Petteri Typpö AUTOSUOJAMALLISTON KEHITTÄMINEN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Kesäkuu 2008
TIIVISTELMÄ Yksikkö Aika Ylivieska 4.6.2008 Koulutusohjelma Puutekniikka Työn nimi Autosuojamalliston kehittäminen Työn ohjaaja Martti Jokinen / Seppo Jokelainen Työelämäohjaaja Tuotepäällikkö RKM Jarmo Huhtala, Design-Talo Oy Tekijä/tekijät Petteri Typpö Sivumäärä 40 Opinnäytetyönäni kehitin Pohjolan Design-Talo Oy:lle autosuojamalliston. Design-Talo on Oulunsalossa toimiva talotehdas, joka valmistaa muuttovalmiita taloja tavallisille suomalaisille perheille. Talojen kuorielementit valmistaa Nivaelement Oy Nivalassa. Opinnäytetyössäni tavoitteena oli kehittää Pre-Cut tuotannosta kustannustehokas elementtirakenteinen autosuojamallisto. Opinnäytetyöni sisälsi määräysten ja ohjeiden selvittämisen, suojien elementoinnin, rakenne- ja arkkitehtisuunnittelun, määrä- ja kustannuslaskennan, sekä tulosten vertailun ja arvioinnin. Työni tuloksena syntyi laadukas elementtirakenteinen autosuojamallisto. Asiasanat autosuoja, autotalli, autokatos, elementti
ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCI- ENCES Ylivieska Degree programme Date 4.6.2008 Author Petteri Typpö Wood technology Name of thesis Carport and garage collection development Instructor Pages Martti Jokinen / Seppo Jokelainen 40 Supervisor Product manager, building contractor Jarmo Huhtala, Design-Talo Oy Aim of the thesis was to develop a garage collection for Pohjola Design-Talo Ltd. Design- Talo is a house factory located in Oulunsalo in Northern Finland. It manufactures houses that are completely ready for common Finnish families to move in. Elements of the houses are constructed by NivaElement Ltd. in Nivala. The main aim of the thesis was to develop pre-cut production further into cost-effective element-based garages. The thesis consisted of deciphering rules and regulations, designing the elements, structures and architecture. It also included both calculating quantities and estimating costs. Finally everything ended up with comparing and analyzing the results. As a result of the thesis, a quality element-based garage collection was developed. Key words carport, garage, element
KÄSITTEEN MÄÄRITTELY Pre-cut Tarvittava puutavara määrämittoihin katkottuna. Lämmöneriste Rakennusaine, jota käytetään pääasiallisesti tai muun käyttötarkoituksen ohella olennaisesti lämmöneristämiseen. Lämmöneristys Yhdestä tai useammasta lämmöneristeestä rakennusosaan tehty eristekokonaisuus. Tuulensuoja Ilmansulku Kylmäsilta Rakennusosassa oleva ainekerros, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus ulkopuolelta sisäpuoliseen rakenteen osaan ja takaisin. Rakennusosassa oleva ainekerros, joka estää haitallisen ilmavirtauksen rakennusosan läpi puolelta toiselle. Rakennusosassa oleva, viereisiin aineisiin verrattuna hyvin lämpöä johtavasta aineesta tehty rakenneosa, jonka kohdalla lämpötilaeron vaikutuksesta rakennusosan pintojen läpi kulkevan lämpövirran tiheys on jatkuvuustilassa viereiseen alueeseen verrattuna suurempi. Viivamainen kylmäsilta Kylmäsilta, jonka poikkileikkaus on rakenteen pinnan suuntaan jatkuvana samanlainen. Pistemäinen kylmäsilta Kylmäsilta, joka on rakenteessa paikallinen ja jolla ei ole rakenteen pinnan suunnassa jatkuvaa samanlaisena pysyvää poikkileikkausta. Puolilämmin tila On sellainen tila, joka ei ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun pelkästään normaalia sisävaatetusta käyttäen. Tilan lämpötilana pidetään lämmityskaudella keskimäärin vähintään +5 C, mutta alle +17 C tai tilan lämpötila olisi näissä rajoissa ilman tuotantoprosessin luovuttamaa lämpöä. Alaohjauspuu Perustuksien päälle asennettava puu, jota vasten seinäelementit nostetaan ja kiinnitetään.
TIIVISTELMÄ KÄSITTEEN MÄÄRITTELY 1 JOHDANTO 1 2 YRITYSESITTELY: DESIGN-TALO 2 3 AUTOSUOJIEN NYKYTILAN KUVAUS 3 4 OHJEET JA MÄÄRÄYKSET 4 4.1 Lämmöneristys, määräykset 4 4.2 Paloturvallisuus, ohjeet 5 4.2.1 Etäisyys samalla tontilla olevaan rakennukseen 6 4.2.2 Etäisyys naapuri tontin rakennuksista 6 4.2.3 Käyttötapaosastointi 7 4.2.4 Ohjeiden soveltaminen Design-Talon autosuojiin 7 5 RAKENNESUUNNITTELU 9 5.1 Lähtökohdat 9 5.2 Pohjakuva 9 5.3 Perustus ja alapään kiinnitys 10 5.4 Seinäelementit 11 5.4.1 Nurkkaliitokset 11 5.4.2 Elementin rakenne 12 5.5 Päätykolmioelementit 13 5.5.1 Rakenne 14 5.5.2 Suunnittelu 15 5.6 Päätyräystäselementti 15 5.7 Ristikkokaavio 17 5.8 Tasopiirros 17 5.9 Rakenneleikkaukset 18 5.9.1 Yleisleikkaus 18 5.9.2 Detaljit 18 5.10 Vesikattokaavio 19 6 ARKKITEHTISUUNNITTELU 20 6.1 Pohjapiirustus 20 6.2 Yleisleikkaus 21 6.3 Julkisivupiirustukset 21 6.4 Asemapiirros 22 7 MÄÄRÄLASKENTA 23 8 KUSTANNUSLASKELMAT 25 8.1 Elementtihinnasto 25 8.2 Elementtiasennushinnasto 26 8.3 Työmaalle toimitettavien tarvikkeiden hinta 26 8.4 Loppu-urakan hinnasto 26 8.5 Lopullinen autosuojahinta 27 9 VERTAILU 28 10 RATKAISU JA SEN ARVIOINTI 29 LÄHTEET 30 LIITTEET
1 1 JOHDANTO Design-Talolla alkoi syksyllä 2007 mallistotyöryhmä pohtia uutta talomallistoa vuodelle 2008. Tässä yhteydessä ilmeni tarve kehittää myös autosuojamallistoa, koska se oli pysynyt samana jo useamman vuoden. Myös valmistustapa on pysynyt entisellään, vaikka taloissa siirryttiin Pre-Cut -tuotannosta elementtituotantoon jo vuonna 2006. Yrityksellä on tehtaalla ylikapasiteettia ja työmailla työntekijöistä pulaa, joten Design-Talo halusi siirtää autosuojatkin elementtituotantoon, jotta töitä pystyttäisiin tasamaan ja saataisiin laadukkaampia suojia markkinoille. Tavoitteena oli myös kustannusten minimointi ja määräyksiä täyttävä autosuojamallisto laadusta tinkimättä. Työssä pyrin elementtien tyypittämiseen niin, että saataisiin mahdollisimman paljon sellaisia elementtejä, jotka kävisivät eri malleihin. Tätä kautta pystyttäisiin tekemään kyseisiä elementtejä talven hiljaisina kuukausina varastoon kesän kiireitä helpottamaan. Design-Talojen autosuojamallistoon kuuluu kuusi erilaista autokatosta tai tallia ja näitä malleja saa kahdella eri ulkoverhoustyylillä Classic ja Trend malleina. Näistä kuudesta suojasta kolme on talleja, kaksi katosta ja yksi katoksen ja tallin yhdistelmä. Jokaisessa suojassa on tilava varasto. Design-Talo myy autosuojia vain talotoimituksen yhteydessä. (Talokirja 2007.)
2 2 YRITYSESITTELY: DESIGN-TALO Pohjolan Design-Talo on kotimainen, vakavarainen muuttovalmiiden talojen valmistaja. Vuosien kehitystyön ja tuhansien muuttovalmiiden talojen kokemuksella yritys on noussut alallaan Suomen suurimmaksi toimijaksi. Vuonna 2006 muuttovalmiin Design-Talon osti yli 500 perhettä. Yritys kuuluu Helsingin Pörssissä noteerattuun Ruukki Group-konserniin. Yhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1979, jolloin perustettiin Mitta-Talo Oy. Tämä yhtiö kehitti aikanaan PRE-CUT-järjestelmän ja rakentajaverkoston, jonka pohjalta syntyi Kastellitalo 1989. Mitta-Talon perustaja Esa Kurkela irtaantui tästä toiminnasta 1990 ja käynnisti Pohjolan Design-Talo Oy:n liiketoiminnan. Design-Talo otti tehtäväkseen luoda suomalaisen muuttovalmistalon. Tämä kehitystyö sai vauhtia VTT:n Puurakentaminen 2000 - projektista, jossa luotiin tuoteosarakentamisen mallia pientalorakentamiseen. Talojen rakentaminen valmiiksi asiakkaiden tontille eri puolille Suomea on erityisen vaativaa. Keskeisinä tekijöinä onnistumiselle ovat pelisäännöt, informaation kulku ja yhteiset arvot. Tällä hetkellä Design Talo on suurin suomalainen talotoimittaja, joka tekee pientaloja muuttovalmiiksi. Design-Talojen tuotanto siirtyi Nivaelement Oy:lle Nivalaan kesällä 2006. Uudet 3500 m²:n tuotantotilat ja kuorielementtirakenne takaavat entistäkin laadukkaamman lopputuloksen saavuttamisen. Design-Talon kuorielementit valmistetaan ja pakataan kuivissa sisätiloissa.(design-talo, 2007.) Design-Talon liikevaihto oli 2006 vuonna 53 751 000, kun se oli edellisenä vuonna 41 301 000. Nettotulosta yritys teki 2006 vuonna 10 244 000 ja omaa henkilöstöä sillä oli 82, mutta suoraan ja välillisesti (elementtityöntekijät, yrityspohjaiset pystytysporukat, sähkö- ja LVI-asentajat ym.) yrityksellä on yli kolmesataa työntekijää. (Yritystele, 2007.)
3 3 AUTOSUOJIEN NYKYTILAN KUVAUS Tällä hetkellä autosuojat valmistetaan tehtaalla PRE-CUT menetelmällä. Myös kaikki autosuojiin kuuluvat muut osat ja tarvikkeet kerätään tehtaan varastosta luettelon mukaan ja pakataan trukkilavoille. Kun talon elementit ovat valmiit ja ne lastataan rekka-autoon, samalla lastataan myös autosuoja tarvikkeet kyytiin. Ensimmäinen työvaihe autosuojan rakentamisessa on kuormien purun jälkeen seinärunkojen teko. Tämän jälkeen nostetaan ristikot seinien päälle ja tuetaan ne, sekä asennetaan aluskate, jolloin saadaan loppu-urakka tehtyä sateelta suojassa. Seuraavaksi tehdään autosuoja ulkoapäin vähintään tuulensuojapinnalle asti ja asennetaan vesikate, jonka jälkeen pystytään tekemään sisätyöt valmiiksi (väliseinä tarvittaessa, lämmöneristeet, levytykset ym.). Lopuksi vielä viimeistellään suoja sisältä ja ulkoa valmiiksi. Design-Talo myy autosuojia tällä hetkellä kolmena eri varustetasolla: tarviketoimituksena, säältäsuojaan- ja levyvalmiina toimituksena. Nämä varustetasot pitävät sisällään lähes kaikki tarvittavat osat ja tarvikkeet, mitä suojan rakentamiseen tarvitsee, mutta asennuksen laajuus vaihtelee huomattavasti. Tarviketoimitukseen ei kuulu asennustyötä ollenkaan. Säävalmistoimitukseen kuuluu nimensä mukaisesti autosuoja säiltä suojaan, eli seinissä tuulensuojalevy ja katossa aluskate ruoteineen asennettuna. Levyvalmiiseen toimitukseen kuuluu puolestaan kaikki perustuksesta sadevesiränneihin ja lumiesteisiin eli käytännöllisesti katsoen täysin valmis suoja. Asennuksiin kuluu aikaa neljästäkymmenestä tunnista alkaen aina runsaaseen kahteensataan tuntiin riippuen suojasta ja toimitussisällöstä. Tarviketoimitukseen ei käytännössä kulu aikaa muuhun kuin kuorman purkuun. Säävalmiissa toimituksessa aikaa kuluu 40 h 64 h riippuen suojamallista, kun taas levyvalmiiksi asti rakentamiseen aikaa kuluu 122 h 206 h. Design-Talo halusi eroon suurista työmaa-asennuksista työntekijäpulan vuoksi, sekä siirtää työmaalla tehtävän työn puhtaisiin ja kuiviin sisätiloihin Nivalaan ja samalla vähentää tehtaan ylikapasiteettia. Näiden takia haluttiin siirtyä autosuojatuotannossakin elementtituotantoon sekä saada entistä laadukkaampia ja kilpailukykyisempiä tuotteita markkinoille.
4 4 OHJEET JA MÄÄRÄYKSET Ensimmäisenä tehtävänä oli etsiä ja perehtyä autosuojia koskeviin ohjeisiin ja määräyksiin, jotta osaisin sen jälkeen suunnitella määräysten mukaiset autosuojat. Käytännössä perehdyin lämmöneristeitä ja palomääräyksiä koskeviin ohjeisiin. 4.1 Lämmöneristys, määräykset Autosuojat käsitetään puolilämpimäksi tilaksi, joten sovelsin niihin tarkoitettuja määräyksiä työhöni. Puolilämpimän tilan rajoittuessa ulkoilmaan, lämmittämättömään tilaan, ryömintätilaan tai maahan rakennusosakohtaisina lämmönläpäisykertoimina U käytetään seuraavia vertailuarvoja laskettaessa rakennuksen lämpöhäviön vertailuarvo rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaisesti: seinä yläpohja, ulkoilmaan rajoittuva alapohja ryömintätilaan rajoittuva alapohja maata vastaan oleva rakennusosa ikkuna, ovi kattoikkuna 0,38 W/m2K 0,28 W/m2K 0,28 W/m2K 0,34 W/m2K 1,8 W/m2K 1,8 W/m2K Rakennusosan pienen osan lämmönläpäisykerroin saa olla suurempi kuin mitä kohdissa on esitetty, mikäli tämä on tarpeellista lujuus- tai muista erityisistä syistä. Rakennusosan pienen osan poikkeaminen vaatimuksista (kylmäsilta) ei saa aiheuttaa kosteuden tiivistymistä tai liian korkeaa suhteellista kosteutta rakenteen pinnassa tai rakenteessa rakennusta normaalisti käytettäessä. Rakennuksen yhteenlasketun ikkunapinta-alan vertailuarvo on 15 % rakennuksen kokonaan tai osittain maanpäällisten kerrosten kerrostasoalojen summasta, mutta kuitenkin enintään 50 % rakennuksen julkisivupinta-alasta. Ikkunan pinta-ala lasketaan kehän ulkomittojen mukaan. Ikkunan ja oven lämmöneristysvaatimukset koskevat koko rakennusosaa karmi- ja puiterakenteineen.(rakentamismääräyskokoelma C3, 2008.) Näistä määräyksistä johtuen ilmeni, että nykyinen 145 mm rungolla ja 150 mm lämmöneristeellä oleva autosuoja ylittää määräykset reippaasti (0,304 W/m²K). Koska yhtenä kriteerinä oli kustannustehokas autosuojamallisto, pienensin rungon vahvuutta 123 mm:iin
5 ja eristeen vahvuuden 125 mm:iin. Näillä vahvuuksilla sain U arvoksi 0,35 W/m²K, joka riittää mainiosti kyseisiin autosuojiin. Yläpohjan lämmöneristeen pidin entisellään eli 200mm vahvana, jolloin saadaan lämmönläpäisykertoimeksi 0,199 W/m²K. Lämmönläpäisykertoimen perusteella eristevahvuutta olisi voinut pienentää 50 milliä, jolloin kertoimeksi olisi tullut 0,262W/m²K. Koska kuitenkin tuotteiden määrää haluttiin pitää mahdollisimman pienenä, ei haluttu ottaa yhtä eristevahvuutta lisää varastoon. Kesäolosuhteissa, jolloin yläpohjaeristeenä käytetään pelkästään puhallusvillaa, voitaisiin eristevahvuus laskea 150 mm, jolloin arvot pysyisivät vielä sallituissa rajoissa. Myös talviolosuhteissa voitaisiin säästää yläpohjaeristeissä niin, että alle laitetaan 100 mm levyvillaeriste ja päälle puhallettaisiin 50mm puhallusvillaeriste. Tämä levyvillaeriste joudutaan talvisin laittamaan alimmaiseksi, jotta saadaan laitettua lämmöt päälle sisälle, jolloin saadaan vauhditettua lattiavalun kuivumista ja lämpöhäviöt saadaan pienemmäksi. Alapohjassa käytetään nykyisin 100 mm EPS 100 -lattialämmöneristettä. Tällä päästään reuna-alueilla 0,289 W/m²K ja sisäalueella 0,171 W/m²K kertoimeen. Tästä johtuen esitän sisäalueen eristyskerroksen pienentämistä 50 mm, jolloin U arvoksi saadaan 0,216 W/m²K. Laskennallisesti sisäalueelle ei tarvitsisi eristettä ollenkaan, jolloin kertoimeksi saataisiin 0,293 W/m²K, mutta tämä voi tuottaa hankaluuksia lattianvalamiseen ja sitä edeltäviin pohjatöihin. Autosuojan varaston oven U arvo on alle 1,8 W/m²K, kuten myös ikkunoiden. Nosto-oven lämmönläpäisykerroin on 1,01 W/m²K. Nämä tuotteet on havaittu hyviksi ja määräykset täyttäviksi, joten en lähtenyt muuttamaan näitä tuotteita. 4.2 Paloturvallisuus, ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelmasta löytyy ohjeet autosuojien paloturvallisuuteen. Työni käsittelee erillisiä autosuojia, joten tarkastelin vain autosuojien ohjeistusta.
6 4.2.1 Etäisyys samalla tontilla olevaan rakennukseen Kun rakennetaan autosuoja sellaiselle tontille, jossa on muita rakennuksia, selvitään ilman erityistoimenpiteitä, jos autosuoja rakennetaan 8 m päähän jo olemassa olevasta rakennuksesta tai 4 m päähän enintään 60 m² autosuoja (KUVIO 1.). Jos rakennukset ovat lähempänä toisiaan, niin tällöin rakennuksia käsitellään palotekniseltä kannalta yhtenä rakennuksena. (Rakentamismääräyskokoelma E4, 2005.) KUVIO 1. Paloturvallisuus samalla tontilla olevan rakennuksen kanssa (Palokortti, 2008.) 4.2.2 Etäisyys naapuritontin rakennuksista Jos autosuoja rakennetaan lähemmäksi kuin 8 m naapurin tontilla olevasta rakennelmasta, joudutaan rakenteellisesti tai muilla keinoilla rajoittamaan palon leviäminen (Rakentamismääräyskokoelma E4, 2005). Käytännössä tämä ohje tarkoittaa sitä, että joudutaan yleensä osastoimaan kummatkin rakennukset tätä alittavalta osalta, tai rakennettavaa rakennusta joudutaan osastoimaan normaalia paremmin.
7 4.2.3 Käyttötapaosastointi Autosuojien yhteyteen sallitaan enintään 10 m² osastoimaton, seinällä erotettu varastotila. Etäisyys muihin tiloihin mitataan tällöin autosuojan/ varaston lähimmästä ulkoseinästä tai katoksen reunasta. Yli 10m² varastotila osastoidaan erilleen autosuojasta lattiasta vesikatteeseen asti EI 30 rakenteiden mukaisesti (KUVIO 2). Tällöin etäisyys toiseen rakennukseen luetaan osastoinnin kohdalta (KUVIO 2). (Palokortti, 2008.) KUVIO 2. Käyttötapaosastointimenetelmä autosuojan ja varaston välillä. (Palokortti, 2008.) 4.2.4 Ohjeiden soveltaminen Design-Talon autosuojiin Näitä ohjeita jouduin ottamaan huomioon tehdessäni määräyksiä täyttävää autosuojamallistoa. Pääasiassa kuitenkin jouduin keskittymään käyttötapaosastoinnin sisältöön, koska etäisyydet muihin rakennuksiin tulevat kysymykseen vasta asiakkaan rakennuksen lupakäsittelyvaiheessa, jolloin näistä johtuvat lisäkustannukset veloitetaan suoraan asiakkaalta. Design-Talo käyttää Gyprocin kipsilevyjä, joten sovelsin Gyprocin ohjeita paloosastointiin. Gyproc-suunnittelukäsikirjasta ilmeni, että yksi 12,5 mm kipsilevy pitää tulta 15 min (KUVIO 3) ja 2*12,5 mm 45*66 mm runko täyttää EI 30 rakennevaatimukset (KU- VIO 3) b ja c. Koska ohjeet opastavat käyttämään EI 30 luokan rakenneratkaisuja, niin sovelsin suunnitelmiini b ja c vaihtoehtoja.
KUVIO 3. Paloneristävyys kipsilevyseinillä. 1) Ohjauspuu väh. 35*66 mm, 2) Puuranka väh.45*66 mm, k 600 mm, 3) 12.5 mm Gyproc-kipsilevy. a) EI 15, b) ja c) EI 30. (Gyproc Käsikirja 2006.) 8
9 5 RAKENNESUUNNITTELU 5.1 Lähtökohdat Rakennesuunnittelun aloitin etsimällä Design-Talon arkistoista yhdet rakennekuvat kutakin suojamallia kohden. Kuvat otin sattumanvaraisesti, joten osa pohjista oli Classic -malliston ja osa Trend malliston kuvia. Tässä olisi kannattanut valita hivenen tarkemmin kyseiset kohteet, jotta olisi saanut valmiiksi mahdollisimman lähelle vakiomalliset pohjakuvat. Muutamaan valitsemaani pohjakuvaan oli tehty asiakkaan haluamia muutoksia. Tämä hidasti työtäni aluksi, koska jouduin palauttamaan kaikki mallikuvat vakiomalleja vastaaviksi. Pohjakuvan suojat oli tehty Pre-Cut menetelmällä ja ne olivat 145 mm rungolla. Näistä johtuen kuvat oli tehty niin, että niitten pohjalta osataan työmaalla rakentaa kuvien mukainen autosuoja. Rakennekuvat sisälsivät Pre-Cut tuotannossa seuraavat kuvat: vesikattokaavion tasopiirustuksen pohjakuvan ristikkokaaviot yleisleikkauksen ja seinäprojektiot sekä rakenneleikkaukset eripuolilta autosuojaa. 5.2 Pohjakuva Ensimmäisenä lähdin muuttamaan pohjakuvaa. Kuvasta muutin rungon 145 mm:stä 123 mm:iin. Aikaisempien kuvien rungot oli piirretty 45 mm vahvana, joten samalla jouduin muuttamaan runkotolppien vahvuuksia. Aluksi pyrin noudattamaan runkotolpilla 600 mm jakoa, jotta myöhemmässä vaiheessa levytykset passaisivat kohdalleen. Pyrin myös saamaan seinien mitat niin, että ne olisivat aina n * 600 mm (n=runkotolppien määrä). Tästä jouduin kuitenkin luopumaan sivuseinien osalta myöhemmässä vaiheessa, koska sovimme, että ristikot määräisivät suojien pituuden, eli kaavaksi sain:
10 AS l = n 1 * Rj + 1906 mm + X 1906 mm = 2 * pk w + pkr X * 2 AS l = Autosuojan pituus n = ristikoiden määrä Rj = ristikkojako (900 mm) X = ristikon vahvuus (45 mm) pk w = päätykolmion vahvuus (42 mm) pkr = päätykolmion ja ristikon väli (900 mm) Ikkunat ja ovet pyrin pitämään suunnilleen samoilla kohdilla vanhaan verrattuna. Pieniä muutoksia jouduin tekemään, koska runkotolppien jako muuttui joillakin seinillä ristikkosäännön myötä. Tässä vaiheessa en vielä kiinnittänyt huomiota autosuojien ja varastojen välisiin väliseiniin. 5.3 Perustus ja alapään kiinnitys Hyvin aikaisessa vaiheessa aloin pohjakuvien rinnalla miettiä autosuojien perustusta ja alajuoksun kiinnitystä perustuksiin. Design-Talolla oli toiveena saada yksinkertaisempi ja halvempi perustus autosuojille. Kriteereinä oli, että sokkelin leveys ei saisi muuttua alapäässä ainakaan kapeammaksi, sekä lämmöneristys pitäisi saada asentajaystävällisemmäksi. KUVIO 4. Vanha perustus ja alajuoksun kiinnitys. KUVIO 5. Uusi perustus ja elementin kiinnitys.
11 Kuten kuvioista 4 ja 5 huomaa, ei perustus ja rungon kiinnitys ole muuttunut yhtään. Yritin miettiä uudenlaista perustusta ja sainkin suunniteltua erilaisia variaatioita, mutta yksikään ei loppujen lopuksi ollut niin hyvä kuin tämä. Tähän sokkelimalliin on kuitenkin vakiinnuttu jo pitemmän aikaa ja havaittu toimivaksi, sekä kyseinen malli sopii myös elementtiseinille todella hyvin, joten en lähtenyt muuttamaan sokkelia. Elementin kiinnitystä perustuksiin mietin kauan. Tähänkin minulla oli erilaisia versioita suunnitteilla, mutta loppujen lopuksi päädyttiin tällaiseen ratkaisuun. Elementteihin ei laiteta lämmöneristeitä, höyrynsulkua, vaakakoolausta, eikä kipsilevyjä tehtaalla paikalleen, joten elementit on helppo ankkuroida työmaalla sisäpuolelta suoraan perustuksiin, ilman erillistä alaohjauspuuta. 5.4 Seinäelementit 5.4.1 Nurkkaliitokset Seinäelementtejä suunniteltaessa ensimmäisenä mietin elementtien nurkkaliitokset kohdalleen niin, että ne on helppo myös työmaalla saada kohdalleen. Tähän kävin hakemassa mallia Design-Talon talojen elementtikuvista ja sovelsin ne autosuojiin sopivaksi niin, että ei tarvitse ottaa uutta sahatavaradimensiota, eikä tehtaalla tarvitse kaventaa mitään sahatavaraa runkotyövaiheessa (KUVIO 6). Lähes kaikki sivuseinänurkat on toteutettu niin, että kahden runkotolpan väliin tulee 42*98 mm lankku, joihin päätyelementit on helppo naulata kiinni sisäpuolelta. Nurkat joihin tulee palkkitaskut riittää naulaustueksi 45*45 mm puu. Jokaiseen elementtisaumaan jätin 8 mm tilkeraon, joihin asennetaan työmaalla saumavilla, jotta liitoksista tulee tiiviit.
12 KUVIO 6. Esimerkki elementtien nurkkaliitoksista. 5.4.2 Elementin rakenne Elementin rakenteeksi muotoutui seuraavanlainen kokonaisuus ulkoa päin lueteltuna: Classic Trend Ulkoverhous 23*120 mm Ulkoverhous 22*145 mm Vaaka/pystykoolaus 24*90 mm Pystykoolaus 45*45 mm Pystykoolaus 18*45 mm Tuulensuojalevy 9 mm kipsilevy Tuulensuojalevy 9 mm kipsilevy Runko 42*123 mm Runko 42*123 mm Tämä rakenne-ero johtuu siitä, että Trend mallisien suojien ulkoverhous on pelkästään vaakaverhousta alhaalta aina räystäisiin asti, jolloin seinärakenteen tuuletus voidaan suorittaa yhdellä vahvemmalla dimensiolla. Classic malliston ulkoverhous on toteutettu perinteisemmällä pysty- vaaka- pystyverhouksella, jolloin tarvitaan kahta koolauskertaa, jotta saadaan riittävä tuuletus seinälle ja oikeanlainen kiinnitys ulkoverhouspaneelille (LIITE 1).
13 Normaalisti talojen seinäelementit loppuvat aina yläjuoksun puolivälin tienoille. Tästä johtuen sivuseinät joudutaan rakentamaan työmaalla kappaletavarasta räystääseen asti. Tämä nikkarointi haluttiin autosuojissa pois, joten toteutin sivuseinät niin, että ulkoverhous ylittyy yläjuoksusta räystääseen asti. Kun seinät tehdään ylityksenä, täytyy ottaa huomioon pari oleellista asiaa. 1. Jos kattokaltevuus muuttuu, joudutaan ylimmäistä paneelia kaventamaan tai lisäämään riippuen muutoksen suunnasta. 2. Elementtien sitomisessa rekkaautoon täytyy ottaa huomioon ylittymät, koska ylittymät eivät kestä liinojen kiristämistä sellaisinaan. Kun elementin perusrakenne oli selvillä, mietintään tuli seinäelementin ja päätykolmion liitokset ja elementin alapään ulkoverhous. Taloissa Design-Talo käyttää Classic malleissa jakorimaa ja Trend malleissa elementin ulkoverhous on mitoitettu niin, että saumat voidaan paneloida umpeen. Trend malleissa käytin samaa periaatetta kuin taloissa ja Classic malleissa jouduin hivenen soveltamaan talojen jakorima-periaatetta, jotta sain kustannustehokkaan ratkaisun (KUVIO 7). 5.5 Päätykolmioelementit Päätykolmioelementin rakenteen kopioin suoraan talomalleista. Pieniä muutoksia jouduin kuitenkin tekemään elementtien ulkoverhouksen alapäähän, jotta sain jakoriman passaamaan niin, että autokatosmalleissa katoksen katon pintaverhoilu passaa jakoriman huullokseen. Tästä johtuen sain yhden erilaisen elementin mallistosta pois. Myös Trend -mallien päätykolmioelementeissä jouduin ulkoverhouksen alapäätä miettimään uusiksi katosmalleihin. Tähän en kuitenkaan saanut verhousta passaamaan niin, että se olisi hyvä katoksen kattopaneeleille, joten kyseisissä malleissa alimmaista ulkoverhousta joudutaan halkaisemaan katoksen osalta niin, että se on katon kanssa samalla tasolla ja lisäksi halkaisu sahataan 30 asteen kulmaan, jolloin sade vesi ei imeydy puun sisään (LIITE 2).
14 KUVIO 7. Classic ja Trend -mallien pääty- ja sivuseinäelementit. Vihreällä kuvatut osat asennetaan työmaalla paikalleen. 5.5.1 Rakenne Päätykolmioelementti noudattaa samaa rakennetta kuin seinäelementitkin. Erona on vain runkopuutavara, joka päätykolmioelementeissä on 42*98 mm. Tämä dimensio sen takia, että saadaan kustannussäästöjä ja keveyttä elementille. Talli ja katosyhdistelmän kohdalla joudutaan päätykolmioelementtiin lisäämään alajuoksun päälle 51*200 mm kertopuupalkki, jotta kolmio kestää katoksen kohdalla. Elementtien runkopuut pitää loveta yläpäästä, jotta sinne saadaan upotettua 42*98 mm yläjuoksu (KUVIO 7). Tämä työvaihe on kokonaisuudessaan hyvin työläs, joten mietin tähän erilaista ratkaisua. Esimerkiksi jos runkotolppia ei lovettaisi ollenkaan, vaan laitettaisiin yläjuoksu rungon ulkopuolelle, jolloin koolaukset päättyisivät yläpäässä yläjuoksuun,
15 jolloin siitä saataisiin jäykkä rakenne. Tälle vaihtoehdolle en ole laskenut tarkempia lujuuslaskelmia, mutta tällaisella ratkaisulla saataisiin päätykolmion teosta työvaiheita pois ja tätä kautta hintaa pienennettyä (KUVIO 8). KUVIO 8. Päätykolmioelementin yläjuoksun muutosehdotus. 5.5.2 Suunnittelu Päätykolmioelementit suunnitellaan ristikkokaavioita hyödyntäen siten, että elementin rungon ulkoreunat ovat ristikoiden kanssa samalla tasolla, paitsi yläreunan osalta, jossa elementin yläreuna on Classic -malleissa 98 mm alempana ja Trend malleissa 123 mm alempana. Tämä siksi, että päätyräystäselementin pitää mahtua päätykolmioelementin päältä ensimmäiseen ristikkoon kiinnitettäväksi ja näiden elementtien vahvuudet ovat tuon 98 mm ja 123 mm. 5.6 Päätyräystäselementti Päätyräystäselementeissäkin idean hain talomalleista, koska siellä tämä periaate on havaittu hyväksi ja toimivaksi. Räystäselementtejä tulee jokaiseen suojamalliin neljä kappaletta. Suurimmassa osassa suojista räystäselementit ovat n.1500 mm leveitä, eli ne kiinnitetään ensimmäisen ristikon kylkeen, mutta malleissa 4 ja 20, jotka ovat katosmalleja, katoksen
16 puoleisessa päässä ensimmäinen ristikko on päätykolmioelementin kiinnitettynä, jolloin räystäselementti voi olla enintään n. 600 mm leveä. Trend ja Classic mallien räystäät eroavat toisistaan huomattavan paljon. Classic mallin räystäs on perinteisempi umpiräystäs, kun taas Trend mallien räystäs on hyvin lähellä avoräystästä (KUVIO 8). KUVIO 9. Päätyräystäselementtien periaatekuva. Päätyräystäselementit tehdään Classic mallissa 42*98 mm puutavarasta ja Trend mallin räystäs 42*123 mm puutavarasta, jotta räystäsvasaan saadaan oikeanlainen viiste. Räystäiden pituus määräytyi kattoristikoiden mukaan ja leveys määräytyi tiilijaon mukaan niin, että tiilet käyvät kokonaisina katolle, eikä niitä tarvitse leikellä. Design-Talo käyttää Bendersin 2-kouruista tiiltä, jonka hyötyleveys on 300 mm. Tästä johtuen sivuräystään mitaksi tulee: SR l = n * T w + X n = tiilien määrä SR l = sivuräystään pituus T w = kattotiilen hyötyleveys (300 mm) X = asennusvara (50 mm kummallekin päätyräystäälle)
17 Näin sain sivuräystään mitaksi 10300 mm ja kun suojien runkopituus on 9151mm, jolloin päätyräystäille jää leveyttä (10300-9151) / 2, eli 575 mm (Benders 2007.) Päätyräystäselementin pituus määräytyi kattoristikoista siten, että ristikon lappeen pituudesta vähennetään asennusvara (n.40 mm). Asennusvaraa jouduttiin jättämään timpureiden toiveesta, koska aikaisemmin asennusvaraa ei ollut, jolloin joskus räystäselementti jäi asennettaessa sivuräystäältä yli, josta seurasi, että sivuräystään otsalauta ei päässyt suorana elementin kylkeen. Tästä johtuen jätin n. 40 mm asennusvaraa, jolloin jos elementti on hyvin asennettu, niin voidaan elementin päähän lisätä 40 mm soiro, ja jos elementti on jäänyt yläpäästä irvistämään, niin silloin alapäähän lisätään puuta sen verran, että saadaan sivuotsalauta suorana vietyä elementtiin. 5.7 Ristikkokaavio Ristikkokaaviot joudutaan tekemään sen takia, että ristikkotehdas osaa tehdä kaavion pohjalta oikeanlaiset ristikot. Kaaviosta pitää löytyä kaikki se oleellinen tieto, jotka vaikuttavat haluttuun lopputulokseen. Esimerkiksi jos halutaan käyttöullakko, se pitää piirtää kaavioon, jotta ristikkotehtaalla osataan laskea oikeanlaiset kuormat käyttöullakolle, myös ristikolle tulevat tuet pitää merkitä kaavioon, jotta katon kuorma osataan suunnata oikeaan paikkaan. Design-Talojen autosuojamalleissa tuli kahdenkokoista ristikkoa ja kahta eri mallia, eli Classic ja Trend malleihin sopivia. Näissä eroavaisuutena on ainoastaan räystään malli, josta mainitsin aikaisemmin luvussa 5.6. Tukivaihtoehtoja tulikin sitten mallien alle useampia, koska osassa suojista on katos, talli tai molemmat. 5.8 Tasopiirros Tasopiirros on yksi tärkeimmistä kuvista rakennesuunnittelussa. Siitä kuvasta käy kaikki oleellinen tieto, mitä rakenteiden osalta pitää ottaa huomioon. Kuvasta käy ilmi seinä-, päätykolmio- ja päätyräystäselementit, ristikot ja niiden tuulijäykisteet, pilarit ja palkit, sekä kaikkien näiden mitoitukset. Lisäksi kuvan vieressä on
18 ohjeet tuulensuoja- ja sisälevyjen kiinnitykseen, elementtien ankkurointiohjeet perustuksiin, sekä ristikoille tulevat kuormat ja rakenteissa käytettävien materiaalien lujuusluokat. Itse käytin paljon hyödyksi vanhoja tasopiirroksia, näistä sain valmiina ristikoiden jäykisteet, ankkurointi- ja levyjen kiinnitysohjeet, sekä ristikkokuormat. Nämä tietysti jouduin käymään läpi ja tarkastamaan, jotta ne pitävät paikkaansa myös elementtisuojissa. Mitoitukset jouduin tekemään täysin uusiksi, kuin myös ristikkojaon ja päätyräystäät, lisäksi lisäsin kuviin elementtien tunnukset (LIITE 3). 5.9 Rakenneleikkaukset Rakenneleikkauksista käy ilmi rakennuksen erikohdissa käytettävät rakenteet. Yleensä rakennuksesta otetaan vähintään yksi poikkileikkaus eli yleisleikkaus. Tästä leikkauksesta löytyy seinien rakenne, sivuseinien, pilareiden ja palkkien paikat ristikkoon nähden, jolloin tästä leikkauksesta saa ristikkokaavioon tukivaihtoehdot. Leikkauksesta löytyy myös korkotietoja suhteutettuna perustuksien yläpintaan. 5.9.1 Yleisleikkaus Yleisleikkauksen tein aika alkuvaiheessa rakennesuunnittelua, koska sen pohjalta oli helppo miettiä rakenteita eteenpäin. Näitä leikkauksia tuli yhdestä kahteen riippuen suojamallista, koska katosmalleissa piti ottaa leikkaus sekä varaston että katoksen kohdalta, jotta sain kaikki eri tukivaihtoehdot selville. 5.9.2 Detaljit Detaljit eli poikkileikkaukset ovat vakioleikkauksia rakennuksen eri kohdista. Näitä kuvia laitetaan niin paljon, että kaikki poikkeavat rakenteet selviävät kuvista, eikä näitä rakenteita tarvitse enää miettiä työmaalla uudelleen. Pyrin käyttämään mahdollisimman paljon vanhoja detaljeja, koska tällöin olisin pysynyt mahdollisimman paljon Design-Talon vakio rakenteissa. Vanhoja leikkauksia sainkin muutamia otettua ihan sellaisenaan, ja muutamia joudun korjaamaan hivenen esimerkiksi päätyräystäsleikkaukset ja osa väliseinien leikkauksista. Suurempia muutoksia tein perustusleikkaukseen ja osaan väliseinäleikkauksia.
19 5.10 Vesikattokaavio Vesikattokaaviosta ilmenee rakennuksen harjan ja lappeen pituudet. Kaaviosta käy myös ilmi, millaisesta rakennelmasta on kysymys, asiakkaan nimi ja rakennuksen malli sekä julkisivuväritykset. Tämä piirustus tuli hivenen sivutuotteena arkkitehtikuvista, koska vesikattokaavio on sama kuva kuin arkkitehtikuvien julkisivukuva, mutta siihen lisätään vain kyseiset harjan ja lappeen mitat. Lappeen mitan saa ristikkokaaviosta, mutta siihen pitää lisätä peltikatolla 70mm, koska ristikoiden päälle tulevat koolaukset pidentävät lapetta ja räystäältä pelti ylittyy hivenen. Harjan mitan saa taas helpoiten tasopiirroksesta, koska siihen piirretään räystäslinja. Tämän mitan saa myös laskettua, kun lisää rakennuksen runkomittaan päätyräystäiden ylitykset.
20 6 ARKKITEHTISUUNNITTELU 6.1 Pohjapiirustus Rakennuksen pohjapiirros on eniten näkyvillä oleva kuva. Siitä ilmenee kaikki oleellinen tieto myös tavallisille ihmisille, eli: rakenteet rakenteissa olevat aukot kuilut ja roilot sekä tarvittaessa alakattojen alueet ovien leveydet, joko karmin valoleveytenä tai moduulimittana, aukeamissuunnat sekä tarvittavat kynnykset pääasialliset kiinteät kalusteet ja varusteet vesipisteet ja lattiakaivot huoneiden ja tilojen käyttötarkoitus palo-osastojen rajat/osastoivien rakennusosien paloluokat ääneneristävyys rakennuksen ja osien päämitat kerroksien ja tasojen korkeusasemat porrashuoneiden, porrassyöksyjen ja tasanteiden mitoitus luiskien kaltevuus ja mitoitus liikkumis- ja toimimisesteisille soveltuvien hissien mitat/vapaatila hissin edessä liikkumis- ja toimimisesteisille tarkoitettujen wc- ja pesutilojen mitoitus varatiet ja niiden leveydet myös vaipan ulkopuoliset ja alapohjan alaiset rakenteet ja laitteet lähelle rakennettaessa ulkoseinän ja tarvittaessa muiden rakenteiden etäisyys lähirakennuksista rakennettaessa lähelle toista rakennusta ulkoseinän etäisyys lähirakennuksesta esitetään mitoilla kylmät ja puolilämpimät tilat. (RT ohjekortti 15-10824 2004.) Autosuojien lopulliset pohjapiirustukset tein rakennekuvien jälkeen. Tähän käytin hyödyksi rakennesuunnittelun alkuvaiheessa tekemääni luonnospohjakuvaa ja elementtikuvien jälkeen tekemääni nurkkaliitoskuvaa. Lisäksi joitakin tietoja otin rakennekuvien tasopiirroksesta (räystäslinjan, ovien ja ikkunoiden sekä väliseinien paikat) (LIITE 4).
21 6.2 Yleisleikkaus Yleisleikkaus on poikkileikkaus rakennuksesta ja sen alapuolisesta maanpinnasta. Leikkauspiirroksessa ilmenee seuraavat asiat: rakenteet ja rakennusosat, sekä niissä olevat aukot ja ulkonemat portaat, luiskat, hissi- ja muut kuilut parvet ja tarvittaessa alakatot myös vaipan ulkopuoliset rakenteet ja rakennusosat kuten räystäät, aurinkokerääjät, sekä alapohjan alaiset rakenteet rakennuksen ja sen osien sekä rungosta ulkonevien osien pysty- ja vaakasuuntaiset päämitat kerroskorkeudet ja tarvittavat kerrosten ja tasojen korkeusasemat vapaa korkeus ulkonemien alla, sekä ajo- ja kulku-aukkojen vapaa korkeus huoneiden, tilojen ja kulkuväylien vapaa korkeus ylä-, väli- ja alapohjien rakenteiden kokonaismitat ikkunapenkkien ja suojakaiteiden korkeudet maanpinnan ja julkisivupinnan leikkauskohdan korkeusasemat julkisivupinnan ja vesikaton pinnan leikkauskohdan sokkelin, räystään, vesikaton harjan tai muun ylimmän osan korkeusasemat, lisäksi vesikaton kaltevuus suhde- tai prosenttilukuna olemassaoleva maanpinta ja suunniteltu maanpinta sekä rakenteet kuten ulkonemat, kuilut ja tukimuurit sekä salaojien sijainti rakennuksen välittömässä läheisyydessä tarvittavassa laajuudessa piha-alueen pinta korkeusasemineen ja tarvittaessa vietto riittävän pitkälle, jotta voidaan osoittaa tontin pintavesien poisjohtaminen ja esittää mahdolliset täytöt ja leikkaukset kerrososastointi. (RT ohjekortti 15-10824 2004.) Yleisleikkaukset tein autosuojiin rakennekuvien leikkauksien pohjalta. Rakennekuvien yleisleikkaus on pääkuvien leikkauksien kaltainen kuva, mutta sisältää vain eri tietoa, eli vaihdoin kuvaan oikeat tiedot ja lisäsin tarvittavat rakenteelliset muutokset (maanpinnan, perustukset, salaojat, eristeet ym.). 6.3 Julkisivupiirustukset Julkisivupiirros on kuva, jossa esitetään rakennus ulkoa päin neljästä eri ilmansuunnasta eli pohjoisesta, etelästä, idästä ja lännestä tai vastaavasti väli-ilmansuunnista kuvattuna. Piirroksesta käy selville seuraavat asiat:
ikkunat/ikkunajaotus, syvennykset ja ulkonemat ovet ja portit sekä julkisivupinnan ja rakennusosien koristelu (tarvittaessa osapiirroksin) luukut, aukot ja säleiköt savunpoistoon tarkoitetut ikkunat ja luukut merkitään julkisivumateriaalit ja väritys näkyviin jäävät pilarit ja palkit mainos- ja muut ulkoseinästä tai vesikaton pinnasta ulkonevat kiinteät laitteet, varusteet ja valaisimet kiinteät aurinkosuojat; ilmanvaihto- ja hissikonehuoneet talotikkaat, kattotikkaat, kattosillat ja lumiesteet lautasantennit, aurinkokeräimet, palopostit, putkistot, lauhduttimet ja muut näkyvät laitteet savupiiput räystäslinja, räystäskourut, syöksytorvet sokkelilinja ulkotasot, katokset, parvekkeet ulkoportaat ja luiskat kaiteineen ja käsijohteineen oleva maanpinta ja suunniteltu maanpinta, jos niiden korkeussuhteissa on eroa aita, tukimuuri sekä rakennuksen tai rakennelman muu osa. (RT ohjekortti 15-10824 2004.) Julkisivupiirrokset sain myös helposti rakennekuvien puolelta, koska olin tehnyt vesikattokaavion, johon piirsin tarkasti julkisivut. Vesikattokaaviosta joutui poistamaan katteiden mitoitukset ja ylimääräiset tekstit, jolloin julkisivupiirros oli valmis. Vesikattokaavioon piirsin julkisivukuvat pohjakuvaa ja leikkauksien korkotietoja hyväksi käyttäen (LIITE 5). 6.4 Asemapiirros Asemapiirros on sellainen kuva, jossa on sijoitettu rakenteilla oleva rakennus sille suunniteltuun paikkaan tontilla. Asemapiirros on hyvin informatiivinen kuva ja se piirretään aina rakennuspaikan kunnan tai kaupungin ohjeistuksien mukaan. Asemapiirroksen tulee osoittaa, että suunniteltu rakentaminen on kaavan tai muun maankäyttösuunnitelman ja rakennusjärjestyksen mukaista, soveltuu tontille tai rakennuspaikalle ja ympäristöönsä, sekä täyttää tontin tai rakennuspaikan käytön osalta sille osoitetut vaatimukset. Asemapiirroksesta tulee selvitä tilanne ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen, sekä riittävästi myös rakentamisen vaikutus naapurien asemaan. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä asemapiirros laaditaan siltä osin ja siinä laajuudessa, kuin korjaus- ja muutostyöllä on vaikutusta tontin tai rakennuspaikan olosuhteisiin ja käyttöön. (Rakentamismääräyskokoelma A2. 2002) Asemapiirroksia en tehnyt tässä vaiheessa ollenkaan, koska ne ovat aina asiakaskohtaisia ja ne piirretään aina olemassa olevan tontin piirustuksiin.
23 7 MÄÄRÄLASKENTA Määrälaskennassa kartoitin autosuojiin menevän materiaalien määrän. Tähän työvaiheeseen käytin apuna vanhoja laskelmia, jotka oli tehty Pre-Cut suojille, sekä autosuojien rakennekuvia. Määrälaskennan tarkoituksena oli selvittää kaikki materiaalit mitä elementtien lisäksi tarvitaan, jotta autosuoja saadaan tehtyä levyvalmiiksi. Lisäksi myöhemmässä vaiheessa lisättiin laskelmiin teoreettiset asennusajat kutakin materiaalia kohden, jotta saatiin selvitettyä loppu-urakkaan käytettävän asennusajan. Asennusajat eri tuotteille sain suoraan vanhoista laskelmista ja näitä en lähtenyt juuri muuttamaan, koska ajat oli määritelty vuosien mittaan syntyvän kokemuksen perusteella ja aikaan sisältyi esimerkiksi kipsilevyjen kohdalla kanto- ja työstöajat. Vanhoista laskelmista jouduin aluksi poistamaan kaikki ne materiaalit, jotka olivat jo elementeissä kiinni. Tämän jälkeen lisäsin sellaiset materiaalit listaan, jotka tulivat uutena tuotteena autosuojiin elementeistä johtuen, esim. elementtien- saumavillat ja kiinnitystarvikkeet. Selkeyden vuoksi jaottelin tuotteet seuraavasti: runkotyövaihe maanvarainen lattia ulko-ovet yläpohjatyöt rungosta vesikatteen alustaan vesikattotyö ulkopuoliset puurakenteet väliseinätyöt ja sisäpuolen pintaverhoilut Kun olin saanut oikeat materiaalit listaan, aloin käymään tuote tuotteelta läpi jokaisen materiaalin ja laskin niille tarkat määrät. Näin sain jokaiselle materiaalille nettomenekin suojaa kohden.
24 Nettomäärien jälkeen piti saada bruttomäärät eli kuinka paljon kutakin tarviketta tilataan, jotta niistä saadaan varmasti kyseinen kohta tehtyä. Tämän kohdan selvitin niin, että lisäsin hukkakertoimen sellaisille tuotteille, mitä ei pystytä tarkasti laskemaan kappaleittain tai mitä joudutaan työstämään työmaalla ennen asennusta. Hukkaprosentin jouduin joiltakin osin arvioimaan ja laskemaan niin, että pienissä määrissä prosentti oli suurempi ja vastaavasti suurissa erissä pienempi. Tähän sain kuitenkin pientä tukea vanhoista laskelmista, kun niissä oli ilmoitettu vain bruttomäärät, jolloin pystyin sitä kautta arvioimaan hukkaprosentin.
25 8 KUSTANNUSLASKELMAT Kustannuslaskelman tavoitteena oli saada selvitettyä elementtiautosuojien nettohinnat eri kustannushaaroissa ja sitä kautta kokonaisen suojan nettohinta. Laskelmissa käytin pohjana vanhoja suojien hinnastoja sekä elementtien osalta talojen laskentapohjia, jotka päivitin autosuojille sopivaksi. 8.1 Elementtihinnasto Elementtien hinta määräytyy seinäelementtien, päätykolmioiden, räystäiden ja elementeissä olevien aukkojen pohjalta. Tehtaanjohtajalta sain neliöhinnat kaikille tyypeille, jolloin minun työnä oli laskea elementteihin menevät neliöt sekä ikkunoiden ja ovien aukkojen määrät. Neliöhinnat ottivat huomioon kaiken mitä elementit piti sisällään ja sen työn mitä siihen kului, joten minun ei tarvinnut laskea jokaista runkotolppaa tai palkkia erikseen. Hinta piti sisällään myös elementtien ylitykset, joten nämä kulut saatiin suoraan vähentää loppuurakasta. Tulokseksi sain, että Trend mallien elementit olivat n. 1% halvempia kuin Classic mallien elementit. Tämä pienoinen ero syntyi ainoastaan päätykolmioista, koska ne ovat Trend malleissa 25 mm matalammat (TAULUKKO 1). TAULUKKO 1. Elementtien neliöt, sekä räystäiden ja aukkojen määrät. TALOTYYPPI Ulkoseinät(123) Päädyt(98) Räystäät Aukot Classic Runko-m 2 Runko-m 2 kpl kpl Talli 02 68,1 8,8 4 5 Talli 04 52,2 8,8 4 2 Talli 20 45,1 14,3 4 3 Talli 21 76,9 14,3 4 7 Talli 23 76,9 14,3 4 9 Talli 30 76,9 14,3 4 9 TALOTYYPPI Ulkoseinät(123) Päädyt(98) Räystäät Aukot Trend Runko-m 2 Runko-m 2 kpl kpl Talli 02 68,1 8,1 4 5 Talli 04 52,2 8,1 4 2 Talli 20 45,1 13,4 4 3 Talli 21 76,9 13,4 4 7 Talli 23 76,9 13,4 4 9 Talli 30 76,9 13,4 4 9
26 8.2 Elementtiasennushinnasto Elementtiasennushinnasto pitää sisällään ne työt, jotta suoja saadaan säältäsuojaan varustetasoon saakka. Tämä sisältää seuraavat työt: elementtien pystytyksen, ristikoiden asennuksen, räystäiden teon, aluskatteen ja ruoteiden asennuksen, pilarien ja palkkien asennuksen (katosmalleissa) sekä vesipeltien ja koristeiden asennukset. Lisäksi asentajille maksetaan nosturi-, teline- ja naulakorvaukset. Näitten töiden ja korvausten summana saatiin asennushinta. Töiden ja korvausten hinnat saatiin talojen asennushinnastosta, jota muokattiin autosuojiin sopivaksi. Esimerkiksi poistettiin elementtien suojauskulut, koska autosuojat ehditään pystyttää yhdessä päivässä sateelta suojaan, jolloin sadevaurioilta vältytään ja kun elementeissä ei ole pystytysvaiheessa lämmön eristeitä paikallaan, niin vältytään myös niiden suojaukselta. 8.3 Työmaalle toimitettavien tarvikkeiden hinta Tarvikkeiden hinnan sain selville siten, että lisäsin määrälaskentataulukkoon kullekin materiaalille yksikköhinnan ja kerroin sen bruttomenekillä. Kun tein tämän lisäyksen jokaiselle tuotteelle, niin sain toimitettaville materiaaleille yhteishinnan. Tämän hinnan jouduin kuitenkin purkamaan niin, että sain jokaisen eri tavaran toimittajan hinnan omaan sarakkeeseen helpottaakseen lopullisen autosuojan hinnan laskemista. 8.4 Loppu-urakan hinnasto Loppu-urakan asennusajat sain myös määrälaskenta taulukosta, jonne lisäsin ne aikaisemmin kerrotulla tavalla. Kun asennusajan kerroin asentajien saamaan tuntikorvaukseen, niin sain loppu-urakan hinnan.
27 8.5 Lopullinen autosuojahinta Kun kaikki eri työvaiheiden ja tarvikkeiden hinnat oli saatu laskettua, oli jäljellä hintojen yhteen kerääminen. Tähänkin löytyi valmis laskentapohja, jota korjaamalla ja lisäilemällä uudet tiedot saatiin autosuojille netto- ja myyntihinnat. Tähän laskentataulukkoon oli rakennettu sellainen ratkaisu, että kun valikosta valitsi suojamallin varustetasoineen, niin ohjelma laski suojalle hinnan erittelyineen. Kun sain muokattua ohjelman elementtisuojille sopivaksi, niin sain jokaiselle suojalle uudet hinnat.
28 9 VERTAILU Vertailussa vertailin elementtihintoja ja Pre-Cut hintoja keskenään säältäsuojaan ja levyvalmiille vaihtoehdolle. Omaksi ja kaikkien työntekijöiden yllätykseksi saatiin vertailusta tulokseksi, että elementtisuojat tulisivat n.20-39 % kalliimmaksi, kuin Pre-Cut suojat. Vertailussa kävi ilmi, että elementtien hinnat nousivat luultua suuremmiksi, samoin kuin loppu-urakan osuus. Näitä ja kaikkia muitakin kustannuslaskelmia käytiin läpi ja tarkastettiin mahdolliset virheet, sekä laskettiin uudelleen ne kohdat joissa oletin olevan ylihintaa. Myös asennusaikoja jouduin arvioimaan realistisesti ja osin uudelleen, koska niissä oli varaa pudottaa. Monien korjausten ja tarkastusten jälkeen päästiin levyvalmiissa vaihtoehdossa jokseenkin siedettäviin arvoihin, jotta voitiin laittaa työni täytäntöön. Säävalmiissa vaihtoehdossa jäi vielä muutama malli yli 30 % kalliimmaksi, mutta tämä johtuu siitä, että elementtisuojissa asennus on viety pidemmälle asteelle, kuin Pre-Cut tuotannossa. Esimerkiksi elementeissä on ulkoverhous valmiina, kun Pre-Cut tuotannossa ulkoseinät jäivät tuulensuoja pinnalle säävalmiissa vaihtoehdossa (TAULUKKO 2). TAULUKKO 2. Pre-Cut- ja Elementtisuojien suhteelliset vertailuarvot. TALLITYYPPI Säävalmis Levyvalmis Pre-Cut Elementti Hinnan muutos % Pre-Cut Elementti Hinnan muutos % Talli 02 (classic) 100 % 134 % 34 % 100 % 111 % 11 % Talli 04 (classic) 100 % 133 % 33 % 100 % 119 % 19 % Talli 20 (classic) 100 % 128 % 28 % 100 % 115 % 15 % Talli 21 (classic) 100 % 129 % 29 % 100 % 108 % 8 % Talli 23 (classic) 100 % 130 % 30 % 100 % 111 % 11 % Talli 30 (classic) 100 % 129 % 29 % 100 % 110 % 10 % Talli 02 (trend) 100 % 126 % 26 % 100 % 106 % 6 % Talli 04 (trend) 100 % 124 % 24 % 100 % 113 % 13 % Talli 20 (trend) 100 % 119 % 19 % 100 % 108 % 8 % Talli 21 (trend) 100 % 123 % 23 % 100 % 104 % 4 % Talli 23 (trend) 100 % 126 % 26 % 100 % 108 % 8 % Talli 30 (trend) 100 % 120 % 20 % 100 % 105 % 5 %
29 10 RATKAISU JA SEN ARVIOINTI Kun kaikki laskelmat ja kuvat olivat valmiina sekä vertailu tehty, oli työni minun osalta valmis. Tämän jälkeen työni tulokset vietiin mallistoryhmään ja yrityksen johdolle arvioitavaksi. Työryhmä päätti ottaa elementtirakenteisen autosuojamalliston uuteen talomallistoon, joka ilmestyy kesäkuussa. Omalta osalta en ollut täysin tyytyväinen lopputulokseen. Suurin syy oli siinä, että en saanut tehtyä rakenteista niin kustannustehokkaita, jotta olisi päästy Pre-Cut menetelmällä tehtyjä talleja halvemmaksi. Toinen miinus oli Auto Cad:llä piirtämät kuvat, koska Design- Talo on siirtynyt uuteen piirustusohjelmaan, joten kaikki kuvat joudutaan vielä kääntämään Vertex -muotoon ennen tuotantoon siirtämistä. Tämä ohjelman vaihtuminen oli tiedossani jo työni alkuvaiheissa, mutta silloin minulla ei ollut mahdollisuutta saada kyseistä ohjelmaa kotiin, joten piirsin vielä vanhalla ohjelmalla. Laskelmiini ja vertailuihin olen tyytyväinen, vaikka laskelmat ja vertailut eivät olleet kovin vaikeita, mutta aikaa vieviä kylläkin. Projektin läpiviemiseen aikaa kului luultua enemmän. Tähän osasyynä oli työn laajuus ja oman ajankäytön hallinta.
30 LÄHTEET Painetut lähteet Ahokas. R. 2003. C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Lämmöneristys Ohjeet. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.finlex.fi/data/normit/1931- C4s.pdf. Luettu 6.11.2007. Ahokas. R. 2007. C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennuksen lämmöneristys, Määräykset. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.finlex.fi/data/normit/29517-c3-190607-suomi_140607.pdf. Luettu 6.11.2007. Benders 2007. Asennusohje. WWW-Dokumentti. Saatavissa: http://www.benders.fi/portals/1/fi/tak/finsk%20l%c3%a4ggning%20betong%202007% 20LU.pdf. Luettu 27.4.2008 Gyproc 2006. Kevytrakennejärjestelmät, Gyproc käsikirja. Jantunen. J. 2005. E4 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Autosuojien paloturvallisuus, Ohjeet. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.finlex.fi/data/normit/28206-e4su2005.pdf. Luettu 6.11.2007. Metsäranta. E. 2002. A2 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat Määräykset ja ohjeet. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=17405&lan=fi. Luettu 13.05.2008. Palokortti. 2008. Oulun rakennusvalvonta, Pientalon paloturvallisuus. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/2008/palokortti_2008.pdf. Luettu 17.3.2008 RT ohjekortti 15-10824. 2004. Pääpiirustukset, erityissuunnitelmat ja selvitykset Talokirja. 2007. Design-Talo.
Sivuseinäelementtikuva. LIITE 1
Päätykolmioelementtikuva. LIITE 2
Tasopiirroskuva tallista 04. LIITE 3
Pohjakuva tallista 04. LIITE 4
Julkisivukuvat tallista 21. LIITE 5