Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 6 1993 SUOMEN PANKKI BANK OF FINLAND Siirtymätalouksien tutkimuslaitos. Institute for Economies in Transition BOPIT ISSN 1235-7405 Uudelleen julkaistu pdf-muodossa 2014 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) PL 160 00101 Helsinki Puh: (09) 183 2268 Faksi: (09) 183 2294 bofit@bof.fi www.bof.fi/bofit Tässäjulkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa;
Timo Harell - Timo Kuusela - Elisa Laakkonen - Tuula Rytilä Tiina Saajasto Idäntalouksien huhti-kesäkuu 1993 Tarkoitus Raportissa seurataan kuukausittain talouslainsäädännön ja talousjärjestelmän muutoksia sekä muita merkittäviä tapahtumia. Alat Talouspoli tiikka Omistus ja yksityistäminen Rahoitusjätjestelmä Verotus Hintajärjestelmä, inflaatio Ulkomaantalousj ärj es telmä, vai uuttakysym ykset Tuotannonalat Muut Lähteet AF BI BNS BO DM E EZ FIZ FT HS IZ K KL KS MN NG PR RG RV SAPP SR SWB Ä = Argumenty i fakty Baltic Independent = Baltic News Service = Baltic Observer = Delovoi Mir - Business World = Estonija = Ekonomika i zhizn = Finansovye Izvestija = Financial Times = Helsingin Sanomat = Izvestija = Kommersant = Kauppalehti = Karjalan Sanomat = Moskovskije novosti = Nezavisimaja gazeta = Pravda = Rossijskaja gazeta Rossijskije vesti (en!. Pravitelstvennyi Vestnik) = Sobranie aktov Prezidenta i Pravitelstva RF = Sovetskaja Rossija Summary of World Broadcasts, BBC = Äripäev muita lähteitä satunnaisesti 67
. --------------------------... Venäjä Talouspolitiikka Hallitus teki 1.4. päätöksen valtion rahoitustoimien tehostamisesta konkurssilain toteuttamisen yhteydessä. Yritykset asetetaan valtion tuen kannalta tärkeysjäijestykseen. Konkurssikypsät ja täysin toivottomat yritykset listataan erikseen. Myöskin arvioidaan vapautuvan työvoiman määrä ja laaditaan työllistämis- ja uudelleenkoulutusohjelmat. RV 4.5.93 Hallitus ja keskuspankki antoivat 24.5. yhteisen talouspoliittisenjulkilausuman. 1) Keskuspankki rajoittaa luotonantoaan, se mm. ei enää luotota yritysten maksurästejä. 2) Hallitus rajoittaa budjetin alijäämää ja lainanottoaan pankeilta, ml. keskuspankilta. 3) Ruplan kurssi jatkaa kellumistaan, keskuspankki ei tue kurssia keinotekoisesti. Ulkomaalaiset (non-residentit) saavat oikeuden myydä (15.7.) ja ostaa (1.9.) valuuttaa. 4) Vientikiintiöitä poistetaan vijhitellen. 1994 keskitetyn viennin määrä supistetaan kolmannekseen 1993 määrästä. 5) Hallitus pyrkii poistamaan maanomistuksen rajoitukset ja toteuttamaan konkurssilakia. 6) Hallitus ja keskuspankki hyväksyvät entisten neuvostotasavaltojen pyrkimykset omiin valuuttoihin. EZ 21/93, RV 1.6.93 Rahoitusjärjestelmä Venäjän keskuspankki korotti neljään otteeseen liikepankeille myöntämiensä luottojen korkoa. Huhtikuun alussa diskonttokorko nostettiin 80:stä 100 %:iin. Myös Venäjän hallitus, joka tähän asti on maksanut keskuspankkiluotoistaan korkoa vain 10 %, joutunee nyt maksamaan 100 %. Kesäkuun 2. päivä alkaen korko nostetiin 100:sta 110 %:iin, 23.6. 120 %:iin ja 29.6. 140 %:iin. Keskuspankki on sitoutunut nostamaan diskonttokoron markkinakorkojen tuntumaan 15.7. mennessä. Markkinakorot ovat vaihdelleen 150-170 % valillä. FT 2.4.93, NG 3.6.93, NG 25.6.93, Reuter 29.6.93 Venäjän keskuspankki hyväksyi 8.4. ehdot ulkomaalaisomisteisten pankkien perustamiseksi Venäjän federaatioon. Ulkomaisen osakkaan tulee sijoittaa tällaisen pankin peruspääomaan vähintään 2 milj. dollaria vastaava summa. Yli 50 % ulkomaalaisomistusta sisältävien pankkien osuus Venäjän liikepankkien yhteenlasketusta pääomasta saa 1993 olla enintään 12 %. Vakavarainen ja hyvämaineinen ulkomaalaispankki saa avata yhden sivukonttorin, jonka peruspääoman on vastattava vähintään 5 milj. dollaria. EZ 15/93, K 12.4.93, FT 16.4.93 Presidentti hyväksyi 14.5. vuoden 1993 budjettilain. Budjetin menot ovat 18 725 mrd. ruplaa ja arvioidut tulot 10 202 mrd. ruplaa. Budjettivaje saa olla enintään 7 235 mrd. ruplaa. Suurimmat tulot saadaan arvonlisäverosta (3 68 I
892 mrd.) ja ulkomaankaupasta (1 809 mrd.). Suurin menoerä on maanpuolustus 3 116 mrd. ruplaa. RG 1.6.93 Venäjän keskuspankki jäädytti 22 liikepankin kirjeenvaihtotilin 24.6. alkaen, koska tilien saldo oli jo pitkään ollut negatiivinen. Tileille tulevat suoritukset käytetään saldon korjaamiseen, eikä tileiltä hoideta mitään maksuja. NG 25.6.93. Hintajärjestelmä, inflaatio Presidentti antoi 9.4. asetuksen öljyn hinnan säätelystä 1993. Öljyn ja öljytuotteiden vähittäishinnat säilytetään 1.3.1993 tasolla. Presidentti kuitenkin kumosi huhtikuun asetuksen 24.5. antamallaan asetuksella, jonka mukaan polttoaineiden, lähinnä bensiinin, hintaa nostetaan. RG 16.4.93,RV 26.5.93, IZ 26.5.93 Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Hallitus teki 1.4. päätöksen keskitetyn tuonnin tuen vähentämisestä. Tukea aletaan vähentää heti ja se on tarkoitus lopettaa kokonaan vielä 1993 kuluessa. RG 9.4.93 Presidentti antoi 16.4. asetuksen maksuliikkeen järjestämisestä entisten SEV -maiden kanssa. Kiinnostuneiden maiden kanssa käydään neuvottelut kansallisten valuuttojen käyttömahdollisuuksista. Maksut tapahtuisivat kulloinkin noteerattujen kurssien mukaan liikepankkien välityksellä. Valtiovalta ei osallistu tilisaldojen selvittelyyn. Venäläisyritykset vapautetaan näiden maksujen osalta valuutan pakkomyynnistä. Kansallisia valuuttoja ei voisi kuitenkaan käyttää strategisten tuotteiden maksamiseen. RG 24.4.93 Presidentti hyväksyi 21.5. lain tullitariffista. Laki tulee voimaan 1.7.93 ja poistaa asiantuntijoiden mukaan suurimman esteen Venäjän GATTiin liittymiseltä. K 15/93 Venäjän keskuspankki aloitti 21.5. Liettuan kupongin noteeraamisen (sitoutumatta kuponkien ostoon tai myyntiin). Viron, Latvian ja Ukrainan valuuttoja keskuspankki on noteerannut jo 12.3.93 alkaen. RG 12.3.93, IZ 21.5.93 Venäjän keskuspankki muutti 28.6. lähettämällään sähkeellä viejäyritysten valuutan pakkomyyntisäännöksiä 1. 7.1993 alkaen. Viej ien tulee uusien säännöksien mukaan myydä 50 % valuuttatuloistaan suoraan Venäjän sisäisille valuuttamarkkinoille valuuttapörssien kautta. Valuuttatulot on määrä myydä seitsemän päivän sisällä maksutapahtumasta. Vientitulot voidaan 69
J myydä Moskovan, Pietarin, Jekaterinburgin, Novosibirskin, Vladivostokin tai Rostovin valuuttapörsseissä. IZ 30.6.93 Tuotannonalat Hallitus teki 28.4. päätöksen Baltian tasavalloille ja IVY -maillt: sekä Azerbaidzhanille ja GeorgialIe toimitettavan energian hinnoista. Ellei valtioiden välillä ole muuta sovittu, IVY -maat, Azerbaidzhan ja Georgia joutuvat maksamaan venäläisestä energiasta keskimääräisen maailmanmarkkinahinnan ruplina tai kansallisena valuuttana. Baltian tasavallat joutuvat maksamaan energiastaan maailmanmarkkinahinnan vapaana tai Venäjän keskuspankin noteeraamana kansallisena valuuttana. RG 6.5.93 Presidentti hyväksyi 14.5. viljalain. Tuottajat voivat myydä viljansa valtiolle tai vapaille markkinoille. Hallitus määrää vuosittain minimituottajahintatason. Viljan vienti on luvanvaraista. RG 29.5.93 Presidentti antoi 21.6. asetuksen hiiliteollisuuden tukitoimista. Kivihiilen hinnat vapautetaan 1.7.93. Hiilen vienti vapautetaan vientiverosta ja koksautuvaa kivihiiltä koskevat vientikiintiöt puretaan 1.1.94. RV 23.6.93 Muut Presidentti hyväksyi 30.3. minimipalkkalain, jonka mukaan 1.4. alkaen minimipalkka Venäjällä on 4 275 ruplaa/kk (eli lähes 2-kertainen tammikuussa 93 hyväksyttyyn verrattuna). RG 15.4.93 Presidentti hyväksyi 1.4. lain valtakunnanrajasta. Lain mukaan rajat entisten neuvostotasavaltojen kanssa saavat valtakunnanrajan statuksen. Venäjän aluevesiraja on 12 meripeninkulmaa, ellei muusta ole kansainvälisesti sovittu. RG 4.5.93 Työllisyysvirasto määräsi 14.4. minimityöttömyyskorvauksen määräksi minimipalkan eli 4275 rpvkk. EZ 17/93 Venäjän korkein neuvosto ratifioi Itsenäisten valtioiden yhteisön IVYn peruskirjan, jonka Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Valko Venäjä, Venäjä ja Uzbekistan olivat hyväksyneet Minskissä 22.1.93. Ennen Venäjää peruskirjan oli ratifioinut vain Kazakstan. RG 16.4.93, RV 17.4.93 Korkein neuvosto päätti 15.4., että minimivanhuuseläke on 1.5.93 lähtien 8 122 rpvkk. RG 21.4.93 Korkein neuvosto teki 29.4. päätöksen Venäjän perustuslain valmistelun loppuunsaattamisesta. Lakiluonnos on tarkoitus lähettää kierrokselle 70
federaatioon 20.5. Korkeimman neuvoston on julkaistava lain lopullinen luonnos 15.10. mennessä, ja kansanedustajien kongressi kokoontuu hyväksymään perustuslain 17.11.93. RG 8.5.93 Muut entiset neuvostotasavallat Talouspolitiikka Ukrainan hallitus päätti uusista radikaaleista toimenpiteistä, joilla hillitään luottoekspansiota. Ohjelman mukaan keskuspankki voi myöntää uusia luottoja vain hallituksen luvalla. Päätös syntyi keskuspankin myönnettyä hiljattain parlamentin myötävaikutuksella halpakorkoista lainaa yrityksille ja maatalouteen, mikä pudotti Ukrainan rahan arvon 3 000 kuponkiin/dollari eli 50 % yhdessä päivässä. FT 6.4.93 Venäjän ja Ukrainan pääministerit allekirjottivat 28.6. sopimuksen lähialueyhteistyöstä talouden, tieteen ja tekniikan sekä kulttuurin aloilla. Sopimuksella on tarkoitus yhtenäistää alueiden hinta- ja tullipolitiikkaa ja maksujärjestelmiä sekä edistää investointeja. NG 29.6.93 Hintajärjestelmä, inflaatio Ukrainan hallitus päätti korottaa energian hintoja. Hiilen hinta 3-kertaistuu ja sähkön hinta nousee 5,2-kertaiseksi. FIZ 27/93 Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Azerbaidzhan aikoo vetäytyä pois ruplavyöhykkeestä. 120 milj. dollarin valuuttavarannon turvin maa aikoo luopua ruplasta ja ruveta käyttämään yksinomaan omaa rahaa manatia, jota on käytetty jo elokuusta lähtien ruplan rinnalla. IZ 21.04.93, Reuter 22.4.93 Kirgisian johto ilmoitti, että maassa on pakko ottaa käyttöön oma valuutta somi. Uudet setelit on jo painettu, ja alustavaksi vaihtokurssiksi arvellaan 1 somi = 150-200 ruplaa. Somi laskettanee liikkeelle kesäkuussa. IZ 20.4.93 71
Muut Venäjä ja Ukrainan presidentin sopivat 17.6. Mustanmeren laivaston jakamisesta vuoteen 1995 mennessä. Alusten jako aloitetaan kuluvan vuoden syyskuussa ja laivasto on tarkoitus jakaa tasan. Venäjälle myönnetään pääsy Sevastopolin satamaan, joka säilyy laivaston kotisatamana. FT 18.6.93, NG 19.6.93 Viro Viron johtohenkilöitä 30.4.: presidentti pääministeri ulkoministeri finanssiministeri talousministeri keskuspankin pääjohtaja Lennart Meri Mart Laar Trivimi V ellis te Madis U urike Toomas Sildmäe Siim Kallas Omistus ja yksityistäminen Viron yksityistämisviranomaiset valmistelevat uutta yritysmyyntilistaa suuryritysten yksityistämisen toiselle kierrokselle. Myytäväksi tarjotaan yli 100 eri kohdetta. Lopullisen listan tekoa hankaloittaa laki entisten omistajien oikeuksista saada takaisin neuvostovallan aikana takavarikoitu omaisuus. BNS 12.4.93, BNS 21.4.93 Viron parlamentti hyväksyi lainmuutoksen, joka sallii ulkomaalaisten ostaa maata, mikäli he tekevät maa-alueelle investoinnin. BNS 19.4.93 Viron presidentti Lennart Meri vahvisti 11.5. parlamentin huhtikuussa hyväksymän lain asuinrakennusten yksityistämisestä. E 13.5.93 Viron yksityistämisvirasto on solminut ensimmäiset sopimuksensa kolmen suuryrityksen yksityistämisestä. Myydyt yritykset (RAS Mistra Autex, RAS Suva ja RAS Sulev) ovat ensimmäiset kaupaksi menneet 38 suuryrityksen tarjouskierroksessa, joka julistetiin viime vuoden marraskuussa. BO 24/93, KL 15.6.93 Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Virossa yksityistettiin lähes 80 yritystä, joiden yhteeenlaskettu myyntihinta oli 48 miljoonaa kruunua. E 14.5.93 72
> Viron parlamentti hyväksyi 17.6. uuden yksityistämislain. Lain mukaan valtion yksityistettävää omaisuutta voivat ostaa vain yksityiset henkilöt ja ne yritykset, joissa valtion omistusosuus on alle kolmanneksen. BNS 17.6.93 Rahoi tusj ärj estelmä Viron keskuspankki keskeytti loppuvuodeksi uusien toimilupien myöntämisen liikepankeille. Uusia toimilupia aletaan myöntää ensi vuonna sen jälkeen, kun laki rahoituslaitoksista on valmis. BNS 16.4.93 Viron parlamentti hyväksyi 18.5. lain keskuspankista. Laissa määritellään maan keskuspankin asema ja tehtävät, juridinen perusta sekä pankkia valvovat elimet. E 19.5.93 Vimn keskuspankin pääjohtaja Siim Kallaksen mukaan virolaiset pankit myönsivät v. 1992 lainoja 1.7 miljardin kruunun arvosta, joista 1.2 mrd. yksityiselle sektorille. Viron keskuspankin myöntämiä lainoja oli 526 miljoonan kruunun arvosta. Huhtikuusta 1993 lähtien maan keskuspankki alkoi myöntää lainoja liikepankeille 50 % vuotuisella korolla. Ä 18.5.93 Viron keskuspankki on asettanut liikepankkien paaoman uudeksi minimivaatimukseksi 15 miljoonaa kruunua. Vaatimus astuu voimaan vuoden 1994 alusta. Jo toimivien pankkien pitää kohottaa pääomaansa 15 miljonaan kruunuun huhtikuuhun 1995 mennessä ja 25 miljoonaan kruunuun huhtikuuhun 1996 mennessä. E 13.5.93 Kymmenen virolaista liikepankkia on perustanut yhteisen AS Krediidinfo - yrityksen, jonka tehtävänä on yritystietojen keräämisen lisäksi vähentää luotonantoon liittyviä riskejä. BNS 31.5.93 UlkomRantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Viron tilastoviranomaisten mukaan maassa oli helmikuun puolivälissä rekisteröity noin 2 700 yritystä, joissa oli mukana ulkomaista pääomaa. Tämän vuoden alussa yhteisyritysten yhteenlaskettu osakepääoma oli 9.2 miljardia kruunua. E 6.4.93 EY:n ulkoministerit ovat luvanneet Baltian maille, että jäsenhakemuksensa jättäneillä Norjalla, Ruotsilla ja Suomella on mahdollisuus säilyttää vapaakauppaoikeus Baltian maiden kanssa myös EY:hyn liittymisensä jälkeen. BNS 19.4.93 73
Virosta tuli 13.5. Euroopan neuvoston jäsenmaa. Neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi Viron jäsenyyden lähes yksimielisesti. HS 14.5.93 Viron ulkomainen velka oli maan valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan kesäkuun alussa n. 155 miljoonaa dollaria. DM 26.6.93 Viron ja Suomen ulkoministerit allekirjoittivat 22.6. sopimuksen maiden välisestä taloudellisesta yhteistyöstä. Sopimuksen avulla pyritään luomaan puitteet Virolle annettavalie avulle sekä vahvistamaan avun koordinointia. BNS 22.6.93, HS 23.6.93 Tuotannonalat Viron tilastokeskuksen mukaan maan teollisuustuotanto laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 40 % vuoden 1992 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tuotanto laski 241 yrityksessä 296:sta. Kannattavia aloja ovat ollt>;et mm. lannoitteiden, lasin, eli tarvikkeiden sekä palavankiven tuotanto. Ä 4.5.93 Muut Viron presidentti Lennart Meri vahvisti 2.6. parlamentin toukokuussa hyväksymän uuden kunnallisvaalilain, jonka ~ukaan ehdokkaiksi vaaleissa kelpaavat vain Viron kansalaiset. NG 21.5.93, HS 3.6.93 Viron presidentti Lennart Meri päätti lykätä kesäkuun lopulla kiistellyn ulkomaalaislain täytäntöönpanoa. Maan parlamentti oli hyväksynyt lain 22.6. Laki luokittelee ulkomaalaisiksi kaikki ilman Viron kansalaisuutta olevat henkilöt riippumatta siitä, kuinka kauan he maassa oleskelleet. Tähän ryhmään kuuluu Virossa pysyvästi asuva venäläisvähemmistö, joita on noin kolmannes koko maan väestöstä. RG 23.6.93, HS 28.6.93 Latvia Latvian johtohenkilöitä 30.4.: parlamentin pj. Anatolis Gorbunovs pääministeri Ivars Godmanis ulkoministeri Georgs Andrejevs finanssiministeri Uldis Osis ulkomaankauppaministeri Visvaldis Kristaps 74
talousuudistusministeri keskuspankin pääjohtaja Aivars Kreituss Einars Repse Talouspolitiikka Latvian teollisuus- ja energiaministerin Aivars Millersin mukaan viime vuonna hyväksytyn konkurssilain perusteella 80 % maan teollisuusyrityksistä on konkurssikypsiä. Vain 13 % teollisuusyrityksistä kykenee suoriutumaan palkkojen ja verojen maksusta. BNS 12.4.93 Omistus ja yksityistäminen Latvian parlamentti hyväksyi lain entisten omistajien oikeuksista saada takaisin laittomasti kansallistettu yritysomaisuus. Laki ei koske asuinkiinteistöjä eikä maata. Lisäksi hyväksyttiin laki yritysten entisten osakkeenomistajien oikeuksista takavarikoituun omaisuuteen. BO 14/93 Latvian parlamentti hyväksyi lain maa-alueidenja kiinteistöjen rekisteröinnistä. BO 14/93 Rahoi tusj ärj estelmä Latvian keskuspankki julkaisi viimeisenä Baltian keskuspankeista oman taseensa. Taseen mukaan maan keskuspankin valuutta- ja kultavarannon arvo oli vuoden 1993 alussa noin 90 milj. dollaria. BNS Weekly 26.4.93 Latvia siirtyi käyttämään valuuttanaan pelkästään latia. Väliaikaisena valuuttana toimineita Latvian ruplia ryhdyttiin poistamaan käytöstä 28. kesäkuuta. Ruplien käytölle maassa ei ole asetettu takarajaa, sillä ne tulevat keskuspankin ilmoituksen mukaan poistumaan käytöstä ajan myötä itsestään. BNS 28.5.93 Latvian keskuspankki alensi liikepankeille myönnettävien luottojen korkoa 55 %:sta 42 prosenttiin. Keskuspankin korot ovat laskeneet tammikuusta lähtien keskimäärin 20 % kuukaudessa. Viimeisimmät korkojen leikkaukset myötäilevät keskuspankin politiikkaa,jolla pyritään vakauttamaan Latvian omaa valuuttaa latia. BO 24/93 Latvian keskuspankin neljä haarakonttoria muutettiin kesäkuussa liikepankeiksi. Suunnitteilla on myös 15 muun haarakonttorin yhtiöittäminen ja alueellinen yhdistäminen tai liikepankeiksi muuttaminen. Keskuspankin haarakonttoreiden yksityistäminen johtuu maan keskuspankkia koskevasta 75
J laistd, jonka mukaan keskuspankilla ei ole enää oikeutta harjoittaa liiketoimintaa. FIZ 27/93 Verotus Latvian parlamentin 11.5. hyväksymän suunnitelman mukaan maassa aloitetaan tuloverotus vuoden 1994 alusta lähtien. Minimipalkkaa 20 kertaa suuremmasta kuukausitulosta on lain mukaan tehtävä veroilmoitus. Eläkkeet ja stipendit jäävät tuloverotuksen ulkopuoleiie. BNS 12.5.93 Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Latvia päätti poistaa tuontitullit useimmilta teollisuustuotteiltaja varaosilta. BNS 22.4.93 Latviaan on perustettu vuoden 1993 kolmena ensimmäisenä kuukautena yli 400 yritystä, joissa on mukana ulkomaista pääomaa. Yhteensä Latviassa on noin 2500 yhteisyritystä. 50 yrityksessä ulkomaisen pääoman osuus on yli 100000 doiiaria. Latviaan on sen itsenäistymisen jälkeen virrannut sijoituksia länsimaista noin 85 miljoonan doiiarin edestä. BNS 19.4.93, HS 2.6.93 Hintajärjestelmä, inflaatio Latvian talousministeriö ennustaa hintojen nousevan vuoden 1993 aikana 80-100 %. Ministeriö pitää Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvioita 17 % hintojen noususta liian optimistisina. SWB 7.5.93 Muut Latvian parlamentti aikoo vahvistaa uudelleen vuonna 1922 säädetyn perustuslain. Perustuslain mukaan parlamentti valitsee presidentin kolmivuotiskaudeksi. Presidentillä on parlamentin hajotusoikeus ja parlamentti voi puolestaan erottaa presidentin. Presidentin nimittämä pääministeri muodostaa maahan hallituksen. Presidentti vahvistaa parlamentin säätämät lait. BO 25/93 Keskusta-oikeisto sai selvän vaalivoiton Latviassa kesäkuun alussa pidetyissä parlamenttivaaleissa. Vaalit olivat maan itsenäisyyden ajan ensimmäiset monipuoluevaalit. Parlamentin 100 paikasta 36 menee Latvian tie -vaaliliitolle. Toiseksi suurin ryhmä, kansalliskonservatiivinen Latvian kansallisen itsenäisyyden liike sai 15 paikkaa. HS 7.6.93, IZ 8.6.93 76
Liettua Liettuan johtohenkilöitä 30.4.: presidentti pääministeri ulkoministeri finanssiministeri kauppa-teoll. ministeri talousministeri keskuspankin pääjohtaja AIgirdas Brazauskas Adolfas Slezevicius Povilas Gylys Eduardas Vilkelis Albertas Sinevicius Julius Veselka Romualdas Visokavicius Kazimieras Klimasauskas nimitettiin 1.6. Liettuan uudeksi kauppa- ja teollisuusministeriksi. Klimasauskasin edeltäjä Albertas Sinevicius joutui eroamaan tehtävistään toukokuun lopulla lahjussyytteiden vuoksi. BI 28.5.-3.6.93, BO 23/93 Omistus ja yksityistäminen Liettuan pääministerin Adolfas Slezeviciuksen mukaan hallitus on hyväksynyt pääpiirteittäin meneillään olevan maareformin, jolla pyritään nopeuttamaan maan palauttamista entisille omistajille. Tähän mennessä arviolta 3 % entisistä maanomistajista on saanut takaisin maanomistusoikeudet. BO 21/93 Liettuan hallitus on käynnistänyt uudelleen yksityistämishuutokaupat, jotka olivat pysähdyksissä puolen vuoden ajan parlamentin tehdessä parannuksia yksityistämislakiin. Parannuksilla pyritään helpottamaan yksityishenkilöiden osallistumista yksityistämiseen ja estämään keinottelu. BO 18/93 Rahoitusjärjestelmä Liettuan hallituksen ja keskuspankin ilmoitettiin myyvän 15 milj. dollaria maan valuuttavarannosta liikepankeille vakauttaakseen maan väliaikaista rahayksikköä kuponkia. SWB 23.4.93 Liettuan keskuspankki päätti nostaa liikepankkien kassavarantovelvoitetta 10 prosentista 12 prosenttiin. Lisäksi liikepankkien minimipääomavaatimus nostettiin 40 miljoonasta 500 milj. Liettuan kuponkiin. Suurin osa Liettuan 27 liikepankista joutuukin lähiaikoina yhdistymään voidakseen jatkaa toimintaansa. Liikepankit, jotka heinäkuun alkuun mennessä nostavat L 1 77
paaomansa vaaditulle tasolle, saavat keskuspankilta yleistoimiluvan, joka antaa pankeille mahdollisuuden saada Liettualle myönnettyjä ulkomaisia lainoja. BNS 12.4.93, SWB 23.4.93 Liettuassa otettiin 25.6. käyttöön oma valuutta liti. Samalla litistä tuli maan ainoa laillinen maksuväline. Maksut vaihdettavissa valuutoissa ovat sallittuja elokuun loppuun saakka. Väliaikaisena valuuttana tähän asti toimineet kupongit pyritään poistamaan käytöstä heinäkuun 20. päivään mennessä. BO 18/93 Liettuan keskuspankin johtokunta on päättänyt kolmen valtion pankin yksityistämisestä. Suunnitelmien mukaan 51 % pankkien varoista pysyisi valtion valvonnassa ja loppuosa myytäisiin huutokaupassa. BNS Weekly 9.5.93 Liettuan parlamentti on hyväksynyt lisäyksiä lakiin keskuspankista. Lisäykset kasvattavat presidentin valtaa keskuspankin suhteen ja varsinkin presidentin nimitysoikeudet laajenevat. Lisäysten mukaan presidentti nimittää aiemmasta poiketen keskuspankin varapääjohtajan ja johtokunnan jäsenet. Pääjohtajan nimitysoikeus säilyy edelleen parlamentilla. BO 20/93 Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Liettuassa päätettiin rajoittaa yksityishenkilöiden elintarvikkeiden maastavientiä keinottelun vähentämiseksi. IZ 27.4.93 Tuotannonalat Liettuan hallitus on päättänyt rakentaa maahan oman öljy terminaalin tuontiöljyn vastaanottoa varten. Päätöksellä pyritään varmistamaan, ettei Liettua ole jatkossa riippuvainen pelkästään Venäjän öljyntoimituksista. BNS 3.6.93 78
Tilastotietoja Venäjän talouskehitys Reaalitalous 1987-1993 Prosentti muutos 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1 1-3 Bkt 2.1 5.6 2.5-2.0-9.0-19.0-18.0 Teollisuustuotanto 3.5 3.8 1.4-0.1-2.2-18.8-19.0 Maataloustuotanto -1.2 3.2 1.7-3.6-4.7-8.0 Energia - öljy 1.5-0.1-2.9-6.5-10.7-14.0-15.0 - hiili 1.7 2.6-3.7-3.5-10.6-5.0-9.3 - maakaasu 8.2 8.4 4.4 4.0 0.4-0.4-0.7 Kiinteät bruttoinvestoinnit 5.9 7.7 4.1 0.1-10.8-45.0-3.0 Inflaatio 1.7 0.3 2.5 5.6 95.0 2500 193 2 Bruttovelka, mrd. USD 4 39.2 43.0 54.5 61.1 65.3 84.0 Budjettivaje, % Bkt:sta 6.4 9.2 8.6 4.1 13.0 5.0 10.0 Ulkomaankauppa 1991 % 1992 % 1993 5 % 1993 5 % 1-3 1-5 Vienti, mrd. USD 6 50.8-29 38.1-25 6.7-11 14.4 + 3.2 Tuonti, mrd. USD 6 44.1-46 35.0-21 3.5-58 7.0-50 Kauppatase, mrd. USD 6.7 3.1 3.2 7.4 1) Vuoden 1993 ensimmäisen neljänneksen toteutunut talouskehitys verrattuna vuoden 1992 ensimmäiseen neljännekseen. Lähde: EZ 17/93 2) Verrattuna vuoden 1992 joulukuuhun. 3) Ennen vuotta 1992 Neuvostoliiton tiedot, sen jälkeen Venäjän. 4) Ennen vuotta 1992 Neuvostoliiton tiedot, sen jälkeen Venäjän. Maailmanpankin arvio todellisesta budjettivajeesta vuonna 1991 on 31 % ja myös vuonna 1992 vajeen on arvioitu olevan 20-30 %. 5) Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. 6) Pl. entisten neuvostotasavaltojen välinen kauppa. Lähde: PlanEcon Report 33-34 / 3.9.1992, Venäjän tilastokomitean julkaisemat viralliset tilastot 79
,. Rahatalous Vuosi 1992 Inflaatio 1 Keskipalkka Koro~ Valuutta- Valuutta- % rpl2 % kurssi pörssin SUR/USn 4 vaihto milj.usns Tammikuu 245 28 197.5 60.2 Helmikuu 39 37 185.9 8.3 Maaliskuu 29 2056 50 152.3 5.3 Huhtikuu 21 57 153.6 5.9 Toukokuu 12 72 123.5 14.3 Kesäkuu 19 3986 85 127.5 30.7 Heinäkuu 12 99 144.4 29.8 Elokuu 11 104 168.2 32.7 Syyskuu 8 6327 105 220.5 50.3 Lokakuu 12 112 353.8 45.5 Marrasku.u 23 118 426.3 44.2 Joulukuu 26 12263 130 414.6 56.6 Vuosi 1993 Tammikuu 26.5 15690 572.0 69.3 Helmikuu 25.7 18672 593.0 61.5 Maaliskuu 21.4 23559 684.0 50.3 Huhtikuu 17 30562 823.0 59.4 Toukokuu 19 37000 994.0 59.2 Kesäkuu 17.4 1060.0 35.1 1) Kuluttajahintaindeksin muutos edelliseen kuukauteen verrattuna. 2) Vuosi neljänneksen keskiarvo. 3) Pankkien yrityksille myöntämien luottojen korot. 4) Kuukauden viimeinen valuuttailmoitus. 5) Keskimääräinen vaihtomäärä kuukauden aikana pidetyissä valuuttahuutokaupoissa. Lähde: Viralliset tilastot ja lehdistä kerätyt tiedot. 80
Baltia - talouskehitys Viro - valuuttayksikkö kruunu = EEK Latvia - valuuttayksikkö Latvian rupla = LVR Liettua - valuuttayksikkö kuponki (Lithuanian ProvisionaI Money) = LPM Lähteet: Estonia, Baltic News Service Viro 1992 1993/1 1993/2 1993/3 1993/4 1993/5 Teollisuustuotanto, % -38.9-39 -45.1-39.8-38.3 Maataloustuotanto, % -23 Inflaatio!, % 1053 +3.4 +1.7 +3.6 +2.3 +1.7 Ulkomaankauppa, milj. EEK 2 - vienti 5548 563 1100 1901 2618 3428 - tuonti 5412 546 1096 1841 2674 3674 - kauppatase +136 +17 + 4 + 60-56 -246 Keskipalkka /kk IEEK 538 755 787 878 Työttömyysaste 0.9 1.2 1.4 2.5 2.5 1) Vuonna 1993 muutos edelliseen kuukauteen verrattuna. 2) Kumulatiivinen vuoden alusta. Latvia 1992 1993/1 1993/2 1993/3 1993/4 1993/5 Teollisuustuotanto, % -35.1-45.6-44.6-46.8 Maataloustuotanto, % -12 Inflaatio!, % 1059 +4.4 +2.9 +2.4 +0.3-0.3 Ulkomaan.kauppa 2, mrd. L VR - vienti 115 30 - tuonti 108 19 - kauppatase +7 +11 Keski palkka /kk IL VR 8733 9488 Työttömyysaste 2.3 2.6 3.1 3.4 3.8 1) Vuonna 1993 muutos edelliseen kuukauteen verrattuna. '2) Vuonna 1993 kuukausihavainnot. 81
Liettua 1992 1993/1 1993/2 1993/3 1993/4 1993/5 Teollisuustuotanto, % -51.6-54.8-57.3-44.3-42.0-50 Maataloustuotanto, % -30 Inflaatio!, % 1263 + 9.5 +10.2 +21.4 +25.0 +12.7 Ulkomaankauppa 2, mrd. LPM - vienti 247 41 52 60 - tuonti 166 18 31 52 - kauppatase +81 +23 +21 +8 Keskipalkka /kk /LPM 8292 12000 13493 Työttömyysaste 1.0 1.3 1.4 1.5 1) Vuonna 1993 muutos edelliseen kuukauteen verrattuna. 2) Vuonna 1993 kuukausihavainnot. Viron keskuspankin tase, milj. USD 1.1.93 1.2.93 1.3.93 1.4.93 1.5.93 1.6.93 Vastaavaa Kulta ja vaihdettavavaluuttasaamiset 193.8 220.1 216.7 237.0 260.3 273.6 Yhteensä 193.8 220.1 216.7 237.0 260.3 273.6 Vastattavaa Liikkeessä oleva raha 95.2 101.8 108.4 119.7 128.5 140.2 Velat rah.laitoksille 45.0 59.5 59.0 56.7 60.1 62.1 Oma pääoma 53.7 58.8 49.0 60.6 71.7 71.3 Yhteensä 193.8 220.1 216.7 237.0 260.3 273.6 Keskuspankin noteeraukset - EEK/USD 1.1.93 12.9120 1.2.93 12.6104 1.3.93 13.1440 1.4.93 12.9144 4.5.93 12.6976 31.5.93 12.7520 82
Latvian keskuspankin tase, milj. USD 31.12.92 31.5.93 Vastaavaa Kulta ja vaihdettavavai u u ttasaamiset 90.4 296.8 Muut ulkomaiset saamiset 38.7 18.7 Muut kotimaiset saamiset 115.3 129.1 Yhteensä 244.4 444.6 Vastattavaa Ulkomaiset velat 8.8 53.8 Liikkeessä oleva raha 153.6 Talletukset 147.9 Oma pääoma 66.3 Muut erät 235.6 86.2 Yhteensä 244.4 444.6 1 1) Yhteensä-luku eroaa vastattavaa-puolen erien summasta. Keskuspankin noteeraukset Latvian rupla/usd 3.1.93 31.5.93 168.00 132.32 Liettuan keskuspankin tase, milj. USD 1.2.93 1.3.93 Vastaavaa Kulta ja vaihdettavavaluuttasaamiset 88.4 93.9 Muut erät 114.2 96.0 Yhteensä 202.6 189.9 Vastattavaa Liikkeessä oleva raha 54.0 65.1 Velat rah.laitoksille 73.4 53.3 Oma pääoma 0.2 0.2 Muut erät 75.0 71.3 Yhteensä 202.6 189.9 31.3.93 101.5 110.1 211.6 52.6 80.0 0.2 78.8 211.6 30.4.93 31.5.93 97.5 96.5 112.8 118.7 210.3 274.1 1 52.1 62.5 65.6 68.4 0.2 0.2 91.9 143.0 i 210.3 2 274.1 1) Yhteensä-luku eroaa vastaavaa-puolen erien summasta. 2) Yhteensä-luku eroaa vastattavaa-puolen erien summasta. Keskuspankin noteeraukset - LPM/USD 1.2.93 1.3.93 30.3.93 29.4.93 31.5.93 408.00 460.00 482.45 534.67 509.26 83
Entiset Neuvostotasavallat Entisten Neuvostotasavaltojen (pi. Venäjä) talouskehitys tammi-huhtikuussa vuonna 1993 vuoden 1992 vastaavaan aikaan verrattuna, prosenttimuutoksia Tuotettu TeolI. Tukku- Kuluttajakansan- tuotanto hinta- hintatulo indeksi indeksi Azerbaidzan Armenia -52.0-60.4 692 814 Valko-Venäjä -14.0-17.5 1221 784 Kazahstan -14.6-10.9 1750 851 Kirgistan -20.1-19.9 741 1035 Moldova -22.1-2.8 836 849 Tadzikistan -27.4 1046 870 Turkmenia +10.0 1427 1007 Uzbekistan - 6.9-3.5 908 593 Ukraina - 8.0-5.0 1405 Lähde: DM 11.6.1993 84