Ihanteet Todellisuus Mahdollisuudet
7 haastattelua tammikuussa 2011 5 miestä, 2 naista 3 hlöä 25-40 v, 1 hlö 41-55 v, 3 hlöä yli 56 v 5 yksin asuvaa, 2 pariskuntaa Kaikki omistusasunnoissa 3 Jokiportissa, 2 Makasiinintorissa, 1 Jokibulevardissa, 1 Martintornissa 1 alimmassa, 1 ylimmässä, 5 keskikerroksissa Kaikista asunnoista jonkinlainen näkymä joelle
Asunnon valintaan vaikuttaneet ominaisuudet (tarpeet, odotukset, toiveet) Ihmisystävällinen elinympäristö Turvallisuus Yksityisyys & yhteisöllisyys Esteettisyys Elvyttävyys Toiminnallisuus & toimivuus Markkinoinnin vaikutus Kokemukset asumisesta alueella (todellisuus) Miten asuinaluetta voitaisiin kehittää? (mahdollisuudet) Ehdotukset ympäristön ja Jokikeskuksen kehittämiseen
mittakaavaltaan humaani ja luonteva, kokonaishahmoltaan miellyttävä ja sopusointuinen kaupunkikuvallinen ratkaisu laadukasta vaikutelmaa luovaa, paikan maisemaa hyödyntävää asuntosuunnittelua.
unelmakodin joen varrella: Näkymän vapaana virtaavalle Kokemäenjoelle, talon edessä tunnelmallisen rantabulevardin ja venelaiturin, vastarannalla Kirjurinluodon vehreän maiseman ja ulkoilumaastot. Kaikki tämä on arkipäivää Makasiininrannan kodeissa. Asukas asuu Porin parhaalla paikalla joen rannalla lähes ydinkeskustassa. Uusi kotialue on Porin halutuimpia. Makasiininrannassa asukas pääsee nauttimaan uuden kodin puhtaudesta ja raikkaudesta eikä joudu kantamaan huolta eteen tulevista remonteista tai talven lumitöistä.
Keskeinen sijainti Kirjurinluodon luonnonläheisyys, joen vesielementti ja hyvät ulkoilumahdollisuudet Asuinalueen arvostus ja uusi alue Uudessa talossa eläminen huoletonta, remonttivapaata
Yksityisyyden ja yhteisöllisyyden vaakakupit painottuivat enemmän yksityisyyden puolelle. Esteettisyydessä haastatteluissa korostui jokimaisema, joka on kuin taulu, sen kauneus, laitetut rannat, veneiden kulkeminen ja vapaana virtaava vesi. Se, että asunnoista on näkymä joelle, on erittäin tärkeää. Luontonäkymä, virtaava vesi, veneet ja Kirjurinluoto visuaalisina elementteinä ovat lumouttavia ja elvyttäviä. Läheisessä luonnossa liikkuminen ja lenkkeily vapauttavat stressistä. Parveke on tärkeä, ylimääräinen huone, jossa vietetään kesäisin paljon aikaa.
Kaksi haastatelluista oli sitä mieltä, että asuminen on vastannut odotuksia tai positiivisia ominaisuuksia on ilmennyt enemmän. Naishenkilö, jota oli arveluttanut talojen ja parvekkeiden läheisyys, on viihtynyt paremmin kuin, mitä hän odotti. Hän on sopeutunut tilanteeseen, eikä esimerkiksi peittele parvekenäkymiä verhoilla.
Ei ole niin rauhallista kuin kuvitteli. Ihmisistä ei ole häiriötä, mutta läpiajoliikenne häiritsee. Liikennemerkki ei sitä estä, siihen kuuluisi laittaa esim. portit. Karjarannantien liikenteen suhteen asioita ei ole mietitty loppuun asti. Ajatteli torin ja koulun olevan lähempänä. Ei ole ollut suuria odotuksia, siten ei suuria pettymyksiäkään. Leppoisaa on ja huoletonta. Martintornin läheisyys häiritsee. Parveke on pitkälle iltapäivään varjossa. Vaikka arkkitehtien luonnoksien kuvan tietää liioitelluksi, ei talojen läheisyyttä silti täysin ymmärtänyt. Miksi suojellut talot on jätetty, miksi suojeltu? Bilesaunan möykkä häiritsee sekä sen aiheuttama ylimääräinen liikehdintä ja takan savutus. Kuvitteli ostavansa laadukkaamman tuotteen, kuin mitä on. Työn laatu on vain tyydyttävää. Hutilointeja (rappaus, tapetointi, listat) on jouduttu korjailemaan jälkikäteen.
Yksi haastatelluista suhtautui täysin negatiivisesti asumisen todellisuuteen. Karjarannantien vilkas liikenne ( moottorirata ) oli yllätys. Kesällä asunnossa on kuuma, ja jos koneellista ilmastointia käyttää riittävästi, siitä tulee hirveä humina. Asukas ei tiennyt, että talossa on jopa seitsemän sijoitusasuntoa, mikä aiheuttaa häiriöitä (mm. asunnoissa juhlitaan öisin). Parvekkeiden lasikopeissa tupakointi häiritsee, savu leviää ympäristöön. Parvekkeella olosta ei nauti liikenteen ja tupakoinnin takia.
Jokiportin näkymiä länteen Ylin kerros Keskikerros Alin kerros
Jokiportin jokinäkymiä Ylin kerros Keskikerros Alin kerros
Jokiportin näkymiä itään Ylin kerros Keskikerros Alin kerros
Kehitysajatukset voisi jakaa käsittelemään: 1) liikennettä ja pysäköintipaikkoja, 2) talojen lisärakentamista, 3) piha-alueita ja ympäristöä sekä 4) suojeltujen rakennusten käyttöä.
Alikulkutie Karjarannantien ja rautatien ali Veturitalleille, jonne tulossa uusi asuinalue ja päiväkoti. Turvallinen liikkuminen päiväkodille voisi lisätä perheiden muuttamista Karjarantaan. Lisää parkkitiloja ja -katoksia. Karjarannantien vilkkaan liikenteen, varsinkin isojen rekkojen, hillitseminen. Nopeusvalvontakamera lienee jo tulossa. Pihan läpiajon estäminen. Karjarannantien solmukohdan (ulospääsy pihasta tielle) liikenteen ratkaisu. Karjarannantien liikenne pois, ainakin rekat kiertämään.
20-kerroksisia taloja (lasipalatseja) Karjarannantien varteen ja tie poikki. Shell pois ja tilalle päiväkoti. Asuinrakennuksia ei varmaankaan enää paljoa tulossa lisää. Autioituville teollisuusalueille rakennettava palveluja, kuten market. Valkoisten talojen tyylinen matala rakentaminen antaa avaruuden vaikutelmaa.
Joelle ei rakennelmia, mahdollisimman luonnontilainen. Karjarannantien reunustan maisemointi, esim. puita ja pensaita. Joen ruoppaus, rehevöityminen alentaa asuntojen arvoa visuaalinen näkymä. Myös veneilijän näkökulmasta jokea kannattaa ruopata. Onhan hienoa, että kerrostalosta on tarjota venepaikka, josta voi lähteä veneellä vaikka töihin tai muuten vain mökille. Ensimmäisestä laituristakin oli kova vääntö, piirustuksissa on luvattu kolme laituria. Pihasuunnittelua kaivataan, nyt pihassa vain nimellinen leikkitila. Rannan kehittäminen, esim. laitureiden rakentaminen.
Miksi suojellut talot ovat yksityisessä omistuksessa? Bilesaunan tilalle muuta, esim. hostel (se tosin lisäisi parkkiongelmaa) tai kokoustila (ei bisnesmielessä, vaan yhteistoimintatila). Rymybilesauna pois, tilalle jotain samantyyppistä kuin galleria. Vanhojen rakennusten säilyttäminen on ihan ok mutta ei bilesaunaa. Rakennuksiin alueen tyyliin liittyviä toimintoja: galleria on ok, yleishyödyllisiä palveluita, kuten kampaaja ja kahvila. Vanhoihin puutaloihin palveluja mahdollisuus yrittäjälle.
Kaksi seitsemästä oli sitä mieltä, että jokimaisema tulee jättää luonnontilaan eikä siltaa pidä rakentaa. Molemmat toivoivat kuitenkin yleistä kunnossapitoa eli tulvavaaraa helpottavaa ja virtausta parantavaa ruoppausta. Haastatteluista nousi myös kannanotto, ettei veromarkoilla pidä palvella yksityistä sektoria. Julkisen sektorin tehtävä on luoda puitteet, mutta yrittäjän terassit kysynnän mukaan. Veneilypalveluita tulee kehittää. Sillan puolestapuhujat korostavat sen tuovan elvytystä rantaan, Kirjurinluotoa paremmin lähestyttäväksi ja käyttöön. Kirjurin historiallisen kesäravintolan suljettuna pitämistä päiviteltiin. Yleensäkin tuotiin esille, miten joki on Porin rikkaus ja sitä pitää hyödyntää. Vertailukohdaksi otettiin Turun Aurajoki ja sen ravintolalaivat.