys Copyleft: vaikka lähdekoodia muutettaisiin, lisenssiä ei saa vaihtaa, joten teos pysyy avoimena Jos copyleft-moduli kuitenkin linkitetään osaksi suurempaa kokonaisuutta, voidaan kokonaisuus lisensoida muilla ehdoilla ( weak copyleft, standard copyleft )
Lisenssin tarttuvuus Viral effect, reciprocal, inheritance, strong copyleft : jos tarttuvaa koodia yhdistetään muuhun lähdekoodiin, tulee kokonaisuus lisensoida tarttuvan koodin ehdoin Joissakin uusimmissa lisensseissä myös vielä vahvempi network copyleft : jos ohjelmistoa käytetään verkon yli, se katsotaan levitykseksi ja lähdekoodi pitää julkaista
Lisenssien vertailu Kriteeri Vapaa levitys Vapaa käyttö Avoin koodi Pysyvä Tarttuva Verkkokäyttö Shareware X - - - - - Freeware X X - - - - BSD X X X - - - LGPL X X X X - - GPL2 X X X X X - GPL3 X X X X X X
Oikeudelliset riskit
1. Lisenssien tulkinta Milloin GPL tarttuu? 2 b) Jokainen teos, jonka Lisenssin saaja julkaisee tai levittää edelleen, ja joka kokonaan tai osittain perustuu tai sisältää osia Ohjelmasta, on lisensoitava kokonaisuudessaan ilman maksua kaikille kolmansille osapuolille tämän Lisenssin ehtojen mukaisesti.
Tulkintatilanteita GPL-koodiin tai -koodista linkattu GPL-koodia muuteltu GPL-modulia käytetään rajapinnan kautta Komponentti Ohjelmistotuote Kirjastorutiineja Ajonaikainen kirjastomoduli
Joitakin riitaisuuksia Linuxin laitteistoajurit (erillisinä moduleina) Torvalds: ei välttämättä GPL Stallman: aina GPL MySQL ja asiakasohjelmat (rajapinnan kautta) MySQL: All commercial clients require a license Käyttäjät: GPL ei koske softan ajamista
Sovellusvuokraus ja GPL? Seuraava GPL:n versio (v 3) voi vaikeuttaa mahdollisesti sovellusvuokrausliiketoimintaa Ehdotettu 2b)-kohdan laajentamista siten, että se koskisi myös verkon kautta käytettäviä ohjelmistoja Network copyleft
2. Loukkausriskit Ongelma: vastuu voi syntyä vaikka ei tiedetä loukkaako komponentti jonkun toisen tekijänoikeutta tai patenttia (IPR-oikeutta)
Case: SCO vs. Linux Yhdysvaltalainen konkurssin partaalla oleva yritys haastoi Linuxin tukijoita oikeuteen Väite: Linuxin lähdekoodiin kopioitu osia SCO:n omistamista kilpailevista tuotteista (sekä tekijänoikeus- että patenttirikkomuksia) Onko käyttäjien ostettava kaikkiin Linuxeihin lisenssi SCO:lta? Vastaväitteitä: SCO jakoi aiemmin samaa lähdekoodia ja koodi yleisesti tunnettua
Ohjelmistopatentit Linux rikkoo 286:tta ohjelmistopatenttia - Open Source Risk Management, Inc. (myy vakuutuksia) Suurin osa suurista IT-yrityksistä käyttää patentteja kuitenkin vain puolustuksellisesti Miten avoimen lähdekoodin kehittäjät voisivat kerätä patenttipoolin?
Missä ero? IBM 10.1. 2005: IBM has pledged open access to key innovations covered by 500 IBM software patents to people and groups working on open source software. The pledge applies to any individual, community, or company working on or using software that meets the Open Source Initiative (OSI) definition of open source software. SUN 25.1.2005: Sun also announced that it will grant access to more than 1,600 of its patents under the CDDL for the OpenSolaris program. Today s grant marks the largest single release of patent innovations into the open source community by any organization to date.
Vastaus Uusimmissa avoimen lähdekoodin lisensseissä on lauseke patenttikanteista tyyliin: If You institute patent litigation against any entity (including a cross-claim or counterclaim in a lawsuit) alleging that the Work or a Contribution incorporated within the Work constitutes direct or contributory patent infringement, then any patent licenses granted to You under this License for that Work shall terminate as of the date such litigation is filed. (Apache 2.0) Jos joku nostaa patenttikanteen Apachea vastaan, menettää oikeuden IBM:n 500:aan patenttiin - SUN:in patenteilla ei samanlaista merkitystä yhteisölle (toisin kuin tiedote antaa ymmärtää)
3. Lisenssien ristiriidat Monet copyleft-lisenssit ovat keskenään epäyhteensopivia Esimerkiksi GPL-koodia ei voi yhdistää CDDL-koodiin - Open Solariksen koodia ei voi käyttää Linuxissa ja päinvastoin Haitta avoimen lähdekoodin kehitysmallille ja lisäriski käyttäjille Open Source Definition ei ole standardin määritelmä!
Oikeuksien selvennys Jos lakien muuttaminen ja poliittinen vaikuttaminen unohdetaan, mitä yritys voi tehdä riskien välttämiseksi? Oikeuksien hankkiminen sopimuksin Lähdekoodin kirjoittaminen uudestaan tai ongelmakomponenttien vaihto Vakuutus tai IPR-takuu (indemnification) Käytön lopettaminen
Ohjelmistoliiketoiminta
Menestystarinoita? Puhtaat avoimen lähdekoodin yritykset harvoin menestystarinoita Esimerkiksi Linux-distribuutiot pääosin nollabisnes (Corel, Caldera, Mandrake...) Poikkeuksiakin toki löytyy kuten RedHat, MySQL, TrollTech,... Avoin lähdekoodi tuonut paljon bisnestä pienille Internet-konsultointiyrityksille
Hinnoittelu Myynti ensimmäiselle asiakkaalle aina ok - ei vaikutusta projektiliiketoimintaan Palvelujen tai sovellusten tarjoaminen verkon yli - esim. Amazon, Google jne toimivat käytännössä avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla mutta eivät julkaise lähdekoodeja (GPL ei vaadi - vielä) Kaksoislisensointi: myydään kaupallinen lisenssi niille (yritys)käyttäjille, jotka eivät voi sitoutua copyleft-ehtoon, haluavat takuun jne.
Liiketoimintamalleja
Kaksoislisensointi
Esimerkkiyrityksiä
Lisenssin valinnasta Sallivat lisenssit (BSD, MIT,...) Kiinnostavia ohjelmistokehittäjien näkökulmasta, teknologian standardointiin ja julkisesti rahoitettuihin hankkeisiin Pysyvät ja tarttuvat lisenssit (GPL, LGPL,...) Sopivia yhteisöprojekteihin ilman vaaraa, että joku kaupallistaa kaiken, sekä myös kaksoislisensointiin