ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet/Tarmo Miettinen sl-2010 VIRKAMIESOIKEUDEN HARJOITUSTEHTÄVIÄ Virkasuhde ja viran perustaminen 1. Kunnanhallitukselle kuului toimivalta päättää virkojen nimien muuttamisesta sekä työsuhteisen henkilökunnan ottamisesta. Virkojen lakkauttamisesta ja uusien perustamisesta sekä osastopäälliköiden ja sitä ylempien viranhaltijoiden ottamisesta päätti valtuusto. Kunnanhallitus muutti kahden virkasuhteisen toimistopäällikön palvelussuhdetta niin, että X:n viran nimi muutettiin osastopäälliköksi ja Y otettiin työsuhteiseksi osastopäälliköksi. Palkkaus ja tehtävät muutettiin uusia virka- ja tehtävänimiä vastaaviksi. Meneteltiinkö asiassa kunnallisen virkamiesoikeuden mukaan oikein? Viran haettavaksi julistaminen ja hakeminen 2. Kunta julisti 12.1.2010 haettavaksi hallintopäällikön viran. Kunnan ilmoitustaululla julkaistun hakuilmoituksen mukaan hallintopäälliköltä edellytetään oikeustieteen kandidaatin tutkintoa. Kunnanhallitukselle osoitetut hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tuli toimittaa 25.1.2010 mennessä henkilöstövalintaa hoitavalle Henkilöstövalinta Oy:lle. Kunnan hallintojohtosäännön mukaan hallintopäällikön virkaan vaadittiin oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Oliko hakuilmoitus ja hakumenettely viranhaltijalain mukainen? 3. Kunnan sivistysjohtajan viran hakuaika päättyi sanomalehdissä julkaistun hakukuulutuksen mukaan perjantaina 15.1.2010 klo 16.00. Virkaa hakivat A, B, C, D ja E. A lähetti allekirjoittamattoman hakemuksensa liitteineen telekopiona kunnan kirjaamoon, jossa asiakirja-aineiston viimeinen sivu tulostui määräpäivänä 16.05. B ilmoitti kunnanjohtajalle määräpäivänä klo 15.15 soittaessaan olevansa valmis vastaanottamaan sivistysjohtajan viran. C lähetti kunnan kirjaamon sähköpostiosoitteeseen määräpäivänä klo 17.05 viestin valmiudestaan ottaa vastaan virka, mutta ei siinä yhteydessä toimittanut hakukuulutuksessa pyydettyjä työ- ja tutkintotodistuksia. D lähetti määräpäivän aamuna kunnanjohtajan kännykkään tekstiviestin, jossa ilmoitti hakevansa kaikkia kunnan virkasuhteita, joihin ollaan ottamassa henkilöstöä vuosina 2010 2011. E oli jättänyt kirjallisen hakemuksensa kunnan kirjaamoon 15.1.2010, perunut sitten hakemuksensa 18.1.2010, mutta peruuttanut peruutuksen 19.1.2010 lähettämässään sähköpostiviestissä. Mitkä hakemuksista otetaan virantäytössä huomioon?
Virantäyttö 2 4. Kunnan hallintojohtajan viran kelpoisuusvaatimuksena oli virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon sekä kokemusta johtamistehtävistä. Hakemuksensa olivat toimittaneet määräajassa hakijat A, B ja C. Hakija A oli suorittanut Tampereen yliopistossa hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon vuonna 1975, toiminut verohallinnon verotarkastajana 25 vuotta ja kotikuntansa valtuutettuna 8 vuotta. Hakija B oli suorittanut upseerin tutkinnon vuonna 1985, toiminut puolustusvoimissa upseerin eri tehtävissä 10 vuotta ja konsultoinut 5 vuoden ajan kuntien hallinnonuudistushankkeita. Hakija C oli suorittanut kasvatustieteen tohtorin tutkinnon vuonna 1995, toiminut kunnan kouluviraston suunnittelijana 5 vuotta ja osallistunut useisiin kunta-alan taloudellis-hallinnollisiin täydennyskoulutustilaisuuksiin. Olivatko A, B ja C näiden tietojen perusteella kelpoisia hallintojohtajan virkaan? 5. Peruskoulun kotitalouden lehtorin virkaa hakee kaksi henkilöä. Kasvatustieteen maisteri A:lla oli 75 ov:n opinnot kotitaloudessa erinomaisin tiedoin, hyvä (3/5) opetustaito ja noin vuoden opettajankokemus. Kotitalousopettaja B oli saanut opetustaidosta arvolauseen hyvin hyvä (4/5) ja toiminut noin 10 vuotta kotitalouden opettajana. Molemmat hakijat täyttivät viran kelpoisuusvaatimukset. A (25 v.) on aloittanut yliopistossa jatko-opinnot ja ilmoittanut, että jos hänet valitaan, hän tulee hakemaan virkavapautta virkakauden alussa yhdeksi lukuvuodeksi jatko-opintojen vuoksi. A oli ilmoittanut harjoittavansa jatkossakin kotitalousalan aktiivista yritystoimintaa ja hänen tiedettiin kuuluvan kunnanvaltuustossa erääseen suureen valtuustoryhmään. B (55 v.) oli puolestaan liittänyt hakemukseensa paikallisen gastronomi-kerhon suosituksen sekä koulun oppilaskunnan esityksestä vuosittain jaetun parhaan opettajan palkinnon. Toisaalta B:llä huhuttiin olevan punaviiniongelman, koska hänet oli tuomittu rattijuopumuksesta sakkoon viisi vuotta sitten. Mikä merkitys hakijoiden tapauksesta ilmeneville tiedoille tulisi ansioituneisuuden arvioinnissa antaa? Määräaikainen virkasuhde 6. A oli otettu yhteensä yhdeksään yhtäjaksoiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.2004-30.11.2007 väliseksi ajaksi. Kunnanvirastossa oli samaan aikaan vireillä projektiluonteisia tietojärjestelmähankkeita, jotka olivat lisänneet viraston työmäärää tilapäisesti. Projektiluontoisia kehittämistehtäviä olivat hoitaneet viraston vakinaiset viranhaltijat, kun taas määräaikaisiin virkasuhteisiin nimitetty A oli samaan aikaan hoitanut viraston pysyviä perustehtäviä. A:n määräaikaisia virkasuhteita perusteltiin myös valtuuston hyväksymällä tuottavuusohjelmalla ja asettamalla virkojen täyttölupakiellolla. Oliko kunnalla oikeus ottaa A määräaikaisiin virkasuhteisiin tapauksessa mainituilla perusteilla? Oikeudet ja velvollisuudet 7. Kaupungin perhekeskuksen johtava sosiaalityöntekijä A teki 15.12.2003 kiireellisen lasten huostaanottopäätöksen eräässä lastensuojeluasiassa. Yliopiston hallinto-opin professori B lähetti A:lle 17.12.2003 sähköpostiviestin, jossa hän kirjoitti muun muassa seuraavasti: "Viitaten päätökseesi lasten kiireellisestä huostaanotosta haluaisin muistuttaa Sinua viranomaisen velvollisuudesta toimia puolueettomasti ja ottaa huomioon kaikki lapsen etua koskevat näkökohdat. Nähdäkseni menettelyäsi voi pitää suoranaisena virkavirheenä tai ainakin äärimmäisen puolueellisena toimintana. Olen todella huolissani että meidän kouluttamamme ihmiset voisivat toimia näin häikäilemättömästi kuin sinä tässä asiassa olet kautta linjan toiminut. Olen ehdottomasti alan professorina sitä mieltä, että et noudata lastensuojelulakia." Professori lähetti edellä mainitun viestin myös sosiaalityöntekijän esimiehelle tämän työsähköpostiosoitteeseen. Viesteissä oli professorin nimi ja sen lopussa hänen yhteystietonsa yliopistolla sekä linkki kotisivuille. Lääninhallitus antoi 21.1.2005 päätöksen huostaanottoasiaan, jossa arvosteltiin A:n toimintaa asiassa.
Miten professorin toimia olisi arvioitava perusoikeuksien ja virkamiehen velvollisuuksien näkökulmasta? 3 8. Rakennustarkastaja toimi kunnan teknisen osaston osastopäällikkönä ja rakennusvalvonnasta vastaavana virkamiehenä. Rakennustarkastaja teki sivutoimi-ilmoituksen, jonka mukaan hän toimi vapaa-ajallaan omistamansa rakennusyhtiön toimitusjohtajana. Tämän rakennusyhtiön toiminta ei sivutoimi-ilmoituksen mukaan olisi erityisen laajamittaista kyseisessä kunnassa, vaan se keskittyisi pikemminkin naapurikuntien rakennushankkeisiin. Rakennustarkastaja piti sivutointa hyödyllisenä ammatillisen kehittymisen kannalta. Jos kunta ei jostakin syystä hyväksyisi toimitusjohtajan sivutointa, rakennustarkastaja ilmoitti toimivansa siinä tapauksessa yhtiönsä konsulttina ja pyysi lupaa antaa yhtiön asiakkaille myös työpaikkansa puhelinnumeron. Miten kunnan tulee suhtautua sivutoimi-ilmoitukseen? Miten tilannetta on arvioitava, jos kunnanhallitus ei ota asiaan kantaa? Virkavastuu 9. P:n kaupungissa järjestettiin kolmipäiväiset messut kaupungin ja messuyhdistyksen yhteistyönä. Kaupunginjohtajan esittelystä kaupunginhallituksen hyväksymän yhteistyösopimuksen mukaan kaupunki luovutti korvauksetta messujen tapahtumapaikaksi kaupungin koulukeskuksen ulko- ja sisätilat. Lisäksi messuyhdistyksen käyttöön osoitettiin kaupungin rakennusmestarin arvioiman 6000 euron kertakorvausta vastaan kaupungin teknisen viraston työvoimaa messujen pystyttämistä, purkamista ja messujen aikaista tilojen käyttöä varten. Onnistuneiden messujen jälkeen messuyhdistys kustansi - yhteensä 20 muun messujen järjestelyihin myötävaikuttaneen henkilön ohella - kaupunginjohtajalle, kaupungin elinkeinoasiamiehelle ja rakennusmestarille viisipäiväisen matkan Istanbuliin. Matkaohjelman mukaan matkaan sisältyy mm. ryhmäkeskusteluja ja -työskentelyä kaupungilla. Kaupunginjohtaja oli matkan aikana vuosilomalla, mutta elinkeinoasiamies ja rakennusmestari olivat saaneet esimieheltään luvan virkamatkaan rinnastuvan matkan tekemiseen. Syyllistyivätkö kaupunginjohtaja, elinkeinoasiamies tai rakennusmestari moitittavaan menettelyyn? Jos, niin mihin ja millaisin seuraamuksin? 10. Kuntaan määräaikaisessa virkasuhteessa oleva sosiaalivirkailija X valmisteli toimeentulotukipäätöstä asuinkumppanilleen Y:lle ja myönteisen päätöksen varmistamiseksi poisti käytössä olleesta tietojärjestelmästä Y:n ansioita koskevia tietoja. Millä eri tavoin kunnan viranomaiset voisivat tilanteessa toimia asiasta tiedon saatuaan? Miten kunnan viranomaisten tulee asiassa toimia? Virkasuhteen päättäminen 11. Kunta oli valinnut henkilöstöpäällikön virkaan X:n 1.1.2005 lukien ja määrännyt samalla kuuden kuukauden koeajasta. X:n toiminnasta henkilöstöpäällikkönä kantautui hänen esimiehensä korviin kollegoiden ja alaisten esittämiä valituksia: A toi esiin puutteita X:n yhteistyökyvyssä, B moitti X:n ylimielistä ja muita vähättelevää käyttäytymistä ja C kiinnitti huomiota X:n harkitsemattomaan rahankäyttöön hänen sisustaessaan työhuonettaan. Kunta päätti 1.6.2005, että X:n virkasuhde puretaan välittömästi. Oliko kunnalla oikeus purkaa henkilöstöpäällikön virkasuhde? Miten purkamisasian käsittelyssä on meneteltävä?
12. Kunnan teknisen viraston osastopäällikön tapa johtaa ja jakaa töitä oli ollut epäasiallista. Tämä ilmeni työn johdon ja ohjauksen puutteena, ristiriitaisina työohjeina, pelkoa herättäneinä johtamistapoina, kiroilemisena, ovien paiskomisena. Viraston muut virkamiehet valittivat, että työilmapiiri haittaa työntekoa. Virastopäällikkö katsoi, että osastopäällikkö oli tullut kyvyttömäksi johtamaan työyksikköään ja toimimaan hänen apunaan viraston tehtävien hoidossa. Yhteistyökyvyttömyys oli virastopäällikön arvion mukaan niin olennaista, että hän irtisanoi osastopäällikön kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35.1 :n perusteella. Oliko virastopäälliköllä perusteet irtisanoa osastopäällikkö? Miten irtisanotun on meneteltävä, jos hän pitää irtisanomista perusteettomana? 4 13. Kunnan henkilöstömäärä oli vähentynyt ja kunnan keskushallinnon palkanlaskija A oli irtisanottu 18.11.2003 kunnallisen viranhaltijalain 37 :n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Kunnan asuntotoimiston kanslistin virka oli täytetty väliaikaisesti, yleensä vuodeksi kerrallaan aina vuodesta 1995 saakka. Virkaa oli hoitanut B, joka oli sitten otettu virkaan vakinaisesti 1.9.2003 alkaen. Ala-asteen toimistovirkailija oli puolestaan ollut määräaikaisella eläkkeellä 1.10.2000-31.12.2002 ja oli tämän jälkeen kuntoutuspäivärahalla kalenterivuoden 2003 loppuun. Oliko kunnalla oikeus palkanlaskijan irtisanomiseen? Mitä tapahtuisi, jos irtisanomispäätös kumottaisiin lainvoimaisella päätöksellä? Viranhaltijan oikeusturva 14. Kunnan henkilöstöpäällikkö antaa määräaikaisessa virkasuhteessa olevalle harjoittelijalle kirjallisen huomautuksen virkamiehen työskentelystä saatuun kielteiseen palautteeseen perustuen. Kun tällaisesta huomautuksesta ei säädetä mitään viranhaltijalaissa, asia herättää oikeudellisia kysymyksiä: - onko esimiehellä oikeus antaa alaiselleen suullinen tai kirjallinen huomautus? - onko viranhaltijaa kuultava ennen tällaisen huomautuksen antamista ja jos on, mitä viranhaltijalle on kerrottava saadusta palautteesta? - mitä asioita kirjalliseen huomautukseen on merkittävä? - voiko tällaisesta huomautuksesta valittaa? - voiko huomautuksesta kannella valtioneuvoston oikeuskanslerille? 15. Hall.yo L:lle oli tarjoutunut hyvä tilaisuus perehtyä kunnan sisäiseen revisiotoimeen, kun hänet oli otettu kunnan reviisorin apulaiseksi kolmeksi kesäkuukaudeksi. L oli tyytymätön palkkaansa, koska hänelle ei maksettu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa (noin 1200 euroa/kk). Miten L saa asiansa oikeudellisesti ratkaistuksi?
5 Virkaehtosopimus ja yt-menettely 16. Oppilaitoksen uudet opetussuunnitelmat oli tarkoitus ottaa käyttöön lukuvuoden alussa, kesken virkaehtosopimuskautta. Opettajia edustava ammattijärjestö oli katsonut kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja kunnanhallitukselle jättämissään muistioissa, ettei suunnitelmia saada valmistetuksi, ellei oppilaitokselle myönnetä lisämäärärahoja. Kun asiaan ei saatu ratkaisua, ammattijärjestö kielsi jäseniään tekemästä opetussuunnitelmatyötä. Järjestö katsoi, ettei opetussuunnitelmatyö kuulu opettajien virkatehtäviin. Miten asiaa voidaan arvioida ja miten se tulisi ratkaista virkamiesoikeudellisesti? 17. Kunnan ammattikorkeakoulussa oli ilmennyt keväällä 2008 uuden koulutusjohtaja A:n ja osastopäällikkö B:n välisiä yhteistyöongelmia, joista oli käyty A:n ja B:n välisiä epävirallisia keskusteluja. B oli jäänyt kesäkuun alussa 2008 sairauslomalle ja pitänyt sen jälkeen vuosilomaa ja muita myönnettyjä vapaita syyskuun loppupuolelle 2008 asti. Koulutusjohtaja oli ilmoittanut osastopäällikön sairausloman alettua osaston henkilöstölle, ettei osastopäällikkö enää toimi heidän esimiehenään ja että osastopäällikölle oli otettu vuosilomasijainen. Sama henkilö oli sitten syyskuun alussa otettu hoitamaan osastopäällikön tehtäviä 31.7.2009 saakka. B:n palattua lomalta syyskuun lopussa hänen kanssaan oli 1.10.2008 käyty yksilötason yhteistoimintaneuvottelu työtehtävien muuttamisesta. Koulutusjohtaja oli neuvottelun aluksi ilmoittanut, ettei osastopäällikön palaaminen entisiin tehtäviin ollut mahdollista. Työyksikkötason yt-neuvotteluja ei asiassa ollut käyty. Meneteltiinkö asiassa kunnallisen yt-lain mukaisesti?