kuokkanen Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti, 24 vuosikerta www.kuokkala.org Lokakuu 2010 TARJOUKSIA! Suositut kultaiset korvarenkaat 1990 Kultaiset kivelliset ketjukorvakorut 4990 Muodikkaat kultaiset kivelliset korvakorut 5990 (86,00) (89,00) Kaunis helmikaulanauha sydänlukolla (29,00) 2390 www.virpinkulta.fi (39,00) KELJON PRISMA KYLMÄLAHDENTIE 8, JYVÄSKYLÄ Virpin Kulta Muodikkaat kultaiset kivelliset korvakorut (69,00) 3990 Kuokkasessa: Elonkorjuujuhla Ainolassa Terveyden katsastuspäivä Kuokkalan virsiooppera Puhutko esperantoa TARJOUKSIAMME INTERNETISSÄ www.virpinkulta.fi Muodikkaat kultaiset, kivelliset korvanapit 2390 (39,00) Lokakuun tarjous! BION3 JUNIOR 8 (norm. 9,57) Liity Kuokkalan Asukkaat ry:n jäseneksi, pääset vaikuttamaan tehokkaasti asuinalueesi tarpeisiin!
2 Pääkirjoitus VOI TÄTÄ ADRESSIEN MÄÄRÄÄ Vapaa tietosanakirja Wikipedia määrittelee adressin useiden henkilöiden allekirjoittamaksi, vallanpitäjille tai päättäjille suunnatuksi poliittiseksi julkilausumaksi. Merkittävin Suomessa kerätty adressi lienee ollut v. 1899 tsaari, keisari Nikolai II julistamaa helmikuun manifestia vastaan kerätty Suuri adressi. Läksynsä lukeneet tietävät miten sen adressin kävi. Monissa kunnissa Suomessa ja erityisesti Jyväskylässä on siirrytty kunnallisesta demokratiasta adressidemokratiaan. Selkein esimerkki on Jyväskylän kirjastojen kohtalo. Muutaman kuukauden välein asukkaat pannaan juoksemaan nimiä adresseihin eri puolilla kaupunkia. Kun olen kysynyt kuntalain tarkoittamilta päättäjiltä, kaupungin muutamilta valtuutetuilta, ettekö ilman adressia tiedä, että kirjastot kuuluvat kuntien peruspalveluihin, eikä niitä niin ollen voi eikä saa lakkauttaa. Vastaus on ollut, että emmehän me kirjastoja lopeta, vaan ne virkamiehet. Pyydän, että itse kukin vilkaisee kuntalakiin tarkistaakseen, mitä kuuluu ja kuka kunnassa käskee. Kirjastopalvelujen keskittäminen pääkirjastoon ei ole sekään viisasta, koska kantakaupungin alueella sijaisevat myös hyvin toimivat yliopiston ja ammattikorkeakoulun kirjastot. Hyviä esimerkkejä kirjastojen tarpeesta löytyy kotimaasta ja ulkomailta. Kuokkalassa ainakin yksi sukupolvi kasvoi ilman kirjastoa. Väitän, että monista takavuosien nuorista on tullut tietokonepelien orjia, kaljan kittaajia, tupakan imijöitä ja talojen töhrijöitä lukuharrastuksen puutteessa. Ulkomailta muistamme esimerkin, kun erään suurvallan pressan avustajalta kysyttiin, ehtiikö presidentti riittävästi tutustua kirjallisuuteen. Vastus oli, että jonkin verran, toinen kirja on vielä värittämättä. Itse olen viimeksi kirjoittanut nimeni Urho Kekkosen kuoleman suruadressiin vuonna 1986. Kuokkalan Asukkaat ry Yhdistyksen Hallitus vuonna 2010 Aarre Mäkelä pj Kauko Järvinen sihteeri Pirjo Jämsen-Ahonen jäsen Laila Koivunen jäsen Gloria Lapitan jäsen Erkki Metsä jäsen Marko Kauppinen jäsen Jouko Savolainen jäsen Pirjo Savolainen jäsen Eini Tuupainen jäsen Yhteys s-postilla: etunimi.sukunimi@kuokkala.org Jäsenmaksu 2010 10 euroa Tili 104530-180843 Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille. Ilmoita yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron viestikentässä. Ilmoitusaineistovaatimukset * Sanomalehtiasetuksin tehty painovalmis PDF-tiedosto. * Fontit mukana (ei True Type kirjaisimia tai konvertoituna. * Värit prosessti CMKY-muodossa (ei rgb). * Kuvat 300 dpi resoluutiolla, jpg- tai tiff-muodossa. * Koottavista, korjattavista tai viallisista aineistomateriaaleista veloitetaan erikseen tarvittaessa 15 EUR + alv 23%. / ilmoitus. * Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata. Mediakortti: www.kuokkala.org/mediakortti. Kuokkanen-lehti Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin Kuokkalassa. Lehden levikki on 10 000 kpl. Painopaikka: Kisapaino Oy, Kiuruvesi. Toimitus Toimituksen yhteystiedot ja lehtiarkisto osoitteessa www.kuokkala.org toimittaja, valokuvaaja kari.lehtinen@kuokkala.org puh. 050-5340494 Valmiit jutut ja muu materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20. päivä. Aarre Mäkelä päätoimittaja Erkki Metsä jakelu ja mainosmyynti erkki.metsa@kuokkala.org puh. 050-5857920 Marko Kauppinen, mainoslaskutus ja tarvittaessa mainosten muutostyö eri maksusta. Puh.050-5183281 Lähetä juttu, mielipide, palaute tai valokuva Kuokkaseen Seuraava Kuokkanen ilmestyy marraskuussa ja on jakelussa kuukauden alussa. Vieraskirja Turvallinen vanhuus kuuluu kaikille Ahti Ruoppila Elämä on kokonaisuus, johon kuuluu ikääntyminen. Suomalaisen yhteiskunnan peruskivi on jokaisen elämänvaiheen turvallisuus ja arvokkuus jokaiselle suomalaiselle. Kuokkalassa toimiva Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys on koko Suomenkin mittakaavassa yksi suurimmista ja toimeliaimmasta hoiva-alan kansalaisjärjestöistä. Hoivan ja avun tarve korostuu lapsuudessa ja vanhuudessa. Halu auttaa ja kantaa vastuuta on ollut taustalla, kun tavalliset suomalaiset ovat perustaneet kansalaisjärjestöjä, joiden tavoitteena on auttaa tarvitsevia. Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys tuottaa vanhustyötä, kotipalvelu, vammaispalveluita ja lasten päivähoitoa. On monta oikeaa tapaa auttaa. Suomalaisen hyvinvointijärjestelmän selkäranka on julkisissa, esimerkiksi kunnan itse tuottamissa palveluissa. Niiden lisäksi tarvitaan kansalaistoimintaa ja yrityksiäkin. Järjestötoiminta on hyvä tapa tuottaa palveluita, jotka kuuluvat kaikille. Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen toiminnassa on olennaista, että vaikka taustalla on kansalaisjärjestön aktiivisuus, kaikki toiminta on korkeatasoista ja ammattimaista. Omaisille ja vapaaehtoisille auttajillekin on toiminnassa sijaa, esimerkiksi silloin kun palveluasuntojen asukkaat lähtevät palvelutalon ulkopuolelle. Huolehdimme myös asukkaiden ulkoilumahdollisuuksista, joten Kuokkalan kaduilla vanhukset hoitajineen ovat tuttu näky. Palvelutalo Kotikaaren sijainti Kuokkalan palveluiden keskellä, terveysaseman ja uuden kirkon vieressä on osoittautunut erinomaiseksi. Kuokkalasta onkin muodostunut Jyväskylään alue, jossa monenlaiset asukkaat viihtyvät. Kun ikää karttuu, kodin merkitys elämässä entisestään korostuu, ja samalla tarvitaan erilaisia tukipalveluita. Siksi Jyväskylän hoivapalveluyhdistys on keskittynyt tuottamaan kodikasta, viihtyisää asumista, jossa on tilaa asukkaille ja heidän omille, tutuille tavaroilleen ja huonekaluilleen. Sohvaperunoita vaiko liikuntaa Useimmat lääkärit käyttävät enimmät kehitysvuotensa oppiakseen, että miten parantaa heikkoa terveyttä. Tämä tietenkin johtuu osin siitä, että asiakkaat tulevat lääkärin vastaanotolle yleensä vasta sairastuttuaan. Silloinkin asiakkaat haluavat vain akuutin vaivansa hoidetuksi. Näin tietenkin suurin osa terveydenhuollosta toimii eli tähtää sairauden parantamiseen. On kuitenkin olemassa voimakas suuntaus, jonka perustana on ensisijaisesti ennaltaehkäistä sairauksien syntyminen. Miten se temppu sitten tehdään? Tarkastellaanpa aivan tavallista suomalaista elämäntapaa. Päivittäiseen elämään tulisi kuulua hyvä ruokavalio, monipuolinen liikunta ja positiivinen mielenlaatu. Kuinka moni meistä päivittäin kokee ja toteuttaa arkensa tällä tavoin? Väitetään, että moderni elämäntapa on vienyt meidät kauas tästä ihannetilasta. Me istumme heti aamulla ylösnoustuamme aamiaispöytään, sitten istutaan jonkin kulkuvälineen penkillä töihin tai kouluun istumaan koko päiväksi. Illalla kuskataan junnut autolla lätkä- tai jalkapalloharjoituksiin ja ne, joita ei kuskata jonnekin, istuvat nenä tietokoneen ruudussa pelien hurmiossa. Ja yhtälailla aikuiset sohvalla töllöttimien äärellä. Niinpä yhä useammista ihmisistä, sekä lapsista että aikuisista, on tullut television tai tietokoneen ääressä löhöäviä sohvaperunoita tai tietokoneen pelinappuloita. Tästä seuraa väkisin kehon ja mielen energiaepätasapainotila. Jyväskylän hoivapalveluyhdistys perustettiin 1994, ja sen toiminta alkoi, kun Kotikaaren A-talo valmistui Polttolinjalle Kuokkalaan 1998. Kotikaaren B-talo valmistui 2005. Silloin toiminta keskittyi Kuokkalan päiväkeskuksen toimintaan ja 38 asukkaan tarpeisiin. Nyt yhdistys tuottaa palvelua noin kuudellesadalle jyväskyläläiselle. Pääosan asukkaista valitsee Jyväskylän kaupungin asettama työryhmä. Osa asunnoista on yksityistä palveluntuotantoa, jonka tuottaa Jyväskylän Hoivapalvelu Oy, joka on yhdistyksen kokonaan omistama yhtiö. Yhdistyksemme tuottaa myös Jyväskylän kaupungin ostopalvelusopimuksella palveluita Vuoroparin palvelutalon asukkaille. Tämä talo on tällä hetkellä noin 60 asukkaan koti. Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt Jyväskylän hoitopalveluyhdistykselle rahoituksen Seniorinuottaprojektiin. Sen tavoite on parantaa ikääntyvien elämänlaatua ja arkea. Terapiapalvelut ja hyvää elämää tukeva ryhmätoiminta pyritään juurruttamaan yhdeksi toimintamalliksi varsinaisen projektin päättymisen jälkeenkin Jyväskylän hoivapalveluyhdistys on yksi vastaus siihen kysymykseen, miten Jyväskylässä pystytään tuottamaan laadukkaita ja yksilöllisiä palveluita silloinkin, kun kiristyvä talous asettaa haasteita toiminnalle. Henkilökunnan korkea ammatillinen osaaminen, kansalaisjärjestön toimintamalli ja avoin yhteistyö Kuokkalan alueen muiden toimijoiden kanssa kantaa hyvää hedelmää. Kirjoittaja on Jyväskylän Hoivapalvelu yhdistys ry:n varapuheenjohtaja. www.jklhoivapalvelut.com Lihavien keskuudessa esiintyy muuta väestöä yleisemmin sairauksia, jotka ovat mm. verisuonten kovettumatauti ja siihen liittyvät sydän- sekä aivoverenkierron häiriöt. Lisäksi on riski sairastua sokeritautiin, kärsiä korkeasta verenpaineesta sekä lihasten ja luuston ongelmista. Kautta koko maailman lapset lihovat ja tukevista lapsista tulee yleensä ylipainoisia teini-ikäisiä ja aikuisia. Sosiaalinen elämä jää vajavaiseksi. Tästäkö johtuu ilmiö heti kaikki mulle nyt. Mitä siis teemme? Käännymmekö lääkärin tai terapeutin puoleen vai alammeko itse kantaa enemmän vastuuta terveydestämme? Vai odotammeko lääkärien esittävän roolia, joka oli ennen pappien osana? Terapia ja ehkäisevä lääketiede ovat varmasti avainasemassa. Ihmisiä on autettava pyrkimään normaaliin, tasapainoiseen sellaisessa elämäntilanteessa, joka saataa uhata terveyttä ja hyvinvointia. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että monipuolinen ruokavalio, säännöllinen vapaa-ajan liikunta sekä positiivinen henki työpaikoilla pitävät ihmiset terveempinä. Osallistumalla talkoisiin, kerhoihin, yhdistystoimintaan antaa paljon enenmmän kuin aikaa ottaa. Ja niinhän jo aikojen alussa on viisaasti todettu, että omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Hyvät lenkkikaverit lenkkipoluilla puolestaan mielen virkeänä.
kuokkanen Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti, 24 vuosikerta www.kuokkala.org Lokakuu 2010 Perinteinen Elonkorjuujuhla Kuokkalan Ainolassa Kuokkalan Asukkaat ja Kuokkalan Ikinuoret järjestivät yhteistyökumppaneitten kanssa perinteisen Elonkorjuujuhlan 11.9. Ainolassa. Tilaisuudessa oli tarjolla musiikkia, keittoja, puheita, arvontaa, marjoja ja vuoden Kuokkijan julkistaminen. Tilaisuuden avasi kulttuurijohtaja Elli Ojaluoto. Katariina Manninen ja Nina Juhonen olivat valmistaneet lettutaikinan, josta he paistoivat herkullisia Muurinpohjalettuja. Kuokkalan Asukkaat ja Kuokkalan Ikinuoret olivat järjestäneet juhlijoille hernekeittoa ja lohikeittoa. Hyvä keiton tuoksu houkutteli paikalle myös Reino Rosalan. Kuokkalan Ristikivestä Ainolaan saapunut Reino Rosala maisteli lohikeittoa Ainolan kahvilassa. - Tämä on erinomaisen hyvää lohikeittoa, kehui Reino Rosala. Reino Rosala kertoo asuneensa Kuokkalan Ristikivessä 23 vuotta. Kuokkala on muuttunut siinä ajassa paljon. Suurin muutos on hänen mielestä ollut Kuokkalan silta ja asuntomessut. Mikä muu on muuttunut Kuok- Kuokkalan palvelut Kuokkalan Asukkaat ry:n puheenjohtaja oli huolissaan Kuokkalan pienkirjaston säilymisestä Kuokkalassa. Vasta vähän aikaa Kuokkalassa toimineen pienkirjaston tarpeellisuutta kyseenalaistetaan. Taustalla on kaupungin ainaiset talousongelmat. Palveluista pyritään säästämään, joten lähikirjastot ovat jälleenon saatu pienkirjasto on kaupungin päättäjien mielestä yksi lopetettava kirjasto. Kuokkalassa asuu noin 17 000 asukasta ja nuorille on lähikirjasto tärkeä. - Pojat eivät tutustu kirjoihin, jos kirjastoa ei ole lähialueella, pohti Aarre Mäkelä. Kuokkalan Asukkaat ry:n puheenjohtaja toivoi asukkaita liittymään asukasyhdistykseen. Aarre myös kertoi, että talkoilla tehtävä Kuokkanen -lehti on tiedotuslehti ja jaetaan koteihin ilmaiseksi. Aarre Mäkelä Vuoden Kuokkija 2010 on taiteilija Anja Santala-Rosala. Reino Rosala nautti lohikeitosta Ainolan kahviossa monen muun paikalle saapuneen tavoinkalassa vuosien myötä? - Asukasmäärä on vaikuttanut ainakin sillä tavalla, että sieniä ja marjoja ei metsistä löydy enää yhtä paljon kuin ennen. Poimijoita kun on enemmän, niin metsän antimille on enemmän ottajia, pohdiskeli Reino Rosala. Jyväskylän Työväenteatterin Katariina Manninen ja Nina Juhonen paistoivat muurinpohjalettuja. Jyväskylän Työväenteatterin tarjoamat lämpimät letut maistuvat hillon kanssa syksyisessä ulkoilmassa herkullisilta, totesivat paistajat itsekin. - Salaisuus piilee salaisessa resptissä. Siksi nämä muurinpohjaletut ovat erittäin maukkaita ja menevät kaikissa tilaisuuksissa kuin kuumille kiville, tytöt virnuilivat. Jere Saajoranta kertoi, että bändille saatiin nopealla ajalla ohjelmisto, joka sisälsi erilaisia rokkibiisejä. Kuvassa Jere suorittaa saundtsekkausta ennen keikan aloittamista. Kuokkalan Ikinuoret järjestivät arvontaa. Kuokkalan Ikinuoret Kuokkalan Ikinuoret tarjoavat paikallisille eläkeläisille toimintaa. Jäsenmaksu on pieni. Yhdistys toivoo, että Kulttuurijohtaja Elli Ojaluoto avasi Kuokkalan Elonkorjuujuhlan 2010 Ainolan Paviljongissa. saisivat lisää eläkeläisiä mukaan toimintaan. Ikinuoret järjestävät mm. yhteisiä retkiä jäsenilleen. Arvonnassa pääpalkinnon voitti Sofia Noronen. Palkintona oli Anja Santala-Rosalan lahjoittama maalaus, Koulunäkymä Tikasta. Vuoden 2010 Kuokkija Kuokkalan Asukkaat ry valitsi vuoden 2010 Kuokkijaksi taiteilija Anja Santala-Rosalan. Elää maahanmuuttajana Elonkorjuujuhlassa puhui myös Tony Melville. Hän kertoi, että miltä tuntuu Englannissa syntyneen asua Tony Melville pohdiskeli kantaväestön suhtautumista maahanmuuttajiin. Suomessa. Siis kokemuksia maahanmuuttajana ja elää uudessa kulttuurissa. - Tulin Suomeen vuonna 1975. Asuin ensin Porissa, jossa toimin englanninkielen opettajana. Sitten muutin Jyväskylään, kertoi Tony Melville. Tony Melville arvuutteli, että paljonko Suomessa ja Jyväskylässä asuu ulkomaalaisia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Turvapaikkaa Suomesta hakee noin 3000 ihmistä, joista turvapaikan saa noin puolet. Pakolaisia tulee Suomeen vuodessa 750. Pakolaisia otetaan Jyväskylään noin 50. Ulkomaalaisia on Jyväskylässä noin 3000. Se ei ole paljon suhteessa Jyväskylän kaupungin asukasmäärään, joka on 130 000 ihmistä, vertaa Tony Melville.
4 Kuokkanen Ainolan mummo kertoo Syksy tuli sisään, tuoksuen, leijaillen. Pesi kynnyksen kyynelillä. Asettui taloksi.jäi odottamaan talvea, jossa lepää uusi kesä. Syyskuinen aurinko paistaa välillä, ja kesäkukat kukkivat parvekkeellani iloisesti. Mutta äkkiä se halla osaa tulla ja pyyhkäistä kesän koreuden. Olen aina vitsaillut, ettei kannata mennä lääkäriin, koska siellä aina löytävät lääkinnällisen vaivan. Menin kyselemään, eikö meille mummoille anneta kuntoutusta Kelan kustannuksella jossakin kylpylässä, kuten nuorille työikäisille. Vastaus oli kielteinen, koska minulla ei ole perussairautta. Valitin sitten iltaisin särkeviä jalkoja. Niihin lääkäri käski käydä ostamassa tukisukat. Näkönikin sanoin huonontuneet, johon lääkäri kehotti hakemaan apua optikolta. Siis ei mitään aihetta mennä lääkäriin. No, lääkäri halusi mitata sentään verenpaineen ja johan löytyi lääkkeille käyttöä. Lukemat olivat tosi korkeat ja yllätys itsellenikin. Siis olen saanut perussairauden, mutta kuntoutusta tuskin sittenkään saan. Sain vuoron seuraavana päivänä sairaanhoitajalle ja masiinan mukaani, että voin kotona tarkkailla lukemia. Kädestä pitäen opetettiin verenpaineen mittausta, vaikka olin sitä opiskellut työelämässä vuosikaudet. No, kertaus on opintojen äiti. Opetus oli mukavaa ja komea opiskelija poika ihan erikoisen miellyttävä. Hän oli myös Kuokkalan terveysaseman toimintapäivänä mittaamassa verensokeria ja silloin sain ilonaihetta yllin kyllin. Vuosia sitten olisi aloitettu lääkitys ja nyt olivat lukemat todella hyvät, ilman lääkitystä. Mitenkähän terve tai sairas olisinkaan, jos olisin kaikkia niitä lääkkeitä suostunut syömään, joita minulle on tarjottu. Onneksi olen itsepäinen, sillä olen elänyt mielestäni tarpeeksi kauan ja kauemmin kuin suvussani yleensä. Harva nimittäin onnistuu elämään loppuun asti täysin liikuntakykyisenä ja muistinsa säilyttäneenä. Olen iloinnut ystävistäni, jotka ovat virkeitä vielä satavuotiaina. Olen myös surrut heitä, joiden muisti menee jo paljon nuorempana. Seurallisesta, vieraanvaraisesta ihmisestä tulee vähitellen yksinäinen, kun alkaa tavaroiden kadotessa epäillä kaikkia luonaan käyneitä. Yleensä kaikki kadonneet löytyvät, kun aikansa etsii. Sukulaisille ja ennen kaikkea lähiomaisille, se on raskasta. Päivittäisen avun turvin pystyy huonomuistinenkin vanhus asumaan tutussa ympäristössä, jonne kotipalvelu käy tuomassa ruuan. Mutta kukaan ei kontrolloi, syökö muistamaton vanhus hänelle lämpö-laatikossa pöydän kulmalle tuodut ruuat. Monesti suurin osa löytyy jääkaapista pilaantuneena. Jos olisin päättämässä vanhusten hoidosta, palkkaisin kotiavustajia vanhusten tueksi koteihin. Vuodeosastoilla karsisin lääkitystä ja säästyneillä rahoilla palkkaisin hoitajia ja kylvettäjiä tarpeellisen määrän. Hyvä perushoito on parempi kuin lääketokkurassa, märissä vaipoissa makailu. Tuskin monikaan tietää, mikä häntä odottaa, jos joutuu vuodeosastolle. Ei siellä joka aamu pääse suihkuun, kuten useimmat meistä ovat tottuneet käymään. Toivottavasti jokainen tekee Metsäinen maisema on monen mieleen Jyväskylän kaupunki Viheralueet merkitsevät luonnonläheisyyttä, rauhallisuutta ja vaihtelevuutta kaupunkimaisemaan. Jyväskylän kaupungin asukkaat haluavatkin asua lähellä viheralueita. Heistä 92,7 prosenttia pitää viheralueiden olemassaoloa asuinalueella erittäin tärkeänä. Asiat selviävät Jyväskylän kaupungin metsätoimiston heinäkuussa 2010 toteuttamasta kyselystä, jossa selvitettiin lähimetsien arvoa. Kyselyyn valittiin neljä eri asuinaluetta (Huhtasuo-Kangasvuori, Kuokkala-Ristonmaa, Kypärämäki-Köhniö ja Halssila), joilta poimittiin yhteensä 1000 taloutta. Vastausprosentti kyselyyn oli 28,9. Lähimetsät luovat viihtyisyyttä ympäristöönsä, ne ovat tärkeitä ulkoilupaikkoja ja niiden avulla kaupunkilainen pääsee tarkkailemaan luonnon ihmeellisyyksiä sekä saamaan luontokokemuksia eikä näin ollen vieraannu luonnosta. Kyselyyn vastanneista 82,4 prosenttia on sitä mieltä, että lähimetsillä on suuri vaikutus asumisviihtyvyyteen. Metsäinen määräyskirjan - vieläpä useamman - siltä varalta, jos puhekyky menee. Siinä voi kieltää turhan elämän pitkittämisen ja toivoa sellaista, joka pitää ihmisen ihmisenä loppuun asti. Siinä voi kertoa, mistä pitää ja mistä ei. Voi kertoa musiikki- ja ruokatoiveita ja pitääkö lämpimästä vai viileästä huoneesta. Haluaako villasukat paleleviin jalkoihinsa ja paksun peiton harteilleen. Kaikkea voi toivoa, se toteutus onkin sitten aivan eri asia. Olen tehnyt useita määräyskirjoja ja yksi niistä, hoitoon liittyvä, on lääkärin leimalla ja allekirjoituksella vahvistettu. Sen kopio kulkee potilaspapereitteni mukana. Toivottavasti jollakin on halua ja aikaa sitä lukea jopa toteuttaa, mikäli Luoja rankaisee minua laitoshoidolla. Joskus omaiset alkavat ylihuolehtia vanhemmistaan, kun he joutuvat sairaalaan, vaikka siihen asti olisivat viis veisanneet heidän voinnistaan. Omaiset, jopa lääkärit, voivat vaatia sellaisia hoitoja ja lääkkeitä, joita potilas ei itse haluaisi, jos pystyisi sen ilmoittamaan. Olen löytänyt iltalukemisekseni vuonna 1938 kirjoitetun kirjan Mathilda Wrede. Tuo vankienystävä, joka eli 1864 1928, oli valtuuttanut Ester Ståhlbergin kirjoittamaan elämänkertansa. Miten monipuolisen elämän tuo äidittömänä kasvanut nainen olikaan saanut elää. Hento nainen sai suurimmankin rikollisen talttumaan, muuttamaan elämäntapansa ja kärsimään iloiten rangaistuksensa saatuaan kuulla Jumalan sanaa. Useat noista vangeista olivat jo lapsena joutuneet rikollisille teille. Kodittomina heidät oli helppo johdattaa varastamaan ja tappamaan, sillä heitä ei ollut kukaan koskaan rakastanut. Mahildan avulla heistä moni tuli uskoon ja pääsivät vapauteen tekemään rehellistä työtä ja oppivat jopa uuden ammatin. Vankilaelämän ja muutkin sen ajan kuvaukset ovat yksityiskohtaisia ja matkakuvaukset mukaansa tempaavia. Tulee väkisin verrattua nykyiseen kiireiseen elämänmenoon, kun junamatka Jyväskylästä Helsinkiin tuntuu joistakin kestävän ikuisuuden. Kun ajattelee 1800-luvun lopun matkustamista Vaasasta Helsinkiin hevospelissä, on tuo muutaman tunnin junassa istuminen todella kevyttä herkkua. maisema sopii luomaan viihtyisyyttä 89,6 prosentin mielestä. Metsät ovat merkittävä luonnonvara kaupunkilaisille. Kyselyn perusteella Jyväskylän asukkaista 73,7 prosenttia kokee tärkeäksi sen, että metsä on lähellä asuntoa. Metsien suuri merkitys näkyy myös silloin, kun asuntoa hankitaan: asukkaista 71,6 prosenttia on sitä mieltä, että viheralueiden ja lähimetsien läheisyydellä on vaikutusta asunnon hankintavaiheessa. Kyselyn tuloksia esittelevä työ Elkää tehkö tietä meiän mehtää löytyy osoitteesta www.jyvaskyla.fi/metsat Herkullista on myös samoilu syksyisessä metsässä, vaikka saalista ei saisikaan. Tämänsyksyinen puolukkaretkeni ei tuottanut tulosta, sillä puolukat piileskelivät muualla kuin minä. Mutta puolukat löysivät pari päivää myöhemmin minun osoitteeni ja soittelivat ovikelloani. Oli se kummallista, miten melkein ämpärillinen osui ovelleni. Iso kiitos puolukkapaikan löytäneille ja osoitteeni mieleensä painaneille. Olen ollut aina innokas poimija. Joskus 1970-luvulla oli todellinen puolukkasyksy: perheemme oli löytänyt todella hyvän ja laajan puolukkapaikan. Marjaretkiä tehtiin sinne usean auton letkassa. Olin mukana oppaana, vaikka en itse eikä perheeni mahdottomia tarvinnut. Mutta oli mukava viedä heille, jotka eivät päässeet enää metsään, mutta jaksoivat perata kotiin yllätyksenä saadut marjat. Nyt sain itse kokea saman ilon. Samaisena syksynä tein puolukoiden käsinpoiminnan ennätyksen: keräsin kolmessa tunnissa 52 litraa. Ohitin marjamäärällä samassa porukassa olleet poimurilla kerääjät ja taisin hermostuttaa jonkun raavaan miehenkin, joka rehvasteli ennätyksillään. Näin on ylilämmin kesä loppunut, mutta kulttuuritarjontaa on jäljellä. Jopa yhdelle viikonlopulle sattuu useita mielenkiintoisia tapahtumia, joista on pakko valita mielenkiintoisimmat ja itselleen sopivimmat. Kyllä Jyväskylässä tarjontaa riittää, jos ei muuta keksi, niin lähtee jäljelle jääneeseen lähimetsään kuulostelemaan sateen ropinaa ja lehtien varisemista. Tahko Pihkalan sanoja lainatakseni: Ei ole erilaisia ilmoja on vain erilaisia vaatteita, joten siitä vaan sadetakki niskaan ja ulkoilemaan, ken siihen vielä kykenee ja ehtii. Mukavia syyspäiviä itse kullekin sopivan harrastuksen parissa toivottelee Ainolan mummo.
Kierrätä tavarat Matti Frontelius Työvalmennussäätiö Tekevän Eko- Center Raksa ja Kierrätyskauppa EkoCenter toimivat Jyväskylän seudun kierrätystavaran vastaanotto- ja välityspisteinä. Toimialavastaava Hannu Hämäläinen ja Kierrätyskaupan työvalmentajat Tiina Pasanen ja Soile Haapanen kertoivat kierrätysalan nykytilasta ja näkymistä. Tiina kertoo, että kierrätettävä tavara tulee Kierrätyskauppaan lahjoituksina. Suurin osa tavaroista tulee yksittäisiltä kotitalouksilta, mutta tavaraa saadaan myös kaupungin eri yksiköistä. - Rakennustarvikepuolella on kolme ryhmää: yksityiset kuluttajat, jotka tekevät kodeissaan remontteja. Sitten on pienet ja keskisuuret rakennusfirmat, jotka tekevät pääsääntöisesti korjaus- ja saneerausurakoita. Kolmas ryhmä on julkishallinto ja sen korjaus- ja rakennusprojektit, Hannu sanoo. Paula Taiminen Matti Frontelius Ajan henki on välttää tuhlaamista ja kierrätystoiminta toimii tässä mainiona keinona vähentää kaatopaikkojen kuormitusta. Tiina toivookin, että itselle tarpeettomat tavarat tuotaisiin kierrätykseen, mitä kautta ne saavat uuden elämän toisaalla. Hannun mukaan kaikenlainen kierrätystavaran elinkaari pyritään saattamaan niin loppuun, että sitä ei riittäisi kaatopaikalle. Kierrätystavara toimii myös työvalmennuksessa yhtenä keinona mahdollistaa valmentautujalle luovaa toimintaa, että siinä on raaka-ainetta, ideoikaa siitä mitä vain. Hannun mukaan viimeisen kymmenen vuoden sisällä normaalien kuluttaja-asiakkaiden asenne on muuttunut hyvin kierrätysmyönteiseksi ja sitä mukaa kun kierrätyspalveluja kyetään kehittämään, niin asiakkailta löytyy kyllä motivaatiota hyödyntää palveluja. Uusia kierrätysmuotoja ja palveluja pitäisi vain löytää uusille materiaaleille. Kierrätyksen ammattilaiset kaavailevatkin tulevaisuudessa uusien kierrätysmateriaalien hyödyntämistä. Soilen mukaan myös pikkuvikaisten huonekalujen kunnostamista uusiokäyttöön tarjoaisi mielekästä työtä ja uusia palvelumahdollisuuksia. Nykyisellään rajalliset tilat tulevat kuitenkin vastaan palvelujen laajentamispyrkimyksissä. - Kierrätyskeskuksissa on aina kausivaihtelua, joskus pursuaa, kun on niin täynnä ja joutuu sanomaan, että nyt ei voi ottaa enempää, kun ei ole tilaa, mutta joskus tulee hiljaisia hetkiä, että sitä tavaraa ei vain tule. Rakennustarvikkeiden kohdalla voisi kuitenkin ottaa huomattavasti enemmän vastaan, kuin mitä tulee, sanoo Hannu. Raksalle voi tuoda keittiökaapistot, wc/kylpyhuonekalusteet, makuuhuoneen ja eteisen komerot ym. Hannun mukaan prosessi on tehty asiakkaalle mahdollisimman helpoksi, eli kalusteet voidaan käydä paikan päällä purkamassa pois ja jäljetkin siivotaan. Purkuihin liittyy aina vesi- ja sähköliittymien sulkemisia ym., jotka hoituvat näin helposti samalla hinnalla. www.tekeva.net Matti Frontelius Ilmaista jätekoulutusta jyväskyläläisille Jyväskylässä järjestetään jälleen tänä syksynä jäteaiheista koulutusta asukkaille. Lokakuussa pidetään kaksi maksutonta koulutusta, joista toinen järjestetään Tourulassa ja toinen Vaajakoskella. Jyväskylän kaupungin tarjoamat koulutustilaisuudet on tarkoitettu kaikille jäteasioista kiinnostuneille jyväskyläläisille. Koulutusten aiheina ovat ajankohtaiset jäteasiat kuten lajittelu ja kompostointi, jätehuoltomääräykset ja jätemaksut sekä keinot vaikuttaa oman jätelaskun suuruuteen. Käytännönläheinen jätehuoltokoulutus koostuu kahdesta arki-iltana pidettävästä tilaisuudesta. Lisäksi luvassa on mielenkiintoinen ja havainnollistava vierailukäynti Jyväskylän seudun jäte- ja kierrätysalan yrityksiin. Ensimmäinen koulutus pidetään Tourulassa, osoitteessa Matarakatu 4, 3. krs, tiistaina 12. ja 26.10. klo 18-20.30. Toinen koulutus järjestetään Vaajakoskella, Vaajakummun koululla, torstaina 14. ja 28.10. klo 18-20.30. Tilaisuuksiin otetaan ennakkoilmoittautumisia vastaan 7.10. saakka p. 040 593 8541 taitoimisto@japary.fi. Koulutukset järjestää Jyväskylän kaupunki ja kouluttajina toimivat JAPA ry:n jäteasiantuntijat. Lisätiedot: JAPA ry:n koordinaattori Anna Sarkkinen p. 040 593 8541, etunimi. sukunimi@jkl.fi www.japary.fi lokakuu 2010 MLL KUOKKALAN YHDISTYKSEN SYYSTERVEISET Susa Pukema Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuokkalan yhdistys on helteisen kesän jälkeen startannut mukavasti syyskauteen perhekahviloiden merkeissä sekä suunnittelemalla kovasti jo syksyn muutakin toimintaa kuten lastentarvike- ja vaatekirppistä, äitien iltoja ja syyskokousta. Monenlaista mukavaa puuhaa on siis syksylle luvassa, joista parhaiten pysyt perillä vierailemalla uusilla nettisivuillamme osoitteessa: http:// kuokkala.mll.fi/ Onni löytyy arjesta - turva sylistä! - MLL 90 vuotta Mannerheimin Lastensuojeluliitto täyttää tänä vuonna upeat 90 vuotta lokakuun neljäs päivä. Tätä juhlitaan valtakunnallisesti 4.- 10.10. vietettävällä Perheen viikolla, jolloin myös yhdistyksemme perhekahviloissa on avoimet ovet ja täytekakkua tarjolla. Viikon muusta ohjelmasta löydät lisätietoja nettisivuiltamme. 7.10. Kakkukahvit Perheen viikon kunniaksi 14.10. syysaiheinen askarteluhetki 21.10. Syysloma 28.10. Halloween-juhlat - halutessasi voit pukeutua naamiaisasuun 4.11. tulossa vierailija. Seuraa ilmoittelua kotisivuiltamme 11.11. isänpäiväaskartelua Juhlavuoden teema on Hyvä ja turvallinen lapsuus jokaiselle. Liiton alkuperäisissä linjauksissa korostetaan jokaisen lapsen tarvetta saada oikeutetun osan siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea lujan pohjan heidän kehitykselleen hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi (Mannerheim 5.10.1920). MLL on kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisää lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulmaa päätöksentekoon. MLL on historiansa aikana monella eri tavoin vaikuttanut suomalaislasten elämään. Nykyisin MLL:lla on 566 paikallisyhdistystä, joista Kuokkalan yhdistys on yksi. Paikallisyhdistyksissä on yhteensä yli 91 000 jäsentä ja yhdistyksissä toimivat vapaaehtoiset tekevät vuosittain yli 225 000 työtuntia lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Perhekahvilakuulumisia Perhekahvilaan on löytänyt entistä useampi alueen äiti ja myös isät ovat kovasti tervetulleita mukaan. Monet toivovat paikkaa, jossa olisi helppo tutustua uusiin, samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin. MLL:n perhekahvila tarjoaa vanhemmille tukea, tietoa ja toimintamahdollisuuksia. Samalla lapset saavat seuraa ja mukavaa tekemistä. Syyskuun lopussa perhekahviloissa on aloittanut harjoittelun opiskelija Maiju Kakkonen Kristillisen opiston lastenohjaaja-linjalta. Nenulan perhekahvilan ovet ovat avoinna kaikille kiinnostuneille torstaisin klo 9.30-11.30 Hauhontie 2:n kerhotiloissa. Nenulan asioihin liittyen voit olla yhteydessä vetäjään Ella Wickströmiin sähköpostitse: w.ella@netti.fi Messin perhekahvila avasi jälleen ovensa kesätauon jälkeen: Messi avasi vihdoin ovensa kesätauon jälkeen uuden vetäjän, Ulla Haaran johdolla syyskuun lopulla. Messin ovet ovat avoinna Polttolinja 9:ssä, Nuorten Messin tiloissa Kuokkalassa maanantaisin klo:9.30-11.30. Syksyn tarkemman ohjelman löydät nettisivuiltamme! Messiin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä suoraan Ullaan sähköpostitse: ulla.e.haara@jyu.fi Äitien illat- toiminta Nenulassa kerran kuussa: Nenulassa aloitettiin syyskuun lopulla toivotut Äitien illat- toiminta. Mukaan voi ottaa tissivauvat, jotka ei vielä pärjää ilman äitiä. Muut lapset voivat viettää laatuaikaa isän tai muun turvallisen aikuisen kanssa. Illoissa nautimme pientä iltapalaa, keskustelemme eri aiheista ja välillä vähän aiheen vierestäkin! Äitien toiveesta ohjelmana usein mukavia tuote-esittelyjä. Ilmoittautumiset aina edelliseen iltaan mennessä Ellalle, w.ella@netti.fi. Äitien illat Nenulassa, Hauhontie 2:n kerhotilassa (Nenäinniemi) klo: 17.30-19.30 MLL Kuokkala mukana taistelemassa Kuokkalan pienkirjaston puolesta: Haluamme yhdistyksenä olla mukana taistelemassa Kuokkalan pienkirjaston säilymisen puolesta. Olemme tehneet nettiin adressin osoitteeseen: http://www.adressit. com/kuokkalanpienkirjasto sekä paperisen version Kuokkalan pienkirjaston lukusaliin. 5 Adresseja voit allekirjoittaa aina 15.10. perjantaihin saakka, jonka jälkeen 19.10. tiistaina luovutamme adressit Kulttuurilautakunnalle. Tutustumisilta ja yhdistyksen syyskokous torstaina 4.11. klo 17.30 MLL Kuokkalan yhdistys kutsuu jäsenensä ja muutkin toiminnasta kiinnostuneet tutustumaan uusiin tiloihinsa Hauhontie 2:n kerhotiloissa. Samalla pidämme yhdistyksen syyskokouksen, jossa sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään yhdistyksen periaatteellisesta kannasta uuden Järvi-Suomen piirin perustamiseen. Illan aikana myös kahvitellaan ja valmistaudutaan adventtiin askartelemalla jotain pientä kivaa yhdessä! Lämpimästi tervetuloa toivoo MLL Kuokkalan yhdistys ry:n hallitus Vapaaehtoistyö on työtä, jota tehdään suurella sydämellä - tule sinäkin mukaan! Kiinnostaako sinua työ lasten ja perheiden parissa asuinalueellamme? Touhukas yhdistyksemme on aina kiinnostunut saamaan mukaan uutta porukkaa niin tapahtumiemme järjestämiseen kuin Äitien iltojen aikataulu & ohjelma: To 28.10. Retrokki-esittely, esittelijänä Jasmin Nyman To 18.11. Oriflame tuote-esittely, hemmotteluhoitoja ja mahdollisuus tutustua EveLace-mallistoon. Esittelijänä Tanja Laamanen La 11.12. huom! klo:13-15.00 vietämme nyyttärien merkeissä pikkujouluja vaikka yhdityksen hallitukseenkin mukaan. Jos sinua kiinnostaa työ, mitä tehdään suurella sydämellä, tunteja laskematta ja jossa palkkana on hyvä ja onnellinen mieli, tule mukaan! Yhteyttä voit ottaa nettisivujemme, http://kuokkala.mll.fi kautta, tai laittamalla minulle sähköpostia: susapukema.mll@gmail. com Toivotankin teille kaikille hyvää syksyä yhdistyksemme puolesta, Lisätietoja Susa Pukema, MLL Kuokkalan yhdistyksen sihteeri & tiedotusvastaava
6 Kuokkanen Kuokkalan terveysaseman Terveyspäivä Kuokkalan terveysasemalla järjestettiin 3. päivä syyskuuta avointen ovien päivä, jossa Kuokkalan terveysaseman asiakkaat saivat tutustua terveydentilaansa erilaisten testien avulla. Terveyspäivä sai kuokkalalaiset suuntaamaan kulkunsa Kuokkalan terveysasemalle sankoin joukoin. Terveysaseman henkilökunta oli positiivisesti yllättynyt väen paljoudesta. Kuokkalalaiset kiinnostuivat testaamaan terveydentilaansa ilmaiseksi sankoin joukoin. Teemarasteilla tutkittiin ja neuvottiin Kuokkalan terveysaseman henkilökunta oli suunniteltu monipuolisesti useita teemarasteja ja riskitestipisteitä. Teemarasteissa ja riskipisteissä asiantuntijat testasivat asianmukaisin välinein asiakkaan terveydentilaa. Nämä testauspisteet suunniteltiin siten, että ne palvelisivat asiakkaita mahdollisimman kattavasti. Tutkimukset Kuokkalan terveysasema Tiina Nyman voi paljon paremmin ilman tupakkaa. Röökikammarissa kuokkalalaisia kiinnosti myös sisätilaongelmat.yleisin kysymys oli homeongelmat. Näihin asioihin heitä perehdytti Heli ry:n edustaja Taina Laurinaho. - Olen itse lopettanut tupakoinnin reilusti yli 10 vuotta sitten. Eka kerralla se ei onnistunut, koska olin aloittanut tupakoinnin jo hyvin nuorena, kertoi Tuula Savolainen. Nykyisin ei tulisi mieleenikään sytyttää savuketta ja myös vältän tupakansavuisia tiloja, hän jatkaa. Röökikammarin sykähdyttävin esimerkki oli tervalasipurkki, johon oli kerätty tupakoitsijan tupakasta irtoava terva vuoden ajalta. Harva osasi vastata kysymykseen, että kauanko kestää kerätä keuhkoihin 500 ml tervaa. Eräs rouva pohti, että tällä tervamäärällä tervaa sukset. Tervatupaan saapunut Tiina Nyman oli lopettanut tupakoinnin tasan vuosi sitten. - Poltin tupakkaa 25 vuotta. Sitten sain apua täältä terveysasemalta sauhuttelun lopettamiseksi, iloitsi Tiina Nyman. Tuula Savolainen paljasti Tiina Nymannille, että tupakoitsijalta kuluu vuodessa 1 825 euroa tupakkaan. Sillä rahalla saa itselleen paljon kestävämpää aikaan, he pohtivat. Liikuntaa ja ravintotietoutta Liikuntapisteessä oli teemana kaupungin tarjoamat liikuntapalvelut ja erityisesti monipuoliset erityisliikuntaryhmät. Liikuntasuunnittelija Annika Huttunen kertoi teemapisteessä esimerkiksi painonhallintaryhmistä, vesijumpparyhmistä ja kuntosaliharjoitteluryhmistä. Annika toivoi, että liikuntaa harrastamattomatkin kiinnostuisivat paikallisista liikuntaryhmistä, joita liikuntatoimi järjestää monipuolisesti. Mitä pitäisi syödä ja kuinka paljon? Ihmisiä kiinnostaa saada tietoa, mutta tieto koetaan ristiriitaiseksi. Suomessa on ylipainoisia enemmän kuin koskaan, mutta syödään kevyemmin kuin koskaan. Olisiko liikunnasta apua? - Voimme ohjata fysioterapeutille, joka tekee asiakkaalle lähtötilamittauksen. Sitten suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa mieleinen ja sopiva liikuntamuoto, josta aloittaa, kertoi Annika. Tietoa on paljon. Jokaisen tulisi löytää itselleen se sopivin, suositteli Annika. - Ihmiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita erilaisista mittauksista. Olemme kertoneet liikuntapalveluista ja olemme saaneet huomata, että paljon ollut liikuntapalveluista tietämättömiä ihmisiä, hämmästeli liikuntasuunnittelija Sirkka Kannas. Lasten rasvojen saanti Ravitsemusterapeutti Eeva Nykäseltä kysyttiin hyvistä ruokailutottumuksista. Lapset olivat erityisen kiinnostuneita muroista, joissa on monia yllättänyt suuri sokeri- Kehon koostumusmittaus paljasti rasvaprosentin. paljastivat monelle, että mitä hyötyä tai haittaa on elämäntavoista omalle terveydelle tällä hetkellä. Tavoitteena oli, että asiakas saa tietoa monipuolisesti siitä, että mitä kukin voisi tehdä oman terveytensä eteen. Teemarasteilla testattiin ja tutkittiin muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistön tilaa, fyysistä kuntoa, kehonkoostumusta ja veriarvoja. Teemarasteilla kartoitettiin myös kuokkalalaisten elämäntapoja ja annettiin terveystietoutta liikunnasta, ravinnosta ja päihteistä. Hengitys- ja verenkiertoelimistö Purkissa vuoden tervat, sanoi Tuula Savolainen. Kolesterolimittaukseen ja verensokerin mittaukseen oli jatkuva jono. Myös kehon koostumusmittaus oli suosittu, jossa selvitettiin rasvaprosentti ja painoindeksi. Röökikammarissa kerrottiin tupakan haittavaikutuksista ja autettiin tupakoitsijoita luopumaan sauhuttelusta. Tuula Savolainen kuunteli herkällä korvalla ja kaukaisella omakohtaisella kokemuksella, miten esimerkiksi tupakkalakko on asiakkaalta onnistunut. Ruokavalio on tärkeä asia lapsille, tiesi Eeva Nykänen. Känniradalla kysyttiin koordinaatiota. Testissä Liisa Koivisto.
määrä. Lisäksi lasten rasvojen saanti puhutti ravitsemusneuvojan kammarissa. - Lapset saavat yllättävän vähän pehmeää rasvaa. Kevyt margariini ei riitä lapsille. Hyväksi olisi käyttää 60 % rasiamargariinia, josta saa pehmeää rasvaa. Lisäksi suosittelen rasvatonta maitoa lapsille. Jääkaapissa kannattaakin säilyttää monenlaisia levitteitä, joista lapsille ja vanhemmille omansa, valisti Eeva Nykänen. Kokemuksia känniradasta Harri Jukkala Terveys ry:stä testasi asiakkaiden tasapainoa ja motorisia taitoja känniradalla. Laseilla aiheutettiin voimakasta humalatilaa muistuttava tila näkökentän kautta aivoihin. Tarkoitus oli osoittaa, että humalatilassa on mahdotonta selviytyä liikenteessä. Koehenkilö Liisa Koivisto selviytyi känniradasta melko hyvin. - Luulin, että tehtävä olisi ollut vaikeampi. Säilytin koordinaationi jokseenkin helposti, mutta kaikki liikkeet tein hitaasti, Liisa Koivisto kertoi kokemuksistaan testin päätyttyä. lokakuu 2010 Kuokkalan terveysasema Kuokkalan apteekin esittelypisteessä jaettiin tietoa apteekin tuotteista. Esittelipisteessä saattoi liittyä apteekin avainasiakkaaksi. Arja Sjöholm Terveyden katsastuspäivä Kuokkalan terveysasemalla Kooste tapahtumasta Kuokkalan terveysaseman 20-vuotiseen toimintaan liittyen kuokkalalaisille järjestettiin terveyden katsastuspäivä perjantaina 3.9. klo 10 14. Päivän aikana alueen asukkaita kutsuttiin tutkimaan maksuttomien mittausten ja asiantuntijoiden avustuksella, mitä he voivat tehdä oman terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi. Terveyspäivä sai hyvän suosion. Verensokeritestejä otettiin päivän aikana 126 ja kolesteroli- ja verenpainemittaukseen oli jatkuva jono. Kaikissa kahdeksassa katsastuspisteessä väkeä riitti koko nelituntisen tapahtuman ajan. Asiakkaat kertoivat tilaisuuteen tulemisen innoitteena olleen paitsi mittaukset myös mahdollisuus tavata ammattilaisia muulloinkin kuin vastaanottotilanteessa. Tällaisten tilaisuuksien todettiin lisäävän yhteisöllisyyttä ja tekevän oman alueen palveluita tutuiksi. Moni kävijöistä toivoi, että vastaavanlaisia tapahtumia järjestettäisiin vuosittain.työntekijät kokivat asiakkaiden kohtaamisen vapaamuotoisessa tilaisuudessa hyödylliseksi ja pitivät päivää mukavana vaihteluna. Vaikeistakin asioista, kuten päihteiden käytöstä, keskusteltiin rennosti ja kuitenkin asiallisesti. Terveyspäivä järjestettiin yhteistyössä useiden järjestö- ym. toimijoiden kanssa ja se mahdollisti terveysasioiden monipuolisen käsittelyn. Päivän aikana terveysasemalla hoidettiin potilaita vain päivystysasioissa. Kävijöiden kesken arvottiin arpajaispalkintoja 17 kpl. Pääpalkintoina olleet herkkukulhot voittivat Sanna Sinkkonen, Matti Tuovinen ja Liisa Immonen. Kaikille voittajille on ilmoitettu voitoista ja palkinnot ovat noudettavissa terveysaseman ilmoittautumisluukulta lokakuun alkuun mennessä. Terveyspäivän katsastuspisteet: Kehokammari, Hymyä elämään, Röökirasti, Juomatupa, Apteekkipiste, Ruokanurkka, Liikunta-aula, Sydänsoppi. Mittaukset: verensokeri kehon koostumus keuhkojen toiminnan mittaus: mikrospirometri ja pef-mittaus veren kolesteroli verenpaine käden puristusvoima Testit: audit-testi kännilasitesti (suorituskyky alkoholin vaikutuksen alaisena) nikotiiniriippuvuustesti diabeteksen riskitesti Hannele Litendahl opasti hoitamaan suuhygienan huolella. Sairaanhoitajaopiskelija Tero Salmela otti sormesta tipan verta, josta hän analysoi verensokerimäärän 7 Pirkko Kähkönen Nenäinniemestä kertoi käyneensä verensokerimittauksessa, kehon koostumusmittauksessa. Nyt oli vuorossa puristusvoimamittaus. testi syömistottumuksista Järjestäjät: Jyväskylän kaupunkikeski-suomen Sydänpiiri, Hengitysyhdistys Heli Terveysasemalle saapunut Riitta Rautiainen sai hyvää tietoa liikunnasta Sirkka Kannakselta ja Annika Huttuselta. Vasta puolitoista vuotias Helena Räsänen keskittyi nauttimaan kesän hedelmistä sillä aikaa, kun äiti oli kehon koostumusmittauksessa. Terveys ry, Lääkeyritys Pfizer (Maailman tervein kansa 2015-kampanja) Kuokkalan apteekki Tilaisuutta tukivat lahjoituksin Viherlandia, Ruthin Leipomo, Suomen Sydänliitto ja Pfizer.
8 Kuokkanen Katariina Murtonen Keittiössä tuoksuu tuore leipä. Kaisa Kolehmainen, 19, on juuri ottanut uunista tomaattibasilikapatongin ja istuu nyt rennon hyväntuulisena, vaikka takana on kymmenen tunnin koulupäivä. Koulupäivää pidensi vapaaehtoinen työpaikkaohjaajakoulutus. Tällä viikolla Kaisa on leiponut jo bostonpullaa ja omenapiirakkaa höyryävän patongin lisäksi ja tänään on vasta keskiviikko! Siinä hän kuitenkin on, valmiina kertomaan itsestään. Ja leipomisesta. Mitä sinä opiskelet, Kaisa? Olen käynyt Jämsän lukion. Nyt opiskelen kotitalous- ja kuluttajapalveluja Jyväskylän kotitalousoppilaitoksessa. Koulutukseen kuuluu ruoka- ja ravitsemuspalveluiden lisäksi puhtaanapitoa. Liisa Jussila Mikä sinusta tulee isona? Suoritan kotitalousyrittäjän tutkinnon tänlukuvuonna mutta aion vielä jatkaa opiskeluja. Milloin kiinnostuit leipomisesta ja ruuanlaitosta? Ensimmäinen innostus syntyi kolmannella luokalla. Jossain vaiheessa haaveilin kotitalousopettajan ammatista, mutta päädyin tälle alalle. Milloin aloit leipoa Kuokkaseen? Aloitin noin ystävänpäivän, laskiaisen aikaan tänä vuonna, kun minua kysyttiin tähän tehtävään. Koska tulit Kuokkalaan ja mikä on parasta täällä? Tulin elokuun alussa 2009. Sitä ennen asuin Jämsän Kuoreveden Hallissa. Parasta on se, että Kuokkala on vähän niin kuin oma kaupunkinsa, vaikka onkin vain pieni osa Jyväskylää. Tämä on sopivan kokoinen paikka. Miten asut? Asun KOASin solussa kahden ystäväni kanssa. Mitä teet vapaa-aikanasi? Käyn tiistaisin KRS:llä ja viikonloppuisin käyn joskus vanhempieni luona Jämsässä. Mikä on parasta syksyssä? Kivat värit. Tykkään oranssista, vihreästä ja ruskeasta. On mukavaa, kun on vähän viileämpää. Mikä on sinulle ruoanlaitossa ja leipomisessa tärkeää? Se että ruoka on tilanteeseen sopivaa ja myös halpaa, kun olen opiskelija. Minkälaisia tilaustöitä olet tehnyt? Olen leiponut esimerkiksi siskon häihin voileipäkakkua, sukulaisten synttäreille ja isoskoulutusviikonloppuun. Mikä on bravuurisi? (Nauraa) Saako kilauttaa kaverille? Sanotaanko että perussämpylät, ne onnistuu aina. Entä lempileipomuksesi? Tuulihatut. Olen tehnyt niitä sienisalaatti ja lohitäytteillä ja makeita mansikkarahkalla ja suklaavaahdolla. Ne ovat vaikeita tehdä! (Nauraa iloisesti) Niin kuulemma! Kuinka usein leivot? 3-15 kertaa kuukaudessa, riippuu innostuksesta. Joskus saatan leipoa enemmänkin, kun koulussakin leivotaan. Kuka ne kaikki syö? Syötän kaikille mahdollisille tutuille. Se on helppo uskoa. Toimittajakin sai haastattelun lopuksi kunnon palan lämmintä välimeren maista vaikutteita saanutta patonkia ja lähti tyytyväisenä. Leipomisohje Kaisa Kolehmainen Pohja: 2 kananmunaa 1½ dl sokeria 1 tl vaniliinisokeria 1 tl leivinjauhetta 3 dl vehnäjauhoja 100g ranskankermaa 100g margariinia Päälle: omenalohkoja, sokeria ja kanelia tai marjoja ja sokeria 1. Sulata margariini ja laita jäähtymään. 2. Voitele väh. 25 cm halkaisijaltaan oleva vuoka. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. 3. Sekoita kuivat aineet keskenään. 4. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi ja lisää varovasti sekoittaen kuivat aineet, jäähtynyt margariini ja ranskankerma. 5. Kaada taikina vuokaan, laita päälle omenalohkot tai marjat. Ripottele päälle sokeria (ja kanelia). 6. Paista uunissa noin 30 minuuttia. SINUN EDUKSESI, MAAKUNNAN PARHAAKSI Liity nyt Keskimaan asiakasomistajaksi! Ihan ilman ostoksia ei elämästä selviä. S-Etukortilla voit saada monta asiaa edullisemmin ja myös Bonusta ja maksutapaetua eli rahaa takaisin ostoksistasi. Asiakasomistajana saat mm. nämä edut Monipuolisen S-Etukortin, joka on avain etuihisi Bonusta 1-5 % keskittämällä ostoksesi S-ryhmän bonustoimipaikkoihin Maksutapaetua 0,5 % maksamalla ostosi S-ryhmän toimipaikoissa S-Etukortilla Mukaan pääset jo 20 eurolla nyt liittymislahjana 20 euron ostoseteli! Kun liityt Keskimaan asiakasomistajaksi saat käyttöösi S-Etukortin, jolla keräät edut talteen joka ostoksesta Liittymisen yhteydessä maksetaan osuusmaksu, joka on sijoitus osuuskaupan pääomaan. Se on sinun rahaasi, jolle voidaan maksaa korkoa ja jonka saat takaisin, jos joskus päätät erota asiakasomistajuudesta. Asiakasomistajaksi pääset jo 20 :lla, joka on äkkiä tienattu takaisin etujen ja alennusten muodossa. Loppu 100 euron osuusmaksusta maksetaan täyteen ostoksistasi tulevilla Bonuksilla kahden vuoden aikana. Voit myös maksaa osuusmaksun kerralla täyteen tai pienellä summalla vaikka kuukausittain myymälässä. Kun osuusmaksu on täynnä, saat Bonukset vapaaseen käyttöösi. Saat liittymislahjana 20 euron ostosetelin Keskimaan toimipaikkoihin, kun liityt 4.10. 31.10.2010 välisenä aikana. Voit liittyä asiakasomistajaksi lähimmässä Keskimaan toimipaikassa tai verkkopankkitunnuksillasi www.keskimaa.fi Ostot keskittämällä keräät tuntuvan edun Bonus kertyy, kun keskität ostoksesi Keskimaan, S-ryhmän ja yhteistyökumppaneiden bonustoimipaikkoihin ja esität S-Etukorttisi aina maksun yhteydessä. Bonusprosentti kasvaa suhteessa kuukausiostojen määrään. Bonusostot/kk vähintään Keskimaan bonustaulukko Bonus % Bonuskertymä kuukaudessa Bonuskertymä vuodessa 900 5,0 % 45 540 800 4,5 % 36 40,5 432 486 700 4,0 % 28 32 336 384 600 3,5 % 21 24,5 252 294 500 3,0 % 15 18 180 216 400 2,5 % 10 12,5 120 150 300 2,0 % 6 8 72 96 200 1,5 % 3 4,5 36 54 50 1,0 % 0,5 2 6 24 Lisätietoja: www.keskimaa.fi
Kuokkalan virsiooppera Kaarina Heiskanen Millaista on elämä, kysyy Kuokkalan virsiooppera Jyhkeä ja realistinen virsi kulkee uutukaisen virsioopperan johtoteemana. Kärsimysten täyttämä, riidan raastama; tyhmä valtaa ahnehtii ja onnikin vain pakenee. Suoraan sanottuna suurin piirtein, sellaista elämä on, tiesi Juha Watt Vainiokin. Kaiken keskelle pilkahtaa myös toivon säde: kirkas käsi piirtämään maailma syvyyden sisälle ja tuomaan vilauksen toisesta maailmasta. Virsiooppera kokoaa monenikäiset esiintyjät yhteen. Virsiooppera Elämän leivän kattaus saa ensiesityksensä Kuokkalan kirkossa 10.10. klo 18. Illan tuotto menee Naisten pankille. Virsioopperassa ei ole tarkkaa jakoa esiintyjien ja yleisön välillä vaan kaikki saavat laulaa. Ohjaaja Tuija Elina Lindström marssittaa estradille monenlaista väkeä: hiphopparia, goottia, tosi-tv:n heikointa lenkkiä. Oopperan toteutukseen osallistuvat Kehittyvät Laulajat, Virsimiehet, Toivon Siivet orkesteri, käsikello-orkesteri Kide, Jubilate Deo -tanssiryhmä sekä lausujia Sana-Sepoista. Kaarina Heiskanen Tuija Elina Lindström on virsioopperan ohjaaja. Tanssija Meija Kuikka esittää soolotanssin ja lisävoimaa löytyy seurakunnan lapsista ja nuorista. Käsikirjoittajia ovat Kirsti Laurikainen, Tuija Toiviainen, Ulla Kamila, Liisa Salminen, Seija Nykänen ja Aulikki Kalliolahti. Idean äiti on kanttori Sirpa Lampinen. - Tapio Lampisen löytämän johtoteeman 598 virsi kuvaa elämää ja elämänkaarta, muut virret ja tekstit ovat vastauksia sen kysymyksille ja tuovat esiin toista todellisuutta ja toista näkökulmaa. Kristus, Elämän Leipä, on meillä katettuna kaikissa elämänvaiheissa, käsikirjoittajaryhmä toteaa. Runoja ja virsiä Oopperaan yhdessä löydetyt virret ja lausuttavat runot luovat ankaralle johtoteemalle kontrastia. On kaunista kuulasta luontoa, äiti maan hedelmää, syntymää, kasvua, kiitosta. Lyhyesti sanoen: toivoa. Tekstejä on bongattu niin Niilo Rauhalalta kuin Pentti Saaritsalta. - Virsiooppera syntyy ja kasvaa rakkaudesta virsiin ja uskosta virsien voimaan. Esittäjät haluavat tuoda sekä hengellisiä elämyksiä että ajattelemisen aihetta, käsikirjoituksen laatijat sanovat. - Ympäristöteema ja ekologia ovat minulle läheisiä, toteaa soolotanssin esittävä Meija Kuikka. Hänen tanssiaan säestää luontoteemainen virsi. Ohjaaja toivoo oopperan herättävän ajatuksia Kuuntele käsikelloja Kuokkalassa Kaarina Heiskanen Kide matkustaa amerikoihin mutta ensin konsertoi käsikelloin Kuokkalassa. Käsikelloyhtye Kideen lähtökonsertti on Kuokkalan kirkossa 2.10. klo 15. Siinä kuullaan käsikelloille sävellettyä musiikkia ja Agnes Losoncin Kideelle sovittama Suomi-sikermä. Siinä on mukana mm. Myrskyluodon Maija ja Valse Lente.- Sikermä on tehty Pyhäkoulut aloittavat Tervetuloa pyhäkouluun! Puuhapyhäkoulu aloittaa toimintansa Jyväskylän kristillisellä opistolla, Sulkulantie 28, torstaisin klo 17.30-19 alkaen 7.10. Sunnuntaisin klo 11 on pyhäkoulu Kuokkalan ihan USA:n matkaa varten, koska pääosin kellomusiikki on USA:ssa sävellettyä ja sovitettua, mutta haluamme esittää vastapainoksi jotain suomalaistakin, kertoo Kideen ohjaaja Sari Eirtola-Loukola. Vapaaehtoinen ohjelma 5 euroa. kirkossa jumalanpalveluksen aikana. Järj. Jyväskylän seurakunta / Kuokkalan alueseurakunta Eeva-ryhmä lokakuu 2010 Virsioopperan ohjaaja Tuija Elina Lindtström, musiikinopettaja Lehtisaaren koulusta, on innoissaan. Harrastajaporukoissa on monenlaisia ihmisiä monenlaisista taustoista ja yhdessä tekeminen on kaikille eheyttävä prosessi. Yhteisen työskentelyn tuloksena syntyy jotain konkreettista ja taiteellisesti koskettavaa. - Odotan, että esitys on osallistava: yleisökin saa laulaa kauniita virsiä hienossa kirkossa. Toivon että oopperaan valitut virret herättävät ihmisissä aja- Kiireiset ja tärkeät naiset ohittavat lapsen. tuksia: ajatuksia jotka herättelevät tai kantavat elämässä pitemmälle eteenpäin. Virsioopperan tekstit koskettavat suuria tunteita, sillä ne liittyvät kaikkien ihmisten elämään. Teoksen syntyminen Ooppera marssittaa kirkkoon suuren määrän porukkaa, erilaisia ryhmiä, joiden harjoitteluaikatauluissa on sovittelemista. Teos syntyy suhteellisen lyhyessä ajassa; ensimmäiset harjoitukset pidettiin syyskuun alkupäivinä. - Pidämme erillisiä ja yhteisharjoituksia. Esimerkiksi lapset harjoittelevat omaa osuuttaan seurakunnan päiväkerhoryhmissä. Minusta on hieno ajatus, että mukana on kaikenikäisiä ihmisiä; pienestä lähdetään ja isoiksi kasvetaan toivottavasti myös henkisesti, sanoo ohjaaja. Useita ohjaustöitä tehnyt Tuija Elina Lindtsrömin oma lempivirsi on intuitiolla sanottuna Ystävä sä lapsien. - Se on lapsuudesta tuttu ja sitä on laulettu omien lasten kastejuhlissa ja muissa tärkeissä yhteyksissä. Lisätietoja Eeva-ryhmä yksinhuoltajanaisille alkaa Kuokkalan kirkolla marraskuussa. Lastenhoito järjestetty. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa, osallistuminen edellyttää sitoutumista kokoontumisiin. Mukaan mahtuu 8 ilmoittautumisjärjestyksessä. Il- Kaarina Heiskanen Tuija Elina Lindström, virsioopperan ohjaaja 044 5313 243 Sirpa Lampinen, kanttori, musiikkiryhmien johtaja 050 436 5435 Matkalle Kide starttaa 14.10 ja palaa Suomeen 21.10. Matka suuntautuu Illinoisin osavaltioon kaupunkiin nimeltä Rockford. - Olemme paikallisen Cross and Crown kello-orkesterin vieraina ja pidämme yhteiskonsertin la 16.10. Madisonissa käymme ottamassa oppitunnin professori Susan Udelilta ja kuuntelemme Madison Area Concert Handebellsin harjoituksia, Sari Eirtola-Loukola kertoo kiertueohjelmasta. Kide-ryhmän ohjaaja Sari Eirtola-Loukola 040 8482 885. moittautumiset 14.-26.10. nettisivuilla jyvaskylanseurakunta.fi > Ilmoittaudu TAI puhelimitse 050-408 8816 (ma-pe 9-15). Tiedustelut: past. Minna Korhonen p. 050 523 4134 tai diak. Päivi Heikkilä 050-549 7034. KUOKKALAN ALUESEURAKUNTA Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4, puh. 050 549 7045. KIRKKO AVOINNA TI klo 14-18, KE-TO klo 15-18 sekä tilaisuuksien yhteydessä. TOIMINTAA LOKAKUUSSA Kuukauden elokuva la 2.10. klo 18. Lisätietoja netissä ja kirkon ilmoitustaululla. Perhemessu su 3.10. klo 11, Johanna Tikkanen, Pekka Mustonen, Eija-Liisa Väisänen, Tiina Korhonen, lasten käsikelloryhmä Polttiksen pulut joht. Sari Eirtola- Loukola, Tikan koulun kuorolaisia joht. Jaana Leppälä. Mannerheimin lastensuojeluliiton 90-v.juhlaviikko alkaa. Messussa mukana MLL:n Kuokkalan yhdistys. Keittolounas 4/2 e. Enkelinäyttely kirkolla 3.-10.10. avoinna ti klo 14-18, ke ja to klo 15-18 sekä tilaisuuksien yhteydessä. Voit tuoda näyttelyyn oman enkelisi (koriste-esine, taulu ym.), tuo enkeli jumalanpalvelukseen 3.10. klo 11. Enkelilauluilta ke 6.10. klo 18 ja taizé-hartaus klo 19.30, Eija Väisänen, Johanna Tikkanen, Tiina Korhonen. Aamurukous to 7.10. klo 8.15. Lasten kirkkohetki to 7.10. klo 9.15 ja 10.15. Opetusilta heprealaiskirjeestä to 7.10. klo 18.30 srksalissa, Kuinka löydän levon?, Kari Valkonen (kahvi klo 18). HÄIDEN YÖ 10.10. klo 00.00-09.00. Lisätietoja Minna Korhonen p. 050-523 4134. Messu su 10.10. klo 11, Johanna Tikkanen, Minna Korhonen, Eija-Liisa Väisänen, Päivi Heikkilä, kuoro, pyhäkoulu. Virsiooppera Elämän leivän kattaus, ensi-ilta su 10.10. klo 18. Hiljaisuuden ilta ke 13.10.: arkiretriitti klo 18, taizéhartaus klo 19.30. Sanan ja rukouksen ilta to 14.10. klo 18.30, Sinun sanasi on totuus, Tapio Puolimatka, musiikki Katri Mäntynen laulu, Eveliina Aijasaho viulu, Seppo Marttinen harmonikka. Lapsille omaa ohjelmaa. Entisten nuorten musiikki-ilta pe 15.10. klo 18. Messu su 17.10. klo 11, Pekka Mustonen, Minna Korhonen, Eija-Liisa Väisänen, Tiina Korhonen, kuoro. Keittolounas 4/2 e. Hiljaisuuden ilta ke 20.10.: arkiretriitti klo 18, taizéhartaus klo 19.30. Opetusilta heprealaiskirjeestä to 21.10. klo 18.30 srk-salissa, Ihmeellinen perintö, Kari Valkonen (kahvi klo 18). Messu su 24.10. klo 11, Minna Korhonen, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Marjo Ronkainen, Toivon siivet orkesteri, Kehittyvät laulajat, pyhäkoulu. Hiljaisuuden ilta ke 27.10: klo 18 Katriina Pentikäinen kertoo omasta pyhiinvaellusmatkastaan, klo 19.30 taizé-hartaus. Musica-kuoron konsertti pe 29.10. klo 19. Messu su 31.10. klo 11, Herättäjän kirkkopyhä, Pekka Mustonen, Riku Bucht, saarna Osmo Kangas, Sirpa Lampinen, Pekka Niinivirta, pyhäkoulu. Keittolounas 4/2 e. Vaimon kaa ilta su 31.10. klo 17. Parisuhteen palikat, teemana tunteet. Johanna Tikkanen, Anneli Tuomaala. Iltamusiikki su 31.10. klo 18, Keski-Suomen kanttorit ja käsikellot. LAPSET JA PERHEET: Viikolla 42 kerhot eivät kokoonnu. Päiväkerhot 3-6-vuotiaille; vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella Polttolinja 29 (ma-pe) p. 050 443 3572, Jenkkakuja 1 (ma, ke) p. 050 340 0697. Perhekerho MA ja TI klo 9.30-11.30 kirkolla. Perhekahvila TI klo 9-11 Ristonmaan päiväkoti, Ristonmaantie 1. Iskän kaa ilta TI klo 17.45-19.45 (parittomat viikot) kirkolla. Isovanhemman kaa iltapäivä TO klo 13.30-15.30 kirkolla. Puuhapyhäkoulu TO klo 17.30-19 (alkaen 7.10.) Jyväskylän kristillisellä opistolla, Sulkulantie 28. Vauvaperhepesä PE klo 9.30-11 kirkolla. Lapsiparkki PE klo 8.30-12 Polttolinja 29, maksu 2 e (sis. välipalan). Ilmoittautumiset edell. keskiviikkoon mennessä p. 050 443 3572 (klo 8-16.30). Tied.: lapsityönohjaaja Tiina Korhonen p. 050 340 9887. Muskarit 1-4-v. ja vauvoille, tied. Sirpa Poikolainen p. 050 340 9898. KOULUIKÄISET: Viikolla 42 ei kerhoja. Koululaisten iltapäivätoiminta 1-2-luokkal., tied. Mervi Kanerva-Tuderus p. 050 401 2793. Kokkikerho 3-6-luokkal. MA klo 17-18.30 Polttolinja 37 (materiaalimaksu 15 e laskutetaan keväällä). Monitori 3-6 luokkal. TI - TO klo 14-17 Polttolinja 37. Puuhakerho 1-3-luokkal. TI klo 17-18 Polttolinja 37. Puuhakerho 2-5-luokkal. TI klo 17-18 Polttolinja 37. Kuvataidekerho 2-6-luokkal. TI klo 17-18.30 Polttolinja 37. Puuhakerho 1-2-luokkal. KE klo 16-17 Polttolinja 37. Toimintakerho 1-4-luokkal. KE klo 16.30-18 Polttolinja 29 kerhotilassa. Sählykerho 2-4-luokkal. KE Tikan koulun liikuntasalissa. Ilmaisutaitokerho 3-6-luokkal. TO klo 17-18.30 Polttolinja 29 kerhotilassa. HUOM! Kuhunkin kerhoon mahtuu rajoitettu määrä lapsia. Ilmoittautumiset Henna Luomalalle p. 050 436 8619. Vapaita kerhopaikkoja voi kysellä syksyn edetessä. NUORET: Nuortenilta KE 6.10. ja 13.10. klo 19.15-21 Polttolinja 37. Pitkä ilta Polttiksella ke 20.10. klo 17-22. Nuorisotyön tied.: Ulla-Maija Grönholm 050 340 9892, Marjo Ronkainen 050 549 7014. RYHMÄTOIMINTAA: Avoin raamattupiiri MA klo 19 kirkon alakerrassa. Miesten saunailta to 14.10. klo 18 Kristillisellä opistolla; kuntosali, sauna, uima-allas ja pientä purtavaa. Kuokkamiehet, miesten avoin keskustelupiiri TI klo 18 (parittomat viikot) kirkon alakerrassa, tied. Timo Kovanen p. 040-559 2669. Diakonia-lähetyspiiri KE klo 13 (parittomat viikot) kirkon alakerrassa. Elämässä eteenpäin ryhmä KE klo 13 (parilliset viikot) kirkon alakerrassa. Torstaitapaaminen (Eläkeläisten kerho) TO klo 13 (parilliset viikot) kirkolla. MUSIIKKIRYHMÄT: Kantaattikuoro KE klo 19-20.30 kirkolla ja Lumiagospelkuoro TO klo 18.30-20 kirkolla. Tervetuloa laulamaan. Tied. Eija-Liisa Väisänen p. 050 549 7019. Kehittyvät laulajat: harj. ma 11.10. ja 25.10. klo 18 kirkolla. 9 Toivon siivet orkesteri TI klo 18.30 kirkolla. Kaikki soittimet ja soittajat tervetulleita mukaan. Tied. Eveliina Aijasaho p. 044 2975 434. Kanteleryhmä ke 6.10., 27.10., 3.11., 24.11., 1.12. ja 8.12. klo 11.30-13. Tervetuloa vanhat ja uudet soittajat! Tied. Ulla Honkonen p. 0400 669 146. Jubilate Deo, liturgisen tanssin ryhmä: harj. Keskussrktalon jumppasalissa ti klo 18.30. Hyminäkuoro ja Virsimiehet, tied. Sirpa Lampinen. Käsikelloryhmät: uusia soittajia otetaan ryhmiin! Kide (aikuisten esiintyvä ryhmä, nuotinlukutaito välttämätön), Polttiksen pulut (lasten alkeisryhmä), Kelloleidit (aikuisten alkeisryhmä). Harjoitukset KE (lapset) ja TIiltaisin (aikuisten ryhmät). Tied. Sari Eirtola- Loukola p. 040 8482 885 (ks. www.kasikellot. com). DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: MA-TI klo 9-11 Kuokkalan kirkolla, muuna aikana erillisen sopimuksen mukaan. Puh. 050 549 7007 Pekka Niinivirta, 050 549 7034 Päivi Heikkilä. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet: soita Pekka Niinivirta.
Kuokkanen 10 Asukaspalautteet Irja ja Matti Hakonen Äänekoskelta ovat lähettäneet palautetta Kuokkalassa asuville entisille naapureilleen seuraavasti. Sydämelliset kiitoksemme Teille Tikan- Irja ja Matti Hakasen perhe Väinö -koiransa kanspesän naapurit ja hyvät ystävät, jotka sa. muistitte meitä runoin, lahjoin ja kukkasin aina liikutukseen asti. Aina muistoissamme elävät ne vuodet, jotka vietimme siellä Tikanpesässä. Ilmoituksia www.kuokkala.org Kaikkien aikojen avaruusseikkaulu Tunnustusta Kuokkalan K-kaupalle PirjoLaine Seppeleen lasku Kuokkalan hautausmaalla Aarre Mäkelä Tiistaina 14.9. Maind Less Company ryhmä laski seppeleen Tuntemattoman Köyhän Haudalle Kuokkalan Hautausmaalla. Kuokkalan Hautausmaa on tai oli ympäristötaiteilija Kaisa Lipposen taideteos Kuokkalan kirkon vaiheilla. Maind Less Company ryhmään kuului Kaisa Lipposen lisäksi Pekka Hassinen, Stefan Nyström ja Emma Tuononen. Taideteos oli koottu poistetuista tekstein ja kuvin kirjailluista roska-astioista. Seppele oli rakennettu tyhjistä lääkkeiden kalvopakkauksista. Hautausmaa ja tapahtuma sisälsivät paljon hienoja oivalluksia ja ajatuksia. Erikoista oli myös se, että teos purettiin jo seuraavana päivänä. Kuokkalan K-Supermarket sai vastaanottaa Keski-Suomen keliakiayhdistyksen myöntämän Hyvä kauppa kunniakirjan tunnustuksena keliaakikkojen hyvästä palvelusta ja huomioonottamisesta asiakkaina. Liike on laittanut gluteenittomia tuotteita hyvin esille ja ottanut rohkeasti uusia tuotteita valikoimiinsa. Yhdistyksen puheenjohtaja Maria Hämäläinen luovutti yhdessä Pirjo Laineen kanssa kunniakirjan kauppias Tero Niemiselle ja Marketta Avoniukselle. Valtakunnallista keliakiaviikkoa vietettiin syyskuun toisella viikolla 15. kerran. Tänä vuonna teemana oli keliaakikko asiakkaat. KeskiSuomessa Hyvä kauppa kunniakirjan sai viisi kauppaa, joista Kuokkalan K-Super- Turkulaisen Linnateatterin uutuusnäytelmässä, Kaikkien aikojen avaruusseikkailu, Arttu Avaruuslentäjä vie lapset hurjalle luokkaretkelle avaruusbussilla. Päivähoito- ja alakouluikäisille suunnattu esitys perustuu Mauri Kunnaksen teokseen Kaikkien aikojen avaruuskirja. Kolme varttia kestävä esitys nähdään Kuokkalan koulun auditoriossa (Liitukuja 4) torstaina 11. marraskuuta klo 18.00. Liput 5 en- market oli yksi. Kunniakirjan saivat myös Mestarin Herkku ja Keljon Citymarket Jyväskylässä sekä Laukaan ja Keuruun S-Marketit. Keliakian aiheuttaja on vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni. Se aiheuttaa suolistolle tulehduksen ja vaurioittaa suolen nukkapintaa. Keliakian ainoa hoito on ehdottoman tarkka ruokavalio. Eli ruokakauppa on keliaakikon apteekki muuta lääkettä ei ole. nakkoon Lippupisteen myyntipisteitä ja R-kioskeilta (tapahtumanumero 23201). Näytelmä on osa Lasten Lysti -kulttuurisyksyn ohjelmistoa. Lasten Lystin ohjelma kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www. jyvaskyla.fi/kulttuuri/ lapset. Ohjelmaesitettä saa mm. kirjastoista ja kaupungin yhteispalvelu- ja neuvontapisteistä. Naisia sotatoimialueella Kuokkalan kartanon esitelmäsyksy alkaa lauantaina 2.10. kello 15.00, jolloin otsikolla Rusinoita pullassa Esa Sironen kertoo sotilaskotisisarista ja heidän kokemuksistaan viime sotien rintamilla. Pirjo Laine Tenoriluutnantti Raimo Salo säestää tilaisuutta sota-ajan lauluilla. Liput tilaisuuteen maksavat 10 euroa, sisältäen kahvitarjoilun. Ennakkoilmoittautumiset kartanoon puh 010 321 5800 tai sähköpostilla Kuvassa vasemmalta puheenjohtaja Maria Hämäläinen, Marketta Avonius ja Tero Nieminen. Marjatta Kianto kartano@kuokkalankartano.fi KUOKKALAN KIRKKO Kokouksia Aarre Mäkelä Kuokkalan Asukkaat ry:n hallituksen kokous pidetään ti 26.10.2010 klo 18.00 Tikan koulun ruokalassa, os. Toritie 22, Jyväskylä.Asiana mm.syyskokouksen valmistelu. Edessä ilmaiset parkkipaikat Kuokkalan Ikinuoret ry:n johtokunnan kokous pidetään ti 26.10.2010 alkaen klo 15.00, Tikan koulun ruokalassa, os. Toritie 22, Jyväskylä. Asiana mm. syyskokouksen valmistelu. Hautaussaatossa seppelettä kantaa taiteilija Kaisa Lipponen. Kuokkalan Sosialidemokraatit ry:n syyskokous pidetään sunnuntaina 24.10.2010 alkaen klo 15 Ainolan kahvilassa, os. Rytmikuja 7, Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 tarkoittamat asiat. Lisäksi keskustellaan ajankohtaisista kunnallispoliittisista kysymyksistä.kahvi-/teetarjoilu. Aarre Mäkelä Ilmoita Kuokkasessa Kuokkalan kirkko on yksi Jyväskylän kaupungin Valon kohteista. Kirkon ulkokuori koostuu tummista käsinhakatuista liuskekivistä. Etualalla kellotorni. Tervetuloa! Johtokunta Ilmoita Kuokkasessa
Mukavuuden rajoilla Kaisa Lipponen Sana muotoilu mielletään usein joksikin rahallisesti arvokkaaksi, etäiseksi arjesta. Päinvastoin muotoilu on vääjäämätön osa arkeamme, se on kaikessa ympärillämme, esineissä mitä käytämme. Vierailin Alvar Aalto säätiön järjestämässä muotoiluseminaarissa elokuussa ja Seija Kettunen Kaisa Lipponen Esperanto on puolalaisen nuoren lääkärin L.L. Zamenhofin vuonna 1887 julkaisema nerokas kielisuunnitelma, josta on kehittynyt kansainvälinen yhteiskieli noin miljoonalle käyttäjälle yli sadassa maassa. Kieli on luotu tietoisesti aineksista, jotka ovat yhteisiä useimmille eurooppalaisille kielille. Kieliopin pääperiaatteina ovat mahdollisimman suuri johdonmukaisuus ja poikkeuksettomuus. Koska se ei ole kenenkään äidinkieli, se ei pyri syrjimään ketään ja antaa tasapuoliset mahdollisuudet käyttää kieltä. Vaatimattomasta alusta kieli on kehittynyt 123 vuoden aikana kuten kansalliset kielet uusilla sanoilla ja ilmaisuilla kielen periaatteita noudattaen. Esperanton kielellä ilmestyy vuosittain satoja kirjoja sekä alkuperäisinä että käännettyinä. Suomen kielestä on käännetty esperantoksi mm. Kalevala ja Seitsemän veljestä. Muumi, Asterix ja Peppi Pitkätossukin puhuvat esperantoa. Jyväskylän kaupunginkirjastosta on lainattavissa mm. esperanton oppikirjoja, sanakirjoja ja kaunokirjallisuutta. Eri alojen lehtiä ilmestyy lukuisia esperantoksi. Nykyisin monet kontaktit esperanton lokakuu 2010 Puhutko esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? käyttäjien kesken tapahtuvat sähköisten viestimien avulla. Internet-sivuja on jo satoja tuhansia. Uusia keskusteluryhmiä ja tiedotuslistoja syntyy jatkuvasti. Esperanto palvelee matkailijaa monin tavoin. Pasporta Servo palvelun avulla majapaikka löytyy melkein mistäpäin maailmaa hyvänsä pitää vain osata esperantoa. Joka vuosi järjestetään yli sata kansainvälistä tapahtumaa, jossa käytetään esperantoa. Vuosittainen päätapahtuma on Esperanton Maailmanliiton järjestämä kongressi. Suomessa maailmankongressi on järjestetty viimeksi 1995 Tampereella ja siihen osallistui lähes 2500 osallistujaa, ja kongressikielenä oli tietenkin esperanto. Tänä kesänä kongressi pidettiin Havannassa ja ensi vuonna kokoonnutaan Kööpenhaminassa. Esperantoa voi opiskella monella tavalla; netin kautta esim. osoitteessa www.lernu.net. Lernun suomenkielisille sivuille pääsee helposti Suomen Esperantoliiton sivujen kautta www.esperanto.fi. Näiltä sivuilta löytyy kattavasti tietoa Suomen esperantojärjestöjen toiminnasta, myös Jyväskylän Esperantokerhon sivut. Kieltä voi opiskella myös etäopiskelijana Kansanvalistusseuran etäopiston kautta. Pimeitä juttuja - sumeaa logiikkaa Jaana Leimio Valo tunnelin päässä on kustannussyistä sammutettu luki netissä. Siitä on ollutkin viitteitä jo pidemmän aikaa. Tuho tulee ja turmio, ellei tämä haaskaaminen kouluihin, mummuihin ja muuhun turhanaikaiseen lakkaa. Valtakunnassa ainakin räpsyi valot, kun johtaja Karhu (ent) Kapinallinen uhkasi lähteä maasta, jos vielä yhteiskunta käy hänen hunajapurkillaan. Pelottelipa vielä muiden seuraavan johtajaa. Onko johtaja Karhu tullut vanhaksi, kun kaipaa etelän lämpöön? Joku viisas on nimittäin sanonut: Ellei ihminen ole nuorena idealisti, hän on sydämetön ja ellei hän ole vanhana konservatiivi, hän on tyhmä. Sanonta pätee johtaja Karhun tapauksessa. Tyhmänä ei johtaja Karhua kukaan erehdy pitämään. Hän on siis vanha. Ja koska hän ei siis ole enää nuori idealisti, hän on sydämetön konservatiivi! Nappiin, eikös? Johtaja Karhun uhkausta ei pidä ohittaa sydämettömästi, sillä vanhat ovat käyneet harvinaisiksi. Näinä päivinä ei noin vaan löydykään vapaaehtoisia vanhoiksi. Kuitenkin on oltava yltiöidealistinen, jos tavoittelee ikuista nuoruutta, varsinkin mitä vanhemmaksi tulee. Pari viisasta valtakunnassa olisi hyvä olla. Pelkäänpä, että viisas ajattelija, jota lainasin, on niin vanha, ettei ole enää käytettävissä. Vanhuuden edistämisen ei luulisi kuitenkaan olevan temppu eikä mikään. Valo tunnelin päässä on kustannussyistä sammutettu tarkoittaa, että tulevaisuudelta ei kannata odottaa ihmeitä. Ihmiset lakkaavat uskoa tulevaisuuteen. Siitä seuraa, että eletään kuin viimeistä päivää. Kaikki, mulle nyt? Onko tuttua? Edellä juuri totesin idealismia löytyvän.turhaan meitä on soimattu ahneudesta, itsekkyydestä ja hillittömyydestä. Syytettyinä ovat olleet pikkulasten vanhemmat, kouluikäisten vanhemmat, kaikki vanhemmat, suuret ikäluokat ja varsinkin pienemmät pullamössö ikäluokat ja nykyajan eläkeläiset. Jos joku jäi porukasta, käsi ylös! Miksei muuten s pullasuttusukupolveksi sanota niitä, jotka sen herkun päälle ymmärtävät? Jos nuoremmilta kysyy mitä on nisu tai lettivehnänen, ensimmäinen vastaus on hihitystä ja toisen arvaus: Olisko Anssi Kelan taustallai? Nuoret ovat cafelatte -sukupolvea. Jo muinaiset Roomalaiset sanoivat hienosti: Carpe diem. Karkeasti nykysuomelle käännettynä: Kaikki irti 24/7. Se on kova tavoite, mutta aloitetaan näistä: Valon kaupunki - valoa ja väriä Jyväskylässä viikoilla 38-41 11 selvästi suunta on sama kuin arkkitehtuurissakin: Palataan inhimillisyyden ja luovuuden juurille. Aika ajoin täytyy pysähtyä, katsoa missä mennään ja purkaa turha pois. Mielestäni myös nykyinen yhteiskuntamme on siinä tilanteessa, että on astuttava askel etäälle, tarkasteltava syitä ja seurauksia. On uskallettava poistaa osa, joka ei enää sovi yhtälöön - sekin jota joskus tarvittiin kipeästi. Rakenteita on uudistettava, tekemisen muotoa tarkistettava. Usein tarkastelua vastustavat ne, joilla on mukava asema ja elämä löytänyt uomansa nykyisen järjestelmän sisällä. Muutos järjestelmässä ja sen arvomaailmassa, toisi muutoksen myös omaan elämään. Muotoilu ja arkkitehtuuri tuntuvat nyt olevan sinä tilanteessa, jossa muodostuneita instituutioita ja kriteereitä tarkastellaan etäältä ja asetetaan tunne ja luova kekseliäisyys etusijalle. Yksi merkittävä painopiste on eettisyys eli muotoilun ja arkkitehtuurin suhde ihmisen ja luonnon hyvinvointiin. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi yhteisöllisiä projekteja niin sanotuissa kolmansissa valtioissa ja luontoystävällisten materiaalien kehittämistä muovin tilalle. Mikseivät insinöörit ja muotoilijat kaikenlaisten viihdeelektoriniikka vempaimien sijaan kehitä esimerkiksi laitetta, jolla kehitysmaissa likaisen veden saisi käyttöön tai merivedestä saisi juomavettä. Itse en kykene mihinkään edellä mainitun kaltaiseen mullistavaan keksintöön. Ilokseni sain muotoiluseminaarissa kuulla pienestä laitteesta nimeltään Lifestraw, jonka avulla ihminen voi juoda puhdasta vettä likaisesta lammikosta. Toinen veteen liittyvä tuote oli Waterdrum, jonka avulla veden kuljettaminen kaukaisesta vesipaikasta helpottui. Molemmat tuotteet on tehty välittömään tarpeeseen, mutta niiden hinta on usein niin korkea, että tuotanto on pientä ja tarvitsijoilla ei ole varaa hankkia niitä. Onko muotoilu siis liian kallista? Uuden kehittäminen on mielenkiintoinen prosessi. Siinä tarvitaan luovuutta, mutta myös materiaalin tuntemusta ja sen soveltamista. Muotoilija tekee usein yhteistyötä tuotteen toteuttajan kanssa. Yhteinen keksintö voi myös syntyä vuosisatojen kehitystyön kautta. Suomessakin oltiin valmiita hylkäämään kauan käytännön kehitystyössä hyväksi muotoutunut puutalorakentamisen perinne. Homeongelmat ovat nyt käsissämme, koska olimme malttamattomia. Meillä on pitkällä aikavälillä käytössä testattu puutalorakentamisen malli, jossa sähköä ei tarvita hoitamaan mm. ilmastointia. Nyt pitäisikin ratkaista, kuinka aikanamme kodin sisään tulleet suihku ja muut vesitilat istuvat sähköttömään ja itseään hoitavaan perinteiseen puutaloon. Ilmaista pakkassäätä talvisin käyttävä jääkaappikin olisi ihan näppärä. Aalto -muotoiluseminaarissa Hans Maier- Aichen esitteli oppilaidensa töitä, joista eräs oli aivan äärimmäisen epämukavan näköinen toimistotuoli. Tuolin idean mukaan epämukavuus pakottaa ihmisen nousemaan aika ajoin ylös ja jaloittelemaan. Tekniikka & Talous lehdessä taas kerrottiin miehistä, jotka suunnittelivat liikenteen melun resonointia hyväksi käyttävän ääniteoksen. Teos poisti häiritsevän ja stressaavan melun ja ihmiset pystyivät viettämään aikaa ruuhkaisenkin tien varressa ilman äänihaittoja. Aluksi teos oli minusta upea idea. Mutta nyt ennemminkin toivon, että se melu ja saaste ei muuttuisi näkymättömäksi, jotta ihmisillä pysyisi mielessä autojen ja runsaan liikenteen vaikutus moniin asioihin. Melu, saasteet, teiden rakentaminen, onnettomuudet jne. Toisin sanoen, mukavuuden sijaan, jotkin asiat kannattaisikin ehkä olla epämukavia. Muotoilija ei pelkästään ratkaise arjen ongelmia vaan myös luo ongelmia kyseenalaistamalla totutut rutiinit. Hans Maier-Aichen Kurssi on uudistettu 2009. Tänä vuonna on ilmestynyt uusi Esperanto mutkattomasti oppikirja, joka soveltuu hyvin myös yksin opiskeltavaksi. Jyväskylän Esperantokerho ry on toiminut jo lähes 50 vuotta. Kursseja on järjestetty työväenopistossa ja kesäisin yhteistyössä Jyväskylän kesäyliopiston kanssa. 1990-luvulla kesäkurssi järjestettiin useana vuonna Jyväskylän kristillisen opiston tiloissa. Varsinaisen kielen opiskelun lisäksi tutustuttiin Kuokkalan kaupunginosaan, käytiin mm. Nenäinniemen vedenpuhdistus-laitoksessa, nautittiin Korpelan talon tunnelmasta, tsiikailtiin lintuja Pitkäruohon lintutornista ja soudettiin kirkkoveneellä Jyväsjärvellä. Ja kun opettajat ja monet oppilaistakin tulivat muista maista, kaikki tapahtui esperanton kielellä. Tänä syksynä ja ensi talvena kerhon toiminta keskittyy esperantonkieliseen opintokerhoon ja alkeiskurssilaisten tukiopetukseen kaksi kertaa kuukaudessa Sepänkeskuksessa ma 20.9. alkaen klo 15 18. Kielestä kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Jes, mi parolas Esperanton. Kyllä, minä puhun esperantoa. Olen tutustunut kieleen n. 40 vuotta sitten ja minulle siitä on tullut ystävyyden ja tasa-arvon kieli. Kun puhun esperantoa, minusta tuntuu kuin puhekumppanini tulisivat minua jo puolitiehen vastaan, sillä he itsekin ovat opiskelleet sen ja tuntevat kielen opiskelun ongelmat. Itse kielen käyttäminenkin on kuin löytöretkeilyä, sillä sanoja voi tehdä itse, kun tuntee juurisanan ja osaa käyttää moninaisia etu- ja takaliitteitä. Monet kongressi- ja muut matkat, kansainväliset esperantotapahtumat ja vieraat ovat antaneet unohtumattomia elämyksiä ja avartaneet näkemyksiäni ja ymmärrystäni monista kulttuureista. Tässä pieni näyte esperanton kielestä. Kalevalan erinomaisen esperantokäännöksen on tehnyt edesmennyt Keskisuomalaisen toimitussihteeri J.E. Leppäkoski ja näyte on ensimmäisen runon alkusäkeistä, Mieleni minun tekevi.. Menso mia estas ema, cerbo mia certe celas, kanti nun komenci ruli, tiujn riĉajn rasajn runojn, kiujn la prapatroj pensis, kreis nia nobla gento. Vortoj en la buŝo bolas, versoj laŭ la lango svarmas, ritmoj interdente rajdas, melodioj moduliĝas. Koulujen syysloma 18.-22.2010 viikko 42 Sisäliikunta Oktoberfest Umpitunnelissa emme suinkaan ole, se vaan näyttää siltä. Katso, taksin katollakin vilkkuu valopilkku! Paluu normaaliaikaan 31.10. Kesäaika päättyy. Valo tunnelin päässä on kustannussyistä sammutettu Ei ole iloinen asia, mutta naurattaa. Olen paljon miettinyt, miten näihin ilmoituksiin pitäisi suhtautua. Älkää menettäkö toivorikkauttanne: heijastimet heilumaan!
12 Kuokkanen Hius- ja Kauneusstudio Chill Syksyn kampanjat Hius- ja Kauneusstudio Chillissä 25% alennus kaikista tuotteista töiden yhteydessä! Meikkiopastus 40! Tutustu monipuoliseen palveluumme ja varaa aikasi netissä osoitteessa www.studiochill.fi Hius- ja Kauneusstudio Chill Schaumanin puistotie 10 40100 Jyväskylä puh. 045 340 8570 Tervetuloa! Toteutamme toiveesi! Polttolinja 1, Kuokkala (sama ovi Parturi-kampaamo Elnazin kanssa) ma-pe 9.00-17.00 la 10.00-14.00 Puh. 040 481 3634 www.tirnukka.fi Metsola-uutuuksia saapunut! Tirnukka on nyt myös Facebookissa! Liity faniksi! LOUNAS 8,50 Salsa Orkidea T A K E A W A Y KOTIIN KULJETUS KELLO 11-22 JOKAPÄIVÄ 0440312033 tai 014 611 557 Kauppakatu 6 Kuljetusmaksu 2 TILAA 3 RUOKAA 1,5L LIMSA KAUPANPÄÄLLE LOKAKUUSSA TILAA 5 PIZZAA MAKSA 4!!! LOKAKUUSSA