Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Samankaltaiset tiedostot
Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

S e l v i t y s o s a : Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja.

Asiakirjayhdistelmä 2015

HE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 78/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

syntyminen, riskien lisääntyminen HE 31/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain 3 a :n muuttamisesta

HE 130/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 232/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIO- ESITYKSEN (HE 207/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 171/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 324/2018 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2019 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 323/2018 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2017 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 206/2005 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 127/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 NELJÄNNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 156/2007 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 NELJÄNNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 131/2007 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Valtion velanhallinnasta

lisätä tilit 1603, 2406, 2407, 2416, 2417, 2471, 2526, 2527, 2528 ja 5111 seuraavasti:

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta

SISÄLLYS. N:o 996. Vuoden 2005 kolmas lisätalousarvio. Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2005 kolmannen lisätalousarvion: TULOARVIOT.

2. Muuttuneet olosuhteet

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

HE 11/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta /2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Valtiontalouden kuukausitiedote

HE 70/2010 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 62/2010 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Valtiontalouden kuukausitiedote

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI

Valtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka

Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista

HE 233/2014 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2014 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 207/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Valtiontalouden kuukausitiedote

Valtiontalouden kuukausitiedote

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Valtiontalouden kuukausitiedote

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista.

Valtiokonttori Määräys Kirjanpidon tilit Liikekirjanpidon tilit

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 128/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 TALOUSARVIOESITYKSEN (HE 59/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

LKP-tili TaKP-tili Debet Kredit ei kirjausta Puh.keskukset ja muut , Ostovelat (T) ,35

Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

Asiakirjayhdistelmä 2014

Investointien rahoitus v

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

HE 332/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 LISÄTALOUSARVIOKSI

Valtiovarainministeriön määräys

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Koetalousarvion rakenne ja JHSsuositukset

Tuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus. Konsernijaosto

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

HE 121/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vakuusrahastosta annetun lain 15 :n muuttamisesta.

Analyysiä vuoden 2010 tilinpäätöksestä. Keskeisiä lukuja ja havaintoja tilinpäätöksen tekemisestä HAUS

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Valtion budjetti. Avoin valtion budjettidata Tutkibudjettia.fi. Budjettiosasto Ennakkobriiffi, Hack the Budget

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 7192/ /2015

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.

ESITYKSEN PÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Nordea Pankki Suomi Oyj

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin EHDOTUS VUODEN 2018 II LISÄTALOUSARVIOON

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

kuukauden liukuva summa. Mrd. 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. Mrd Kuukausisaldo ja lineaarinen trendi

kuukauden liukuva summa. Mrd. 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. Mrd Kuukausisaldo ja lineaarinen trendi

kuukauden liukuva summa. Mrd. 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. Mrd Kuukausisaldo ja lineaarinen trendi

kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. Mrd Kuukausisaldo ja lineaarinen trendi.

Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

kuukauden liukuva summa. Mrd. 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. Mrd Kuukausisaldo ja lineaarinen trendi

kuukauden liukuva summa. Mrd. 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. Mrd Kuukausisaldo ja lineaarinen trendi

Transkriptio:

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2003 Valtionvelka VALTIOKONTTORI Sörnäisten rantatie 13 PL 14 00531 Helsinki http://www.valtiokonttori.fi

VALTIOKONTTORI TAE 2003 SISÄLLYSLUETTELO sivu Talousarvioehdotuksen kohdentamisperusteet 1 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 7 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 8 36.09 Muut menot valtionvelasta 9 37 Valtionvelan vähentäminen 10 37.01 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta 12 OSASTO 15 LAINAT 13 15.03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 14

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2003 1 TALOUSARVION KOHDENTAMISPERUSTEET Yleistä Pääluokkien 36 ja 37 vuoden 2003 talousarvioehdotuksessa on käytetty kohdentamisperusteena maksuperustetta. Tässä muistiossa on arvioitu vaikutuksia, joita kohdentamisperusteiden muuttaminen laadintaohjeen mukaisiksi aiheuttaa. Tarkkoja arvioita euromääräisistä vaikutuksista ei tässä vaiheessa vielä voida esittää. Siirtymävaiheen ongelmat Siirryttäessä maksuperusteisesta kohdentamistavasta suoriteperusteiseen kohdentamistapaan on ratkaistava siirtymässä tarvittavan tasauksen toteuttamistapa. Siirtymävuodenvaihdetta edeltävälle ja seuraavalle vuodelle kohdistuu sekä suoriteperusteisia että maksuperusteisia eriä. Olennaista on, että siirtymävaiheessa noudatettava tapa päätetään etukäteen ja sitä noudatetaan johdonmukaisesti kaikissa tapauksissa. Valtiokonttorin esityksen mukaan siirtymävaiheen tasauskirjauksia varten tarvittavat määrärahat on otettava joko vuoden 2002 lisätalousarvioon tai lisättävä vuoden 2003 talousarviossa budjetoitaviin määriin. Kohdentamisperusteet momenteittain 36.01.90 Euromääräisen velan korko Määrärahaa käytetään euromääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen, lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä koronmaksua suojaavien johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Korot voidaan kohdentaa suoriteperusteella, kun ne jaksotetaan koron kertymisen mukaiselle talousarviokaudelle. Suoriteperusteisesti määrärahan arvioitu tarve olisi 3 035 250 000 euroa. 36.03.90 Valuuttamääräisen velan korko Määrärahaa käytetään valuuttamääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä koronmaksua suojaavien johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Korot voidaan kohdentaa suoriteperusteella, kun ne jaksotetaan koron kertymisen mukaiselle talousarviokaudelle. Suoriteperusteisesti määrärahan arvioitu tarve olisi 435 800 000 euroa. 36.09.21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta Määrärahaa käytetään valtion lainanoton ja velanhallinnan valmistelusta, lainojen ottamisesta ja liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisinmaksusta ja suojautumissopimuksista aiheutuvien menojen, asiantuntija- ym. palkkioiden sekä muiden lainanoton ja velanhallinnan toteuttamiseen liittyvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Palkkioihin ja muihin menoihin liittyvä palvelusuorite vastaanotetaan pääsääntöisesti maksukaudella. Tästä syystä

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2003 2 maksuperusteinen budjetointi ei olennaisesti poikkea suoriteperusteisesta budjetoinnista. 37.01.94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velan hallinta Pääluokka ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta Momentti on budjetoitu maksuperusteella talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaisesti. Momentin tuloarvio on 900 000 000 euroa.

VALTIOKONTTORI TAE 2003 3 Pääluokka 36 VALTIONVELAN KOROT

VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 4 PÄÄLUOKKA 36 36. VALTIONVELAN KOROT 3 629 000 000 01. Euromääräisen velan korko 3 100 000 000 90. Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) 3 100 000 000 03. Valuuttamääräisen velan korko 510 000 000 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) 510 000 000 09. Muut menot valtionvelasta 19 000 000 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) 19 000 000

VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 5 Pääluokka 36 VALTIONVELAN KOROT Selvitysosa: Valtio pyrkii velanhoidossa korkomenojen minimointiin pitkällä tähtäimellä pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla. Yhteisvaluutta-alueen synnyn jälkeen velanhoidon painopiste on siirtynyt valuuttakurssiriskin hallinnasta korkoriskin hallintaan. Vuoden 2003 lopussa valuuttamääräisen velkakannan arvioidaan olevan noin 9 % budjettitalouden velasta. Mitä enemmän velasta on lyhytaikaiseen korkoon sidottua, sitä pienemmät korkomenot ovat keskimäärin, mutta korkomenojen muutokset ovat suurempia. Velanhoidossa valitaan sellainen pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen koron suhde, jolla korkokustannukset ovat mahdollisimman alhaiset ilman että korkomenojen lisäyksen mahdollisuus kasvaisi liian suureksi. Laskelma on laadittu olettaen, että vaihtuvakorkoisen velan osuus nettovelasta on noin 25 %:n tasolla vuonna 2003. Lainanotto toteutetaan nk. likviditeettistrategian mukaisesti, mikä turvaa rahoituksen saatavuuden ja maksuvalmiuden mahdollisimman edullisin kustannuksin. Likviditeettistrategia perustuu sarjaobligaatiolainoihin, joilla käydään aktiivisesti jälkimarkkinakauppaa. Lainojen likviditeetti edellyttää lainojen riittävän suurta kokoa, markkinatasoista tai markkinatasoa lähellä olevaa kuponkikorkoa, sopivaa juoksuaikaa ja jälkimarkkinoiden toimivuutta. Lainakannan likvidisyyttä parannetaan konvertointien avulla, joissa vaihdetaan velkasalkusta epäsopivia lainoja uusiin likvideihin lainoihin. Velan takaisinostojen jatkaminen myös nettolainanottotarpeen vallitessa turvaa lainakannan uudistumisen. Velanhoidon toimenpiteet toteutetaan markkinaolosuhteiden mukaisesti ja siten toteuma saattaa poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista markkinaolosuhteiden niin edellyttäessä. Määrärahatarpeet on arvioitu seuraavien velan rakenneoletusten perusteella: Velan rakenne % 2000 2001 2002 2003 31.12. 31.12. 31.12. 31.12. Vaihtuvakorkoisen velan osuus 8 19 25 25 Valuuttamääräisen velan osuus 16 15 14 9 Jälkimarkkinoilla likvidiysstrategiaan kuuluvien lainojen osuus % 52 57 55 64 Budjettitalouden velan määrä nimellisarvoisena ja markkina-arvoisena esitetään momentin 15.03.01 selvitysosan yhteydessä.

VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 6 Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001-2003 v. 2001 tilinpäätös 1 000 v. 2002 talousarvio 1 000 v. 2003 esitys 1 000 Muutos 2002-2003 1 000 % 01. Euromääräisen velan korko 3 444 374 3 159 000 3 100 000-59 000-2 03. Valuuttamääräisen velan korko 631 957 591 000 510 000-81 000-14 09. Muut menot valtionvelasta 16 030 17 000 19 000 2 000 12 Yhteensä 4 092 361 3 767 000 3 629 000-138 000-4

VALTIOKONTTORI 36.01 7 01. Euromääräisen velan korko 90. Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) Muistio s. 16 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 100 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää euromääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä koronmaksua suojaavien johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Selvitysosa: Euromääräinen velka oli 31.12.2001 53 291 milj.euroa ja sen keskimääräinen nimelliskorko 5,5 %. Bruttomääräisistä menoista vähennettäviä tuloja ovat valtionlainoista saatavat korkotulot sekä valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot. Korkoja erääntyy maksettavaksi seuraavasti: Tuotto-obligaatiolainat 34 000 000 Sarjaobligaatiolainat 2 320 000 000 Muut obligaatiolainat 287 000 000 Muut joukkovelkakirjalainat 30 000 000 Velkasitoumuslainat 328 000 000 Lainat valtion eläkerahastolta 17 000 000 Velkakirjalainat 83 000 000 Muut lainat 1 000 000 Yhteensä 3 100 000 000 2003 talousarvio ( ) 3 100 000 000 2002 talousarvio ( ) 3 159 000 000 2001 tilinpäätös ( ) 3 444 373 954

VALTIOKONTTORI 36.03 8 03. Valuuttamääräisen velan korko 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) Muistio s. 16 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 510 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä koronmaksua suojaavien johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Selvitysosa: Valuuttamääräinen velka oli 31.12.2001 9 082 milj. euroa ja sen keskimääräinen nimelliskorko 6,2 %. Valtio vähentää valuuttamääräistä velkaa lainojen erääntymisen myötä. Vuoden 2002 aikana arvioidaan valuuttamääräisen velan kuolettuvan 433 milj. euroa. Korkoja erääntyy maksettavaksi seuraavasti: Dollarilainat 187 400 000 Puntalainat 210 600 000 Sveitsinfrangilainat 19 900 000 Jenilainat 91 100 000 Muut valuuttamääräiset lainat 1 000 000 Yhteensä 510 000 000 2003 talousarvio ( ) 510 000 000 2002 talousarvio ( ) 591 000 000 2001 tilinpäätös ( ) 631 957 556

VALTIOKONTTORI 36.09 9 09. Muut menot valtionvelasta 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) Muistio s. 16 Momentille myönnetään 19 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion lainanoton ja velanhallinnan valmistelusta, lainojen ottamisesta ja liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisinmaksusta ja suojautumissopimuksista aiheutuvien menojen, asiantuntija- ym. palkkioiden sekä muiden lainanoton ja velanhallinnan toteuttamiseen liittyvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon olemassaolevasta velkakannasta sekä vuosien 2002-2003 lainanotosta ja velanhoidollisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Menojen arvioidaan erääntyvän maksettavaksi seuraavasti: Liikkeeseenlasku- ja myyntikustannukset 11 500 000 Lunastus- ja asiamiespalkkiot 4 200 000 Varauspalkkiot 300 000 Muut menot 3 000 000 Yhteensä 19 000 000 2003 talousarvio ( ) 19 000 000 2002 talousarvio ( ) 17 000 000 2001 tilinpäätös ( ) 16 029 919

VALTIOKONTTORI TAE 2003 10 Pääluokka 37 VALTIONVELAN VÄHENTÄMINEN

VALTIOKONTTORI 37.01 11 PÄÄLUOKKA 37 37. VALTIONVELAN VÄHENTÄMINEN Pääluokka ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta

VALTIOKONTTORI 37.01 12 (01.) Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta Selvitysosa: Luku ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. (94.) Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha) Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Nettolainanotto on budjetoitu momentilla 15.03.01 ja velanhallinnan erät on otettu huomioon tuloja vähentävänä tekijänä mainitun momentin nettotuloissa.

VALTIOKONTTORI TAE 2003 13 OSASTO 15 LAINAT

VALTIOKONTTORI 15.03 14 OSASTO 15 03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 01. Nettolainanotto ja velanhallinta Muistio s. 16 Momentille merkitään nettotuloa 900 000 000 euroa. Momentille kertyy nettotuloja uusista valtionlainoista saatavista tuloista vähennettynä velan lunastuksista aiheutuvilla menoilla. Nettotuloon sisällytetään lisäksi lainan ottamista tai lunastushintaa suojaavista johdannaissopimuksista aiheutuvat erät. Tuloista saa käyttää ennenaikaisista takaisinostoista aiheutuvien pääomatappioiden maksamiseen enintään xxx xxx xxx euroa. Selvitysosa: Budjettitalouden velan nimellisarvon ja markkina-arvon kehitys vuosina 2000-2003 (mrd.euroa) 2000 tilinpäätös 2001 tilinpäätös 2002 talousarvio 2003 esitys Budjettitalouden velka, nimellisarvo 61,9 62,4 62,3 63,4 Budjettitalouden velka, markkina-arvo 67,9 67,4 Nettokuoletuksista huolimatta budjettitalouden velan nimellisarvo kasvoi vuonna 2001, koska valtion vakuusrahaston velka 2,4 mrd. euroa siirrettiin budjettitalouteen. Talousarvioesityksen tasapainottamiseksi nettolainanoton tarve vuonna 2003 on 900 000 000 euroa. Tuloihin sisältyy bruttolainanoton nimellismäärän lisäksi myös lainanotossa esiintyvät emissiovoitot ja velan takaisinostoissa esiintyvät pääomavoitot sekä velan suojaamisesta saatavat tulot. Tuloista vähennetään valtionvelan kuoletusten ja takaisinostojen nimellismäärät sekä lainanotossa esiintyvät emissiotappiot ja velan takaisinostoissa esiintyvät pääomatappiot sekä valtionlainojen ottamista ja takaisinlunastusta suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot. Budjettitalouden velan pitkäaikaisia kuoletuksia arvioidaan maksettavan 10 mrd. euroa vuonna 2003. Tämän lisäksi arvioidaan erääntyvän velkasitoumuksia 7 mrd. euroa. Uusista lainoista saatavan määrän arvioidaan olevan 18 582 000 000 euroa ja lainojen kuoletuksiin ja lunastuksiin käytettävän määrän 17 682 000 000 euroa, jolloin nettolainanoton määrä on yhteensä 900 000 000 euroa. Tulojen ja menojen erittely: Nimellisarvoinen nettolainanotto (netto) 1 134 000 000 Pääomatappiot (netto) - 228 000 000 Emissiotappiot (netto) - 6 000 000 Nettolainanotto 900 000 000 2003 talousarvio 900 000 000 Vuoden 2002 talousarviossa ja 2001 tilinpäätöksessä ei ollut nettolainanottoa. Velan vähentäminen sisältyi pääluokkaan 37.

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 15 TAE 2003 LIITEMUISTIO VUODEN 2003 TALOUSARVIOESITYKSEEN MOMENTTI 15.03.01 JA PÄÄLUOKKA 36 Yleiset periaatteet TAE 2003 ehdotuksen rakennetta on muutettu vuoden 2002 rakenteesta siten, että Pääluokka 37 (Valtionvelan vähentäminen) on poistettu ja uusista valtionlainoista saatavan määrän ja velan lunastuksiin käytettävän määrän erotus on tulomomentilla 15.03.01.(Nettolainanotto ja velanhallinta). Valtionvelasta maksettavat korot ja muut kulut sisältyvät pääluokkaan 36. Määrärahat ovat arviomäärärahoja, joiden toteuma ja ajallinen jakauma on riippuvainen paitsi valtiontalouden kehityksestä ja velanhoidollisista toimenpiteistä myös markkinaolosuhteista. Ehdotuksen mukaan PL 36 on jaettu kahteen korkomäärärahaan (euromääräiset korot ja valuuttamääräiset korot). Näitä määrärahoja saa käyttää budjettitalouden velan kuponkikorkojen maksamiseen. Määrärahat ovat nettomäärärahoja, joissa huomioidaan myös emissioissa saatavat korkotulot (kertyneet korot edellisestä eräpäivästä). Määräraha sisältää nettomääräisenä myös koronmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat tulot ja menot. Pääluokassa on lisäksi määräraha valtionvelasta aiheutuvien palkkioiden (mm. liikkeeseenlasku- ja lunastuspalkkiot pankeille) menoihin. Korkomäärärahoja saisi ehdotuksen mukaan käyttää myös vanhentuneiden korkojen ja lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen maksamiseen. Nämä tulee päätösosassa mainita erikseen, koska ne eivät sisälly varsinaiseen valtionvelkaan. Valtiovarainministeriön ohjeen n:o TM 0206 mukaan kulutus-, sijoitus- ja muut menot tulisi talousarviossa kohdentaa suoriteperusteella ja mm. valtion lainanotto ja valtion ottamien lainojen lyhennykset niihin liittyvine johdannaiserineen maksuperusteella. Talousarvioehdotuksessa pääluokan 36 määrärahat on kuitenkin arvioitu maksuperusteella, koska suoriteperusteiseen laskentaan tarvittava tietojärjestelmätuki ei vielä tuota tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa. Siirtymäajan menettelystä ei ole ohjetta, jolloin budjetoitaessa vuoden 2003 menot suoriteperusteella, määräraha ei olisi riittävä. Momenttitasolla arvio suoriteperusteella kohdennetuista koroista on seuraava: 36.01.90 Euromääräisen velan korko Arvio maksuperusteella 3 100 000 000 Siirtyvät korot 31.12.2002-1 665 180 000 Siirtyvät korot 31.12.2003 + 1 600 430 000 Euromääräiset korot suoriteperusteella 3 035 250 000 36.03.90 Valuuttamääräisen velan korko Arvio maksuperusteella 510 000 000 Siirtyvät korot 31.12.2002-250 260 000 Siirtyvät korot 31.12.2003 176 060 000 Valuuttamäär. korot suoriteperusteella 435 800 000

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 16 TAE 2003 Momentti 15.03.01 sisältää nettomääräisenä lainanottoon käytettävän arvion. Lunastuksissa maksettavat määrät ovat joko lainan erääntyessä maksettavia velan nimellisarvoja tai ennenaikaisissa takaisinlunastuksissa (ml. konversiot) lainasta maksettavia määriä. Ennenaikaisissa takaisinlunastuksissa maksettava määrä saattaa olla joko yli tai alle lainan nimellisarvon. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille 15.03.01. Uusia lainoja otettaessa voidaan vastaavalla tavalla saada tuloina joko yli tai alle nimellisarvon mukainen määrä. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille 15.03.01. Momentille 15.03.01 sisältyy tulojen ja menojen erittely, jossa nettotulo on jaettu a) velan nimellisarvon nettomuutokseen; b) pääomavoittojen ja pääomatappioiden nettomäärään; ja c) emissiovoittojen ja emissiotappioiden nettomäärään. Velanhoidossa käytettävistä suojaavista johdannaissopimuksista aiheutuvat menot (tulot) on nettomääräisesti sisällytetty siihen määrärahaan, jota saadaan käyttää suojattavan kassavirran maksamiseen. Esimerkiksi valuuttamääräisen lainan takaisinmaksua suojaavasta valuutanvaihtosopimuksesta aiheutuvat menot (tulot) kohdistetaan momentille 15.03.01. Vastaavasti EUR-lainaan tehdyn koronvaihtosopimuksen kassavirrat kohdistetaan Euromääräisen koron määrärahaan. Ehdotuksen suhde määrärahakehykseen Pääluokan 36 maksuperusteisesti laadittu ehdotus alittaa vuoden 2003 määrärahakehyksen yhteensä 3 milj. eurolla. Laskentaolettamat Määrärahaehdotukset perustuvat Valtiokonttorin laatimiin velanhoidon suunnitelmiin. Nettobudjetoidun tulomomentin 15.03.01 määrä perustuu valtiovarainministeriön vuosien 2003-2006 TTS-laskelmien laadinnan yhteydessä antamaan arvioon. Suunnitelmat noudattavat valtiovarainministeriön antamia valtion velanhoidon ja riskienhallinnan ohjeita vuodelle 2002 (20/S/2001). Vuodelle 2003 ei ole vielä annettu ohjeita. Ohjeistuksen mukainen toiminta edellyttää euromääräisen velan osalta aktiivisia velanhoidollisia toimenpiteitä. Laskentaperusteina ehdotuksessa on käytetty mm. seuraavia arvioita: Momentin 15.03.01 suuruudeksi on arvioitu 900 milj. euroa Uutta viitelainaa ei lasketa liikkeeseen vuonna 2003 Valuuttamääräistä velkaa lyhennetään lainaehtojen mukaisesti; uutta valuuttavelkaa ei oteta VM:n toimintaohjeen mukaisesti varaudutaan ostamaan takaisin merkittävä määrä 2004 lainaa VM toimintaohjeen mukaiseen lyhyen koron tavoitteeseen pääsy edellyttää koronvaihtosopimuksia. Näiden osalta on 2,5 mrd. euron pääomalle laskettu 3 kk:n korko Valuuttakursseina on käytetty 31.3.2002 valuuttakursseja USD 0,8724 GBP 0,6130 JPY 115,51 CHF 1,4670 DKK 7,4336 Valuuttakorkoina on käytetty 31.3.2002 sopimuskannan voimassaolevia korkoja Eurokorkoina on olemassaolevan sopimuskannan osalta käytetty 26.4.2002 sopimuskannan voimassaolevia korkoja

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 17 TAE 2003 Uusien transaktioiden osalta on korkoina käytetty 4,0 % lyhyttä korkoa ja 5,0 % pitkää korkoa Vuoden 2002 lainanotto ja velanhoidolliset toimenpiteet Vuoden 2002 nettokuoletusten määrä on talousarvion mukainen siten, että valtiovarainministeriön hyväksymä käyttösuunnitelman muutos on otettu huomioon. Vuoden 2003 korkomenoihin sisältyvät seuraavan nimellismääräisen lainanottoarvion mukaiset menot (milj. euroa): Bruttolainanotto Tuotto-obligaatiot 500 Sarjaobligaatiot 10 250 Velkasitoumukset (kantaan jäävät) 6 840 Muut lainat 132 Yhteensä 17 722 Kuoletukset Lainaehtojen mukaiset kuoletukset 10 449 Takaisinostot 7 350 Yhteensä 17 799 Nettokuoletukset 77 Velanhallinnan erät 1 366 Sarjaobligaatioemissiot on varainhankintasuunnitelman mukaisesti kohdistettu pääosin uuteen vuonna 2013 erääntyvään lainaan. Lisäksi on arvioitu loppuvuoden aikana laskettavan liikkeeseen uusi vuonna 2005 erääntyvä laina sekä emittoitavan pieni määrä 2007 lainaa. Takaisinostot kohdistuvat pääosin 2003 ja 2006 viitelainoihin. Yllä olevan lainanottosuunnitelman mukaisesta velkasitoumusmäärästä oli 26.4.2002 toteutumatta 5,6 mrd. euroa. Tälle määrälle on laskettu korko 4 %:n mukaan. Budjettitalouden velan kannan arvioidaan 31.12.2002 olevan 62,3 mrd. euroa. Vuoden 2003 lainanotto ja velanhoidolliset toimenpiteet Bruttolainanotto Sarjaobligaatiot 12 000 Velkasitoumukset 6 588 Yhteensä 18 588 Kuoletukset Lainaehtojen mukaiset 13 454 Takaisinostot 4 000 Yhteensä 17 454 Nettolainanotto 1 134 Velanhallinnan erät 234 1 Velanhallinnan eriä ovat emissiovoitot ja -tappiot sekä ennenaikaisissa takaisinlunastuksissa syntyvät pääomavoitot ja -tappiot.

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 18 TAE 2003 Laskelmissa on oletettu, että vuonna 2003 ei lasketa liikkeeseen uutta viitelainaa, vaan emissiot kohdistetaan olemassa oleviin lainoihin ja 2005 viitelainaan. Emissiotappioita on arvioitu aiheutuvan nettomääräisesti 6 milj. euroa. Uusia korkoswappeja on arvioitu tehtävän 2500 milj. euron pääomien osalta ja tälle määrälle on laskettu 4 %:n korko kolmelta kuukaudelta. Oletuksena on siis, että korkoswapit tehdään ao. lainan koronmaksupäivän jälkeen. Ns. lyhyitä velkasitoumuksia on vuonna 2003 arvioitu otettavan kumulatiivisesti 6 000 milj. euroa. Korko on laskettu 4 %:n mukaan kolmelta kuukaudelta. Takaisinostojen on arvioitu kohdistuvan 2004 viitelainaan. Pääomatappioita ostoista aiheutuisi 228 milj. euroa. Momentin 36.09.21 määrärahaehdotuksessa on varauduttu markkinatakaajille maksettaviin sitoutumis- ja myyntipalkkioihin sekä riskienhallinnan kustannuksiin. Lunastuspalkkioita joudutaan maksamaan tuotto-obligaatioista, paperimuotoisista sarjaobligaatioista sekä useista aikanaan ulkomailta otetuista euro- ja valuuttamääräisistä lainoista.