Päätös Nro 243/2013/1 Dnro ESAVI/709/04.08/2010 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 27.11.2013 ASIA Päätös Ekokem-Palvelut Oy:n ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee hiekanpesu- ja vedenerotuslaitoksen toiminnan olennaista muuttamista ja ympäristöluvan No YS 408, 17.4.2003 lupamääräysten tarkistamista, Espoo. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Ekokem-Palvelu Oy PL 181 11101 RIIHIMÄKI Y-tunnus: 1604947-4 LAITOS JA SEN SIJAINTI Hiekanerotuskaivo-, rasvanerotuskaivo- ja öljynerotuskaivojätteen sekä öljyisten vesien käsittelylaitos Läntinen teollisuuskatu 30, 02920 Espoo Kiinteistö: 49-81-7-21 Kiinteistön omistaja: Norsulandia Oy, Läntinen teollisuuskatu 15 C, 02920 Espoo ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 22.12.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) Ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 f) ja g) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskuksen 17.4.2003 Lehile Oy:lle myöntämä ympäristölupa No YS 408, joka koskee hiekanpesu- ja vedenerotuslaitoksen toimintaa. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa 19.1.1994 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 27.6.1996) laitoskiinteistö on merkitty teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T). Laitoskiinteistö tontti on merkitty asemakaavassa (hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa 30.1.1980 ja asemankaavanmuutokset 17.6.1992 ja 9.4.2001) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). SIJAINTI JA LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET Laitos sijaitsee Juvanmalmin teollisuusalueen pohjoisosassa. Mäenharjanteen päällä sijaitseva tontti rajoittuu länsipuolelta mäenjyrkänteeseen, josta alkaa Niipperinkallioiden lähivirkistysalue (VL). Laitoksesta katsoen lännessä, lähivirkistysalueen takana noin 150 metrin päässä tontista, täysikasvuisen kuusikkometsän takana, sijaitsee Niipperin omakotitalovaltainen asuinalue. Niipperin päiväkoti sijaitsee laitoksen eteläpuolella noin 600 metrin etäisyydellä. Samalla etäisyydellä laitoksen länsipuolella sijaitsee Niipperin koulu. Juvanpuiston koulu sijaitsee laitoksen eteläpuolella noin 700 metrin etäisyydellä. Laitoksen lähinaapurissa on kuljetus- ja maanrakennusliikkeiden varikkoja varastotoimintaa sekä autohuolto- ja autohajottamotoimintaa. Tankkausasema on välittömästi kiinteistön vieressä ja se on erikseen viemäröity. Naapurihallissa on Lehile Oy:n korjaamotoimintaa. Eteläpuolella on mm. Icopal Oy:n kattohuopatehdas (Läntinen teollisuuskatu 10) ja Jyrki Rauhala Oy:n paperinkeräyshalli (Läntinen teollisuuskatu 19). YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Luonnonsuojelualueet Myllypuron lehtokorpilaakson luonnonsuojelualue (YSA204852) sijaitsee laitoksesta luoteeseen noin 800 metrin etäisyydellä. Luonnonsuojelualue on perustettu Uudenmaan ympäristökeskuksen 10.6.2009 antamalla päätöksellä LUO 497. Vantaan kaupungin puolella, noin 1 000 metriä laitoksesta itään sijaitsevat Timmermalmin luonnonsuojelualue sekä Österbackenin pähkinäpensaslehdon suojelualue.
3 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilman laatu Maaperän tila Pohjaveden tila Hulevedet ohjataan öljynerottimen kautta kiinteistön länsirajalle metsän reunaan. Niipperin virkistysalueeseen kuuluvalta metsäalueelta sadevedet ohjautuvat länteen, Myllypuroon, josta ne kulkeutuvat edelleen Vanhankartanonpuroon ja siitä edelleen Pitkäjärveen. Lupakiinteistöllä ei ole tehty kyseiseen toimintaan liittyviä ilmanlaatuselvityksiä. Juvanmalmi III:n asemakaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan ns. Bodomin rapakivigraniittialueeseen. Kiinteistö sijaitsee noin tasolla +51 +52 metriä merenpinnan yläpuolella. Kiinteistön maanpinta viettää suhteellisen tasaisesti länttä kohden. Aivan tontin länsireunalla maanpinta laskee jyrkästi tasolta noin tasolta +51 metriä tasolle noin +45 metriä. Rinne tontin länsipuolella laskee tasolle noin +35 metriä asti. Espoon kaupungin maaperäkartan mukaan kohde on kallioista aluetta, jossa maapeitteen paksuus on 0 1 metriä. Huhtikuussa 2013 kiinteistöllä tehdyssä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettiin kohteen maaperän olevan pääasiallisesti louhetta, jonka alla on kalliopinta. Kalliopinta todettiin kahdessa tutkimuspisteessä tontin keskialueella 2,2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Muissa pisteissä tontin läntisellä puolella kalliopintaa ei todettu 5 metriä syvissä kairauksissa. Tutkimustulosten ja viitearvovertailun perusteella kohdealueella ei ole pilaantunutta maata. Kohteessa ei tutkimustulosten perusteella ole pilaantuneen maaperän kunnostustarvetta. Laitoskiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Metsämaan I luokan pohjavesialue (0104903) sijaitsee laitosalueelta noin 2,5 kilometriä pohjoiseen. YLEISKUVAUS Toiminnanharjoittajan muutos lupakäsittelyn aikana Ekokem-Palvelut Oy on ostanut Lehile Oy:n hiekan- ja rasvanerotteluliiketoiminnan sekä siihen liittyvät laitteet. Kaupan yhteydessä Ekokem- Palvelut Oy:stä tuli Uudenmaan ympäristökeskuksen 17.4.2003 Lehile Oy:lle myöntämän ympäristöluvan No YS 408 haltija. Myös HSY Veden teollisuusjätevesisopimus (10.10.2012) siirtyi Ekokem-Palvelut Oy:n nimiin.
4 Toiminta Muutokset toiminnassa Laitoksen toimintoihin kuuluvat viemärien ja kaivojen puhdistamisen yhteydessä syntyvän hiekkapitoisen jätemateriaalin pesu sekä rasvanerotuskaivoissa syntyvän jätteen sisältämän rasvan erotus. Toimintaan sisältyy myös prosesseissa syntyvän jäteveden esikäsittely ennen yleiseen viemäriin johtamista. Laitoksella on lupa ottaa vastaan sadevesikaivojen hiekanerotuksessa syntyviä jätteitä sekä vastaavia materiaaleja maksimissaan noin 12 000 t/a ja rasvanerotuskaivojen jätettä maksimissaan noin 10 000 t/a. Jätteitä kerätään noin 100 kilometrin säteeltä laitoksesta, lähinnä Uudeltamaalta. Laitoksella on lupa vastaanottaa kuormia arkisin klo 7.00 18.00. Pääosa vastaanotetuista jätteistä tulee laitokselle Eerola-Yhtiö Oy:öön kuuluvilta yrityksiltä. Laitokselle otetaan vastaan myös muiden ympäristöhuoltoalan yrityksien sadevesi- ja viemärihiekkoja. Vuonna 2011 laitokselle otettiin vastaan ympäristöluvan mukaisia jätteitä noin 8 000 tonnia. Sadevesikaivohiekan käsittelyprosessi sekä rasvajätteen käsittely tapahtuu normaalin työpäivän aikana, jolloin prosesseja valvoo 1 2 prosessimiestä. Myös öljyisten jätevesien esikäsittelyprosessia ja jätteiden vastaanottoa hoitaa yhdessä vuorossa 1 2 prosessimiestä. Muina aikoina öljyisen veden käsittely ja puhdistus tapahtuu täysin automaattisesti, ja puhdistusprosessi on käynnissä vuorokauden ympäri kaukovalvonnan alaisuudessa. Hakija on ilmoittanut 18.9.2013 toimittamassaan täydennyksessä, että laitokselle ei tule Ex-suojattua säiliötä. Ekokem-Palvelut Oy:n tarkoituksena on jatkaa laitoksen nykyistä toimintaa. Lisäksi yritys hakee uutta lupaa öljyisten vesien sekä kiinteistöjen öljynerottimien vesien käsittelyyn, vastaanottoon ja välivarastointiin. Laitokselle on tarkoitus vastaanottaa öljyisiä vesiä maksimissaan 10 000 tonnia vuodessa. Laitos toimii arkisin pääasiassa klo 6.00 18.00 (miehitys paikalla), jolloin laitokselle otetaan vastaan kuormia. Öljyiset vedet tulevat pääsääntöisesti Uudenmaan kiinteistöjen öljynerotuskaivoista. Öljyisten vesien varastointi ja esikäsittely tapahtuisi samassa rakennuksessa Espoon Juvanmalmin teollisuusalueella, jossa nykyisin sijaitsee sadevesihiekan ja rasvakaivojätteen käsittely. Tulevan öljyisten vesien esikäsittelylaitoksen tiloissa toimii nykyisin Eerola-Yhtiöt Oy:n autojen huolto.
5 LAITOKSEN TOIMINTA Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet Laitokselle vastaanotetaan seuraavia hiekan- ja rasvanerotuskaivojen jätteitä: Sadevesikaivohiekat, viemärihiekat, leikkihiekat, pesupaikkojen öljyttömät hiekat, jätevedellä pilaantuneet maaainekset, savi- ym. hiekkapitoiset jätteet ja muut hiekkapitoiset jätteet Rasvakaivolietteet, rasva-/jätevesisaostuma Jätelaji (kuvaus jätteestä) Jätekoodi Ympäristölupapäätöksen No YS 408/17.4.2003 mukainen määrä [t/a] Toteutunut määrä vuonna 2011 [t] 20 03 06 12 000 7 033 20 03 06 10 000 480 Laitokselle vastaanotetaan seuraavia öljynerotuskaivo- ja muita öljyisiä jätteitä: Jätelaji Jätekoodi Määrä [t/a] Maksimivarasto ja varastointipaikka Viemäriverkossa olevien öljynerotuskaivojen vesiä ja lietteitä Kiinteistöjen hiekanerottimien ja öljynerottimien kiinteät ja nestemäiset jätteet Pilssivedet 13 05 01* 13 05 02* 13 05 03* 13 05 06* 13 05 07* 13 05 08* 19 08 10* 13 04 10 000 75 t metalliset varastosäiliöt, 3 kpl, a 25 m 3, varikkohallissa Vastaanotto ja tarkastaminen Tulevat jätekuormat punnitaan, tarkastetaan aistinvaraisesti ja kirjataan vaakaohjelmistoon jätelajeittain. Jätteen tuojalle annetaan tosite, josta ilmenee tositteen numero, kellonaika, auton rekisterinumero, jätteen laatu sekä nettopaino. Laitokselle jää kuormista samat tiedot, jotka ilmenevät tuoteraportista.
6 Hiekanpesuprosessi Rasvanerotusprosessi Hiekanpesuprosessi koostuu muun muassa seuraavista kokonaisuuksista: - vastaanotto- ja varastokaukalot - pesurumpu ja karkean materiaalin seulonta - mineraalien ja orgaanisten aineiden erottelulaitteisto - orgaanisen aineksen ja veden erottelulaite - eri prosessivaiheita yhdistävät putkistot ja syöttökuljettimet. Hiekanpesuprosessissa loka-autolla kerätty vesipitoinen hiekanerotuksessa syntyvä jäte puretaan varikkohallin sisällä kahteen metallirakenteiseen vastaanotto- ja varastosiiloon, jotka kumpikin ovat tilavuudeltaan noin 30 m 3. Siiloista materiaali syötetään ruuvikuljettimella tai pumppaamalla pesurumpuun. Hiekka ja sora irrotetaan painepesulla suurten partikkeleiden pinnalta. Suuret partikkelit kulkeutuvat ulos rummun yläpäästä jätelavalle. Hienojakoinen hiekka, sora ja orgaaninen aines seuloutuvat jatkokäsittelyyn. Hienojae ohjataan pumppaamalla pesu-/lajittelulaitteeseen, jossa epäorgaaninen aines, kuten hiekka ja sora, erotetaan. Jäljelle jäänyt märkä orgaaninen aines pumpataan edelleen laitteeseen, jossa orgaaninen aines erotellaan mekaanisesti vedestä, kuivataan ja ohjataan kuljetinta myöten kuljetuskonttiin. Prosessivettä kierrätetään mahdollisimman paljon. Hiekanpesuprosessissa kuluu puhdasta vesijohtovettä noin 100 m 3 /a. Prosessivesi ohjataan jäteveden käsittelyn ja öljynerotuskaivon kautta viemäriin varikon liittymästä. Hiekanpesuprosessin kapasiteetti on noin 12 000 t/a. Rasvanerotuskaivojäte käsitellään välppäyksellä ja jäteveden käsittelylaitteistolla. Laitokselle tuotu rasvanerotuskaivoista kerätty vesipitoinen rasvanerotuskaivojäte puretaan vastaanottokaukaloon, joka on tilavuudeltaan noin 20 m 3. Vastaanottokaukalosta jäte pumpataan kahteen varastosäiliöön, joiden yhteistilavuus on noin 100 m 3. Varastosäiliöistä jäte johdetaan välppäykseen, jossa suuremmat kiinteät epäpuhtaudet poistetaan ja johdetaan jätesäiliöön. Välppäyksen jälkeen rasvavesi ohjataan erottelusäiliöön, jossa suurin osa rasvasta erotetaan jätevedestä. Lopuksi rasvavesi johdetaan kahteen sarjassa olevaan jäteveden puhdistusyksikköön, jossa rasvan erottuminen vedestä jatkuu. Rasvanerotusprosessin kapasiteetti on noin 10 000 t/a. Hiekanpesun ja rasvanerotuksen jätevesien käsittelyprosessit Hiekanpesu- ja rasvanerotusprosesseissa syntyvät jätevedet esikäsitellään toisistaan erillään ennen yleiseen viemäriin johtamista. Laitoksessa on käy-
tössä yhteensä kolme puhdistusyksikköä, joista suurikapasiteettisin on kytketty hiekanpesuprosessiketjuun ja kahta pienempää käytetään rasvanerotuksen yhteydessä. Kuhunkin puhdistusyksikköön kuuluu muun muassa saostus-, ph:n säätö- ja flokkauskemikaalien säiliöt ja syöttölaitteet, flokkausreaktori sekä flotaation ja selkeytyksen sisältävä yksikkö. Jätevesi ohjataan flokkausreaktoriin, jossa veden ph säädetään saostuskemikaalin ja flokinmuodostuksen kannalta optimaaliseksi. Flokkausreaktorissa tapahtuu myös mahdollisen saostuskemikaalin ja polymeerin lisäys. Vesitekniikan tarpeisiin suunnitelluilla polymeereillä voidaan muun muassa tehostaa flokinmuodostusta ja edelleen jäteveden kiintoaineen ja kolloidisen materiaalin erottumista prosessissa. Tämän jälkeen jätevesi johdetaan flotaatiosäiliöön, jossa moniportaisella kiertopumpulla ja kompressorilla veteen johdetaan mikroilmakuplia. Ilmakuplilla vedestä erotetaan osa muun muassa öljyä ja rasvaa sisältävästä kiintoaineesta ja kolloidisessa muodossa olevista epäpuhtauksista. Kiintoaineflokit nousevat pintaan flotaatiosäiliössä ja muodostavat kelluvan kerrostuman, joka ohjataan ketjulaahaimella poistokouruun. Erottumista tehostetaan flotaation jälkeen lamelliselkeytyksellä, jossa jäljelle jääneet kaasuflokit kasaantuvat lamelliselkeyttimen kallellaan olevien levyjen alapinnalle ja laskeutuva kiintoaine levyjen yläpinnalle. Levyiltä kiintoaine liukuu omalla painollaan lietetaskuun, josta se poistetaan. Flotaation ja selkeytyksen jälkeen jätevesi ohjataan öljyn- ja rasvanerotuskaivoon, joka on varustettu koalisaattorilla. Koalisaattorissa vesi kulkeutuu kennomaisen suodattimen läpi, mikä tehostaa öljynerotuskaivon toimivuutta. Osa selkeytetystä vedestä käytetään uudelleen flotaatiosäiliössä ilmaa sisältävänä painevetenä (dispersiovesi). Sekä rasvanerotus- että hiekanpesuprosesseissa syntynyt jätevesi käsitellään samankaltaisella puhdistustekniikalla. Kummankin prosessin jäteveden puhdistusyksiköistä tulevan veden laatua valvotaan. Jätevesivirrat yhdistetään ennen öljynerotuskaivoa. Vuonna 2009 syntyi viemäröitäviä jätevesiä noin 5 200 m 3 ja vuonna 2011 noin 3 600 m 3. Öljyisten vesien käsittelyprosessi Laitokselle tullaan ottamaan vastaan ainoastaan kiinteistöjen öljynerotuskaivojen vesiä ja sakkoja. Laitokselle ei oteta vastaan teollisuuslaitoksien öljyisiä vesiä. Asiakkaan luokse saavuttuaan säiliöauto imee kiinteistön öljynerottimen koko nestesisällön ja tuo sen sellaisenaan laitokselle. Öljynerotuskaivoista loka-autolla kerätyt kuormat puretaan varikkorakennuksen sisällä olevaan metalliseen vastaanottokaukaloon, jossa jäte myös punnitaan. Öljyisten vesien vastaanotto, esikäsittely ja varastointi tapahtuu samassa rakennuksessa kuin hiekanpesulaitos, mutta toimii kokonaan erillisenä prosessina. 7
Varastosäiliöt Kemikaalien varastointi Muut rakenteet Vastaanottokaukalossa öljyinen vesi ja kiintoaines erotellaan toisista mekaanisesti ja painovoiman avulla. Öljyinen vesi pumpataan varastosäiliöön odottamaan jatkokäsittelyä ja kiintoaines siirretään vastaanottokaukalosta ruuvikuljettimella omaan varastokonttiin odottamaan toimittamista käsittelyyn Ekokem Oy Ab:n Riihimäen käsittelylaitokselle. Metallinen umpinainen kiintoaineksen varastokontti, noin 10 m 3, sijaitsee käsittelyrakennuksen ulkoseinustalla katoksen alla. Varastosäiliöön pumpattu öljyinen vesi esikäsitellään monivaiheisessa vedenpuhdistusyksikössä, jossa öljyisestä vedestä poistetaan kiintoaines, hiilivety-yhdisteet sekä raskasmetallit. Vesienkäsittelyprosessi toimii itsenäisesti automaation ohjaamana vuorokauden ympäri kaukovalvonnan kautta. Prosessissa puhdistettu vesi ohjataan samaan viemäriliitokseen kuin hiekanpesulaitoksessa syntyvä vesi erillisen tarkastus- ja näytteenottopisteen kautta. Erillistä öljynerotinta ei tarvita, koska öljyisten vesienkäsittelylaitoksella käsitellyn veden puhdistustaso on parempi kuin öljynerottimella saavutettavissa oleva taso. Käsittelylaitoksella on kalvosuodatin, ioninvaihdin ja aktiivihiilisuodatin ennen viemäröintiä. Öljyisten vesien esikäsittelyssä ei käytetä kemikaaleja. Nykyisen hiekan- ja rasvanerotuslaitoksen säiliöt ovat pinta-asennettuja. Niissä tapahtuvat mahdolliset nestevuodot ohjautuvat kellarintilan betonilattialle ja sieltä edelleen öljynerottimien kautta viemäriin. Öljyisten vesien esikäsittelyn säiliöt ovat myös pinta-asennettuja ja laitostilasta ei ole viemäröintiä lainkaan. Uudessa laitoksessa ei voi tapahtua hallitsematonta viemäriin johtumista, vaan vuotaneet nesteet jäävät erilliseen turva-altaaseen, jonka tilavuus on riittävä säiliöissä olevalle nesteelle. Turva-allas koostuu betonista valetuista seinistä, jotka on pinnoitettu varastoitavia nesteitä kestävällä muovilla. Hiekanpesussa ja rasvanerotuksessa käytetään tavanomaisia vedenpuhdistuskemikaaleja, kuten alumiinisulfaattia, ferrosulfaattia sekä natriumhydroksidia. Kemikaalit varastoidaan liuosmaisina muovisissa 1 000 litran kemikaalikonteissa. Kerralla varastoitava määrä on noin 1 000 litraa kutakin yhdistettä. Ferrosulfaatti on 200 litran muoviastiassa ja jauhemaiset polymeerit säkeissä. Varikolla ei varastoida suuria määriä muita kemikaaleja. Kemikaalit varastoidaan laitoksen sisätiloissa. Rakennus on salaojitettu rakennuksen reunoilta. Salaojavedet johdetaan tontin länsipuolella olevaan mäenrinteeseen. 8
9 Aggregaatti Aggregaatti sijaitsee käsittelyrakennuksen alakerrassa erillisessä huoneessa melun vaimentamiseksi. Aggregaatin pakokaasut johdetaan pakoputkea myöten rakennuksen ulkoseinälle. Pakoputken pää sijaitsee rakennuksen harjakorkeudella. Polttoaineiden varastointi Laitoksen alueella ei ole omaa polttoaineiden jakelupistettä eikä alueella varastoida polttoaineita. Aggregaatin tarvitsema polttoöljy tulee säiliöautokuljetuksina ja tankataan kohteessa kahteen 1 500 litran säiliöön. Aggregaatin polttoainesäilöt ovat kaksoisvaipalliset ja ne sijaitsevat käsittelyrakennuksen alakerrassa aggregaatin viereisessä tilassa. Polttoainesäiliöiden vuototapauksissa polttoaine ei pääse rakennuksesta viemäriin eikä maastoon. Vedenhankinta ja viemäröinti Liikenne Laitos on liitetty HSY Veden vesi- ja viemärijärjestelmään ja yhtiöllä on sopimus HSY Veden kanssa (10.10.2012). Voimassa oleva sopimus koskee sadevesikaivo- ja viemärihiekkojen pesusta sekä rasvanerotuskaivojen rasvan erotuksesta syntyvien esikäsiteltyjen vesien viemäröintiä. Ekokem-Palvelut Oy on ilmoittanut tekevänsä uuden teollisuusjätevesisopimuksen HSY:n kanssa öljyisten vesien esikäsittelyssä puhdistetun veden johtamiselle viemäriin. Laitoksella syntyvät jätevesivirrat yhdistetään ennen HSY Veden viemäriin johtamista. Nykyisin laitokselle liikennöi arkisin 20 25 kuorma-autoa. Öljyisten vesien vastaanotto lisää raskasta liikennettä noin 14 kuorma-autolla päivässä. Liikennöinti tapahtuu laitoksen toiminta-aikana ma pe klo 6.00 18.00. Viikonloppuisin, juhlapyhinä ja yöllä kuorma-autoliikennettä on satunnaisesti, lähinnä päivystystehtäviin liittyviä kuljetuksia. Liikenne ohjataan Kehä III:lta kulkemaan Juvan teollisuuskadun kautta Juvantielle ja siitä Läntiselle teollisuuskadulle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hiekanpesussa ja rasvan erotuksessa käytetään alan uusinta tekniikkaa. Prosessivesien puhdistuksessa hyödynnetään samoin alan uusinta tekniikkaa muun muassa flotaatiotekniikkaa öljyisen- ja rasvaisen veden puhdistuksessa. Prosessitiloissa syntyvät hajut käsitellään otsonointitekniikalla. Hiekkapesun ja rasvanerotuslaitteiston käyttämä sähköntarve on vähäinen.
Energian kulutus Öljyisen veden puhdistuksessa käytetään alan uusinta tekniikkaa. Prosessitiloissa syntyvät hajut käsitellään aktiivihiilellä. Prosessin käyttämän sähkötehon tarve on vähäinen. Öljyisten vesien esikäsittely vähentää lokaautojen kuljetuksia noin 150 000 200 000 kilometrillä pääkaupunkiseudun ja Ekokem Oy Ab:n Riihimäen laitoksen välillä ja dieselin kulutusta noin 60 000 litralla vuodessa. Yleisen BAT:n soveltaminen laitoksella: 1. Laitoksella on otettu käyttöön ympäristöasioiden hallintajärjestelmä 2. Laitoksella on käytössä laatujärjestelmä, jossa on määritelty asianmukaiset työtavat ja henkilökunnan jatkuva koulutus 3. Laitokselle vastaanotettavan jätteen laatua tarkkaillaan ja siitä on olemassa esihyväksyntämenettely 4. Laitokselle on käytössä näytteenottomenetelmät mm. vastaanotetun ja lähtevän materiaalin laadun seurantaan 5. Laitoksella voidaan selvittää jälkikäteen eri jätteiden syntyperä 6. Jätteiden määrää ja haitallisuutta vähennetään käsittelemällä jätteet ennen loppusijoitukseen (luvan omaava vastaanottaja) ohjaamista ja erottamalla hyötykäyttöön kelpaavat jätteet, jotka pidetään toisistaan erillään käsittelyn kaikissa vaiheissa. 7. Jätteet pyritään ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte materiaalina ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte energiana 8. Vaaralliset jätteet varastoidaan säiliöissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tai katetuissa tiloissa vesitiiviillä alustalla, joka estää jätteiden pääsyn maaperään 9. Laitteiston ja koneiden päästöjä ja kuntoa seurataan ja tarkkaillaan säännöllisesti. Prosessilaitteille ja säiliöille on laadittu huolto- ja tarkastusohjelma. 10. Vaaralliset jätteet toimitetaan käsittelyyn luvan omaavaan laitokseen 11. Laitoksen sähkönkulutusta seurataan 12. Laitokselle on laadittu pelastussuunnitelma sekä ohjeet työntekijöille toiminnasta onnettomuustilanteissa. Jätteiden käsittelyalueen siisteydestä huolehditaan ja laitosaluetta valvotaan. 13. Melu, ilma- ja vesipäästöt eivät ylitä ohje- eikä raja-arvoja. Eniten melua ja hajua aiheuttavat toiminnot tehdään sisällä halleissa. 14. Jätteiden jatkokuljetuksissa käytetään ajoneuvoja, joissa on matalapäästöiset moottorit. Kuljetuksissa käytetään tilavuudeltaan mahdollisimman suuria kuljetusvälineitä, jolloin ehkäistään ympäristöpäästöjä suhteessa kuljetettuun tonnimäärään. Yhtiö valmistaa itse laitoksen tarvitseman sähköenergian omalla aggregaatilla, joka on teholtaan 250 kw. Laitos käyttää sähköenergiaa noin 50 000 kwh vuodessa. Aggregaatti kuluttaa polttoöljyä noin 18 000 litraa vuodessa. 10
YMPÄRISTÖKUORMITUS, SEN RAJOITTAMINEN JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRIS- TÖÖN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Laitoksen piha-alueen hulevedet (noin 200 m 3 /a) johdetaan betonirenkaista rakennetun ja näytteenoton mahdollistavan öljynerotuskaivon kautta tontin länsireunalla olevaan mäenrinteeseen. Öljyn erottuminen tapahtuu painovoimaisesti. Öljynerotuskaivo on varustettu sulkuventtiilillä. Öljynerottimella ei ole luokitusta. Laitosrakennuksen sisällä sijaitsevat nykyisin hiekanerotus- ja rasvanpoistoprosessien prosessitilat sekä raskaan ajoneuvokaluston huolto- ja korjaamotila sekä pesuhalli, jotka ovat yhteisessä viemärijärjestelmässä. Lattiat ovat betonia ja varustettu lattiakaivoin. Lattiakaivot ovat yhteydessä koalisaattorilla varustettuun öljynerottimeen. Erottimesta jätevedet johdetaan noin 4 m 3 :n näytteenoton mahdollistavaan pumppukaivoon, josta vedet pumpataan edelleen yleiseen viemäriin. Hiekanerotus- ja rasvanpoistoprosessien jätevedet johdetaan yleiseen viemäriin samaa reittiä öljynerotuksen ja pumppukaivon kautta. Viemäröitäviä hiekanerotuksen ja rasvanpoiston prosessijätevesiä muodostuu laitoksen toimiessa täydellä kapasiteetilla yhteensä noin 16 000 m 3 /a. Sadevesihiekan pesussa syntyy täydellä kapasiteetilla toimittaessa jätevettä noin 7 000 m 3 /a ja rasvanerotuksessa noin 9 000 m 3 /a. Vuonna 2011 hiekanerotuksen ja rasvanpoiston prosessijätevesiä muodostui noin 3 600 m 3. Vuosina 2008 2012 laitoksen näytteenottokaivosta NOK3 on otetut vesinäytteet kahdesti vuodessa (vuonna 2011 vain yhdesti). Näytteistä tutkitut ph ja kiintoainepitoisuus ovat olleet teollisuusjätevesisopimuksen mukaisia. Hiekanerotusprosessin jäteveden haitta-ainepitoisuudet eivät ole ylittäneet HSY Veden asettamia raja-arvoja viemäriin johdettavalle jätevedelle. Öljyisiä vesiä sisältävät loka-autokuormat puretaan sisätiloissa säiliöautosta teräksiseen vastaanottokaukaloon. Sisätilojen lattiat ovat vedenpitävää betonia ja purkutilaan tulevat vedet viemäröidään vastaanottokaukaloon. Sisätilan lattian reunoilla on korokkeet estämässä öljyisen veden pääsyn piha-alueelle mahdollisissa vuototilanteissa. Vastaanottokaukalosta lähtien vedenkäsittelyprosessi tapahtuu umpisäiliöissä ja neste kulkee prosessista toiseen metalli- ja muoviputkistoja myöten. Öljyisten vesien puhdistusprosessissa syntyy 7 000 8 000 m 3 puhdistettua vettä vuodessa. 11
Öljyisten vesien esikäsittelyssä puhdistetun veden haitta-aineiden enimmäisarvot ovat seuraavat: 12 Haitta-aine/ominaisuus Raja-arvo Arseeni (As) 0,1 mg/l Elohopea (Hg) 0,01 mg/l Hopea (Ag) 0,2 mg/l Kadmium (Cd) 0,01 mg/l Kokonaiskromi (Cr) 1,0 mg/l Kromi VI (Cr6+) 0,1 mg/l Kupari (Cu) 2,0 mg/l Lyijy (Pb) 0,5 mg/l Nikkeli (Ni) 0,5 mg/l Sinkki (Zn) 3,0 mg/l Tina (Sn) 2,0 mg/l ph-luku 6,0 11,0 Lämpötila Sulfaatti Kokonaissyanidi CN Kokonaishiilivetypitoisuus (C 10 C 40 ) 40 o C 400 mg/l 0,5 mg/l 5 mg/l. Puhdistettu vesi ohjataan samaan viemäriliitokseen kuin hiekanpesulaitoksessa ja rasvanerotuksessa syntyvä vesi erillisen tarkastus- ja näytteenottopisteen kautta. Öljyisen veden puhdistusyksikön suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitu valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 mukaiset kielletyt aineet, joita ei saa päästää viemäriin. Öljyisen veden puhdistuslaitteisto poistaa vedestä valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteessä A listatut viemäröintikiellon piirissä olevat aineet. Viemäriin laskettavien veden käsittelyssä huomioidaan yleisesti ympäristösuojeluasetuksen 36 :n ja 36 a :n mukaiset asiat. Vuototapauksissa sisätiloista ei pääse nesteitä viemäriin tai maastoon. Vuotaneet nesteet jäävät hallin kellaritilaan, joka toimii turva-altaana sekä tulipalotapauksessa sammutusvesien keräilyaltaana. Kellaritilaan mahtuu sammutusvesiä ja varastoitavia nesteitä noin 460 m 3. Vuototapauksessa prosessivesi saadaan nopeasti talteen omalla lokaautokalustolla. Päästöt ilmaan (estäminen) Hiekanerotuskaivo- ja rasvanerotuskaivojätteen käsittelytilaan on rakennettu erikoisilmanvaihto, joka muodostaa käsittelytilaan alipaineen. Jätteiden vastaanottotilasta sekä varsinaisesta käsittelytilasta ilma imetään yhteisen putkiston kautta suodatinlaitteeseen, jossa hajut puhdistetaan otsonointi-
Melu ja tärinä tekniikalla. Rasvanerotusprosessi on kokonaisuudessaan kaasuvirraltaan suljettu huohotusputkia lukuun ottamatta. Huohotusputkien ilma puhdistetaan hajuista erillisellä otsonointilaitteella. Hajunpoistolaitteistoissa käsitelty ilma poistetaan laitoksen katolta. Öljyisten vesien vastaanotto- ja varastohallissa on oma erillinen ilmanvaihto, joka muodostaa käsittelytilaan alipaineen. Nestemäisten jätteiden varastosäiliöistä, ulkoseinustalla olevasta kiinteän jätteen varastokontista sekä kuomien purun ja lastauksen yhteydessä mahdollisesti syntyvät hajut imetään vastaanottotilasta sekä varsinaisesta käsittelytilasta yhteisen putkiston kautta aktiivihiilisuodattimiin. Puhdistettu ilma ohjataan laitoksen katolle. Laitoksen toiminnan asukasviihtyvyyteen liittyvä hajukysely on tehty kerran (vuonna 2007). Asukaskyselyitä ei ole katsottu tämän jälkeen tarpeelliseksi, koska valituksia laitoksen toiminnasta ei ole tullut. Laitoksen toiminnan yhteydessä aiheutuu melua liikenteestä sekä ilmastointikoneista. Kuomien purku ja lastaus tapahtuvat sisätiloissa, eivätkä aiheuta välittömiä meluvaikutuksia. Hiekanpesussa ja rasvanerotuksessa käytettävät prosessilaitteet sijaitsevat sisätiloissa, eivätkä aiheuta välittömiä meluvaikutuksia. Öljyisten vesien painovoimainen erottelu ja pumppaus eivät myöskään aiheuta melua. Laitoksella työskennellään pääasiassa arkisin klo 6.00 18.00. Vesienkäsittelyprosessi toimii itsenäisesti automaation ohjaamana päivittäin vuorokauden ympäri kaukovalvonnan kautta. Jätteiden tuonti ja vienti aiheuttavat raskasta liikennettä Läntisellä teollisuuskadulla. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Pestyä hiekkajätettä syntyy laitoksen toiminnasta noin 5 000 t/a. Vuonna 2011 pestyä hiekkäjätettä syntyi 2 400 tonnia. Pesty hiekka toimitetaan jätteen ominaisuuksien mukaan maarakennuskäyttöön tai muuhun hyötykäyttöön. Hiekanpesuprosessin yhteydessä syntyy välppäysjätettä, joka vastaa ominaisuuksiltaan yhdyskuntajätettä. Se sisältää erilaisia viemäriin joutuneita muovikalvoja, paperia, puupalasia, pieniä metalliromuja jne. Välppäysjäte ei sisällä vaarallista jätettä. Pesuprosessissa välppäysjäte ohjautuu suoraan metalliselle lavalle, joka kuljetetaan Ämmässuon kaatopaikalle. Suurin varastoitava määrä jätteelle on 10 tonnia. Vuonna 2011 välppäysjätettä syntyi 70 tonnia. Hiekanpesuprosessin loppuvaiheessa hiekasta erottuu myös hienoa orgaanista ainesta. Lisäksi flotaatiolaitteesta syntyy orgaanista lietettä. Nämä ainekset ohjataan myös metallisille vaihtolavoille, jotka kuljetetaan 13
HSY:lle tai jollekin muulle luvanvaraiselle laitokselle kompostoitavaksi tai loppusijoitukseen. Vuonna 2011 orgaanista ainesta syntyi 1 200 tonnia. Rasvan erotuksessa syntyy välppäysjätettä noin 1 t/a. Välppäysjäte toimitetaan Ämmässuon kaatopaikalle. Veden erotuksen jälkeen rasvajätettä syntyy noin 500 t/a. Rasva varastoidaan umpinaisessa 20 m 3 :n metallikontissa ja toimitetaan materiaalihyötykäyttöön, biokaasutukseen tai kompostoitavaksi luvanvaraiseen paikkaan, kuten HSY:n Ämmässuon kompostointi-/biokaasulaitokselle tai HSY Veden Viikin jätevedenpuhdistamon biokaasulaitokselle. Käsittelemättömiä rasvaisia jätevesiä ja vesipitoisia hiekkajätteitä varastoidaan laitoksella kerralla maksimissaan noin 150 tonnia. Prosesseissa erotettuja jätejakeita varastoidaan laitoksessa kerralla enintään noin 40 tonnia. Taulukko 1. Käsittelyssä syntyvät jätteet (lähtevät materiaalit hiekanpesun ja rasvanerotuksen jälkeen). Jätelaji (kuvaus jätteestä) Jätekoodi Toteutunut Toimituskohde määrä vuon- na 2011 [t] Pesty puhdas hiekka (0,2 10 mm) 19 02 06 2 400 Maarakennus Pesty kiviaines 19 02 06 170 Maarakennus (yli 10 mm) Hiekkavälppäjäte 19 02 06 70 Loppusijoitus Eroteltu rasva 19 02 06 70 Biokaasutus Rasvavälppäjäte 19 02 06 1 Loppusijoitus Kuivattu liete 19 02 06 1 200 Kaatopaikan peitto Viemäröintikelpoinen vesi 19 02 06 3 600 Jätevedenpuhdistuslaitos 14 Öljyisten vesien esikäsittelyssä syntyvät rejektit varastoidaan varikolla 10 25 m 3 :n umpinaisissa metallisissa säiliöissä sisätiloissa ja toimitetaan Ekokem Oy Ab:n Riihimäen laitokselle. Öljyisten vesien käsittelyprosessissa laitoksella varastoidaan kerralla nestemäistä jätettä ja öljyistä kiintoainesta yhteensä noin 150 tonnia. Varastointia ei tehdä ulkotiloissa lukuun ottamatta vastaanottokaukalosta syntyvää kiintoainesta, joka kuljetetaan kairakuljettimella metallilavalle. Kiinteistön sisäkaivot tarkastetaan ja tyhjennetään 4 kertaa vuodessa. Pihakaivo tarkastetaan kahdesti vuodessa ja tyhjennetään tarvittaessa.
Taulukko 2. Öljyisten vesien esikäsittelyssä laitoksella syntyvät jätteet, niiden määrä, varastointi ja edelleen toimittaminen sekä käsittelymenetelmä. 15 Jätelaji Jätekoodi Määrä, [t/a] Öljynerottimien kiinteät jätteet ja lietteet 13 05 01* 13 05 02* Maksimivarasto ja varastointipaikka 1 000 75 t metallinen varastosäiliö varikkohallissa ja umpinainen metallilava 10 m 3 katoksen alla käsittelyhallin ulkoseinustalla Vastaanottaja ja käsittelymenetelmä Ekokem Oy Ab, ympäristöluvalliset käsittelymenetelmät Öljynerottimen öljy ja öljynerottimien öljyinen vesi Ekokem Oy Ab, ympäristöluvalliset käsittelymenetelmät Ympäristöluvan omaava laitos Ioninvaihtohartsi ja aktiivihiilisuodatuksen hiilet 13 05 06* 13 05 07* 19 08 06* 19 09 04* 1 000 50 t metallinen varastosäiliö varikkohallissa 1 600 l kannellinen jäteastia Muuta jätettä syntyy hyvin vähän. Jäte on siivous- tms. jätettä, joka toimitetaan kiinteistön jätehuollon kautta asianmukaisesti käsiteltäväksi. Kuivatusta lietteestä on tehty yksi kaatopaikkakelpoisuusselvitys vuonna 2004. Päästöt maaperään (estäminen) Laitoksen piha-alue on asfaltoitu. Kuljetuskalustosta johtuvien mahdollisten öljy- ja polttonestepäästöjen torjumiseksi laitokselle on varattu riittävä määrä imeytysainetta. Maaperän pilaantuminen hulevesien kautta on estetty hulevesien keräämisellä ja öljynerotuksella ennen maastoon johtamista. Piha-alueen öljynerotuskaivo on varustettu sulkuventtiilillä. Öljyisten vesien purku ja lastaus tapahtuvat sisätiloissa, joissa lattiarakenteet ovat vedenpitävää betonia. Purkutilaan tulevat vedet viemäröidään vastaanottokaukaloon. Vahinkotilanteita varten lattiat on varustettu reunakorokkeilla. Vastaanottokaukalosta siirrettävä kiintoaines varastoidaan umpinaisella metallilavalla katoksessa, joka sijaitsee välittömästi käsittelyhallin ulkoseinustalla. Metallilavan alla on betonilattia. Kiintoaineksen varastoinnista syntyvät mahdolliset hulevedet johdetaan takaisin vastaanottokaukaloon.
16 Hakijan arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Toiminnan päästöistä ei aiheudu lähiseudun asukkaille terveys- tai viihtyvyyshaittoja. Alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi eikä alueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Hankkeella ei ole vaikutuksia alueelta muodostuvan pohjaveden määrään tai laatuun. Hankkeella ei ole vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön. Hankkeesta ei aiheudu myöskään sellaisia päästöjä ilmaan, maaperään ja pohjaveteen, joilla olisi vaikutuksia ihmisten terveyteen, viihtyisyyteen tai eläimiin ja kasveihin. Hankkeella ei ole melu- ja tärinävaikutuksia. LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu Tulevat jätekuormat punnitaan, tarkastetaan aistinvaraisesti ja kirjataan vaakaohjelmistoon jätelajeittain. Jätteen tuojalle annetaan tosite, josta ilmenee tositteen numero, kellonaika, auton rekisterinumero, jätteen laatu sekä nettopaino. Laitokselle jää kuormista samat tiedot, jotka ilmenevät tuoteraportista. Laitoksen asiakkaat ovat sitoutuneet luovuttamaan jätteen alkuperätiedot Ekokem-Palvelut Oy:lle tarvittaessa. Jokaisesta kuormasta otetaan kokoomanäyte, johon kirjautuu kuorman yksilölliset tiedot. Kuormien näytteitä säilytetään kaksi kuukautta. Vastaanotettavista jätekuormista otetuista näytteistä tehdään tarkemmat analyysit, mikäli erän käsittelyssä ilmenee poikkeavuuksia. Prosesseihin vastaanotettavia materiaalimääriä valvotaan vastaanottokaukaloihin/säiliöihin asennettavilla vaa oilla sekä putkistossa olevilla virtausmittareilla ja säiliöiden pinnan mittauksilla. Prosessimiesten toimenkuvaan kuuluu laitteiden toimivuuden seuraaminen, kemikaalisyötön valvonta sekä mahdollisten vuotojen ja tukosten havainnointi. Öljyisen veden käsittelyprosessi pysähtyy itsestään häiriötapauksessa ja häiriöstä lähtee hälytys laitoksen hoitajalle. Prosessihoitajat pitävät käyttöpäiväkirjaa laitoksen toiminnasta, päästöistä ja jätteistä. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan käyttö- ja päästötarkkailutiedot, raportointia varten tarvittavat tiedot, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat ja toimenpiteet (häiriötilanteet, poikkeuksellisen suuret päästöt, mahdolliset vuodot sekä muut vahingot ja onnettomuudet, niiden torjuta ja ympäristövaikutukset) sekä öljynerotuskaivojen tarkkailu ja tyhjennykset.
17 Päästötarkkailu Aktiivihiilen puhdistustehokkuutta tarkkaillaan mittaamalla suodatukseen tulevan ja suodatuksesta lähtevän ilman hiilivetypitoisuutta kannettavalla PID-mittarilla joka toinen kuukausi. Aktiivihiilen vaihtotarve ilmenee, jos suodatetussa ilmassa havaitaan hiilivetyjä tai aistinvarainen hajukynnys ylittyy. Laitokselta öljynerottimen kautta maastoon johdettavasta hulevedestä otetaan näyte kerran vuodessa ja näytteestä analysoidaan öljyhiilivedyt (C 10 C 40 ). Viemäriin johdettavia vesiä tarkkaillaan omavalvontana kahdesta eri näytteenottokaivosta; hiekanpesusta ja rasvanerotuksesta tuleva jätevesi (NOK3) ja öljyisten vesien käsittelystä syntyvä jätevesi (NOK6). Laitoksella syntyvät jätevesivirrat yhdistetään ennen viemäriin johtamista ja näytteenottokaivosta (NOK1) tutkitaan teollisuusjätevesisopimuksessa määritellyt aineet. Toiminnanharjoittaja valvoo yksikköprosesseista kaivojen NOK3 ja NOK6 kautta viemäröitäviä vesiä omavalvontana siten, etteivät velvoitetarkkailun mukaiset raja-arvot pääse ylittymään. Hiekanpesusta ja rasvan erotuksesta syntyvän viemäröitävän jäteveden laadun omavalvontaseurantaan kuuluu muun muassa neljästi vuodessa otettavat vesinäytteet ja niiden analysointi sekä jäteveden määrän mittaaminen. Näytteet otetaan näytteenottokaivosta (NOK3) yhden vuorokauden virtaamaperusteisena kokoomanäytteenä. Näytteistä analysoidaan ph, johtokyky, BOD 7, COD Cr, kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Kahdesti vuodessa näytteistä analysoidaan kokonaishiilivetypitoisuus (C 10 C 40 ), elintarvikerasvat, kupari, kadmium, lyijy, nikkeli, kromi ja sinkki. Öljyisten vesien esikäsittelyssä syntyvän puhdistetun viemäröitävän veden laatua seurataan omavalvontana näytteenottokaivosta NOK6. Viemäröitävän veden määrää seurataan jatkuvatoimisella mittauksella, jossa analysoitavat parametrit voivat olla esim. ph, johtokyky ja sameus. Näytteet otetaan automaattisesti virtaamaperusteisina kokoomanäytteinä (työvuoron mittainen) neljä kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan raskasmetallit ja öljyhiilivedyt (C 10 C 40 ) sekä HSY Veden edellyttämät VOC-yhdisteet. Öljyisten vesien esikäsittelyn käyttöönottovaiheessa luvan hakija tekee omaa omavalvontatarkkailua sekä käsittelyn laadun tarkkailua tehostetusti käsittelyn lopputuloksen varmistamiseksi ja tarvittavien ajoparametrien säätämiseksi. Käyttöönottovaihe ja tehostettu tarkkailu kestää arviolta 1-3 kuukautta. Laitoksella tuotetulle pestylle hiekalle tehdään perusmäärittely VNA 331/2013 mukaisesti. Perusmäärittelyä varten näytteet otetaan päivittäin kahden viikon jakson aikana. Vastaavuustestaus toteutetaan siten, että hyötykäyttöön lähetettävästä hiekkaerästä tutkitaan öljyhiilivetyjen ja raskasmetallien kokonaispitoisuudet jokaista 500 tonnia kohden. Kaikkia PI-
MA-asetuksen mukaisia haitta-aineita ei tutkita. Näiden analyysien ja asiantuntijalausuntojen perusteella pesty hiekka toimitetaan sen laadun mukaiseen hyötykäyttöön. Loppusijoitukseen tai muuhun ympäristöluvanvaraiseen käsittelyyn toimitetuista hiekanpesun välppäjätteestä, kuivatusta lietteestä tai rasvajätteestä tehdään kunkin käsittelylaitoksen vaatimat analyysit. Jatkokäsittelyyn ympäristöluvanvaraiseen käsittelyyn toimitetuista vesipitoisesta öljystä ja kiintoaineksesta tehdään kunkin käsittelylaitoksen vaatimat analyysit yhdessä käsittelijän kanssa. Yhtiössä noudatetaan ISO 14001-standardin mukaista ympäristönhallintajärjestelmää. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Toiminnanharjoittaja teettää neljän vuoden välein kyselytutkimuksen lähiseudun yrityksille ja asukkaille, kuinka laitoksen toiminta on vaikuttanut heihin. Toiminnanharjoittaja toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskevan raportin, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot: 18 yhteenveto laitokselle toimitetun materiaalin käsittelyssä syntyvän jätteen määrästä ja alkuperästä yhteenveto laitoksella muodostuneista, varastoiduista sekä käsiteltäväksi toimitetuista jätteistä, laadusta, määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta tiedot viemäriin johdettujen jätevesien määrästä ja laadusta sekä suoritetuista huoltotoimenpiteistä selvitys ympäristön kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Kirjanpito Pestyn hiekan toimituksista pidetään kirjaa, josta ilmenee vastaanottaja, purkupaikka, hiekan määrä ja päivämäärä. Toimituksista tehdään vuosittain yhteenveto, josta ilmenee eri vastaanottajat, purkupaikat sekä toimitetut määrät. Ekokem-Palvelut Oy luovuttaa kaikille vastaanottajille hiekasta tehdyn kaatopaikkakelpoisuustestin.
19 Hakijan esitys vakuudeksi Hakija esittää varsinaisen toiminnan aikaiseksi vakuudeksi 40 000 euroa. Vakuuden määrä perustuu varastoitavien jätteiden määrään ja niiden käsittelykustannuksiin. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Laitoksen prosesseista aiheutuvat ympäristö- ja tulipaloriskit ovat vähäisiä. Öljyjen leimahduspiste on korkea ja haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet pidetään alhaisina tehokkaan ilmastoinnin avulla. Prosessiputken tai sen liitoksen rikkoutuessa voi prosessivettä tai öljyistä vettä päästä rakennuksen sisälle noin 2 5 m 3. Laitoksella käytetään SFS-standardiin perustuvia putkia. Myös mahdolliset kuormien mukana tulevat kemikaalit voivat aiheuttaa tulipalo- tai räjähdysriskin laitoksella, mikäli aine pääsee pitkälle käsittelyprosessiin. Kuomien purku tapahtuu kaksivaiheisesti, jossa minimoidaan mahdolliset roiskeet ja nesteen ylivuodot hallin lattialla. Kuorman nestemäinen aines puretaan ensiksi pumppaamalla suoraan varastosäiliöön ja kiintoaines puretaan avaamalla lokasäiliön peräluukku. Jätteiden vastaanoton aikana sekä sadevesihiekan ja rasvankäsittelyn prosessien ollessa käynnissä laitoksella on aina henkilökuntaa paikalla. Muina aikoina automaattisesti toimiva öljyisen veden käsittelyprosessi pysähtyy itsestään häiriötapauksessa ja häiriöstä lähtee hälytys laitoksen hoitajalle. Säiliöiden pinnanmittauksista pystytään muodostamaan hälytystiedot hallitsemattomasta säiliön tyhjenemisestä silloin, kun paikalla ei ole henkilökuntaa. Tämä tieto pystytään välittämään kaukovalvonnassa eteenpäin. Vuototapauksissa neste pystytään rajaamaan viemäriverkon ulkopuolelle käyttämällä lattiakaivon sulkumattoja. Vuototapauksissa sisätiloista ei pääse nesteitä viemäriin tai maastoon, vaan vuotaneet nesteet jäävät hallin kellaritilaan, joka toimii turva-altaana sekä tulipalotapauksessa sammutusvesien keräilyaltaana. Kellaritilaan mahtuu sammutusvesiä ja varastoitavia nesteitä noin 460 m 3. Vuototapauksessa saadaan prosessivesi nopeasti talteen omalla lokaautokalustolla, jota on pysäköitynä käsittelyhallin kiinteistöllä. Vuodot havaitaan altaissa ja säiliöissä heti, koska altaat ja säiliöt seisovat korokkeilla betonilattian päällä. Käsittelytoiminta tapahtuu nestetiiviiksi pinnoitetussa hallissa. Mahdollisten nestevuotojen varalta hallissa on varattuna imeytysaineita. Nestevuotojen pääsy hallin ulkopuolelle on estettävä asianmukaisin lattiakallistuksin. Kaikki säiliöt varustetaan automaattisilla pinnankorkeusmittareilla sekä ylitäytönestimillä. Kaikki viemäröivä vesi lähtee laitokselta pumppujen avulla. Kiinteistöltä ei valu nesteitä viemäriin lappona.
Vahinkotapauksessa voi laitoksen pihalla kuorma-auton hydrauliikkalaitteista päästä valumaan öljyä muutamia kymmeniä litroja. Piha-alueen vedet ohjautuvat öljynerotuskaivon kautta maastoon. Öljyvahingot voidaan torjua laitoksella olevilla imeytysaineilla ja/tai tarvittaessa yhtiön omalla imuautojen kalustolla. Laitoksella on tunnistettu yrityksen ympäristöasioihin liittyvät uhkat. Jätteen vastaanotosta on laadittu kirjalliset ohjeet jätteen tuojille. Yleiset toimet ympäristöriskien torjumiseksi laitoksella ovat koulutus, koneiden riittävä huolto, tuotekehitys ja palontorjuntalaitteiden nopea saatavuus sekä riittävyys. Laitoksen piha-alue on valaistu ja alue on aidattu sekä varustettu tallentavalla kamerajärjestelmä Vuosina 2003 2012 laitoksella ei hakijan mukaan ole ollut ympäristölupaan liittyviä poikkeavia tilanteita. 20 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakija esittää, että erillinen ympäristönsuojelulain 101 mukainen vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta asetetaan ottaen huomioon ympäristönsuojelulain 43 a c :n mukainen vakuus, joka kattaa määrältään myös ne ennalta arvioitavat jätehuolto- sekä toiminnan lopettamiskustannukset, joihin lupapäätöksen mahdollinen kumoaminen tai muuttaminen velvoittaisi ryhtymään. Käyttöön otettavaa hallirakennusta voidaan tarvittaessa käyttää myös muuhun normaaliin liiketoimintaan. Hanke vähentää turhaa kuljetusta ja vähentää näin ympäristöpäästöjä. Päätöksen täytäntöönpanosta ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen purkamalla hallissa olevat käsittelylaitteet ja kuljettamalla varastoidut jätteet muualle käsiteltäväksi, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakija esittää toiminnan aloittamisen vakuudeksi 25 000 euroa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 14.11.2012, 2.1.2013, 18.9.2013, 7.10.2013 ja 7.11.2013.
21 Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupahakemuksesta neuvoteltiin 10.12.2012. Neuvottelumuistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 28.2. 2.4.2013 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja Espoon sekä Vantaan kaupunkien ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Espoon ja Vantaan kaupunkien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Espoon ja Vantaan kaupunginhallituksilta ja HSY Vedeltä. HSY Vesi toteaa 18.3.2013 päivätyssä lausunnossaan, että HSY on tehnyt Lehile Oy:n kanssa teollisuusjätevesisopimuksen 10.10.2012. Aikaisemmat teollisuusjätevesisopimukset, jotka oli tehty Espoon Veden kanssa, olivat vuosilta 2002 ja 2009. Voimassa oleva sopimus käsittää Lehile Oy:n toiminnan, jossa se käsittelee sadevesihiekkoja ja rasvanerotuskaivoihin kertyvää rasvaa ja toiminnan yhteydessä muodostuvaa jätevettä. Teollisuusjätevesisopimukset ovat aina lupaehtojen lisäksi sisältäneet myös jätevesien tarkkailuvelvoitteen, jonka teettämisestä vastaa toiminnanharjoittaja. Aikaisemmissa sopimuksissa se oli kaksi kertaa vuodessa ja voimassa olevassa sopimuksessa neljä kertaa vuodessa. Vuosien 2003 2012 aikana Lehile Oy on toimittanut tarkkailutulokset vesihuoltolaitokselle ainoastaan vuosilta 2006 ja 2008 2010, vaikka asiasta on huomautettu monta kertaa. HSY ja aikaisemmin myös Espoon Vesi ovat hakeneet Lehile Oy:ltä itse yhden tai kaksi näytettä vuosittain. Lehile Oy:n ympäristölupahakemuksessa öljyisten vesien käsittelyprosessi on kuvattu varsin puutteellisesti. Hakemuksessa todetaan, että öljyinen vesi käsitellään monivaiheisessa vedenpuhdistusyksikössä, jossa öljyisestä vedestä poistetaan ennen viemäriin johtamista kiintoaines, hiilivetyyhdisteet ja raskasmetallit. Hakemuksesta ei myöskään käy ilmi, kuinka viemäriin johdettavan veden laatua seurataan. Laitoksen prosessit toimivat kuitenkin automaattisesti kolmessa vuorossa. Tarkkailun historiasta johtuen HSY esittää, että ympäristölupapäätökseen sisällytettäisiin tarkkailuvelvoitteet myös viemäriin johdettavien jätevesien osalta, joita HSY voi tarvittaessa täydentää. Lehile Oy:n toiminnan muutos tulee edellyttämään uutta teollisuusjätevesisopimusta HSY:n kanssa. Ennen uuden sopimuksen allekirjoittamista Lehile Oy:n täytyy tutkimustuloksin osoittaa, että sekä sen nykyisestä toimin-
nasta, että uudesta öljyisten jätevesien puhdistusprosessista viemäriin tulevien jätevesien laatu täyttävät teollisuusjätevesisopimuksen lupaehdot ja HSY:n yleiset viemäriin johdettaville jätevesille asetetut raja-arvot. Teollisuusjätevesisopimuksessa tullaan myös edellyttämään öljyisten vesien käsittelyprosessista viemäriin johdettavan veden laadun jatkuvatoimista mittausta. Mikäli Lehile Oy ei noudata sopimukseen kirjattua tarkkailuohjelmaa ja muita ehtoja, HSY ei voi ottaa jatkossa vastaan yrityksen jätevesiä. Espoon ympäristölautakunta toteaa 28.3.2013 päivätyssä lausunnossaan, että Lehile Oy:n toiminta sadevesihiekkojen ja rasvanerotuskaivovesien käsittelyssä on hyvin tarpeellista, jotta ne saadaan käsiteltyä asianmukaisesti ja jätteet ohjautuvat hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle. Lehile Oy:n hakemus öljyisten vesien käsittelyyn on kannatettava, koska se tuo lisäkapasiteettia ja uusia vaihtoehtoja vaarallisten öljyisten vesien käsittelyyn. Tällaisten jätevesien käsittelypaikkojen lisäämiseen on tarvetta, ettei vaarallisia jätteitä lasketa ympäristöön tai viemäriin tai käsitellä muuten epäasiallisesti. Lyhyemmät kuljetusmatkat myös helpottavat öljyisten vesien ohjautumista kunnolliseen käsittelyyn. Lehile Oy:n toiminnasta ei ole tullut valituksia Espoon ympäristökeskukseen. Nykyisin voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Lehile Oy:n toimintaaika on klo 7 18. Sadevesihiekkojen ja rasvanerotuksen on hakemuksessa ilmoitettu toimivan edelleen klo 7 18. Öljyisten vesien esikäsittelylaitoksen on ilmoitettu toimivan klo 6 18 ja toisessa kohdassa klo 7 18. Koko laitoksen toiminta-ajat on syytä yhtenäistää. Luvassa on varmistettava, että laitoksen tiivisrakenteet estävät haitta-aineiden pääsyn maaperään tai pohjaveteen mahdollisissa vahinkotilanteissa. Kaikki vastaanottoaltaat on tarkastettava puhdistettuina riittävän usein mahdollisten vaurioiden varalta. Hakemuksesta ei käy ilmi sadevesiviemäriin johdettavien vesien eikä maastoon öljynerotuskaivon kautta johdettavien pihavesien kulkeutumisreitti kiinteistöltä vesistöön, joten se on tarpeen selvittää kunnolla. Kiinteistön länsipuolella on kalataloudellisesti arvokas Myllypuro. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa vesistölle. Nykyisin voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Lehile Oy:n on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle (nykyisin Uudenmaan ELY-keskukselle) ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskeva raportti. Näin Lehile Oy hakemuksessaan myös ilmoittaa tekevänsä. Näitä vuosiraportteja ei ole toimitettu useana vuotena Espoon ympäristökeskukseen pyynnöistä huolimatta. Ympäristölautakunta edellyttää, että Lehile Oy toimii lupaehtojen mukaisesti ja toimittaa ympäristöluvan mukaiset raportit jatkossa vuosittain. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa 16.4.2013 päivätyssä lausunnossaan, että Uudenmaan ELY-keskus on joutunut pyytämään Lehile Oy:ltä vuosien 2010 ja 2011 toimintaa koskevia vuosiraportointitietoja 11.9.2012 pidetyllä määräaikaistarkastuksella. Puuttuvat vuosiraportit toimitettiin vasta erillisen 22
kehotuksen jälkeen. Lehile Oy ei ole toimittanut vuoden 2012 toimintaa koskevaa vuosiraporttia määräaikaan mennessä. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että uudessa luvassa tulee antaa riittävät määräykset vuosiraportointitietojen toimittamisesta. Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa laitoksen toiminnasta tai sen olennaisesta muutoksesta. ELY-keskus katsoo, että mahdollinen päätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksen hausta huolimatta. Vantaan ympäristölautakunta toteaa 10.4.2013 päivätyssä lausunnossaan, että lupapäätöksessä tulee huomioida Lehile Oy:n laitoksen sijainti Vantaan kaupungin puolella sijaitsevan Timmermalmin luonnonsuojelualueen läheisyydessä. Timmermalmin 68 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue on edustava ja monipuolinen kokonaisuus, joka sisältää arvokkaita lahopuustoisia kangasmetsiä, lehtoja, kallioita ja soita. Vantaan merkittävin liito-oravien esiintymisvyöhyke on Vantaan länsirajan tuntumassa Herukkapurolta Timmermalmin eteläosiin saakka. Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupapäätöksessä tulee antaa sellaisia määräyksiä öljyisten vesien käsittelystä, että suojelualueelle ei normaalin toiminnan eikä vahinko- tai onnettomuustilanteen seurauksena aiheudu haittaa. Vantaan kaupunki on 6.3.2013 ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa asiasta. Espoon seudun ympäristöterveys -valvontayksikkö on 21.3.2013 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa asiasta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista. Lehile Oy toteaa 3.5.2013 saapuneessa vastineessaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon seuraavaa: Lehile Oy:n seurantatietojen kirjausjärjestelmää ja -käytäntöjä, raportoinnin työnohjausta ja -jakoa sekä menettelytapoja kehitetään siten, että vuosiraporttiin kirjattavat tiedot ovat ajantasaiset ja raportti on toimitettavissa sekä toimitetaan viranomaiselle määräaikaan mennessä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden lausunnon johdosta Lehile Oy tarkentaa vastineessaan viemäröitävän veden laadun seurantaa seuraavasti: 23