30.3.2015 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Viite: Kuuleminen ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi Itämeren tila yhdessä paremmaksi Vesilaitosyhdistyksen lausunto ehdotukseen Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi Vesilaitosyhdistys (VVY) on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö. Jäseninämme on noin 300 vesihuoltolaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta. Järjestetty vesihuolto kattaa tällä hetkellä talousveden osalta yli 90 % ja jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta yli 80 % Suomen väestöstä. Yleistä Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma on laadittu lähinnä viranomaisista koostuvassa valmistelutyöryhmässä ja teemakohtaisissa alatyöryhmissä. Toisin kuin vesienhoidon suunnittelun prosessissa, eri toimialojen edustajat eivät ole osallistuneet valmistelutyöhön. Vaikka direktiivi ei edellytä eri sektoreiden kuulemista valmistelun aikana, pitäisimme kuitenkin toivottavana, että jatkossa eri toimialojen edustajilla olisi mahdollisuus aidosti osallistua valmisteluprosessiin ja tuoda valmisteluun omaa asiantuntemustaan. Toimenpideohjelma on lausunnoilla kaksi ja puoli kuukautta, mikä on lyhyt aika siihen nähden, että toimialat eivät ole voineet perehtyä toimenpideohjelman sisältöön sen valmistelun aikana. Jätevedenpuhdistamoita koskevat toimenpiteet Jätevedenpuhdistusta koskeva teksti sivulla 43 on ristiriitainen. Alussa todetaan, että merenhoidossa ei esitetä yhdyskuntajätevesiä koskevia toimenpiteitä, vaan painotetaan vesienhoidon toimenpiteiden täysipainoisen toteuttamisen tärkeyttä. Jäljempänä tekstissä esitetään useita prosentuaalisesti määriteltyjä poistumavaatimuksia, joissa esitetty vaatimustaso poikkeaa nykyisestä lupatasosta sekä muissa hallinnon suunnitelmissa tai ohjelmissa esitetystä tasosta, eikä myöskään noudata niissä esitettyjä yleisiä periaatteita. Typenpoiston tehostaminen Suunnitelmassa on ehdotettu, että typenpoistoa tulisi vielä tehostaa nostamalla puhdistusteho vähintään 70 %:iin kaikilla Merenkurkun eteläpuolella sijaitsevilla puhdistamoilla, jotka vaikuttavat rannikkovesiin. Lisäksi typen puhdistusteho tulisi nostaa 90 %:iin niillä rannikkovesiin vaikuttavilla suuremmilla puhdistamoilla, joilla se on teknis-taloudellisesti mahdollista. Yhdyskuntajätevesiasetus edellyttää tehostettua typenpoistoa yli 10.000 asukasvastineluvun puhdistamoilta. Yhdyskuntajätevesiasetuksen piiriin kuuluvat kaikki yli 100 asukasvas- Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Ratamestarinkatu 7B, FI-00520 HELSINKI, puhelin 09 8689 010, faksi 09 8689 0190 vvy@vvy.fi, www.vvy.fi, Y-tunnus 0202570-3
tineluvun puhdistamot. Typenpoiston toteuttaminen 70 %:n puhdistusteholla kaikilla puhdistamoilla ei ole tarkoituksenmukaista. Yhdyskuntajätevesidirektiiviin perustuva kokorajaus kokonaistypenpoiston vaatimuksen osoittamisesta ainoastaan yli 10 000 asukasvastineluvun puhdistamoihin on järkevä, sillä sekä kustannushyötynäkökulmasta että toiminnan kokonaisuus huomioon ottaen pieniltä puhdistamoilta ei ole kohtuullista edellyttää samantasoista käsittelytehoa kuin isoilta puhdistamoilta. Kokonaistypenpoistoprosessi on teknisesti ja prosessin ajon suhteen vaativampi, toteutus- ja käyttökustannuksiltaan kalliimpi ja erilaisille häiriötekijöille herkempi kuin biologinen puhdistusprosessi, jossa poistetaan ensisijaisesti orgaanista ainesta ja fosforia. On syytä huomata, että yhdyskuntien jätevesien typpikuormasta peräti 85 % käsitellään yli 10.000 AVL:n puhdistamoilla (Lähde: Vahti, tiedot vuodelta 2013). Ohjelmassa on todettu, että typen puhdistusteho tulisi nostaa 90 %:iin niillä rannikkovesiin vaikuttavilla suuremmilla puhdistamoilla, joilla se on teknis-taloudellisesti mahdollista. Käytännössä 90 %:n typenpoistotaso edellyttää erillistä jälkisuodatusyksikköä typen poiston tehostamiseen eli uuden käsittely-yksikön rakentamista. Nykyisillä puhdistamorakenteilla tällainen käsittelytehon nosto ei ole teknis-taloudellisesti mahdollista, joten ehdotus poistotehon nostamisesta ei ole käytännössä toteutettavissa ehdotetulla tavalla. Toimenpideohjelmassa on todettu, että tehostamisen tulisi tapahtua vesiensuojelun suositussopimuksen keinoin. Suositussopimuksella pyritään yhdyskuntajätevesistä vesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen alentamiseen kustannustehokkain, vapaaehtoisin toimenpitein vesihuoltolaitosten omista lähtökohdista. Kustannustehokkuuden ymmärrämme siten, että laitosten olemassa olevat rakenteet ja laitteet hyödynnetään täysmääräisesti, mutta käsittelyn tehostaminen ei edellytä kalliita uusia investointeja, kuten jälkikäsittelyä. Kuten edellä on todettu, typenpoiston nostaminen 90 %:iin edellyttäisi uuden käsittely-yksikön rakentamista ja metanolin annostelua eli sangen mittavia ja kalliita toimenpiteitä. Fosforin poiston tehostaminen Toimenpideohjelmassa on todettu, että vaikka fosforinpoisto on pääosin korkealla tasolla, on sitäkin tehostettava puhdistusteholtaan alle 95 % puhdistamoilla. Tällä hetkellä maamme vesistöihin kohdistuvasta ravinnekuormituksesta noin 4 % fosforista on peräisin yhdyskuntien jätevesistä. Jätevesien puhdistus on Suomessa erittäin tehokasta. Kaikesta puhdistamoille tulevasta fosforista poistetaan 96 %, kun EU-direktiivi edellyttää 80 %:n ja HELCOM -suositus 70-90 %:n poistotehoa. Suomessa puhdistamoiden puhdistustulokseen lasketaan myös ohituksista aiheutuva kuormitus. VAHTI -rekisterin tietojen mukaan vuonna 2013 noin 61 %:lla puhdistamoista puhdistustulos oli yli 95 % ja alle 10 000 AVL:n puhdistamoilla noin 57 % puhdistamoista poisti fosforia vuositasolla 95 % tai tehokkaammin. Yli kolmannes puhdistamoista sen sijaan poisti fosforia alle toimenpideohjelmassa mainitun 95 %:n. Hyvin yleinen käsittelyvaatimus ympäristöluvissa pienten ja keskikokoisten jätevedenpuhdistamoiden fosforin poistumaksi on 90 %. Puhdistamotoiminnassa on tyypillistä, että laitokset puhdistavat jätevedet tehokkaammin kuin mitä ympäristöluvassa on edellytetty. Säällä ja sateisuudella on vaikutusta puhdistustulokseen, sillä sateisuuden lisääntyessä puhdis- 2
tusteho heikkenee, eikä kaikkia jätevesiä kyetä käsittelemään biologisessa käsittelyprosessissa. Vesilaitosyhdistys kannustaa vesihuoltolaitoksia kehittämään toimintaansa laitoksen omista lähtökohdista siten, että kustannustehokkain keinoin pyritään vähentämään kuormitusta. Kuten edellä on todettu, hyvin usein kustannustehokkaissa ratkaisuissa laitosten olemassa olevat rakenteet ja laitteet hyödynnetään täysmääräisesti, eikä käsittelyn tehostaminen edellytä kalliita uusia investointeja, kuten jälkikäsittelyä. Toimenpideohjelmassa epäsuorasti esitetty tavoitetaso 95 %:n poistumasta ei mielestämme ole kohtuullinen, eikä realistinen tavoitetaso kaikille puhdistamoille. Toimenpideohjelman vaatimus ei ota huomioon puhdistamoiden erilaista kokoa ja toimintaympäristöä. Isojen puhdistamoiden lupaehdoissa asetettu 95 %:n poistumavaatimus on usein edellyttänyt jälkikäsittely-yksikön käyttöönottoa. Fosforille asetettavan 95 %:n puhdistustason asettaminen yleiseksi tavoitteeksi onkin kustannustehokkuuden kannalta kyseenalaista. Jätevedenpuhdistamoita koskevia toimenpiteitä on syytä muokata Toimenpideohjelmassa on yleistetty suurimmille puhdistamoille lupaehdoissa asetettu vaatimustaso koskemaan kaikkia puhdistamoita niiden koosta tai sijainnista riippumatta. Isoille puhdistamoille taas esitetään uutena käsittelytasona 90 %:n typenpoistoa. Tällainen vaatimustason äkillinen ja merkittävä kiristäminen olisi kohtuutonta, muutoksille ei ole esitetty hyväksyttäviä perusteluja, eikä niiden voida katsoa olevan oikeanmukaisessa suhteessa muille aloille esitettyihin toimenpiteisiin nähden. Jätevesien käsittelyä koskevan kappaleen alussa on todettu, että merenhoidossa ei esitetä yhdyskuntajätevesiä koskevia toimenpiteitä, vaan painotetaan vesienhoidon toimenpiteiden täysipainoisen toteuttamisen tärkeyttä. Tätä seuraava teksti ei kuitenkaan ole vesienhoidon suunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden mukainen. Varsinaisessa toimenpideluettelossa ei ole esitetty jätevedenpuhdistamoita koskevia toimenpiteitä. Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että jätevesien käsittelyä koskeva kappale sivulla 43 korjataan alla esitetyllä tavalla: Merenhoidossa ei esitetä yhdyskuntajätevesiä koskevia toimenpiteitä, vaan painotetaan vesienhoidon toimenpiteiden täysipainoisen toteuttamisen tärkeyttä. Erityisesti typenpoistoa tulisi vielä tehostaa nostamalla puhdistusteho vähintään 70 %:iin kaikilla Merenkurkun eteläpuolella sijaitsevilla puhdistamoilla, jotka vaikuttavat rannikkovesiin. Lisäksi typen puhdistusteho tulisi nostaa 90 %:iin niillä rannikkovesiin vaikuttavilla suuremmilla puhdistamoilla, joilla se on teknis-taloudellisesti mahdollista. Tehostamisen tulisi tapahtua suositussopimuksen keinoin. Etenkin poikkeustilanteita ajatellen on erittäin tärkeää kunnostaa viemäriverkostoa sekä parantaa viemäriverkoston ja puhdistamojen toimintavarmuutta. Vaikka fosforinpoisto on pääosin korkealla tasolla, on sitäkin tehostettava puhdistusteholtaan alle 95 % puhdistamoilla. Lääkeaineet merialueella -selvitys Toimenpiteessä HAITALLISET 1, Lääkeaineet merialueella selvityksessä on tarkoitus kartoitustyyppisesti selvittää lääkeaineiden ja hormonien esiintymistä rannikon vesihuoltolaitosten läheisillä merialueilla, jokien suualueilla sekä rannikkovesissä. Selvitykseen sisällytetään tietoja siitä kuinka suuri osuus päästöistä pintavesiin ja vesihuoltolaitoksen viemäriin aiheutuu lääkkeiden valmistuksesta ja lääkkeiden kuluttajakäytöstä sekä millaisia jätevesien 3
esikäsittelymenetelmiä on käytössä lääkkeitä ja hormoneja valmistavissa laitoksissa. Hankkeessa tunnistetaan potentiaalisia ja tehokkaita päästöjen vähennysmenetelmiä. VVY:n vuonna 2013 koordinoimassa selvityksessä jätevedenpuhdistamot analysoivat vapaaehtoisesti lääkeainepitoisuuksia. Nykyinen lainsäädäntö ei sisällä ympäristönlaatunormeja lääkeaineille, sen sijaan prioriteettiainedirektiivi velvoittaa jäsenvaltiot tarkkailemaan tiettyjen lääkeaineiden esiintymistä vesistössä. Vesilaitosyhdistys korostaa, että vesipuitedirektiivin ja meristrategiadirektiivin toimeenpanoon liittyvä seuranta edellyttää merkittäviä lisäresursseja sekä viranomaisilta että toiminnanharjoittajilta. Toiminnanharjoittajien maksettavaksi ei tulekaan sälyttää ylimääräisiä selvityskustannuksia. Mikäli toimenpideohjelmaan halutaan lisätä sellaisten tutkimuksellisesti kiinnostavien parametrien selvittämistä, joita direktiivi ei edellytä, tulee tällaiset ylimääräiset tutkimukset rahoittaa ympäristöhallinnon varoilla. Lääkeaineet eivät ymmärtääksemme suoranaisesti liity meristrategiadirektiivin mukaisesti tarkasteltaviin haitallisiin aineisiin, vaan tällainen selvitys halutaan muista syistä toteuttaa. Korostamme, että vesihuoltolaitosten osallistuminen tällaisiin tutkimuksellisiin hankkeisiin tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Tällaisen hankkeen toteuttaminen olisi mahdollista myös ilman erillistä kirjausta merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaan. Hankkeessa on tarkoitus tunnistaa potentiaalisia ja tehokkaita päästöjenvähennysmenetelmiä. Tältä osin on tehty runsaasti tutkimusta eri maissa. Hankkeessa on suositeltavaa ottaa hyvin laajasti huomioon erilaiset toimenpidevaihtoehdot päästöjen vähentämiseksi. Meren roskaisuuden tehokas vähentäminen edellyttää hyvää tietopohjaa Toimenpideohjelman sivulla 67 on todettu, että jätevedenpuhdistamoille ja puhdistusprosessien läpi sekä ohijuoksutuksista mereen päätyvän mikrokokoisen roskan määrä, laatu ja lähteet tunnetaan huonosti ja niitä tulisi tutkia. Tulosten perusteella tulee tunnistaa ja toteuttaa mikroroskan puhdistus- ja vähentämistoimia. Vastaavasti ROSKAT 2 toimenpiteen kohdalla todetaan, että mikroroskaa on tutkittu Itämerellä toistaiseksi vähän, eikä sen määrästä, laadusta, päästölähteistä ja vaikutuksista eliöihin ole tällä hetkellä tarpeeksi tietoa. Toimenpideohjelmassa todettuihin tietotarpeisiin liittyviä toimenpiteitä on esitetty vain osin. Toimenpide ROSKAT 2 Mikroroskan poistaminen jätevedestä puhdistusta tehostamalla on jaoteltu seuraaviin vaiheisiin: 1. Edistetään tutkimusta jätevesien sisältämien ja mikrokokoisten roskien ominaisuuksien, merkityksellisyyden ja vaikutusten selvittämiseksi. 2. tunnistetaan ja kehitetään puhdistusmenetelmiä mikroroskien poistamiseksi jätevedenpuhdistamoilla. 3. toteutetaan toimenpiteitä ensimmäisten vaiheiden tietoihin perustuen Toimenpide-ehdotus ei vastaa niihin kysymyksiin, jotka toimenpide-ohjelmassa itsessäänkin on todettu. Toimenpiteeseen tulisi lisätä tutkimusta jätevedenpuhdistamoille ja puhdistusprosessien läpi sekä ohijuoksutuksista mereen päätyvän mikrokokoisen roskan määrästä, laadusta ja alkuperäisistä lähteistä. Lisäksi toimenpiteessä tulisi tutkia myös mikroroskan puhdistus- ja vähentämistoimia, jotka kohdistuvat päästön syntylähteelle. Toimenpide on nyt muotoiltu siten, että ainoa tutkittava kuormituksen vähentämisen toimenpide on jäteve- 4
sien käsittelyn tehostaminen. Yhtenä esimerkkinä päästön alkulähteelle kohdistuvasta lähestymistavasta mainittakoon Mermaids LIFE+ -projekti, jonka tavoitteena on vähentää tekstiilien pesusta aiheutuvaa mikromuovikuormitusta jätevesiin. Pidämme oleellisena toimenpiteessä mainittua jätevesien sisältämien mikrokokoisten roskien merkityksellisyyden ja vaikutusten selvittämistä. Tällaisessa selvitystyössä tulee tarkastella jätevedenpuhdistamoista aiheutuvan kuormituksen osuutta ja merkitystä vesiympäristölle kokonaiskuormitus huomioon ottaen. Mikroroskan vähentämisen toimenpiteiden mielekkyyttä ja hyötyjä voidaan arvioida vasta, kun mikroroskista aiheutuvia vesistövaikutuksia ja toisaalta niiden vähentämisestä aiheutuvien toimenpiteiden vaikutuksia voidaan luotettavasti verrata. Ehdotamme, että toimenpideohjelmaa muokataan siten, että tällä toimeenpanokaudella ei vielä pyritä toteuttamaan toimenpiteitä. Tällöin kolmanneksi vaiheeksi merkitty toimenpiteiden toteuttaminen ensimmäisten vaiheiden tietojen perustella sekä indikaattoriksi ehdotettu toimenpiteiden toteutus jätevedenpuhdistamoilla mikroroskan määrä jätevedenpuhdistamoilta poistuvassa vedessä poistetaan. Tällä toimeenpanokaudella on syytä keskittyä tutkimukseen, jotta saatujen tulosten pohjalta seuraavalla toimeenpanokaudella voidaan linjata toimenpiteitä. Mikromuoveihin liittyviin ongelmiin on havahduttu vasta vähän aikaa sitten. Ennen toimenpiteiden osoittamista on käytettävä riittävästi aikaa ja resursseja tietopohjan laajentamiseen, jotta ei päädytä tekemään kalliita, mutta tehottomia toimenpiteitä. Mikromuovit kosmetiikkatuotteissa eivät ole tarpeellisia Toimenpideohjelmassa on esitetty, että ROSKAT 3 toimenpiteenä vaikutetaan EU:ssa mikromuovin käytön vähentämiseksi kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa. Tarpeetonta ja helposti muilla ratkaisuilla korvattavissa olevaa mikromuovin käyttöä tuotteissa on syytä vähentää tai kieltää, vaikka tästä päästölähteestä aiheutuva kuormitus ei olisikaan erityisen merkittävää. Useista pienistä päästölähteistä muodostuvaa kokonaiskuormitusta tulee pyrkiä vähentämään erityisesti niistä päästölähteistä, joista se on helposti tehtävissä. Pyttyetiketistä viestiminen osaksi toimenpideohjelmaa Toimenpiteessä ROSKAT 8 Roskaantumisen vähentäminen valistuksella esitetään erilaisia viestintään liittyviä toimenpiteitä. Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että tähän osioon lisätään toimenpiteeksi myös valistusta siitä mitä viemäriverkostoon saa ja ei saa laittaa. Vesilaitosyhdistys on tehnyt jo aikaisemmin tällaista kampanjointia yhteistyössä vesihuoltolaitosten ja muiden tahojen kanssa ja on jatkossakin valmis edistämään valistusta ja tiedottamista oikeista toimintatavoista. Osmo Seppälä toimitusjohtaja Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 5