Tutkintojen kehittäminen ja Ammatillinen koulutus valtionosuusrahoituksella, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo
A m m a t t i t a i t o Perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Työkokemus + täydentävät opinnot Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
AJONEUVO- JA KULJETUSTEKNIIKKA Perustutkinto Logistiikan perustutkinto Autonkuljettaja Linja-autonkuljettaja Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Varastonhoitaja Lentoasemahuoltaja Lentokoneasennuksen pt Autoalan pt
AJONEUVO- JA KULJETUSTEKNIIKKA Ammattitutkinto Ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto Linja-autonkuljettajan ammattitutkinto Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto Autokorimekaanikon ammattitutkinto Automaalarin ammattitutkinto Automyyjän ammattitutkinto Henkilöautomekaanikon ammattitutkinto Pienkonemekaanikon ammattitutkinto Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto Varaosamyyjän ammattitutkinto (uusi) Rengasalan ammattitutkinto
AJONEUVO- JA KULJETUSTEKNIIKKA Erikoisammattitutkinto Liikenne - esimiehen erikoisammattitutkinto (aiemmin ajojärjestelijän eat) Liikenneopettajan erikoisammattitutkinto Autoalan myyjän erikoisammattitutkinto Autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto Autokorimestarin erikoisammattitutkinto Automaalarimestarin erikoisammattitutkinto Automekaanikon erikoisammattitutkinto
1000 Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, aloituspaikat 2007 2011 ammatillisessa peruskoulutuksessa Autonkuljettaja 900 800 Linja-autonkuljettaja 700 600 Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja 500 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5
Näyttötutkinnot, Oppilaitosmuotoinen koulutus 2010, tutkinnon ja tutkinnon osan/osia suorittaneet 600 500 400 300 200 100 0 Sarja1 Sarja2
Näyttötutkinnot, Oppisopimuskoulutus 2010 tutkinnon tai tutkinnon osan/osia suorittaneet 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Sarja1 Sarja2
Tutkintojärjestelmän ja tutkintojen kehittäminen: KESU 2011 2016 (1) Vahvistetaan ammatillisten perustutkintojen ja ammattija erikoisammattitutkintojen osaamisperusteisuutta. Kehitetään ammatillista tutkintojärjestelmää siten, että se muodostaa työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden: - yksi asetus, tutkintojen nimien yhtenäistäminen ja tutkintonimikkeet - ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) käyttöön kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2014 - työnjohtokoulutuksen vakiinnuttaminen.
Tutkintojärjestelmän ja tutkintojen kehittäminen: KESU 2011 2016 (2) Näyttötutkintojärjestelmää - kehitetään osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kokonaisuutta - vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen ja kehittämisen välineenä sekä joustavana osaamisen tunnustamisjärjestelmänä. Lisätään ammatillisten tutkintojen joustavuutta (yksilölliset valinnat, joustavat opintopolut, mahdollisuudet suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen, tutkintojen suorittaminen osa kerrallaan). Nuorille koko tutkinto, aikuisille mahdollisuus osaamisen kehittämiseen.
TUTKE2: Kehittämisen suuntaviivat (1) 1. Tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. Tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys Tiivis yhteistyö työelämän ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa Näyttötutkintoja kehitetään yhteydessä tutkintojärjestelmän kokonaisuuteen Tutkintotyypit: pt, at, eat Lähtökohtana työelämän tarpeet (jatkumot, laaja hyödynnettävyys) Uudistamistarvetta arvioidaan vuosittain Muutokset huomioidaan ensisijaisesti tutkinnon perusteita uudistamalla Yksi asetus, yhtenäiset nimet Tutkintonimikkeet käyttöön Tutkintotyypeille kriteerit Rajapinnat perusopetukseen ja korkea-asteeseen päin huomioidaan Työnjohtokoulutus vakiinnutetaan
TUTKE2: Kehittämisen suuntaviivat (2) 3. Tutkintojen kokonaisuus 4. Tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus Tutkinnot muodostuvat tutkinnon osista Saman alan tutkintojen tutkinnon osien kokonaisuus Muodostumissäännöt määrittävät tutkinnon suorittamiseksi vaadittavat osat Tutkinnon perusteiden rakenteistaminen ECVET-pisteet käyttöön kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa Työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevan osaamisen vahvistaminen Joustavat muodostumissäännöt, valinnan mahdollisuuksien lisääminen myös yli tutkintorajojen Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat perustutkinnoissa Joustavasti sovellettavat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Tutkinnon suorittaminen vaiheittain osa kerrallaan Yksittäisten tutkinnon osien suorittaminen (osaamisen päivittäminen) Joustava osaamisen tunnustaminen
RAHOITUKSESTA
5 000 000 000 Kokonaiskustannuskehitys 2000-2010, indeksoidut kustannukset v. 2010 tasolle 4 500 000 000 4 000 000 000 3 500 000 000 3 000 000 000 2 500 000 000 2 000 000 000 1 500 000 000 1 000 000 000 500 000 000-2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Esi- ja perusopetus kokonaiskustannukset Ammatillinen koulutus kokonaiskustannukset Lukiokoulutus kokonaiskustannukset Ammattikorkeakoulut kokonaiskustannukset
Opiskelijakehitys 2000-2010 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut 200 000 100 000-2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Miten rahoitus määritellään 1 Ammatillinen perustutkinto, ammattikoulussa Ns. opetussuunnitelmaperusteinen koulutus rahoitetaan tilastointipäivinä (20.1. ja 20.9.) päätoimisesti opiskelemassa olevien opiskelijoiden lukumäärän perusteella (painotettu keskiarvo) Päätoimisuus määrittyy opintotukiehtojen mukaan eli vähintään 3 ov/opintokuukausi Rahoitukseen vaikuttaa koulutusala ja erityisen kalliit koulutukset myös huomioidaan sekä erityisen tuen tarve Koulutuksen järjestäjän tasolla rahoitukseen vaikuttavat myös tulosrahoitus ja tasauskertoimet Rahoitettava koulutusaika opintojen laajuutta vastaava aika (+ maksimissaan 1 v)
Miten rahoitus määritellään 2 Ammatillinen perustutkinto, ammattikoulussa aikuisille Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa rahoitetaan tilastointipäivinä (20.1. ja 20.9.) päätoimisesti opiskelemassa olevien opiskelijoiden lukumäärän perusteella (painotettu keskiarvo) Päätoimisuuden vaatimus, joko 3 ov/kk tai vähintään 25 tuntia viikossa Rahoitukseen vaikuttaa koulutusala ja erityisen kalliit koulutukset myös huomioidaan sekä erityisen tuen tarve Koulutuksen järjestäjän tasolla rahoitukseen vaikuttavat myös tulosrahoitus ja tasauskertoimet Rahoitettava koulutusaika opintojen laajuutta vastaava aika (ei pidennystä)
Porrastetut koulutukset, amm. peruskoulutus Koulutusala Koulutus, koulutusalan hinta Korotus % 2. Kulttuuriala 11 740,94 e Musiikkialan perustutkinto 40 5. Tekniikan ja liikenteen ala 11 307,76 e Elintarvikealan perustutkinto 35 Merenkulun perustutkinto 25 Logistiikan pt, kulj.palv.autonkuljettaja 35 Logistiikan pt, linja-autonkulj. ja yhdistelmäajoneuvonkulj. 70 Lentokoneenasennuksen pt 55 Rakennusalan pt, maanrakennuskoneenkulj. 70 6. Luonnonvara- ja ympäristöala 15 852,64 e Metsäalan pt, metsäkoneenkulj. 90 Muu metsäalan pt 40 Hevostalouden pt 25 7. Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 9 267,18 e Liikunnanohjauksen pt 55 Kaikki alat 11 131,17 e Erityisopetus 47
OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Esimerkki rahoituksesta: yhdistelmäajoneuvonkuljettaja ja linja-autonkuljettaja Tekniikan ja liikenteen alan yksikköhinta Porrastus +70% 11 307,76 e + 7915,43 e 19 223,19 e -Tasauskerroin 1 0,8836 16 985,61 e -Tasauskerroin 2 0,976533 16 587,01 e -Tulosrahoitusvähennys 0,97 *) 16 089,40 e Yhden opiskelijan vuoden rahoitus 16 089,40 + koulutuksen järjestäjän tulosrahoituksen osuus *) ei koske ns. erityisoppilaitoksia ja oppilaitoksia, joilla on alle 45 opiskelijaa tulosrahoituksen tarkastelujoukossa
Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus 2012 Tulosrahoituksen osuus 3 % Tulosrahoitusta saa 4/5 tulosindeksin laskennassa mukana olevista Oppilaitosmuotoinen 1. ops-perusteinen ammatillinen peruskoulutus 2. näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus Oppisopimuskoulutus 1. ops-perusteinen ammatillinen peruskoulutus 2. näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus Jos tulosrahoituksen osuus ylittää 10 %, ylittävästä osuudesta saadaan 33 %
Mittarit, vuoden 2012 tulosrahoitus Vaikuttavuusmittari (90%) 20.9.2006 opiskelleiden tilanne vk 52/2009 (oppilaitosmuotoinen opetussuunnitelmaperusteinen amm. peruskoulutus) Vuonna 2006 opiskelleiden tilanne vk 52/2009 (oppisopimusmuotoisena ja näyttötutkintoon valmistavana toteutettava amm. peruskoulutus) Henkilöstön kehittämismittari (3%) vuoden 2010 tiedot Pätevien opettajien osuus (7%) 31.12.2010
Miten rahoitus määritellään 3 Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksena (useimmiten näyttötutkintona) rahoitetaan tilastointipäivinä (20.1. ja 20.9.) voimassa olevien oppisopimusten lukumäärän perusteella (aritmeettinen keskiarvo) Päätoimisuuden vaatimus, vähintään 25 tuntia viikossa Rahoitukseen EI vaikuta koulutusala eikä erityisen kalliita koulutuksia oteta huomioon Erityisen tuen tarve korottaa rahoitusta Rahoitettava koulutusaika on oppisopimuksen voimassaoloaika eli opintojen laajuutta vastaava aika Yksikköhinta 7 027,11 e
Miten rahoitus määritellään lisäkoulutuksessa 1 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot valmistava koulutus oppilaitosmuotoisena Rahoitetaan valmistavan koulutuksen laajuuden mukaan opiskelijatyövuosien perusteella Opiskelijan tekemä opiskelutyö henkilökohtaisen suunnitelman mukaan lasketaan suoritteeksi. 7 tuntia päivässä ja 190 päivää vuodessa = 1 OTV Rahoitukseen vaikuttaa myös tulosrahoitus Rahoitus kattaa myös tutkintotilaisuuksien kustannukset Opiskelijoilta/työnantajilta peritään maksuja
Miten rahoitus määritellään lisäkoulutuksessa 2 Ammatillinen, ei-tutkintotavoitteinen koulutus oppilaitosmuotoinen koulutus Rahoitetaan valmistavan koulutuksen laajuuden mukaan opiskelijatyövuosien perusteella Opiskelijan tekemä opiskelutyö henkilökohtaisen suunnitelman mukaan lasketaan suoritteeksi. 7 tuntia päivässä ja 190 päivää vuodessa = 1 OTV Rahoitukseen vaikuttaa myös tulosrahoitus Valtionosuus on omaehtoisessa koulutuksessa 85,60 ja henkilöstökoulutuksessa 47,23 prosenttia Opiskelijoilta/työnantajalta peritään maksuja
Ammatillisen lisäkoulutuksen hintakertoimet Hintaryhmä Koulutus Kerroin Yksikköhinta (alv:ton) 1 humanistinen ja kasvatusala 0,9 10 018,05 2 kulttuuriala 1 11 131,17 3 yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 0,8 8 904,94 4 luonnontieteiden ala 0,9 10 018,05 5a tekniikan ja liikenteen ala (myös 5d liikenneopettajakoulutus) 1 11 131,17 5b puutavaran autonkuljetus, maarakennusala, ajoneuvonosturinkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, linja-autonkuljettaja sekä lentoasemapalvelu ja ammattisukeltaja 1,8 20 036,11 6a luonnonvara- ja ympäristöala 1,1 12 244,29 6b metsäkoneenkuljettaja 1,8 20 036,11 7a sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 0,9 10 018,05 7b kuntoutus- ja liikunta-ala sekä sairaankuljettaja, optiikkahioja, jalkojenhoito, puhevammaisten tulkkipalvelu ja kipsimestari 1 11 131,17 8 matkailu-, ravitsemis- ja talousala 0,9 10 018,05 9 muu kuin näyttötutkintoon valmistava koulutus 0,8 8 904,94 erityisopetus 0,5 5 565,59
Miten rahoitus määritellään lisäkoulutuksessa 3 Ammatti- tai erikoisammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena rahoitetaan tilastointipäivinä (20.1. ja 20.9.) voimassa olevien oppisopimusten lukumäärän perusteella (aritmeettinen keskiarvo) Päätoimisuuden vaatimus, vähintään 25 tuntia viikossa Rahoitukseen EI vaikuta koulutusala eikä erityisen kalliita koulutuksia oteta huomioon Erityisen tuen tarve korottaa rahoitusta Rahoitukseen vaikuttaa myös tulosrahoitus Rahoitettava koulutusaika on oppisopimuksen voimassaoloaika eli opintojen laajuutta vastaava aika Yksikköhinta 3 268,70 e
Miten rahoitus määritellään lisäkoulutuksessa 4 Ei-tutkintotavotteinen ammatillinen lisäkoulutus oppisopimuskoulutuksena rahoitetaan tilastointipäivinä (20.1. ja 20.9.) voimassa olevien oppisopimusten lukumäärän perusteella (aritmeettinen keskiarvo) Päätoimisuuden vaatimus, vähintään 25 tuntia viikossa Rahoitukseen EI vaikuta koulutusala eikä erityisen kalliita koulutuksia oteta huomioon Erityisen tuen tarve korottaa rahoitusta Rahoitukseen vaikuttaa myös tulosrahoitus Rahoitettava koulutusaika on oppisopimuksen voimassaoloaika eli opintojen laajuutta vastaava aika Yksikköhinta 2 360,73 e
Tulosrahoitus ammatillisessa lisäkoulutuksessa 2012 Tuloksellisuuden määräytymisperusteena suoritetut tutkinnot Tulosrahoituksen osuus enintään 3 % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta Tuloksellisuusrahoitus lasketaan erikseen oppilaitos- ja oppisopimusmuotoiseen koulutukseen Vuoden 2012 tulosrahoitusta laskettaessa on käytetty vuosien 2009 ja 2010 keskiarvotietoja
Perustason ammattipätevyys ja jatkokoulutus Perustutkintotavoitteinen koulutus (tietyt tutkinnot) sisältää perustason ammattipätevyyden edellyttämän koulutuksen ja siten tulee rahoitetuksi peruskoulutuksen rahoituksella (joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena). Jatkokoulutuspäivät lähtökohtaisesti rahoitetaan yrityksen täydennyskoulutuksena yksityisellä rahoituksella Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen osana voidaan myös järjestää jatkokoulutuspäiviä (ei voi olla koulutuksen lähtökohta) ja siten voi tulla rahoitetuksi osana lisäkoulutuksen rahoitusta