Sisällys 1. Lähtökohdat toimintaan vuodelle 2017... 3 2. Resurssit... 5 3. Valmennus... 7 4. Opiskelu & uraohjaus... 8 5. Tukipalvelut... 9 6. Toiminnan arviointi... 10 Liite 1 Johtoryhmän kokoonpano 2017... 12 Liite 2 Talousarvio 2017... 13 Liite 3 Tavoite- ja toimenpidetaulukko... 14 Kannen kuva: PHUra:n kultatason koripalloilija Robert Bärlund aamutreeneissä, Jarkko Tuominen 2016 2
1. Lähtökohdat toimintaan vuodelle 2017 Päijät-Hämeen Urheiluakatemia (PHUra) on verkosto-organisaatio, joka tarjoaa huipulle tähtääville urheilijoille tukea valmentautumisen ja opiskelun yhdistämiseen sekä auttaa menestymään niin urheilussa kuin elämässä yleensäkin. PHUra:n verkostotoiminta perustuu mukana olevien tahojen osaamisen, asiantuntijuuden sekä olemassa olevien rakenteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Toiminnan ajatus on poimia eri tahojen paras osaaminen ja saada siten kasaan kokonaisuus, joka on enemmän kuin mitä kukaan yksittäinen toimija pystyisi tarjoamaan. PHUra on osa valtakunnallista urheiluakatemiaverkostoa, jossa Suomen Olympiakomitealla on ohjaava rooli. PHUra on perustamisestaan lähtien toiminut hallinnolliselta malliltaan yhdistyksenä, mutta tuo lähtökohta muuttuu vuoteen 2017 lähdettäessä. Valtakunnallisesti painotetaan valmennuskeskusten ja urheiluakatemioiden yhteistyön tiivistämistä ja jatkossa urheiluakatemioita ja urheiluopistojen valmennuskeskuksia käsitellään yhtenä kokonaisuutena, mikäli sellaiset samalta alueelta löytyvät. PHUra on jo useamman vuoden harkinnut yhdistymistä toisen organisaation kanssa, sillä yksin jääminen melko pienenä organisaationa on tuntunut yhteiskunnallisessa isoja organisaatioita suosivassa tilanteessa uhkaavalta. Välillä yhdistymistä on suunniteltu Päijät-Hämeen liikunnan ja urheilun kylkeen, valtakunnalliset linjaukset akatemioiden ja valmennuskeskusten yhteistyöstä antoivat kuitenkin lisäpontta valmennuskeskuksen alle yhdistymiseen. PHUra:n alueella on kaksi isoa valmennuskeskusta; Pajulahti Lahden Nastolassa ja Vierumäki Heinolassa. Molempien valmennuskeskusten kanssa on yhteistyössä sovittu, että taho, johon PHUra hallinnollisesti on yhdistetty, on Pajulahti. Yhteistyö käytännön tasolla tiivistyy kuitenkin yhtälailla myös Vierumäen kanssa. Yhdistymisen myötä on mahdollista saada akatemiatyön tueksi valmennuskeskusten osaamista ja henkilöstöä. Yhdistyksen purkaminen ja toiminnan siirtyminen Pajulahden valmennuskeskuksen alle on sovittu lokakuun lopulla 2016. Yhdistymisestä huolimatta PHUra:n pääasiallinen toimisto sijaitsee edelleen Lahden keskustassa lähellä suurinta urheilijamassaa. PHUra:n nimi säilyy yhdistymisestä huolimatta ennallaan ja sillä on Pajulahden valmennuskeskuksen alla oma selkeä aputoiminimi ja oma budjetti. Toimintaa linjaa johtoryhmä, aivan kuten ry-aikoina hallitus. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti päättämään isoimmista linjauksista, lisäksi johtoryhmän jäsenet on jaettu kolmeen pienryhmään (tukipalvelut & valmennus, opiskelu & urheilu, talous & markkinointi), jotka työstävät omia aihealueitaan tarkemmin. Johtoryhmän kokoonpano vuodelle 2017 on esitetty liitteessä 1. Tärkeä ja uusi lähtökohta vuodelle 2017 on myös alueellinen urheilustrategia. Päijät-Hämeessä käynnistettiin vuonna 2016 alueellisen urheilustrategian laatiminen, joka julkaistaan Päijät-Hämeen 3
Urheilugaalassa tammikuussa 2017. Ydintoimijat strategiatyön rakennusvaiheessa ovat olleet PHUra, Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheilu (PHLU) sekä Vierumäen ja Pajulahden Urheiluopistot. Strategiatyön tavoitteena on rakentaa toimiva, urheilijan polkua palveleva yhteistyöverkosto, määritellä selkeät vastuualueet eri toimijoille ja varmistaa, että kaikki urheiluun liittyvä osaaminen ja resurssit saadaan tehokkaasti urheilijoiden, valmentajien ja seurojen käyttöön. Strategiatyön lähtökohtana on seurojen ja lajien oma valmennustoiminta sekä yhteistyö eri toimijoiden kesken. Yhteisen strategiatyön kautta PHUra:n alueellinen rooli tulee selventymään entisestään. Strategiatyön jalkauttaminen ja siinä määritellyn roolin toteuttaminen tulee olemaan tärkeä lähtökohta PHUra:n vuoden 2017 toiminnassa. Alueellinen urheilustrategia toimii, jos kaikki siihen liittyvät osapuolet sitoutuvat yhdessä sovittuihin asioihin. PHUra haluaakin omalta osaltaan olla näyttämässä esimerkkiä strategiaan sitoutumisesta, alueellinen urheilustrategia nähdään ilman muuta tärkeänä asiana. PHUra:n tavoitteet pitkällä tähtäimellä ovat: jatkuvasti kehittää toimintaa urheilijoiden etua ajatellen tuntea urheilijat ja olla heille lähellä ja helposti lähestyttävissä sekä aito tukipilari ydintehtävään keskittyminen vahva yheistyö alueella ja akatemiaverkoston sisällä tasapainoinen talous painopisteakatemiastatuksen saaminen / merkittävä rooli kansallisessa akatemiaverkostossa sitouttaa eri toimijoita (esim urheilijoita ja valmentajia) tiiviisti akatemiatoimintaan ja sen kehittämiseen Lyhyen tähtäimen tavoitteet ovat: kehittää urheilijoiden tukipalveluja vuodelle 2017 (tukipalvelut & valmennus -pienryhmän linjaukset) aktivoida urheilijoita käyttämään tukipalveluita entistä enemmän oman roolin kirkastaminen, ydintehtävään keskittyminen osana Päijät-Hämeen yhteistä urheilustrategiaa hyvän käytännön toimintamallin löytäminen valmennuskeskuksen kyljessä niin, että yhteistyöstä saadaan paras mahdollinen hyöty irti urheilijoille 4
yläkoulutoiminnan kehittäminen (leiritysmallin kehittäminen valmennuskeskusten kanssa sekä kaupungin kanssa yhteistyössä päivittäisvalmennuksen mallin kehittäminen, paikallinen yläkouluverkosto) vuoden 2017 taloudellinen tulos positiiviseksi, tavoitteena tilikauden ylijäämä + valmentajayhteisötoiminnan kehittäminen (yhteisöllisyyden ja sitouteneisuuden kasvattaminen) yhteistyön lisääminen seurojen kanssa (seuroilla hyvä tietoisuus akatemiatoiminnasta ja tukipalveluetujen systemaattinen hyödyntäminen osana seurojen toimintaa) Arvopohjaltaan PHUra ponnistaa tulevaan vuoteen samalta pohjalta kuin aikaisemminkin. Urheilijalähtöisyys tarkoittaa muun muassa sitä, ettei tuloksia haeta hinnalla millä hyvänsä, vaan urheilija pyritään kohtaamaan PHUra:ssa kokonaisuutena. Yhteistyön tekeminen on yksi PHUra :n arvoista, mikä käytännössä ilmenee tiiviinä yhteistyönä akatemiaverkoston sisällä. Hyvien yhteistyösuhteiden ansiosta PHUra on merkittävä urheilun ja koulutuksen kentän toimija. Arvot ohjaavat PHUra :n kaikkea toimintaa, ja ne ovat: avoimuus ja oikeudenmukaisuus urheilijalähtöisyys yhteistyön tekeminen vastuuntuntoisuus 2. Resurssit Henkilöresurssien suhteen vuoteen 2017 lähdetään yhdellä täysipäiväisellä työntekijällä (toiminnanjohtaja). Lisäksi valmennuskeskusten osaamista ja henkilökuntaa pyritään hyödyntämään. Tärkeä yhteistyötaho on myös Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu. Yhteistyössä PHLU:n seurakehittäjän kanssa pystytään viemään eteenpäin seurayhteistyöhön liittyviä tavoitteita. PHUra on muutamat viimeisimmät vuodet joutunut välillä rajuihinkin säästötoimiin paikatessaan aiempien vuosien isoja taloudellisia tappioita. Omaa pääomaa on pyritty saamaan nollatasolle, vuoden 2016 loppuun mennessä siihen ei ole vielä kuitenkaan ehditty pääsemään. Pajulahden valmennuskeskuksen alle toiminta siirtyi kokonaisuudessaan, velvoitteineen päivineen. PHUra:n talous elää omaa elämäänsä oman budjetin 5
alla, ja oma pääoma pyritään saattamaan nollatasolle muutaman vuoden sisällä. Tätä toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa laskelmia vuoden vaihteen talousasemasta ei ole vielä olemassa, mutta arvion mukaan oma pääoma tulee vuoteen 2017 lähdettäessä olemaan noin 20 000 luokkaa. PHUra on sikäli tyypillinen asiantuntijaorganisaatio, että henkilöstön palkkauskulut muodostavat menoista ison osan. Palkkakulujen ohella valmennuskulut ovat toinen merkittävä menoerä. PHUra haluaa olla mukana muutaman päätoimisen valmentajan palkkauksessa myös vuonna 2017, mutta lajien valinta on tätä toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa vielä epäselvä. Lajivalmennuksien lisäksi halutaan olla edistämässä kaikkia lajeja hyödyttävää yleisvalmennusta. Näiden lisäksi PHUra osallistuu erilaisista, kaikkien lajien urheilijoille avoimista ominaisuusvalmennuksista aiheutuvien kulujen jakamiseen yhdessä koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden lyseon kanssa. Valmennuksesta on kerrottu lisää seuraavassa kappaleessa. Palkka- ja valmennuskulujen jälkeen urheilijoiden tukipalvelut ovat merkittävä menoerä PHUra:lle. PHUra:an kuuluu kolmella tasolla yhteensä noin 300 urheilijaa. Platinatasolle kuuluu yksittäisiä terävimmän tason akatemiaurheilijoita. Kultatasolla urheilijoita on vuoteen 2017 lähdettäessä 77. Urheilijat ovat hakeutuneet kultatasolle ja sen myötä kattavien tukipalveluiden piiriin omasta halustaan ja he ovat täyttäneet kultatason kriteerit. Hopeataso tarkoittaa ns. automaatiojäsenyyttä. Hopeatasolle kuuluvat automaattisesti urheilupainotteisten yhteistyöoppilaitosten urheilulinjan urheilijat, joita on noin 250. Tukitoimet on kohdistettu pääsääntöisesti platina- ja kultatason urheilijoille. Kulta- ja platinatason urheilijoilta peritään vuosittain jäsenmaksu, joka on vuodelle 2017 kaikille 90. Tulopuolella talous on alun perin rakentunut pääosin yhteistyöoppilaitosten tuen varaan. Nykyisellään suurimman tuloerän muodostavat opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Lahden kaupungin avustukset, yhteistyöoppilaitosten tuki on silti edelleen hyvin tärkeä. Yhdistyksen budjetti koostuu pääosin avustuksista, joiden ennakoitavuus on hankalaa, varmuus haetuista vuosiavustuksista saadaan usein vasta alkuvuodesta. Vuoden 2017 budjettiin tulot ja menot on merkitty toiminnanjohtajan parhaan arvion mukaan perustuen aikaisempien vuosien toteutumiin. PHUra:n oma budjetti on melko pieni toiminnan laajuuteen nähden. On kuitenkin huomattava, että taustalla on laaja verkosto, joka tuo käytännössä huomattavaa lisäpanostusta akatemiatyöhön, mikä ei näy PHUra:n budjetissa. Vuoden 2016 lopulla tehtiin arvio, jonka mukaan PHUra:n verkoston taloudellinen panostus akatemiatyöhön on yli puolen miljoonan euron luokkaa. Tarkempi erittely talouden näkymistä on tässä toimintasuunnitelmassa liitteenä 2 olevassa talousarviossa. 6
3. Valmennus PHUra on urheiluorganisaatio ja siten valmennuksen parissa vaikuttaminen ja sen tukeminen on luonnollinen valinta. Kuten edellisessä luvussa todettiin, PHUra haluaa olla mukana ottamassa osaa muutamiin valmentajapalkkauksiin myös vuonna 2017, mutta lajien valinta on tätä toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa vielä epäselvä. Olennaista on miettiä paras mahdollinen resurssien sijoittaminen valmennuksen kentässä. Tavoitteena on lukita nämä kärkilajit viimeistään vuoden 2017 alussa. PHUra haluaa olla tuomassa näiden kärkilajien alueellisen valmennuksen kehittämiseen oman osaamisensa. Kärkilajien kanssa seurataan yhdessä valmennuksen tavoitteita ja niiden toteutumista sekä suunnitellaan tarvittavia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. PHUra:lla on tiivis yhteistyö myös urheiluoppilaitosvalmennusryhmien kanssa. Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden lyseon yhteiset aamuvalmennusryhmät pyörivät jääkiekossa, jalkapallossa, salibandyssä, koripallossa, yleisurheilussa ja hiihdossa kolmena aamuna viikossa. Vierumäellä järjestetään lajivalmennusta taitoluistelussa viitenä päivänä viikossa 1-2 kertaa päivässä. Lisäksi nuorten Olympiavalmentajien johdolla urheilijat harjoittelevat ammunnassa ja golfissa. Vierumäen opiskelijoita pelaa Vierumäki Unitedissa jääkiekkoa, jonka toimintaan kuuluu myös päivittäisvalmennusta. Pajulahdessa järjestetään yleisurheilussa, judossa ja tenniksessä lajivalmennusta usean kerran viikossa. Lisäksi palloilulajien urheilijoille järjestetään ohjatusti fysiikkavalmennusta. Muiden lajien urheilijoilla on mahdollisuus harjoitella Pajulahdessa omien henkilökohtaisten harjoitussuunnitelmiensa mukaisesti, kuitenkin tarvittaessa tukea ja ohjausta on tarjolla henkilökunnan laajaan osaamiseen nojaten. Tapauskohtaisesti yhdessä valmentajan kanssa arvioiden PHUra:n kultatason urheilijoita voidaan ottaa mukaan oppilaitosten aamuvalmennusryhmiin, vaikka he eivät ko oppilaitoksissa opiskelisikaan. Lisäksi PHUra:n, Lahden lyseon ja koulutuskeskus Salpauksen yhteistyöllä järjestetään kaikkien lajien urheilijoille avoimia harjoituksia kolmena aamuna viikossa. Harjoitukset keskittyvät kehonhallintaan, kehonhuoltoon ja erilaisten fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen. Kehonhallinnan harjoituksia vetää voimisteluseura Viipurin Reipas, kehonhuoltoa fysioterapiakeskus Fysakos ja ominaisuusharjoituksia ominaisuusvalmentaja. Vaikka PHUra toimii ensisijaisesti alueen urheilijoita varten, koordinoi se toimintaa myös valmentajien kehittymistä silmällä pitäen. Tätä toimintaa on alueellinen valmentajayhteisötoiminta. Valmentajayhteisö koostuu mukaan halunneista eri lajien valmentajista, jotka kokoontuvat säännöllisesti yhdessä ideoimiensa teemojen ympärillä. Ajatuksena on osaamisen jakaminen ja toinen toisilta oppiminen sekä verkostoituminen ja lajien välinen yhteistyö. 7
4. Opiskelu & uraohjaus Urheiluakatemia auttaa urheilijaa urasuunnittelussa, ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä sekä opiskelun ja urheilun yhdistämiseen liittyvissä käytännön ongelmissa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa urheilijan auttamista henkilökohtaisen valmennussuunnitelman ja opintosuunnitelman yhteensovittamisessa. PHUra tarjoaa urheilijoille yksilöllisiä ratkaisuja opintojen suorittamiseksi, mutta myös urheilijan tulee sitoutua ja panostaa opiskelujen hoitamiseen. PHUra tekee oppilaitosten kanssa yhteistyötä ja neuvottelee tarvittaessa opintojoustoista urheilijan, akatemian ja oppilaitoksen edustajien kesken käytävissä tapaamisissa. PHUra järjestää myös mahdollisuuksien mukaan kursseja, teemapäiviä ja luentoja yhteistyöoppilaitosten kanssa. Aiheet tukevat urheilijan kokonaisvaltaista valmentautumista. PHUra haluaa olla urheilijalle helposti lähestyttävissä oleva taho, joka aidosti pyrkii ratkaisemaan urheilijalle mahdollisesti vastaantulevia kaksoisuran tekemiseen liittyviä ongelmia. Jokaisessa urheilijatapaamisessa otetaan keskusteluun mahdollinen tuen tarve opintoihin liittyvissä kysymyksissä ja muista tehtäväkokonaisuuksista tarvittaessa joustetaan tämän perustehtävän laadukkaan toteuttamisen turvaamiseksi. Koko urheiluakatemiajärjestelmä on vuosituhannen alussa noussut yllä mainitun perustehtävän ympärille. Sittemmin tehtäväkentän oleellisesti laajetessa tämä perustehtävä ei ole hävinnyt, mutta on ajoittain myös PHUra:ssa jäänyt alkuperäistä pienemmälle huomiolle. Yksi johtoryhmän pienryhmistä keskittyy opintojen ja urheilun yhteensovittamiseen, tavoitteena onkin, että pienryhmätyöskentelyn kautta pystytään jälleen keskittymään opiskeluasioihin muutamaa aiempaa vuotta paremmin. PHUra:n toiminta on perinteisesti keskittynyt toisen asteen urheilijoihin ja sitä vanhempiin, mutta yhä enenevässä määrin toimia on alettu tekemään myös yläkouluvaiheeseen liittyen. Yläkoulutyö onkin yksi PHUra:n painopisteistä vuodelle 2017, tavoitteena on saada entistä parempia urheilijan alkuja urheilupainotteisin toisen asteen oppilaitoksiin jatkossa. Käytännössä yläkoulutyö tarkoittaa alueen liikuntapainotteisten yläkoulujen yhteistyöverkoston koordinoimista, päivittäisvalmennuksen kehittämistä ja leiritysmallin kehittämistä yhdessä Vierumäen ja Pajulahden urheiluopistojen kanssa. Toisen asteen opiskelumahdollisuudet ovat PHUra:n alueella varsin hyvät. Urheiluun painottuva valtakunnallinen erityistehtävä on olemassa koulutuskeskus Salpauksessa, Lahden lyseossa ja Pajulahdessa. Lisäksi Vierumäellä järjestetään urheilijoille joustavaa opetusta liikunnanohjauksen alalla. Näissä oppilaitoksissa opiskelevilla urheilijoilla on hyvät edellytykset yhdistää tavoitteellinen urheilu-ura ja opiskelu. PHUra:lla on ollut perinteisesti vahva yhteistyö erityisesti koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden 8
lyseon kanssa, mutta yhtälailla yhteistyötä Pajulahden ja Vierumäen koulutuksen järjestäjien kanssa halutaan syventää. LAMK:n ja Haaga-Helia amk:n Vierumäen yksikön akatemiaurheilijoille PHUra tarjoaa mahdollisuuden suorittaa Sportfolio-opintoja. Sportfolio on 15 opintopisteen kokonaisuus, joka sisältää urheilijana kasvamiseen ja kehittymiseen liittyviä tehtäviä. Kyseiset opinnot voi suorittaa ns. vapaavalintaisina opintoina. Korkeakouluopintojen suorittamisen osalta urheilijoille oiva mahdollisuus voisi olla myös avoimen ammattikorkeakoulun ja - yliopiston tarjonnan hyödyntäminen, jota ei ole tähän mennessä osattu hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2017 PHUra haluaakin olla mukana edistämässä tämän mahdollisuuden parempaa hyödyntämistä. Suomen Olympiakomitean, urheiluakatemioiden ja Adecco Finland Oy:n kesken on yhteistyösopimus, jonka tarkoituksena on auttaa urheilijoita löytämään urheilu-uraan sopivia työpaikkoja, mikäli työn tekemiselle urheilu-uran lomassa on tarvetta. Tätä yhteistyömallia pyritään hyödyntämään vuonna 2017 yhä enenevässä määrin ja olla mukana rakentamassa alueelle urheilijaystävällistä työpaikkaverkostoa. Työllistymisen edistämisessä apuna käytetään myös PHLU:n työllistämisprojektia, jonka avulla työttöminä olleita urheilijoita voidaan työllistää joustaviin tehtäviin urheilun pariin. 5. Tukipalvelut PHUra tarjoaa kulta- ja platinatason urheilijoille erilaisia tukipalveluita, joita urheilija tarvitsee harjoittelun tueksi. Osa tukipalveluista on urheilijoille maksuttomia ja osa tarjotaan urheilijoille pienellä omavastuuosuudella. Kokonaisuutena PHUra pyrkii kehittämään tukipalvelukokonaisuutta resurssien mahdollistamissa rajoissa urheilijoiden tarpeita kuunnellen. Tukipalveluiden kärkenä ovat terveydenhuollon tukipalvelut, joihin erityisesti tavoitellaan entistä parempia etuuksia vuodelle 2017. Terveydenhuollon asiantuntijapalveluita pyritään jalkauttamaan Olympiakomitean suositusten mukaisesti entistä helpommin saavutettaviksi ja osaksi valmennusta. Tavoitteena on myös aktivoida urheilijoita käyttämään kaiken kaikkiaan tukipalveluita entistä enemmän. Lääkäripalveluiden osalta tehdään yhteistyötä lääkärikeskus Mehiläisen kanssa, jossa toteutetaan myös urheilijan terveystarkastuksia. Fysioterapiaa, hierontaa, naprapatiaa, lihastasapainokartoituksia ja tukea akatemialajien valmennukseen tarjoaa terapiakeskus Fysakos. PHUra:n ravitsemusneuvonnan tavoite on auttaa urheilijaa koostamaan omaan elämään sopiva ja realistisesti toteutettavissa oleva ruokavalio. PHUra tekee yhteistyötä ravintovalmentajan kanssa, jolloin urheilijoilla on mahdollisuus hyvin henkilökohtaiseen 9
tukeen ravintoasioissa. PHUra:ssa toimii myös psyykkinen valmentaja, jota urheilijat hyödyntävät henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Psyykkisen valmennuksen tavoitteena on urheilijan tukeminen ja auttaminen kohti parempaa suoritusvarmuutta ja parempia tuloksia, lähemmin tarkasteltuna se on elämänhallinnan vahvistamista. Harjoitusolosuhteiden käyttömahdollisuus on urheilijoille tärkeä palvelu. Akatemiaurheilijat voivat käydä esimerkiksi Lahden uimahalleissa maksutta urheilijakortilla. Lahden suurhalli on kulta- ja platinatasontason urheilijoiden käytössä erilliskortilla, johon tarjotaan etuuksia. Myös Suomen urheiluopistolla ja Pajulahdessa on joitain harjoitusolosuhteisiin liittyviä etuisuuksia tarjolla. Fyysisen kunnon testausasioissa PHUra toimii yhteistyössä urheiluopistojen kanssa. Myös DILA:n kanssa toteutettu lounaspalvelu on hyvä urheilijan arkielämään liittyvä etu. Lisäksi kulta- ja platinatason jäsenet saavat etuna alennuksia joihinkin maksullisiin harjoittelupaikkoihin tai kauppoihin. Kattavat tukipalvelut ovat tarkoitettu kulta- ja platinatasolaisille, mutta vuodelle 2017 tavoitellaan pieniä tukipalveluetuja myös hopeatasolaisille. Yhtenä esimerkkinä tästä on yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapian laitoksen kanssa toteutettava urheilufysioterapian projekti, johon hyväksyttiin hakemusten kautta 22 akatemiaurheilijaa (lähinnä hopeatasolaisia). Projektin kautta fysioterapiaopiskelijat suorittavat työharjoittelua ja urheilijat saavat käyttöönsä lukuvuoden ajaksi oman fysioterapiaopiskelijan. 6. Toiminnan arviointi Urheiluakatemian toimintaa arvioidaan vuonna 2017 sekä sisäisesti, että ulkoisesti. Sisäistä arviointia tekee PHUran johtoryhmä, Pajulahden valmennuskeskuksen hallitus sekä toimisto. Sekä ohjausryhmällä, että toiminnanjohtajalla on tärkeä rooli toiminnan kehittämisessä. Keskeistä itsearvioinnissa on kyky itsekriittisyyteen, mutta samalla tulisi säilyttää avoimuus ja positiivisuus. On hyvä muistaa, että kriittisyys ei ole arvostelua. Itsearviointi toimii parhaiten ja sillä saadaan ihmiset motivoitua parhaiten, kun se johtaa johonkin konkreettiseen toimintaan. Ulkoista arviointia tekee esimerkiksi Suomen Olympiakomitea. Eri akatemiatoimijoiden kokemukset PHUra:sta ja urheilijoiden menestys urheilussa sekä opinnoissa toimivat hyvinä toiminnan arvioinnin mittareina. Päivittäistä palautetta saadaan eri akatemiatoimijoiden kohtaamisista sekä tapahtumista. Myös uusien urheilijoiden ja valmentajien hakeutumista toimintaan voi pitää myönteisenä signaalina. 10
Tätä toimintasuunnitelmaa täydentää loppuvuoden 2016 aikana käytävät tavoite- ja tuloskeskustelut, joita käydään valtakunnallisesti ja paikallisesti. Valtakunnallisesti keskusteluja käydään Olympiakomitean johtamina, keskusteluissa ovat mukana valmennuskeskukset ja urheiluakatemiat. Erilaisille toimintaympäristöille halutaan asettaa erilaisia tavoitteita ja selkeitä rooleja. Paikallisesti käytävät keskustelut liittyvät lähinnä alueellisen urheilustrategian laadintaan ja toteuttamiseen sekä valmennuskeskusten ja PHUra:n tiivistyvään yhteistyöhön. Näiden myötä alueen valmennuskeskukset ja PHUra laativat yhteisen toimintasuunnitelman ja yhteisen vuosiavustushakemuksen ministeriön tukea varten. Lahdessa. 2016 (Toiminnanjohtaja) 11
Liite 1 Johtoryhmän kokoonpano 2017 Nimi Taho, jota edustaa Rooli johtoryhmässä Pienryhmä, johon kuuluu Mikko Levola Pajulahti jäsen talous & markkinointi Kustaa Ylitalo PHLU jäsen tukipalvelut & valmennus Tero Lahden kaupunki, jäsen urheilu & Matkaniemi lyseo opiskelu Jarkko LAMK jäsen urheilu & Tuominen opiskelu Taru Kuoppa Urheilijat jäsen talous & markkinointi Robert Urheilijat jäsen tukipalvelut & Bärlund valmennus Pekka Koulutuskeskus jäsen urheilu & Merikanto Salpaus opiskelu Ismo Vierumäki jäsen talous & Hämäläinen markkinointi Vesa Petäjä Valmentajat jäsen tukipalvelut & valmennus Mari Yliopistokampus jäsen, on mukana urheilu & Merenluoto johtoryhmätapaamisissa vain opiskelu tarvittaessa Varajäsen 12
Liite 2 Talousarvio 2017 Päijät-Hämeen urheiluakatemia, budjetti 2017 VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT Tuotot 11051 valmennuksen kumppanit* 3666 11052 urheilijamaksut 6300 11115 osall.maksut/yht.työ oppil. 26000 11153 OKM 70000 11154 Kunnat/maakunta 28300 11154 Lahden kaupungin tapahtumayksikön tuki hankerahoitus judoliiton tuurauskorvaus Tuotot 134266 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT HENKILÖSTÖKULUT 11420 palkat 39000 Henkilöstösivukulut 11550 sosiaaliturvamaksu, v.2015 2,08% 850 11520 TyEL -vak.maksu, v.2016 23,7% 9700 11551-11554 lakisäät. vakuutukset 1000 11485 lomarahat 2000 VUOKRAT 12500 tilavuokrat 500 12500 toimistovuokrat 1000 MUUT VARS.TOIM.KULUT 12440 henkilöstön koulutus 500 tiedotus- ja markkinointikulut 12420 matkakulut/hlökunta 1500 12550 asiantuntijapalvelut 500 12550 matkakulut/muut 200 12550 akatemiapäivän kulut 500 12551 ominaisuus-/oheisvalmennus 15500 12552 valmentajapalkkaukset 24000 12551 Aleksin ostopalvelut (valmennuspainotus) 8000 Mentorointitoiminta 12553 Tukipalvelut 18000 Muut toimintakulut 12670 kokouskulut 300 12640 internet, puhelin 800 12600 muut hallintokulut 1000 12630 toimiston kulut 600 12460 muut kulut (työterveys) 1000 kulut 126450 13
Liite 3 Tavoite- ja toimenpidetaulukko tavoite 2017 toimenpiteet seuranta tukipalveluiden kehittäminen tukipalvelut & valmennus- pienryhmän esityksen toteuttaminen tukipalveluiden käytön seuranta ja läpikäyminen pienryhmässä --> reagointi tarvittaessa urheilijakysely --> reagoiminen läpikäyminen pienryhmässä --> reagointi tarvittaessa aktivoida urheilijoita käyttämään tukipalveluita entistä enemmän oman roolin kirkastaminen, ydintehtävään keskittyminen yhteistyön lisääminen valmennuskeskusten kanssa yläkoulutoiminnan kehittäminen some-esittelyt, urheilijoiden hek.koht. kontaktoinnit selkeä vuosikello seinälle tärkeimmistä asioista missio ja visio päivitetään P-H alueen urheilustretegiatyö uusien sääntöjen laadinta Vierumäen ja Pajulahden lpt-puolen yhteistyön tiivistys --> säännölliset yhteistapaamiset? aktiivinen P-H urheilustrategiatyö päivittäisvalm: lipa-yläkoulujen verkostotyö leiritys: säännölliset tapaamiset opistojen kanssa (opistot kutsuu) 14 budjetoidun tukipalveluiden käytön seuranta ja läpikäyminen pienryhmässä --> reagointi tarvittaessa vuosikellon tsekkausruudut viimeistään toimintakertomusvaiheessa katsotaan, onko tämän taulukon asiat toteutuneet strategiatyön seurantaryhmä --> vuosittaiset tai puolivuosittaiset kokoontumiset? vuosikellon tsekkausruudut vuosikellon tsekkausruudut taloustavoite: tulos + budjetin mukaan toimiminen pienryhmä seuraa valmentajayhteisö: sitoutuneisuus ja yhteisöllisyys painopistelajien valmentajien työsopimuksiin merkintä, valmentajat suunnitteluryhmän kokoontumiset (vuosikellon tsekkausruudut) mukana kehittämässä toimintaa painopistelajien löytyminen kärkilajien valinta pienryhmä seuraa kehitys-/suunnittelupalaverit kärkilajien kanssa kaikkia palvelevat yleisvalmennukset ma, ke ja pe aamut (yhdessä Lyseon ja palaverit Arin ja Pekan kanssa Salpauksen kanssa) aktiivinen uutisointi some-vastaavan työ pienryhmä seuraa avointen opiskelumahdollisuuksien opiskelu & urheilu -pienryhmän työ pienryhmä seuraa hyödyntäminen Urheilijoille joustavia työpaikkoja Adecco-yhteistyö?, LITTI seurayhteistyö (seuroilla hyvä tietoisuus akatemiatoiminnasta ja tukipalveluetujen systemaattinen hyödyntäminen osana seurojen toimintaa) vierailut seuroihin, aktiivinen tiedotustyö seuravierailujen määrän seuraaminen tavoite pitkällä tähtäimellä toimenpiteet seuranta jatkuvasti kehittää toimintaa urheilijoiden etua aiheeseen keskittyvä pienryhmätyö johtoryhmän kokoukset / itsearviointi ajatellen tuntea urheilijat ja olla heille lähellä säännölliset keskustelut kultatason urheilijoiden kanssa suht säännölliset urheilijakyselyt ydintehtävään keskittyminen toiminnan suunnittelu ja painopisteiden johtoryhmän kokoukset / itsearviointi ylös kirjaaminen lisääntyvä yhteistyö P-H alueen urheilustrategiatyö, yhteistyöverkostotapaamiset strategiatyön seurantaryhmä --> säännölliset kokoontumiset tasapainoinen talous --> ei omaa pääomaa miinukselle painopisteakatemiastatuksen saaminen sitouttaa eri toimijoita (esim urheilijoita ja valmentajia) tiiviisti akatemiatoimintaan ja sen kehittämiseen urheilijoiden ja valmentajien äänitorvena toimiminen aiheeseen keskittyvä pienryhmätyö eri sidosryhmien edustajat johtoryhmässä johtoryhmän kokoukset