2.12.2013 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmä 1/6 Yhteishaun sujuvuus ja toteuttaminen opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suositukset I Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen, sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämisryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida ja tukea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä 2) Määrittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämislinjauksia 3) Toimia korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä -hankkeen johtoryhmänä Ryhmässä on edustajia opetus- ja kulttuuriministeriöstä, opetushallituksesta, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, opiskelijajärjestöistä sekä opinto-ohjaajista. Kehittämisryhmä alkoi marraskuussa 2012 valmistella suosituksia opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Suositukset liittyvät sekä opiskelijavalintoja koskevien säädösten ja opiskelijavalintojen tietojärjestelmien uudistukseen, että yleisempiin tavoitteisiin opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Suosituksia on valmisteltu kehittämisryhmän kokousten yhteydessä ja erikseen suosituksiin liittyvässä työpajoissa maaliskuussa ja syyskuussa 2013. Suositusluonnoksia on myös esitelty laajemmin korkeakouluyhteisölle ja sidosryhmille opetus- ja kulttuuriministeriön ja opiskelijavalintojen kehittämisryhmän 28.10.2013 järjestämässä seminaarissa. Suositukset on koottu kahteen dokumenttiin. Tämän dokumentin suositukset koskevat korkeakoulujen yhteishaun sujuvuutta ja toteuttamista. Lisäksi on valmisteltu yhteishaun ulkopuolella toteutettavia hakuja, siirtymäkäytäntöjä ja toisen syklin valintoja koskevia suosituksia, jotka on koottu toiseen dokumenttiin. Opiskelijavalintojen kehittämisryhmä on hyväksynyt nämä suositukset 2.12.2013 kokouksessaan korkeakoulujen hyödynnettäväksi opiskelijavalintojen kehittämisessä, sekä opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen II-vaiheen valmistelussa ja siihen liittyvän tietojärjestelmäkehityksen tueksi. Sisällys 1 Yhteishaun hakukohteet... 1 2 Yhteishakuun mukaan otettavat koulutukset... 2 3 Valintaperusteita koskevat suositukset... 3 4 Paikkojen varaaminen ensikertalaisille hakijoille... 4 5 Lisähaut... 5 6 Oikaisupyyntöjä koskevat suositukset... 5 1 Yhteishaun hakukohteet Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen periaatteita linjanneessa Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistiossa 1 todettiin seuraavaa 1 Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:11, s.37
2/6 Hakemisen kynnystä voisi madaltaa ja uudelleenhakeutumista vähentää, mikäli opiskelijat valittaisiin tiedekuntiin, koulutusaloille tai muihin nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, joissa olisi mahdollista päättää suuntautumisesta opintojen kuluessa. Hakukohteiden määrän vähentäminen ei ole tekninen ratkaisu vaan tutkintojen sisältöjen tarkastelusta lähtevä muutos. Opiskelijavalintojen uudistuksessa yhtenä keinona uudelleenhakeutumisen vähentämiseksi on opiskelijoiden valitseminen entistä laajempiin kokonaisuuksiin. Tämä edellyttää koulutuksen sisällöllistä uudistamista. Tavoitteena ei ole hakukohteiden määrän vähentäminen sinänsä, vaan opiskelijoiden valinta laajempialaisiin koulutuksiin, joissa suuntautuminen, pääaineen valinta tms. tapahtuu opintojen aikana. Suositus: S I-1. Korkeakoulut uudistavat ensimmäisen syklin koulutusten sisältöjä siten, että opiskelijoilla on joustavampia mahdollisuuksia suunnata opintojaan opiskelun aikana. S I-2. Samaan hakukohteeseen valituilla tulee olla samanlaiset opiskeluoikeudet. Opiskeluoikeuden sisältö voi opintojen kuluessa tarkentua, kun opiskelija esimerkiksi valitsee pääaineen, suuntautumisen, opintosuunnan, suuntautumisvaihtoehdon, linjan, koulutusohjelman tai vastaavan. Käytännössä hakukohteeseen valitut opiskelijat, o suorittavat saman koulutuksen opinnot tai o suorittavat alusta alkaen eriytyvät opinnot sen jälkeen kun ovat vapaasti valinneet pääaineensa, suuntautumisensa tai vastaavan vaihtoehdon tai o jakautuvat opintojen yhteisen alkuvaiheen jälkeen eri pääaineisiin tai suuntautumisiin opintomenestyksen mukaan tai muulla perusteella. Koulutuksia, joiden opiskelijoiden opiskeluoikeudet ovat erilaiset ja opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti erikseen opintojen alusta lähtien, ei tule koota yhden hakukohteen alle. Myös kokonaan eri paikkakunnilla tapahtuva koulutus tulisi sijoittaa eri hakukohteisiin. Tapauksissa, joissa opintojen alkuvaiheen jälkeen opiskelijan tulee valitessaan tietyn suuntautumisvaihtoehdon vaihtaa opiskelupaikkakuntaa kesken opintojen, on asian selkeästä viestinnästä hakukohteen/koulutuksen kuvauksessa huolehdittava hyvin. Päivä- ja monimuoto-opetukseen tulisi valita pääsääntöisesti eri hakukohteista, ellei tilanne todella ole se, että opiskelija saa valita opiskelumuodon vapaasti. Opintopolku.fi -järjestelmässä useat koulutukset voidaan liittää yhteen hakukohteeseen ja päinvastoin. Tämä mahdollistaa haun järjestämisen samaan koulutukseen samaa koulutuksen kuvausta hyödyntäen sekä yhteishaussa että erillishaussa ja toisaalta esimerkiksi maisteri ja kandidaattivaiheen koulutuksen kuvauksen liittämisen yhteishaun hakukohteeseen, jossa opiskelija saa oikeudet sekä ylempään että alempaan tutkintoon. Usean koulutuksen liittämistä samaan koulutukseen ei kuitenkaan pidä käyttää hakukohteiden mekaaniseen vähentämiseen, vetovoiman optimoimiseen, tms. Noudatettaessa tätä ohjetta tiukasti päädyttäisiin tilanteeseen joissa hakukohteista tulisi joissain tapauksissa hyvin pieniä. Tällaisissa lähinnä taide- ja kulttuurialojen poikkeustapauksissa lienee kuitenkin edelleen tarkoituksenmukaisempaa valita opiskelijoita saman hakukohteen kautta. 2 Yhteishakuun mukaan otettavat koulutukset 1.1.2014 voimaan tulevien yliopistolain muutosten 36.2 :n mukaan : Valittaessa opiskelijoita pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon, sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon ja pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishaun avulla opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä käyttäen. Korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita muuhun kuin tämän lain nojalla rahoitettavaan koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Yliopisto voi lisäksi päättää jättää yhteishaun ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden yliopisto on määritellyt erikseen. Hakija voi yhteishaussa tulla hyväksytyksi vain
3/6 yhteen hakukohteeseen. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 1.1.2014 voimaan tulevien ammattikorkeakoululain muutosten mukaisen 22 :n mukaan Valittaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishaun avulla opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä käyttäen. Korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita muuhun kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla rahoitettavaan koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi päättää jättää yhteishaun ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen. Hakija voi yhteishaussa tulla hyväksytyksi vain yhteen hakukohteeseen. Sekä hakijoiden että korkeakoulujen näkökulmasta on tärkeää, että saman syklin samankaltaisiin koulutuksiin haetaan yhteishaussa mahdollisimman yhdenmukaisesti. Samankaltaisten koulutusten tulisi olla kautta linjan joko yhteishaussa tai sen ulkopuolella. Toisaalta, valittaessa opiskelijoita yhteishaun yleisistä valintaperusteista poikkeavin valintaperustein, tulisi haut järjestää vastaavasti mahdollisimman yhdenmukaisesti joko osana yhteishakua tai sen ulkopuolella. Tällaisia voivat olla esimerkiksi avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella tehtävät valinnat. Suositukset: S I-3. Samankaltaisten koulutusten ja haut ovat kautta linjan joko yhteishaussa tai sen ulkopuolella. Korkeakoulut sopivat yhdessä käytännöistä. S I-4. Mikäli vieraskieliset haut ja toisen syklin valinnat päätetään jättää yhteishaun ulkopuolelle, vähintään tieto tarjonnasta tuodaan koulutustarjonnan tietovarantoon opintopolku.fi palveluun. Haut voidaan myös järjestää opintopolku.fi järjestelmäkokonaisuutta hyödyntäen 3 Valintaperusteita koskevat suositukset Korkeakouluun hakevan etu olisi, että valintaperusteet olisivat korkeakoulujen välillä nykyistä yhdenmukaisemmat, ainakin aloittain. Toisaalta valintaperusteiden tulisi olla ajallisesti suhteellisen pysyviä, kuitenkin niin, että pysyvyydestä ei muodostu rasitetta uusille ylioppilaille (esimerkiksi samat pääsykoekirjat vuodesta toiseen, jolloin lukuaikaa on aiempien vuosien ylioppilailla enemmän.) Hakijoiden kannalta olisi hyödyllistä, että valintaperusteet olisivat muuttumattomat useamman vuoden, jotta ne voisi huomioida jo lukion aikana tehtävissä valinnoissa. Tapauksissa, joissa valintaperusteena on lukion oppimäärään perustuva koe, olisi tämän hyvä olla lukiolaisen tiedossa lukion alusta lähtien. Tavoitteena tulisi olla, että valintaperusteet olisivat yliopistoissakin alakohtaiset yhtenevät (ml. mahdollisuuksien mukaan yhteinen valintakoe). Yhteisen alakohtaisen valintakokeen etuna olisi hakijan kannalta se, että samalle alalle ei tarvitsisi esimerkiksi lukea runsaasti eri pääsykoekirjoja ja matkustaa pahimmillaan useille paikkakunnille kokeisiin. Monialaisten korkeakoulujen valintaperusteita koskevat linjaukset ja toisaalta kansallisessa alakohtaisessa yhteistyössä sovittavat yhteiset käytännöt ovat potentiaalisesti ristiriitaisia. Korkeakoulujen päätöstensä aikatauluissa ja muodoissa huolehtia siitä, ettei tällaisia ristiriitatilanteita pääse syntymään. Myös valintakoepäivien koordinointi yli sektorirajojen olisi hakijan valinnanmahdollisuuksien kannalta toivottavaa ainakin tietyillä aloilla. S I-5. Korkeakoulut tiivistävät koko korkeakoululaitoksen yhteistä, sektorikohtaista ja alakohtaista valintayhteistyötä valintaperusteiden keskeisten periaatteiden yhdenmukaistamiseksi ja aikataulujen yhteensovittamiseksi. Suositus koskee myös toisen syklin valintoja. Yhteistyötä tehdään myös yli kielirajojen (suomi, ruotsi). Tavoitteena on, että valintaperusteet ovat alakohtaiset mahdollisimman yhtenevät ja mahdollisuuksien mukaan järjestetään yhteisiä valintakokeita.
4/6 S I-6. Korkeakoulut jatkavat valintaperusteiden kehittämistä hakijoita yhdenvertaisesti kohteleviksi, selkeiksi ja läpinäkyviksi. Keskeisiä yhteistyöalueita ovat o Ylioppilastutkinnon arvosanojen pisteytys (alakohtaisesti) o Eri reaaliaineiden arvostelujen vertailuhaasteiden huomioon ottaminen o Vieraskielisen koulutuksen haut (esim. kielitaitovaatimukset ja niiden todentaminen) S I-7. Korkeakoulut määrittelevät korkeakoulukohtaiset opiskelijavalinnan periaatteet huomioiden alakohtaiset yhteistyörakenteet ja suositukset. Tämä edellyttää sitä, että alakohtaiset suositukset tehdään hyvissä ajoin ennen korkeakoulujen omia linjauksia, ja korkeakoulu tekee tämän jälkeen päätöksen suositusten noudattamisesta. S I-8. Valintaperusteiden tulee olla suhteellisen pysyviä, kuitenkin niin, että pysyvyydestä ei kuitenkaan saa muodostua edellisten vuosien hakijoita suosivaa käytäntöä. Pääsykoemateriaalin tulee olla helposti saatavilla ja tulee suosia maksutta jaettavaa tai saatavilla olevaa materiaalia. Poikkeuksina valintaperusteiden pysyvyyteen o suositusta ei pidä soveltaa ensimmäistä paikkaansa hakeville varattavien määrään, koska eiensikertalaisten määrä kasvaa vuosi vuodelta lain voimaantulon jälkeen, ja o yhdenvertaiseen valintaan voidaan pyrkiä esimerkiksi vaihtamalla pääsykoemateriaalia vuosittain, ja julkaisemalla se vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. S I-9. Koulutukseen pääsyn nopeuttamiseksi ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi korkeakoulut käyttävät muun kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun toisen asteen tutkinnon (IB, EB, Reifeprüfung) suorittaneiden kohdalla ehdollista valintaa, mikäli kelpoisuuden tuottavan tutkinnon tulosten julkistamisen ajankohta sitä edellyttää. S I-10. Valintakoepäivämääriä koordinoidaan kansallisesti osana alakohtaista yhteistyötä. Vältetään aikatauluttamasta valintakokeita päällekkäin sellaisilla aloilla, joihin tiedetään hakevan runsaasti samoja hakijoita.. 4 Paikkojen varaaminen ensikertalaisille hakijoille Yliopistolain 36.4 (1.1.2014 lukien) mukaan osa haettavista opiskelupaikoista voidaan varata henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Yliopiston tulee tällöin turvata asianmukaiset hakeutumismahdollisuudet myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille henkilöille. Yliopiston tulee huolehtia siitä, että näihin eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri henkilöryhmiin kuuluvien osuus kaikista hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoihin muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Vastaavasti ammattikorkeakoululain 22.4 :n mukaan Osa haettavista opiskelupaikoista voidaan varata henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Ammattikorkeakoulun tulee tällöin turvata asianmukaiset hakeutumismahdollisuudet myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille henkilöille. Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että näihin eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri henkilöryhmiin kuuluvien osuus kaikista hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoihin muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Kohtuullisen määrän pohtimisessa voidaan käyttää hyväksi korkeakoulu- ja alakohtaisia toteumatietoja siitä, miten suuri osa opiskelemaan päässeistä on aiempina vuosina ollut ensimmäistä paikkaansa hakeneita ja hyväksyttyjä. Aloituspaikkojen varaamista sovelletaan lain voimaantulosäännöksen mukaan myös hakijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan koulutuksesta, joka on alkanut keväällä 2014 tai sitä ennen mutta ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa. Otettaessa järjestelmä käyttöön syksyn 2014 yhteishaussa otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen, ei-ensikertalaisia ovat ainoastaan tutkinnon jo suorittaneet henkilöt ja keväällä 2014 järjestetyssä yhteishaussa (ja muissa hauissa) syksyllä 2014 alkavasta
5/6 koulutuksesta paikan vastaanottaneet. Siten suunnitellessaan ensikertalaisille varattavien paikkojen määriiä korkeakoulujen on tarkasteltava toteumia tältä kannalta. Paikkojen varaaminen tarkoittaa sitä, että ensikertalaisia valitaan vähintään varatun paikkamäärän mukainen määrä, mutta mahdollisesti enemmän, jos ensikertalaiset menestyvät heille varattua paikkamäärää paremmin. Jos ensikertalaisten joukossa ei kuitenkaan ole riittävästi hakijoita, tulee paikat voida täyttää muilla hakijoilla. Kiintiön suuruus tulee voida määritellä vuosittain ja erikseen kevään ja syksyn yhteishakua varten. KESU:n tavoitteiden (50% valituista uusia ylioppilaita) pitäisi ohjata kiintiön koon suunnittelua, vaikkakaan paikkojen varaaminen ei suoraan kohdistu uusiin ylioppilaisiin. Pelkästään maisterivaiheen koulutukseen hakeuduttaessa paikkojen varaamista ei suositella, koska paikkojen varaamisella käytännössä suosittaisiin ulkomailla kandidaatin tutkinnon suorittaneita: Suomessa kandidaatin tutkintoa suorittavilla on yleensä opiskeluoikeus myös maisterintutkintoon suomalaisessa korkeakoulussa. Kiintiöitä ei ole yhdenvertaisuuden näkökulmasta syytä käyttää vieraskielisen koulutuksen valinnoissa, koska käytännössä kiintiöillä suosittaisiin ulkomaalaisia hakijoita suhteessa suomalaisiin, jo tutkinnon suorittaneisiin ja opiskeluoikeuden saaneisiin nähden. Vastaavalla tavalla ongelmallisena voidaan nähdä myös yliopistojen taidealojen hakukohteet, joissa ei ole erikseen vieraskielisen koulutuksen hakukohteita (jo kandidaattivaiheesta alkaen): suomeksi opiskelevat hakevat samoihin hakukohteisiin kuin esimerkiksi englanniksi opiskelevat. Nämä hakukohteet ovat tyypillisesti myös pieniä. Suositukset: S I-11. Korkeakoulut käyttävät (tulevan) lainsäädännön antamaa mahdollisuutta varata paikkoja ensikertalaisille. Kuitenkaan hakukohteissa joihin valitaan enintään viisi hakijaa, ei ole tarkoituksenmukaista varata paikkoja ensikertalaisille. S I-12. Kiintiöitä ei suositella käytettäväksi täydennys- ja lisähauissa 5 Lisähaut Lisähaku katsotaan osaksi yhteishakua, jolloin niitä koskee se, mitä hakijaryhmistä tai opiskelupaikan vastaanotosta yhteishaun yhteydessä määritetään (yhteishaussa voi saada yhden paikan). Toisaalta korkeakoulujen yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Tämä antaa mahdollisuuden ottaa opiskelijoita täyttämättä jääneille paikoille seuraavassa yhteishaussa. Järjestettäessä lisähakua vieraskieliseen koulutukseen, prosessiin ehtivät käytännössä osallistua vain suomessa asuvat. Toisen asteen koulutuksen osalta on keväällä 2013 tehty päätös luopua kokonaan täydennyshakujen järjestämisestä: toisella asteella järjestetään ainoastaan lisähakuja. Kehityssuunta koettiin hyväksi myös korkeakoulujen osalta, ja KSHJ ohjausryhmässä 16.9.2013 linjatusti valmistelua jatketaan siltä pohjalta, että tulevaisuudessa myös korkeakoulujen yhteishaussa järjestetään vain lisähakuja, joiden osalta määritellään aikaväli, jona korkeakoulu voi lisähaun järjestää. Lisähaussa ei ole mukana hakukohteiden priorisointia. Lisähaut järjestetään käyttäen opintopolku.fi järjestelmäkokonaisuutta. Suositukset: S I-13. Korkeakoulut järjestävät lisähakuja vain harkiten. Lisähakujen tarvetta pyritään ehkäisemään esimerkiksi ennakoimalla poissaolevaksi ilmoittautuvien opiskelijoiden määrää. S I-14. Lisähaun järjestämisen sijasta suositellaan vapaiksi jääneiden paikkojen siirtoa syksyn hakuun. 6 Oikaisupyyntöjä koskevat suositukset Opiskelijaksi hakenut voi hakea ammattikorkeakoulun hallitukselta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi. Menettelytavasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ammattikorkeakoululain (9.5.2003/351) 22 (24.7.2009/564)
6/6 Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi. Yliopistolain (24.7.2009/558) 82 Otettaessa käyttöön sijoittelu, yliopistojen käytäntönä ollut valitusosoituksen liittäminen valintapäätökseen ei aivan suoraan sovellu uuteen tilanteeseen. KSHJ ohjausryhmän toimeksiannosta toimineen korkeakoulujen asiakaspalvelutiimin näkemyksen mukaan yksinkertaisinta olisi, jos oikaisua voisi hakea vain opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen, jonka hakija saa viimeistään Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämänä opiskelijavalinnan tulosten viimeisenä julkistamispäivänä, josta oikaisunhakuaika alkaisi. Korkeakoulujen olisi hyvä laatia yhteiset ohjeet oikaisuvaatimusten käsittelystä ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Työtä on käytännössä aloitettu asiakaspalveluryhmän työssä ja työtä jatketaan edelleen syksyllä 2013. Oikaisupyyntöjen tarvetta voidaan vähentää hyvillä käytännöillä. Ohjeistuksessa tulisi kehottaa hakijaa olemaan yhteydessä korkeakoulun hakutoimistoon tms. ennen varsinaisen oikaisupyynnön tekemistä. Itseoikaisukaan ei saa tilanteessa, jossa tuloksia on jo julkistettu heikentää jonkun muun hakijan asemaa. S I-15. Oikaisupyyntöjen tarvetta pyritään ehkäisemään itseoikaisulla. Esimerkiksi valintakokeen arvosteluun tutustuminen pyritään järjestämään mahdollisimman pian arvostelun jälkeen, ja oikaisemaan arvostelun virheitä myös itseoikaisulla.