Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia

opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20 Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia Neljäs eurooppalaisten korkea - koulu opiskelijoiden sosiaalisia ja talou dellisia oloja koskeva vertaileva EUROSTUDENT IV -tutkimus julkaistiin lokakuussa 20. Tutkimusraportti käsittelee korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista taustaa, korkeakouluihin pääsyä, opintoja, ajankäyttöä, toimeentuloa ja asumista sekä kansainvälistä liikkuvuutta. Tutkimuksen tietyt tulokset antavat aihetta kiinnittää huomiota tekijöihin, joilla voitaisiin edistää korkeakouluopintoihin pääsyä ja päätoimista opiskelua. Tässä analyysissa esitetään tutkimusraportin eräitä keskeisiä tuloksia. Tutkimustuloksia vertailtaessa ja tulkittaessa on muistettava, että tutkimukseen osallistuvat maat ovat yhteiskunnallisilta lähtökohdiltaan ja myös koulutusjärjestelmiltään hyvin erilaisia. Vertailua onkin perusteltua tehdä samankaltaisten maiden kesken. Tutkimuksen toteutuksesta ja maakohtaisista tuloksista on yksityiskohtaista tietoa netissä osoitteessa www.eurostudent.eu. Lyhyesti suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 79 prosentilla suomalaisista korkeakouluopiskelijoista on pohjakoulutuksena lukiokoulutus 89 prosentilla on työkokemusta ennen korkeakouluopintoja 54 prosenttia on saanut opiskelupaikkansa alle vuoden päästä toisen asteen tutkinnon suorittamisesta opinnot aloitetaan keskimäärin -vuotiaina (mediaani) 63 prosentilla opiskelijoiden vanhemmista ainakin toisella on korkea-asteen tutkinto 76 prosenttia käyttää yli 20 tuntia viikossa opintoihin kolmasosa käy säännöllisessä palkkatyössä lukukausien aikana itsenäisesti asuvan keskimääräinen tulo oli 2009 syksyllä 1 172 euroa, tuloista puolet on työtuloja, kolmannes opintotukea, 7 prosenttia perheen ja puolison tuloja sekä 10 prosenttia muita tuloja puolet opiskelijoista on sitä mieltä, että heillä on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot lasten tai puolison kanssa asuvien osuus (45 prosenttia) on meillä varsin korkea muiden maiden korkeakouluopiskelijoihin verrattuna opiskelijavaihto on yleisempää opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on korkea-asteen tutkinto

Kuinka pitkän ajan kuluttua aloitetaan korkeakouluopinnot soveltuvan pohjakoulutuksen suorittamisen jälkeen? (%-osuus kaikista opiskelijoista) 10 2 4 3 4 5 3 6 9 8 9 9 9 6 14 14 13 13 13 9 19 22 8 7 6 5 7 7 7 4 8 7 34 10 32 10 28 17 24 30 10 45 38 5 4 3 2 1 95 93 91 89 Pohjakoulutus Noin kahdessa kolmasosassa tutkimukseen osallistuneista 23 maasta vähintään 90 prosenttia korkeakouluopiskelijoista hakeutuu korkeakoulutukseen lukion jälkeen. Suuressa osassa näistä maista tämä on tyypillinen korkeakouluopintojen pohjakoulutus. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 79 prosenttia on suorittanut lukion. Noin joka viidennellä korkeakouluopiskelijoista on pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto tai vastaavat opinnot. Tätä mahdollisuutta hyödyntävät erityisesti ne suomalaiset opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkea-asteen tutkintoa. Suomen korkeakouluopintojen kelpoisuusvaatimus (ylioppilastutkinto tai ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, eikoisammattitutkinto tai vastaava) näyttäisi osaltaan edistävän tasaarvoisia edellytyksiä hakeutua korkeakoulutukseen. Korkeakouluopiskelijoiden aiempi työkokemus 86 85 85 85 82 80 79 77 73 Korkeakouluopiskelijoiden työkokemuksen määrä ennen opintoja vaihtelee huomattavasti. ssa 69 prosentilla opiskelijoista ei ole opintoja edeltävää työkokemusta, kun taas ssa 95 prosentilla on työkokemusta. Pohjoismaissa opintoja edeltävä työssäkäynti on selvästi yleisempää kuin muissa maissa. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista vain prosenttia on sellaisia, joilla työkokemusta ei ole. Tutkimuksessa vertailtiin lisäksi millaisessa työssä < 12 kk 12-24 kk > 24 kk 69 62 nuoret ovat ennen opintojen aloittamista. Suomessa yli puolet töissä olleista on ollut määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä ja 31 prosenttia kokopäivätyössä. Määräaikaisten osuus on n jälkeen suurinta Suomessa. Opintojen aloittaminen 56 54 54 46 45 Suomalaisista opiskelijoista 54 prosenttia on saanut opiskelupaikkansa alle vuoden päästä toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Osuus on selvityksen viidenneksi alhaisin. Kauemmin opiskelupaikan saamiseen menee vain sveitsiläisillä, norjalaisilla, turkkilaisilla ja tanskalaisilla. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 28 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot yli kahden vuoden kuluttua toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Tämä osuus on tutkimukseen osallistuneista maista kolmanneksi korkein; vain ssa ja Irlannissa on enemmän niitä, joilla opintojen aloitukseen kuluu yli kaksi vuotta. Suuressa osassa tutkimukseen osallistuneissa maista yli 70 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot vuoden sisällä soveltuvan pohjakoulutuksen suorittamisesta. Koulutukseen siirtyminen on viivästynyt erityisesti opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on matala koulutus; 52 prosentilla matalan koulutustaustan opiskelijoista koulutukseen siirtyminen kesti yli kaksi vuotta, korkeakoulutaustan omaavien opiskelijoiden luvun ollessa 23 prosenttia. Kokonaisuudessaan myöhästynyt nivelvaihe on Suomessa muiden pohjoismaiden tavoin varsin yleistä ja alle puolet 27 opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20

Englant 10 P muu kuin korkeakoulutus Alan korkeakoulutus ISCED 5-6 ISCED 0-4 Vanhempien koulutustausta (%-osuus kaikista opiskelijoista, sen vanhemman mukaan, jolla on korkeampi koulutus) R matala koulutus ISCED 0-2 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Englanti / Wales 51 49 24 45 45 76 29 40 41 37 71 65 60 49 27 73 24 51 muu kuin korkeakoulutus ISCED 0-4 43 19 58 15 58 63 65 79 56 37 44 10 10 8 8 8 korkea-asteen koulutus ISCED 5-6 61 44 matala koulutus ISCED 0-2 37 61 69 50 60 45 56 63 65 50 39 29 31 40 5 5 4 3 2 2 2 1 1 korkeakouluopiskelijoista siirtyy korkeakoulutukseen suoraan toisen asteen koulutuksesta. Korkeakouluopiskelijoiden profiili Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 55 prosenttia on naisia ja 45 prosenttia miehiä. Naisvaltaisuus on erityisen selkeää tietyillä koulutusaloilla. Huomattavan naisvaltaisia aloja ovat ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (87 prosenttia opiskelijoista naisia) ja useat koulutusalat yliopistoissa: liikunta- ja terveystieteiden opiskelijoista 90 prosenttia ja kasvatustieteitä opiskelevista 86 prosenttia on naisia. Miesten osuus on huomattavasti naisia suurempi tekniikan ja liikenteen sekä luonnontieteen koulutusalalla ammattikorkeakouluissa ja teknillistieteellisellä alalla yliopistoissa. Miehiä opiskelee myös enemmän luonnonvara- ja ympäristöalalla, luonnontieteen alalla ja kauppatieteen alalla. Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat eurooppalaisittain vanhoja ja aloittavat korkeakouluopintonsa keskimäärin (mediaani) -vuotiaina. Vanhempien koulutustausta Korkeakoulutuksen sosiaalinen tasa-arvo on Bolognan prosessin tavoitteena kahdesta syystä: lahjakkaimpien opiskelijoiden löytymisen takaajana sekä sosiaalisesti yhtenäisen yhteiskunnan turvaajana. Koulutuksen periytymisen mittarina on käytetty vertailua vanhempien (erityisesti isän) koulutustaustaan, korkeakouluopiskelijoiden vanhempien koulutustaustaa vertaillaan koko vastaavan ikäluokan väestön koulutustasoon. Suomessa koko väestöstä korkeaasteen tutkinnon on suorittanut noin 40 prosenttia, kun korkeakouluopiskelijoista 63 prosentilla on vähintään toisella vanhemmista korkea-asteen tutkinto. kuuluu 12 muun tutkimukseen osallistuneen maan ryhmään, jossa korkeakouluopiskelijoiden perhetaustaa tarkasteltaessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneet vanhemmat ovat yliedustettuina. Suomalaisten naisten suuri osuus korkeakoulutuksessa näkyy siinä, että Suomessa 50 prosentilla opiskelijoiden äideistä on korkea-asteen tutkinto. Lisäksi Suomessa äitien koulutustaustoissa paljastuu ero vertailtaessa sektoreita toisiinsa, ammattikorkeakouluopiskelijoiden äideillä (32 %) oli yliopisto-opiskelijoiden äitejä ( %) useammin ammatillinen koulutus ja yliopisto-opiskelijoiden äideillä (31 %) puolestaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden äitejä ( %) useammin yliopistotutkinto. Suomen korkeakoulutusjärjestelmä todettiin tutkimuksessa avoimeksi. Sosiaalinen liikkuvuus on yleistä; matalan koulutustaustan omaavien vanhempien lapset ovat hyvin edustettuina ja korkeasti koulutettujen vanhempien yliedustus ei ole huomattavaa suhteessa väestön koulutustasoon. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että opiskelijoiden vanhempien ikäluokassa opistoasteen tutkinto on yleinen. Opistoasteen tutkinto (ISCED 5B) lasketaan korkea-asteen tutkinnoksi. Suomen korkeakouluopiskelijoista 48 prosentilla vähintään toinen vanhemmista on suorittanut korkeakoulututkinnon vastaavan osuuden jäädessä koko väestöstä prosenttiin.

Opintoihin käytetty aika tyypillisen opiskeluviikon aikana (%-osuus kaikista opiskelijoista) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 31 32 29 8 44 31 13 40 45 48 27 55 23 17 17 14 7 9 43 36 50 29 22 44 36 54 50 30 59 23 53 29 24 23 27 17 19 17 17 16 17 17 13 13 14 12 12 10 6 3 4 4 4 3 3 6 6 3 6 6 4 3 4 4 4 3 2 </= 10 t/vk - 12 t/vk - 30 t/vk > 30 t/vk 65 60 60 62 59 63 23 74 74 Opinnot Suomalaisopiskelijat käyttävät keskimäärin 39 tuntia viikossa yhteensä opintoihinsa ja palkkatyöhön, kun useimmissa Euroopan maissa aikaa käytetään 40 55 tuntia. Suomalaisopiskelijoista 76 prosenttia käyttää yli 20 tuntia viikossa opintoihin. Suomalaiset opiskelijat käyttävät muiden maiden opiskelijoihin verrattuna tärkeinä pitämiinsä opintoihin runsaasti aikaa, vaikka opintojaan muita aktiviteetteja tärkempänä pitävien osuus on vain noin kolmas osa. Työssäkäyntiin käytetään runsaasti aikaa lähes kaikissa maissa. Alempaa korkeakoulututkintoa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suorittavat käyttävät palkkatyöhön keskimäärin Suomessa vain viisi tuntia viikosta. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien kohdalla osuus on lähes kaksinkertainen. Itsenäisesti asuvista opiskelijoista Suomessa on lukukausien aikana 31 prosenttia säännöllisessä palkkatyössä, kun esimerkiksi ssa luku on lähes kaksinkertainen. Opiskelijoiden ajankäytössä on myös selviä eroja vanhempien koulutustason perusteella. Itsenäisesti asuvat opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkeaasteen tutkintoa, käyttävät palkkatyöhön enemmän aikaa kuin opiskeluun lähes kaikissa maissa mukaan lukien. Myös opintoihin ja työhön yhteensä käytetty aika on heillä korkeampi kuin muilla. Opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkea-asteen tutkintoa, käyttävät Suomessa työhön lähes kaksinkertaisen tuntimäärän korkeakoulutettujen lapsiin verrattuna. Ajankäytössä ja työskentelyyn käytetyssä ajassa on myös merkittäviä ikäluokittaisia eroja. Vanhemmat opiskelijat työskentelevät selvästi nuoria enemmän, mutta toisaalta vanhemmat opiskelijat käyttävät myös itsenäiseen opiskeluun enemmän aikaa järjestettyyn opetukseen käytetyn ajan jäädessä vähäisemmäksi kuin nuoremmilla opiskelijoilla. Merkittävimpiä korkeakouluopiskelijoiden opintoja hidastavia syitä ovat työssäkäynti, elämäntilanne ja erilaiset henkilökohtaiset syyt. Samalla opiskelijalla syitä voi myös olla useampia. Niistä korkeakouluopiskelijoista, jotka olivat edenneet omia tavoitteitaan hitaammin, noin puolet arvioi työnteon hidastaneen opintojaan. Erilaiset elämäntilanteeseen liittyvät ja henkilökohtaiset syyt hidastivat yli 4 opintoja. Yli kolmanneksella opintoja hidastava tekijä oli heikko opiskelumotivaatio tai kokemus väärällä alalla opiskelusta. Kymmenen prosenttia arvioi opintojensa hidastuneen sairauden vuoksi. Opiskelijatutkimukseen vastanneista kuitenkin 53 prosenttia katsoi, että jokin terveyteen liittyvä tekijä vaikuttaa opintojen kulkuun heikentävästi. Kolmasosalla tämä tekijä on stressi ja yli viidenneksellä erilaiset keskittymisvaikeudet tai jännittäminen. Suomessa, toisin kuin useimmissa maissa, ei ole sivutoimisen opiskelijoiden statusta. Yliopisto-opiskelijoista 22 prosenttia ja ammattikorkeakoulu-opiskelijoista 8 prosenttia mieltää opintonsa sivutoimiseksi. Kansallisen tutkimuksen mukaan suomalaisilla korkeakoulu-opiskelijoista noin neljänneksellä on tai on ollut jokin aiempi tutkinto-oikeus korkeakoulusopetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20

Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tulorakenne (%-osuus kuukausittaisista tuloista) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8 8 13 10 7 9 50 32 45 5 28 43 12 19 50 33 33 60 7 3 30 perheen/puolison tuki 55 36 16 20 7 24 6 8 7 14 41 5 28 15 52 48 49 24 46 23 38 6 46 59 9 6 3 3 8 10 76 4 68 67 1 12 17 29 30 6 3 15 43 3 30 48 52 Englanti / Wales Porttugali opintotuki työtulot muut 9 8 7 47 sa. Ammattikorkeakoulu-opiskelijoilla tämä osuus on alle viidennes. Yliopisto-opiskelijoista kolmanneksella on ollut aiempi tutkinto-oikeus. Aiemmissa opinto-oikeuksissa on huomattavia alakohtaisia eroja, erityisen usein aiempi tutkinto-oikeus on ollut heillä, jotka nyt opiskelevat lääketieteellisillä, liikunta- ja terveystieteellisillä tai taidealoilla. Tulot Suomalaisten itsenäisesti asuvien korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo perustuu työtuloihin ja opintotukeen. Suomessa puolet itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tuloista on työtuloja, opintotuen osuus tulosta on noin kolmannes, perheen ja puolison tulojen osuus 7 prosenttia ja muiden tulojen osuus 10 prosenttia. Suomalaisen ja norjalaisen korkeakouluopiskelijan tuloprofiili on hyvin samankaltainen. ssa ja ssa toimeentulo on opintotukipainotteisempi työtulojen osuuden jäädessä vähäisemmäksi. Työtulojen osuus vaihtelee itsenäisesti asuvilla korkeakouluopiskelijoilla tutkimukseen osallistuneissa maissa 8 prosentista 67 prosenttiin ja opintotuen osuus 1 prosentista 60 prosenttiin. Perheen tai puolison tuen osuus on selkeästi pohjoismaissa vähäisempi verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopan maihin, joissa se on pääasiallinen opiskelijan tulon lähde. Suomalaisen itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan keskimääräinen tulo oli 2009 syksyllä 1 172 euroa, joka on noin kolmanneksen korkeampi kuin vastaava tulo (850 euroa) kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Keskimääräinen kuukausittainen tulo vaihteli maittain 97 eurosta 1 799 euroon. Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien keskimääräinen tulo on noin 30 prosenttia alhaisempi ja selkeästi opintotukipainotteisempi kuin ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien tulot ovat enimmäkseen työtuloja. Tilanne on samankaltainen useassa muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa. Suomessa opintotuen käyttöaste ja osuus tuloista on korkeampi niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja kuin niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on vähän koulutusta. Vastaavasti työtulojen osuus on korkeampi ja säännöllinen työssäkäynti lukukauden aikana on yleisempää niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on vähän koulutusta. Näin on myös suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneita maita eräitä harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Minulla on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot (%-osuus kaikista opiskelijoista) 12 10 5 83 Menot 31 59 27 29 28 55 53 51 49 48 48 Suomalaisten itsenäisesti asuvien korkeakouluopiskelijoiden menot muodostuvat enimmäkseen tavanomaisista elinkustannuksista eli ruoka- ja asumiskustannuksista. Näiden osuus on 92 prosenttia kaikista menoista. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 8 prosenttia. Lukukausimaksuja peritään Suomea, a ja a lukuunottamatta muissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa. Eurooppalaiset ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat käyttävät lukukausimaksuihin keskimäärin 20 781 euroa kuukaudessa. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavilla maksujen osuus kuukausittaisista menoista vaihteli Itävallan 2 prosentista n 53 prosenttiin. Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan asumiskustannusten osuus on Suomessa keskimäärin 37 prosenttia menoista. Asumismenojen osuus vaihtelee tutkimukseen osallistuneissa maissa yksin asuvilla 84 prosentista prosenttiin. Osuus on korkein ssa ja matalin ssa. Perheellisten korkeakouluopiskelijoidemme asumiskustannusten osuus on 2/3 kaikista menoista, mikä on toiseksi korkein n jälkeen. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista noin puolet on sitä mieltä, että heillä on riittävä rahoitus kattamaan kuukausittaiset menot. 38 prosenttia koki ettei hänellä ole riittävää rahoitusta ja 14 prosenttia tilanne 38 14 34 34 22 27 28 30 38 44 44 44 44 44 44 41 40 40 39 17 on siltä ja väliltä. Tyytyväisyys rahoitustilanteeseen vaihteli tutkimukseen osallistuneissa maissa 12 prosentista 83 prosenttiin ja tyytymättömyys 10 prosentista 71 prosenttiin. ssa oli eniten tyytyväisiä ja ssa oli eniten tyytymättömiä opiskelijoita. Asuminen 29 28 30 32 samaa mieltä siltä ja väliltä eri mieltä 37 34 24 31 23 28 34 32 14 12 Opiskelijoiden asumistapaa määrittää opiskelijan sosiaalisen taustan ja kulttuuristen perhesiteiden ohella maan opiskelija-asuntopolitiikka. Suomalaiset opiskelijat asuvat eurooppalaisia kollegoitaan itsenäisemmin. Pohjoismaat erottuvat omaksi ryhmäkseen siten, että vanhempien luona asuvien osuus on selkä vähemmistö. Vanhempien luona asuu opiskelijoistamme vain 6 prosenttia vaihteluvälin ollessa muissa maissa 4 prosentista 76 prosenttiin. Vähiten vanhempiensa luona asuvia on ssa ja eniten lla, ssa ja ssa. Lasten tai puolison kanssa asuvien osuus (45 prosenttia) on meillä varsin korkea muiden maiden korkeakouluopiskelijoihin verrattuna. Vain ssa perheellisten osuus on kor keampi kuin meillä. Opiskelija-asunnoissa asuu vajaa kolmannes korkeakouluopiskelijoistamme, joista tyytyväisia asumiseensa on 80 prosenttia. 44 41 62 71 17 opetus- JA KULTTUURIministeriön Politiikka-analyysejä 2/20

Opiskelijoiden potentiaalinen liikkuvuus (%-osuus kaikista opiskelijoista) 45 % 4 % 3 % 2 15 % 1 5 % 31 29 20 31 15 24 24 14 19 13 15 12 14 14 14 13 10 10 8 9 9 9 8 7 7 7 6 6 5 5 5 4 3 2 2 opiskelijat, jotka ovat olleet ulkomailla opiskelijat, jotka eivät ole olleet, mutta suunnittelevat sitä Liikkuvuus Eurostudent-tutkimus keskittyy tutkintoon sisältyvän opiskelijaliikkuvuuden ts. opiskelijavaihdon taustojen, esteiden ja tukien kartoittamiseen. Kaikissa tutkimusmaissa liikkuvuus voisi olla nykyistä suositumpaa. Useissa maissa, ml. ja, yli 80 prosenttia opiskelijoista ei ole ollut vaihdossa eikä suunnittele lähtevänsä ulkomaille opiskelemaan tai harjoittelemaan. näyttäytyy tutkimuksessa hyvin vaihtomyönteisenä maana. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa merkittävästi mahdollisuuksiin ja halukkuuteen lähteä ulkomaille opiskelemaan. Opiskelijat, joiden vanhemmilla on korkea-asteen tutkinto, osallistuvat suhteellisesti enemmän opiskelijavaihtoon kuin opiskelijat, joiden vanhemmilla on matala koulutustaso. Vain ssa ja ssa vanhempien koulutustausta ei näyttäisi vaikuttavan liikkuvuuteen. Suuressa osassa Eurostudent-maita opiskelijaliikkuvuus on mahdollisuus edelleen vain opiskelijoille, joiden opintoja perhe pystyy rahallisesti tukemaan. Vaihdosta aiheutuvat kustannukset ovatkin suurin este lähteä ulkomaille. Poikkeuksen tästä tekevät pohjoismaiset opiskelijat, joille ero perheestä ja ystävistä on yhtä merkittävä liikkuvuuden este kuin rahoituksen puute. Tämä johtunee muita maita paremmasta mahdollisuudesta käyttää opintorahaa ja -lainaa ulkomaan opintoihin sekä korkeakouluopiskelijoidemme korkeasta iästä. Suomalaisista noin kolmannes koki, että opinnot saattavat viivästyä ulkomailla opiskelun takia. Sen sijaan puutteellista kielitaitoa suomalaiset eivät kokeneet yhtä suureksi esteeksi kuin esimerkiksi irlantilaiset, espanjalaiset tai tshekkiläiset opiskelijat. EU-tavoite kahden vieraan kielen hallinnasta ei näyttäisi tutkimuksen tulosten mukaan toteutuvan. Kielitaito vaihtelee myös suhteessa opiskelijan sosiaaliseen taustaan.

Aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä sarjassa ilmestyneet: 20:1 Kulttuuritoimijoiden, luovan talouden ja palvelutuotannon toimintaedellytykset Suomessa alueittain 2010:3 Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet 2010:2 Arts education and Cultural education in Finland 2010:1 Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa Aiemmin opetusministeriön politiikka-analyysejä -sarjassa ilmestyneet: 2010:2 Väestökehityksen haasteet opetusministeriön tehtäväalueilla 2010:1 Finnish Culture in european Comparison 2009:6 Sukupuolten tasa-arvo opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:5 Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa 2009:4 kulttuurimatkailun kohdemaana 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:2 Finnish education system in an international Comparison 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät 2008 2008:4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin EUROSTUDENT IV FAKTAA Rahoitus: Raportin laadinnan rahoittivat Euroopan unioni ja n opetusministeriö. Tutkimukseen osallistuneiden maiden opetusministeriöt ovat rahoittaneet kansallisen tiedonkeruun. Koordinoija: Hochschule information system GmbH:n Osallistujat:, Englanti ja Wales,,,,,,,,,,,,,,,,, Slovenia,,,, Tshekki, ja. Otoskoko: 206 000 opiskelijaa. Ajankohta: 2008 2010 Metodit: online-survey, kyselylomake, haastattelut Suomen tiedonkeruun toteutti Tilastokeskus 2009 Lisätietoja: www.eurostudet.eu Analyysin kirjoittajaryhmä: Tomi Halonen, Ville Heinonen, Virpi Hiltunen, Johanna Moisio, Kaisu-Maria Piiroinen Lisätietoja: Virpi Hiltunen, puh. 09 160 77034 Lähteet: Social and Economic Conditions of Student Life in Europe Eurostudent IV 2008 20 Opiskelijatutkimus 2010. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:. ISSN L-1799-0386 ISSN 1799-0394 (verkkojulkaisu)