1/2001 Injektointiletkut Injektointitarvikkeet Injektointilaitteet Paisuvat saumanauhat PVC- ja erikoissaumanauhat Betonin korjaus- ja vedentiivistysmassat Betonimuotit Muottitarvikkeet Alan koulutus ja konsultointi 1
Siltarakenteissa on totuttu käyttämään muottikangasta. Hyvien ominaisuuksiensa vuoksi se soveltuu kaikkiin näkyviin jääviin betonirakenteisiin BETONIRAKENTEIDEN VAURIOITA VOIDAAN ESTÄÄ ETUKÄTEEN MUOTTIKANKAALLA! Perinteisellä muottipinnalla syntyy helposti vaurioita rakenteeseen ajan myötä. Nämä olisi voitu välttää käyttämällä Form skin muottikangasta. 2 Karbonatisoituminen, kloridit, pakkasrapautuminen jne. ovat termejä, jotka toistuvat kirjoituksissa betonin vaurioista. Nämä artikkelit kertovat mittavista ja kalliisti korjattavista vaurioista, joita on tullut esille varsin nuorissakin betonirakenteissa. Muottikankaan käytöllä saavutetaan luja pintakerros betoniin, joka estää ympäristön aiheuttamat vauriot. Form skin muottikangas on ollut käytössä siltatyömailla jo useita vuosia. Voitaisiinko sen käyttöä lisätä myös muunlaisiin betonirakenteisiin? Muottikankaalla saavutetut edut ovat varsin selviä ja ne on voitu havaita silmämääräisesti sekä laboratoriokokein. Muottikangas asennetaan betonimuotin pintaan esimerkiksi hakasilla. Valun yhteydessä kangas imee betonista ylimääräisen veden - jopa 1,5 l/m 2. Näin saadaan pintakerroksen vesisementtisuhde pienemmäksi, kuin käyttämällä pelkkää vaneripintaa muottina. Pienempi vesisementtisuhde saa aikaan lujemman betonin ja samalla pintakerros kykenee vastustamaan ympäristön haitallisia vaikutuksia paremmin. Muottikangas vaikuttaa pintakerroksen lujuuteen jopa 15 mm syvyyteen asti. Muottikangas toimii kahdessa vaiheessa. Se ei ainoastaan ime ylimääräistä vettä pintabetonista, se myös säilyttää tämän veden ja luovuttaa sen betonin hydrataatioreaktioon, kun betonin kovettuminen alkaa. Tämä vaihe lujittaa lisää betonin pintaosaa. Kloridien tunkeutuminen Form skin muottikankaalla valetun betonin pintaan on huomattavasti hitaampaa kuin pelkästään puu tai teräsmuottia vasten valetun betonin. Tämä vaikutus on osoitettu kokeissa ja on havaittu, että ei pelkästään tunkeutumisnopeus hidastu, vaan se vaikuttaa myös tunkeutumissyvyyteen. Muottikankaalla tehdyt pinnat ovat niin lujia, että kloridit eivät juurikaan pääse tunkeutumaan niiden läpi.
Samoin tapahtuu ilman hiilidioksidin tunkeutumiselle. Muottikankaalla saavutettu luja pinta ei päästä betonia karbonatisoitumaan ja näin säilyttää betonin emäksisyyden ja hyvät olosuhteet betoniteräksille. Luja betonipinta ei myöskään päästä vettä sisälleen yhtä helposti kuin pehmeä. Tämä estää tai ainakin hidastaa pakkasrapautumisen syntymistä ja säilyttää betonirakenteen paremmin kuin tavallinen muottipinta. Oikean lisähuokostuksen merkitystä ei tässä tapauksessa kuitenkaan kannata unohtaa. Teräs- tai vaneripintaa vasten valettu betoni jättää pintaan sementtiliimaa, joka pölisee. Tämä pyritään usein estämään hionnalla tai pintakäsittelyillä. Form skin muottikangasta vasten valettu pinta ei pölise. Siinä ei ole havaittavissa samanlaista betoniliimaa pinnassa kuin perinteisillä muottipinnoilla. Pinta on myös tasaisempi sillä valurakkuloita ei pääse muodostumaan muottikankaan kanssa valettuun pintaan. Form skin muottikankaita on kahta tyyppiä: kertakäyttöinen Form skin vihreä ja useaan kertaan käytettävä Form skin sininen. Kertakäyttöinen kangas on ohuempi kuin useaan kertaan käytettävä ja se ei ole imuteholtaan yhtä tehokas. Vastapainoksi sillä saadaan esim. lautapinnalle asennettuna jäämään lautapinnan kuvio valmiiseen betonipintaan, kun taasen paksumpi ja lujempi useaan kertaan käytettävä matto antavaa tasaisen pinnan jossa näkyy maton oma struktuuri. Tämä on hyvin hillitty kangaspinta. Käytettäessä muottikankaita ei muottipintaa öljytä. Kangas on valmistettu polypropyleenistä ja se irtoaa betonipinnasta hyvin. Kankaan asennuksessa on oltava huolellinen, jottei pintaan jää valun jäljiltä näkyviä vekkejä. Ensimmäisten kankaiden kanssa asennuksissa oli havaittavissa huolimattomuutta, mutta nykyisin asiaan on jo paneuduttu ja varsinaisia asennusongelmia ei juurikaan ole havaittu. Form skin muottikankaan kangaskuvioinen hillitty pinta. Pintakuvio on miellyttävämpi kuin tasainen rakkulainen vanerimuottipinta. Niska & Nyyssönen mukana Leppävaaran kaupunkiradan työmaalla Helsingistä Leppävaaraan rakennettava kaupunkirata on tällä hetkellä Suomen suurimpia rakennushankkeita. Lähes miljardin markan kokonaishintaan yltävä hanke on pilkottu kymmeniin urakoihin, joista noin 40 miljoonan kadunrakennusurakka on annettu Niska & Nyyssönen Oy:lle. Niska & Nyyssösen urakkaa kuuluu Leppävaaran aseman pohjoispuolelle rakennettava Ratsukatu sekä radan ali vanhalle Turuntielle rakennettava alikulkutie Pekkisen urakkaan kuuluvan alikulkusillan ali. Kaupunkiradan rakennuttajina on Ratahallintokeskus sekä Helsingin ja Espoon kaupungit. Tehtävänä on rakentaa kaksi uutta rataparia Helsingin asemalta Leppävaaraan niin että lähiliikenteen junat saavat omat raiteensa ja kaukoliikenne omansa. Näin lähiliikenteen vuoromääriä päästää tihentämään lähes metron aikataulujen tasolle. Kaupunkiradan urakoihin kuuluu yhteensä 50 kilometriä uusia raiteita 12 kilometrin matkalle, 13 uutta siltaa ja 15 sillan jatkaminen. Myös kaikki radan varrelle osuvat asemat uusitaan syksyyn 2001 mennessä. Niska&Nyyssösen työmaainsinööri Heikki Haavikko kertoo, että Leppävaaran työmaalla käytetään Muottikolmion toimittamaa Tricosal-saumanauhaa varmistamaan työ- ja liikuntasaumojen vedenpitävyyttä alikulkuluiskan betonirakenteissa. Haavikon mukaan saumanauhaa menee yhtgeensä 2,2 kilometriä. Hän sanoo, että saumanauhan osto oli hintakilpailun tulos. Hän on kuitenkin ollut tyytyväinen ensimmäistä kertaa käyttämäänsä nauhaan. Sauma onnistuu hyvin, kunhan saumanauhan muistaa sitoa raudoitteisiin riittävän tiheästi, ettei se pääse pullahtamaan paikoiltaan valun aikana. Haavikko korostaa, että tämä pätee kaikkiin saumanauhoihin, sillä viisasten kiveä nauhan paikallaan pysymiseen ei ole keksitty. 3 Niska&Nyyssösen Leppävaaran kaupunkiradan urakkaan kuuluu katutöiden lisäksi alikulkutien rakentaminen radan ali. Tricosalin saumanauhaa on käytetty yli kaksi kilometriä alikulkuluiskan saumoissa.
Lepakon tontille rakennettava Nokia liike- ja toimistorakennus on runkovaiheessa. Sierak tekee 13 000 kuution paikallavalutyöt käyttäen Muottikolmion injektointiletkuja, saumanauhaa, liukulaakereita sekä muottipultteja. tontilla tapahtuu 4 Niin sanottu Lepakon tontti Helsingin Ruoholahdessa on vihdoinkin saamassa lopullisen ratkaisun. Vanha tyhjilleen jäänyt yömaja, jonka nuoriso valtasi aikoinaan Elävän Musiikin Yhdistys Elmun käyttöön, on purettu pois ja tilalle nousee pääasiassa Nokian käyttöön tuleva liike- ja toimistorakennus. Tyypilliseen ruoholahtelaiseen tapaan työmaan paikallavalut tekee Sierak ja vesitiiveyden takaavat Muottikolmion tuotteet. Lepakon tontti on sijainniltaan parhaita Ruoholahdessa, sillä se on juuri Länsiväylän pään vieressä hyvin näkyvällä paikalla. Nyt tontille nousee Pekka Helinin suunnittelema 57 000 neliön ja 257 000 kuution toimistojätti. Työmaan projektinjohtourakoitsijana on SRV Viitoset ja vastaavana mestarina viime vuonna Rakennuslehden Vuoden Työmaa -kilpailun voittanut Raimo Koski. Koski kertoo, että rakennustöiden erikoisuuksiin kuuluu kireän aikataulun sanelemana kaksinkertainen kosteudenhallintasuunnitelma eli Viitoset itse ja ulkopuolinen konsultti ovat olleet asialla. Työnaikaisen vesimäärän pienentämiseksi kaikki pintalattiat tehdään imubetonoimalla ja ohuimmissa valuissa käytetään jopa muovibetonia. KAIKKI VALUT VESITIIVIINÄ 1-LUOKAN RAKENTEINA Talon perustukset ulottuvat syvimmillään 6,30 metriä merenpinnan alapuolelle. Kellarin alin lattiatasokin jää 2,4 m merenpinnan alapuolelle. Kaikki rakenteet tasoon +1,50 asti tehdään vedenpitäviksi. Kaikki valut tehdään 1-luokan vesitiiviinä rakenteina. Vesitiiviissä saumoissa on käytetty Muottikolmion tuotteita eli Joco-injektointiletkua, Hydrotitesaumanauhaa. Paikallavalurakenteissa on käytetty lisäksi Malthusin muottipultteja ja uutena tuotteena myös GLT-liukulaakereita. Laakereita käytetään, kun kahden rakenteen pitää päästä liikkumaan vapaasti esimerkiksi lämpöliikkeen takia. Lepakon työmaalla liukulaakereita on käytetty pysäköintikannen palkkien ja holvin välissä. Lepakon työmaan perustukset on tehnyt Lemminkäinen, joka on siis käyttänyt injektointiletkua ja saumanauhaa. Paikallavaluista vastaa Sierak. Koski kertoo, miten yhtiö sai tämänkin urakan monen muun ruoholahtelaistalon tapaan. Koski oli itse laskenut alustavasti työn edellyttämän miesvahvuuden ja aikataulut. Sierak oli ainoa tarjoaja, joka ymmärsi alusta asti, että näin laaja työ vaatii 40 miestä, eikä 5-7 niin kuin moni muu luuli. Suureen miesvahvuuden ymmärtää hyvin, kun kuulee Kosken arviot massamääristä. Betonia valetaan 13 000 kuutiota, laudoitettavaa on 59 000 neliötä ja raudoitteita menee 835 000 kiloa, vaikka talon runko on terästä ja välipohjat ontelolaattoja. Koski on tähän mennessä ollut tyytyväinen betonirakenteisiin. Ainakin silmämääräisesti näyttävät vesitiiviit valut hyviltä. Tosin lopullinen tieto saadaan vasta, kun kaivannon ympäriltä poistetaan ponttiseinät. Mutta onhan saumoissa Jocoinjektointiletkut, joten Koski suhtautuu vesitiiveyteen tyynen rauhallisesti.
Usein hissikuilun pohjalla oleva teräskaukalo joudutaan vuoto-ongelmien vuoksi leikkaamaan pois joko osittain tai kokonaan. Hissikuilun pohjan saa Useissa kerros- ja toimistotalokohteissa on hissikuilujen pohjat pyritty tekemään vesitiiviiksi sinne asennettavan sähkötekniikan vuoksi valamalla betonirakenne teräskaukalon ympärille. Käytännössä teräskaukalon ympärille valaminen on huomattavan vaikeaa. Betonia ei päästä kunnolla täryttämään joka paikasta ja rakenne jää harvaksi. Valutyötä ei ehkä edes yritetä tehdä kunnolla, kun luotetaan sokeasti teräskaukalon tiiviyteen. Betonirakenteen ja teräskaukalon väliin tulee väkisinkin vuotoja. Lisäksi kaukaloon asennetut kiinnikkeet ja läpiviennit aiheuttavat vuotoja. Niiden korjaaminen teräskaukalon läpi on erittäin hankalaa ja kallista. Monissa kohteissa on teräskaukalo jouduttu poistamaan joko kokonaan tai osittain, jotta varsinaiset vuodot päästään paikallistamaan ja korjaamaan. Kokemus on osoittanut, että hissikuiluista saadaan vesitiiviitä, kun ne rakennetaan puhtaasti betonirakenteisina. Hissikuilu on parasta valaa kahdessa osassa, pohjalaatta ja seinämät erikseen. Pohjalaatta on turvallisinta valaa riittävän paksuna. jopa 500-millimetrisenä, jolloin sen vesitiiveys on varmempi. Seinämien suositeltava vähimmäisvahvuus on 200 mm. Muottivälikkeissä on oltava laippa, joka varmistaa vesitiiveyden. Lisäksi välikkeen on hyvä olla mahdollisimman ohut, esimerkiksi Malthusin 6-millinen muottipultti. Mikäli betonirakenteeseen kuitenkin pääsee muodostumaan vuotavia halkeamia tai muita harvoja kohtia, ne on helppo paikallistaa, ja korjata injektoimalla, kun rakennetta ei ole verhottu teräslevyllä. TYÖSAUMAAN INJEKTOINTILETKU Pohjalaatan ja seinämän välisen työsauman vesitiiveys varmistetaan asentamalla sinne Joco-injektointiletku, joka injektoidaan joko polyuretaani- tai akryylihartsilla, mutta ei mielellään epoksihartsilla. Haluttaessa sauma voidaan pyrkiä myös tiivistämään jollain mekaanisella tiivisteellä, kuten PVC-työsaumanauhalla tai paisuvalla Hydrotite -saumanauhalla. Näissäkin tapauksissa saumaan kannattaa kuitenkin lisäksi asentaa injektointiletku varmistukseksi. AKTIIVINEN TAI PASSIIVINEN TIIVISTYSMATERIAALI Työsaumojen lisäksi on tietysti myös itse betonista saatava vesitiivis. Vesitiivistä betonia on monien 5 Teräskaukalon takana olevat vuodot voivat olla muottisiteiden, halkeamien tai harvavalujen kohdalla.
Betonirakenteen vuotojen injektointi on huomattavasti helpompaa, jos rakennetta ei ole verhottu teräksellä. JOCO 10 injektointiletku asennettuna hissikuilun pohjalle. mielestä mahdollista tehdä vain laboratorioolosuhteissa. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että hyvin helpoilla toimenpiteillä betonista saadaan myös työmaalla vesitiivistä. Vandex Super on aktiivinen betonin vedentiivistysmateriaali, joka on betonin pintaan siveltävä sementtipohjainen tuote. Siinä olevat lisäaineet kulkeutuvat betonin kapillaarihuokosiin ja reagoivat siellä vapaan kalkin ja kosteuden kanssa muodostaen kapillaariverkoston tukkivia liukenemattomia kiteitä. Tiivistysvaikutus ulottuu sitä syvemmälle mitä huokoisempaa betoni on. Tiivistysreaktiota voidaan verrata betonin hydrataatioon, sillä reaktio etenee rakenteessa aina kun kosteutta ilmenee. Käsittely voidaan tehdä sekä pohjalaatalle että seinämille, joko vedenpaineen tai sen vastaiselle puolelle. Käsittely on suositeltavaa tehdä tuoreen betonirakenteen pintaan. Rakenteen täytyy olla käsiteltäessä kostea, joten rakennetta ei tarvitse kuivattaa ennen käsittelyä. Passiiviseen tiivistämiseen voidaan käyttää Vandex BB 75:ttä, joka on sementtipohjainen betonin pinnoite. Vandex BB 75 on testattu vesitiiviiksi 7 bariin (70 m vesipatsas) asti. Myös tämä tuote voidaan levittää joko käsin tai ruiskulla kummalle puolelle rakennetta tahansa. Kovetuttuaan tuote on luja ja hyvin mekaanista kulutusta kestävä. Tuotteella on testeissä todettu olevan kyky tukkia jopa 0,3 mm leveitä vuotavia halkeamia. High Tech Center hätkähdyttää jo ulkonäöllään 6
Jos Suomessa haluaa nähdä näyttävän rakennustyömaan, kannattaa mennä Helsingin Ruoholahteen Kaapelitehtaan naapuriin. High Tech Center on jo ulkonäöltään niin hätkähdyttävä, ettei sillä ole kilpailijaa koko maassa. Sierak tekee SRV Viitosien vetämällä työmaalla paikallavalut, joissa käytetään Muottikolmion injektointiletkuja, saumanauhaa ja muottipultteja. HTC on Viitosten korkean teknologian yhteisöille ja yrityksille suuntaama toimitilakonsepti, jossa puhutaan korkean teknologian yritysten työyhteisöstä, johon kuuluminen luo lisäarvoa sen jäsenille. Teknologiakeskusten tapaan HTC:n vuokralaisiksi on ollut tarkoitus saada sopiva sekoitus alan huippuosaamista, niin oppilaitoksia, tutkimusta, pieniä nousevia yrityksiä kuin muutama vahva ankkuriyrityskin. Onnistumisesta kertoo se, että jokainen 36 000 neliömetristä on jo vuokrattu ja myyty sijoittajille. Perinteisestä teknologiakeskuksesta HTC poikkeaa esimerkiksi siinä, että nyt otetaan jo aluksi puheeksi inhimillinen tekijä eli professori Kai Wartiaisen näyttävä arkkitehtuuri, runsaat yhteistilat, palvelut ja viimeistä huutoa olevat tietoliikenneyhteydet. HTC käsittää siis viisi erillistä rakennusta, joista neljä on aivan rannassa ja yksi muiden takana. Talojen arkkitehtuuri on hyvinkin näyttävää. Etenkin merta kohti kurkottavat oranssien teräsristikoiden varassa olevat ulokkeet keräävät High Tech Centerin työmaa on edennyt niin pitkälle, että jo neljännen talon paikallavalut ovat alkaneet. katseita vielä vuosienkin kuluttua. Myös talojen pintamateriaali, julkisivuratkaisu ja kattojen rohkeasti esiin tuodut konehuoneet kertovat arkkitehtien ennakkoluulottomuudesta. SIERAKILLA VAATIVAT PAIKALLAVALUT HTC:n taloissa on sekarunko, joka tarkoittaa Viitosten työmaapäällikön, Matti Mouhin mukaan käytännössä betonielementtirunkoa, jossa on teräsrakenteita mukana siellä, missä betonilla ei pärjätä. Terästä näkyy pääasiassa ulokeosien alla tukiristikoissa ja myös toimistokerroksissa sekä kunkin talon pääsisäänkäyntiaulan ympärillä. Kun Mouhille esittää perinteisen kysymyksen eli mikä on olut vaativinta, hän vastaa, pohjarakentaminen ja koko paletin pitäminen koossa. Meren läheisyys ja täyttömaan laatu ovat olleet ongelmallisia. Vaativat paikallavalut tekee Sierak, kuten on tehnyt monella muullakin Ruoholahden työmaalla. Mouhi uskoo, että Sierakilla on edessään valoisa tulevaisuus, mikäli yhtiön miehet pitävät yllä nykyistä laatutasoaan. Ainakaan HTC:n työmaan valuissa ei ole löytynyt yhtään virhettä, jolla olisi ollut merkitystä. Vaikka perustamistaso onkin +1,2 metrissä, eikä tämän tason yläpuolella ole tehty vedenpitäviä saumoja, paikallavalut ovat olleet vaativia. Sierakin vastaava mestari, Petri Hänninen mainitsee rakenneteknisenä erikoisuutena ulokerakenteiden vastapainot, eli järeät IV-kuilun anturat. Noin 100 kuution betonivalu on ankkuroitu kallioon ja se on lisäksi raudoitettu rajusti. Hänninen muistaa, että kuhunkin anturaan tulee 16 tonnia terästä. Kaiken kaikkiaan Sierakin urakkaan kuuluu noin 6 000 kuutiota valuja. Väestönsuojia taloihin tulee tavallista enemmän eli yhteensä yhdeksän. Muottikolmion tuotteista HTC:n työmaalla on käytetty eniten Malthusin muottipultteja, joita on mennyt tuhansia. Hännisen mukaan Malthusin pultin ehdoton etu on sen nopeus. Kun paikkallavaluja on paljon, muottien asennusnopeus on tärkeä tekijä. Hänninen kehuu myös näin aikaansaatua valujälkeä. Joco-injektointiletkua ja Hydrotiten paisuvaa saumanauhaa on käytetty HTC:n työmaalla vain hissikuilujen pohjalla. Hänninen pitää Joco:n letkua luotettavana tuotteena, joka maksaa itsensä takaisin heti, kun sitä joudutaan käyttämään. Vielä ei HTC:n työmaalla ole tarvinut letkuja käyttää, sillä alunperinkin ne laitettiin saumoihin vain varmuuden vuoksi. 7 Hissikuilujen pohjan vedenpitävyys on varmistettu Joco-injektointiletkuilla ja Hydrotite-saumanauhoilla. Sierak on käyttänyt HTC:n työmaalla tuhansia Malthusin muottipultteja.
MK Tänään on Muottikolmio Oy:n asiakaslehti. Lehti pyrkii antamaan tietoa alalla kiinnostavista tapahtumista ja vinkkejä parempaan rakentamiseen. Päätoimittaja Esko Aaltonen Toimitus Arto Rautiainen MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3 02270 Espoo Puh. 09-804 23 26 Fax 09-804 25 85 www. muottikolmio.fi Osoitteenmuutokset faxilla 09-804 2585 DDM Group Oy 2001