Kulttuuri kukoisti jälleen

nro 2/2005 kesäkuu Tapaturma- ja sairausinvalidien Liitto ry:n sosiaalinen uudistuslehti Kulttuuri kukoisti jälleen M Tässä numerossa tarjolla tuhti lukupaketti: Kuka oli UI:n nimimerkki Aapo? Sivu 2 Inva-bussissa on tunnelmaa - mutta millaista? Sivu 3 Kulttuuripäivien väki kokoontuneena uuden grillikatoksen edustalle ryhmäpotrettiin. Osanottajia oli enemmän kuin kuvassa, sillä osa oli ollut mukana vain lauantaina. Mutta hauskaa oli ja aurinkokin paistoi välillä. Ensi vuonna on esillä mm. kirjoituskilpailun satoa. Tampereen yhdistys vetosi kaupungin päättäjiin Älkää hyväksykö tilaaja-tuottaja mallia! Tampereen kaupungin uusi hallintomalli ei saa jakamatonta kannatusta. Malliin sisältyvä palveluiden tilaajatuottaja malli ja pormestarimalli eivät johda palveluiden paranemiseen eikä demokratian lisääntymiseen. Palvelujen käyttäjien ja henkilöstön puolesta Tätä mieltä on Tapaturma- ja Sairausinvalidien Tampereen yhdistys, joka kävi luovuttamassa asiaa koskevan vetoomuksen valtuustoryhmille juuri ennen malleista päättävän kaupunginvaltuuston kokouksen alkua. Vetoamme teihin, Tampereen kaupungin päättäjät. Älkää ottako käyttöön tilaajatuottaja- mallia! Se johtaisi vain kaupungin itsensä tuottamien palvelujen kuihtumiseen ja kaupungin työntekijöiden työpaikkojen olennaiseen vähenemiseen, sanottiin vetoomuksessa, jonka luovuttivat Aino Laine (vas.), Anja Kivipensas, Irmeli Saarijärvi ja Eino Saarijärvi. Kirjalliset vastaukset pyydettiin ryhmiltä Vastaanottajien joukossa kuvassa vasemmalta lukien Satu Sipilä (krist.dem.), Sirkkaliisa Virtanen (vas), Gunnar Graeffe (porv./ keskusta), Jari Heinonen (skp) ja Joonas Lepistö (sdp). Lähetystö pyysi jokaiselta valtuustoryhmältä kirjallista vastausta. Niihin palaamme tarvittaessa syksyn numeroissa. Kevään kirjatapaus on ollut Päivi Uljaksen Taistelu sosiaaliturvasta, jossa perehdytään suurten sosiaalisten uudistusten syntyyn ja niitä edeltäviin kamppailuihin 50-luvun lopulla ja 60- luvun alussa. Uljaksen kirja on poikkeuksellinen siksi, että siinä tuodaan ensi kertaa esille miten tavalliset ih- TSIL:n Tampereen yhdistys oli harvoja tahoja, joka julkisesti otti kantaa kunnallisten palvelujen purkamiseen tähtävää tilaaja-tuottaja -mallia vastaan. Ja vaikka valtuutteujenkin keskuudessa oli kapinaa, ryhmäkuri jyräsi jälleen. Vain SKP:n Jari Heinonen piti linjansa loppuun saakka. Eräät valtuutetut keksivät äänestyksen ajaksi muuta tekemistä ja olivat poissa valtuustosalista. Kamppailtu on ennenkin miset ovat toiminnallaan muuttaneet lakeja ja luoneet historiaa Kirjassa keskitytään mm. ammattiyhdistysliikkeen toimintaan sosiaaliturvan puolesta, mutta myös maaseudun vähävaraisten ja perheenäitien liikehdintään. Viime mainitut tekivät valtavan työn lapsilisäjärjestelmän säilyttämisen ja kehittämisen puolesta. Monet TSIL:n veteraanit varmaan muistavat nämä kamppailut ja osa on ollut niissä itse mukana. Kulttuuri on aina vaivansa väärti Sivut 4-5 Timo Piippo näyttää kaiteen paikan - ja mallin Sivu 5 Uusi toimintapalsta täyttyi heti Sivu 6 Mutta yhteystiedot mahtuvat pienempään tilaan Sivu 7 Toini Höylä tietää mitä on kamppailu Sivu 8 Keravan yhdistys juhli komeasti Taljankan tahdissa Sivu 8

2 Pääkirjoitus 2/05 Kohti tulevia haasteita Lupasin pääkirjoituksen kun pääkirjoittajajien rinkiä on laajennettu.käynnistykseen haen avun Kantelettaresta: Kukkua käkesin, kälkö, lintu, lauloa lupasin. Saisinko käeltä kielen, kukkujalta kulkkutorven, kukkuisin jokaisen kuusen, joka lehto leikin löisin. Tuolla kukkuisin kovemmin, kuss on kurjat kulkemassa, vaivaiset vaeltamassa, huolelliset horjumassa, martahat matelemassa. Viime vuodesta liiton toiminnasta ovat pois Markku, Antti, Olli ja Jussi sekä ylivertaisina työntekijöinä Vesa ja Tiina, joita voisi ehkä vokotella tuuraajiksi tai projekteihin. Ristiriidathan eivät olleet jäsenistön vaan johdon ja työntekijäin keskinäisiä. Maksajan osa jäi meille vammaisille. Kyllästymisestä huolimatta samat virheet voidaan välttää vain konkretisoimalla ne ja ottamalla käyttöön hyvät johtamistavat, joita on helppo luetella, mutta vaikeampi pitää niistä kiinni. Avoimuus, kuunteleminen, ongelmien ennakointi ja pieninä ratkaiseminen, selkeä kyllä/eipäätöksenteko ovat tärkeimpiä. Itsetuntemus ja vastuunotto korjaamalla/korvaamalla toimintansa seuraukset, on jo vaativampaa. Yhteistyölle tärkeää on estää kaikensorttinen jakautuminen ja klikkiytyminen. Tehtäviä ja vastuuta tulee muun muassa alueellisesti jakaa eikä keskittää harvoille. Henkilöstöä tulee arvostaa ja konkreettisesti palkita. Alkusyksystä meillä on varaa etsiä Markun tilalle työntekijä, kiireettä ja vaatimattomammalla esim. sosiaalisihteerin nimikkeellä ja palkalla. Tehtävissä korostuisivat ainakin sosiaalineuvonta ja koulutus, valitusten teko, tiedot- Lehtiavustajan kurssi aloitettiin toukokuussa ja jatkuu syyskuussa. taminen ja järjestötyön ohjaaminen. Tietokone sekä Vähäjärvellä ja osastoissa käyntiä helpottava auto olisivat tärkeitä työvälineitä. Yhteistyö ainakin Tarjan, Hannun, Päivin ja puheenjohtajien (joista Jorma on esimies) sekä vastaavissa järjestöissä samankaltaista työtä tekevien kanssa tulisi sujua. Tavoittaessasi sopivan ja tehtävään haluavan henkilön, pyytänet häntä ottamaan yhteyden puheenjohtajiin. Kesällähän voi muun tapahtumisen vähetessä laiduntaa vaikkapa Vähäjärvellä vehreissä hämäläisissä maalaismaisemissa. Tapaamisiin uusin voimin taas syksyn eri toiminnoissa! Pauli Toikka liittovaltuuston puheenjohtaja Allen Järvenpään kokemus on ollut TSIL:lle SUURI APU VUOSIKYMMENIEN AJAN Elämäntarinat saavat alkunsa joskus yllättävistä tapahtumista, iloisista tai surullisista. Kun 7- vuotias kauhavalaispoika Allen Järvenpää vei eväskahvia isälleen puukkotehtaalle 1920- luvun alkupuolella, hänen kolme sormeaan osuivat metallijyrsimeen. Kaksi oikean käden sormea meni kokonaan, mutta taitava kunnanlääkäri pelasti peukalosta puolet. Kyllä tämä tapaus antoi minulle kipinän lähteä opiskelemaan työsuojelua. Mutta ensin piti oppia kirjoittamaan sormivammasta huolimatta. Isä sai puhuttua, että pääsin vuotta aikaisemmin kouluun kuin ikätoverini. Oppikoulun jälkeen olin sitä mieltä, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä lukemaan insinööriksi, kertoo Suomen ensimmäinen työsuojeluteknologian professori, elokuun alussa 90 vuotta täyttävä Allen Järvenpää. Suurten muutosten vuosikymmenet Mutta oli Allen-pojalla myös hyvät perintötekijät alalle. Isä oli kiertokoulun käynyt insinööri ja isoisä maankuulu puukkotehtailija Iisakki Järvenpää. Tekniikan opinnot alkoivat Helsingin Hietalahdessa sijainneessa Teknillisessä korkeakoulussa syksyllä 1933. Luennot piti kirjoittaa itse muistiin, kun ei ollut monisteita. Sormivamman takia jouduin opettelemaan pikakirjoituksen. Diplomityön tein tutkimuksena harmonisista yliaalloista Etelä- Suomen sähköverkossa. So- dan jälkeen olin yhden vuoden puukkoinsinöörinä Kauhavalla, muistelee Allen Järvenpää. Vasemmistolaisena sodanvastustajana Järvenpää istui sodan aikana Riihimäen vankilassa, jossa hän kirjoitti lyijykynällä ruutuvihkoihin suunnitelmiaan Suomen energiahuollosta ja teollistamisesta. Mutta oppinutta ja lahjakasta miestä tarvittiin moniin toimiin sodan jälkeen. Vuonna 1945 presidentti Paasikivi nimitti hänet ammattienylitarkastajaksi aluksi viiden vuoden määräajaksi. Edeltäjäni Toivo Pöyry antoi kolme päivää koulutusta tehtävään. Sotien jälkeen uudistettiin ammattitautilaki sekä työaika- ja vuosilomalait, joiden valmistelussa olin mukana useissa komiteoissa. Myös paineastialainsäädäntö uudistettiin kokonaan. Järvenpää suoritti jatkoopintoja Helsingin yliopistossa työoikeudesta. Hän toimi myös työtuomioistuimen työoloja tunteva asiantuntijajäsenä. Hän täydensi opintojaan myös Teknillisessä korkeakoulussa suorittaen siellä lisensiaatin tutkinnon. Tutkimuksen aiheena oli koneiden turvalli- suusmekanismit ja suojalaitteet. Kun Tampereen teknilliseen korkeakouluun perustettiin työsuojeluteknologian professorin virka, hain sitä ja minut nimitettiin siihen. Yhteydet työpaikoille ja luottamusmiesten kanssa käydyt keskustelut olivat tärkeitä työn kehittämisessä. -Tekniikan käsikirja lukukoneiden turvallisuudesta on merkittävä kirjallinen työni, mutta vuonna 1954 kirjoittamani Työturvallisuus/ohjeita ja neuvoja soveltamisesta on varsinainen bestsellerini, kertoo Allen Järvenpää. Tampereella Järvenpää päättikin varsinaisen elämäntyönsä. Työsuojelualan tutkimus ja opetus sekä alan oppikirjojen kirjoittaminen kuuluivat hänen tehtäviinsä. Hän toimi myös Tampereelle siirretyn työsuojelu- ja huoltonäyttelyn johdossa. Suomen työsuojeluteknologian ensimmäinen professori Allen Järvenpää on ollut monin tavoin mukana sodanjälkeisen Suomen rakentamisessa. Vuosikymmenien ajan hän on avustanut TSIL:lio ja Uusi Invalidi -lehteä. - Sotien jälkeen uudistettiin monet työelämää koskevat lain perinpohjin, hän kertoo. Aapo avusti lehteä neljä vuosikymmentä Tällä monipuolisella kokemuksella ja näkemyksellä oli varmasti merkitystä, kun Allen Järvenpäätä pyydettiin vuonna 1952 Tapaturma- ja Sairausinvalidien liittoon eräänlaiseksi selvitysmieheksi. Muutamia vuosia sitten perustettu liitto oli taloudellisissa ja toiminnallisissa vaikeuksissa. Ehkä silläkin oli merkitystä, että olin ollut valtion edustajana invalidijärjestöjen yhdistämistä selvittäneessä komiteassa. Ja olihan minulla invaliditeetti, että pääsin järjestön jäseneksi. - Avustin pitkään Uusi Invalidi-lehteä ja toimin kouluttajana liiton kursseilla. Liiton raha- ja muistakin ongelmista selvittiin, Järvenpää kertoo muistiinpanojaan selaten. Hänellä on kattava luettelo artikkeleista eri lehdissä. Siitä käy ilmi, että omalla nimellään ja nimimerkillä Aapo hän kirjoitti liiton lehteen noin 40 vuoden ajan. Laajasti oppineen ja kokeneen asiantuntijan apu oli hyvään tarpeeseen sekä liitolle että sen lehdelle. Työsuojeluperinne jatkuu suvussa Edelleen hän seuraa tarkkaan ja arvostaa korkealle TSIL:n toimintaa ja lehteä. Ehkäpä lehti voisi joskus julkaista vaikka jonkun Aapon pakinoista, että Järvenpään ajatukset tulisivat tutuiksi myös nykyisille sukupolville. Mutta aktiivin toiminnan vuodet ja vuosikymmenet ovat takana. Järvenpään suvun insinööri- ja työsuojeluperinne kuitenkin jatkuu, sillä Allenin nuorempi tytär on työsuojelualalla ja toimii yli-insinöörinä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolla.

Esteetöntä liikkumista Helsingissä eli Kuinka 20 minuuttia muuttuu 2 tunniksi 3 Odottelin toimistolla MYK kyytiä töistä kotiinpäin itäiseen Helsinkiin. Koskapa liikuntaesteinen suunnittelee kaiken liikkumisensa mahdollisimman kustannushyödyllisesti, oli tarkoitukseni tehdä matkanvarrella myös viikoittainen fysioterapiakäyntini. Säännöllistä työaikaa noudattavan ei ole mielekästä tilata työmatkojaan päivittäin, joten matkakin oli varattu jo hyvissä ajoin, kuukautta aiemmin. Matka-aikaakin oli varattu riittävästi, tupla-aika normaaliin työmatkaan verrattuna, sillä olisihan se kehnoa myöhästyä toimintakykyäni ylläpitävästä maksullisesta fysioterapiasta. Mutta missä viipyy auto? Mutta kuten helsinkiläiset hyvin tietävät, on MYK kyydeissä suositeltavaa varautua kaikkeen mahdolliseen inhimillisesti ennakoitavaan vastoinkäymiseen. Kun autoa ei sitten määräaikaan mennessä näkynyt, en sen suuremmin huolestunut; aikaahan oli. Soitin Matkojenyhdistelykeskukseen ja kyselin kyytini perään. Yllätyksekseni meille sukeutuikin kiihkeä keskustelu siitä, onko autoa tilattu, kuka, minne, mihin ja milloin. Kun keskukselle viimein selvisi, että tilaus oli tehty sähköpostilla kuukautta aiemmin eikä huonokuuloisuuteen tai väärinymmärrykseen enää voisi vedota, ilmoitti se lähettävänsä paikalle uuden auton. Totesin itsellenikin pienen jäähdyttelyn olevan tarpeen ja päätin odottaa autoa toimiston edustalla ulkosalla. Kadun alapäässä näkyi tutun näköinen ja täysinäinen auto. Odottelin toimiston edustalla omaa autoani ja MYK auto odotteli alempana kadulla omaa matkustajaansa. Kun minun uutta autoani ei ruvennut kuulumaan ja kylmäkin alkoi jo vaivata, päätin käydä kysäisemässä josko he vaikka sittenkin minua odottelisivat. Selvisi, että minähän se siitä kyydistä enää puutuinkin. Näkövammaiset matkustajat ja heidän saattajansa olivat jo närkästyneitä, kun pilasin heidän juhlatunnelmansa odotuttamalla itseäni. Varmistin vielä kuljettajalta, että hän oli juuri minua noutamassa, nääs kun työmatkoja ei saisi yhdistellä muihin matkoihin, osoite ei ollut kohdallaan ja myöhässäkin jo ollaan. Tämähän se pillastutti muita matkaajia vai vielä privaattikuljetus pitäisi olla kun odotuttaa itseänsä tuntikaupalla Kunnon riitahan siitä olisi tullut, jollei asiaa olisi heti siinä kadulla puitu. Selvisi, että muut olivat tulossa juhlista ja olivat odottaneet minua jo neljäkymmentä minuuttia ennen määräaikaa. Tosin väärässä osoitteessa. Kiertoajelu kaupungilla Kuljettaja ei halunnut ymmärtää avuntarvettani; portaita ne ovat muutkin autoon nousseet. Pääsimme kuitenkin erinäisten kiemuroiden jälkeen matkantekoon. Heti ensimmäisessä risteyksessä kuljettaja piti ensimmäisen mietintähetkensä ja kääntyi vasemmalle. Oma valintani olisi ollut oikealle, mutta vasemmaltakin pääsisi, matka vain saattaisi kestää hieman pidempään. Tuplamatka-aikaani oli jo kulunut huolestuttavan paljon, emmekä olleet vielä edes poistuneet kaupunginosasta, mutta päätin katsoa pelin loppuun. Auton nokka kääntyi kohti koillista. Kiertelimme Käpylän, Oulunkylän ja Kehä I:n kautta Pukinmäkeen. Pukinmäessä kiertelimme ympäriinsä; kuljettajalla näytti olevan jälleen mietintätaukonsa reittivalinnassa, mutta selvisi, että etsimmekin näkövammaisten saattajalle sopivaa paikkaa jäädä pois kyydistä. Auton matka jatkui, ainoina matkustajinaan me, ihan oikeat mykkiläiset, kaksi näkövammaista ja yksi liikuntaesteinen. Kiertelimme edelleen pitkin Pukinmäkeä. Lopulta kuljettaja kysyi meiltä ajo-ohjetta, mutta näkövammaiset olivat jo menneet käännöstenlaskuissaan sekaisin ja minulle kaupunginosa on vieras. Mites se nyt sillai, näitteks te... Kuljetuspalvelujen hankintamenettelyn käynnistämiseksi perustettiin hankintaryhmä, jonka tehtävänä on vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten matkojen yhdistely- ja välityskeskuksen hankinnan käynnistäminen sekä ostopalvelusopimuksen laatiminen. Hankintaryhmän tehtävänä on myös valmistella tarjouksen sisältö ja kilpailutuksen ehdot sekä määritellä tarjouskilpailun ratkaisuperiaatteet. Hankintaryhmän määräaika on 30.9.2005. Ote Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kuljetuspalveluyksikön tiedotteesta 2/2005. Pääsimme viimein perille Myrttitielle. Näkövammainen matkustaja kysyi moneen kertaan, että onhan tämä varmasti oikea osoite; hänet kun on useasti jätetty naapuritalon pihalle, josta hän ei ole osannut suunnistaa kotiin, kun ei tiedä lähtöpaikkaansa. Kuljettaja ei vastannut näkövammaiselle asiakkaalle. Kerroin hänelle, että oikeassa osoitteessa ollaan talon nimikyltistä päätellen. Kuljettaja kuitenkin avusti pyytämättä näkövammaisen asiakkaansa ulos autosta - ja vauhdikkaasti päin porraskäyvän viereistä seinää. Kuljettaja tähtäsi itsensä porraskäytävän reunaosasta sisään eikä huomioinut lainkaan näkövammaista talutettavaansa. Näkövammainen oli onneksi kuitenkin sen verran ketterä jaloistaan, että selvisi kuhmulla ja säikähdyksellä. Autoon palatessaan kuljettaja ihmetteli: Mites se ny tollai päin seinää juoksee? Näitteks teki? Kaikkia niitä Vaikka olinkin aivan kauhistunut tapahtuneesta, puhkesin hervottomaan kikatukseen, kun toinen näkövammainen asiakas ilmoitti kovalla äänellä, ettei häntä sitten tarvitse perillä saattaa. Matkamme jatkui kohti Siltamäkeä. Istuimme vaivautuneina ja lopulta ilmoitin kovaäänisesti kuljettajalle, että hänen täytyy ottaa yhteyttä Matkojenyhdistelykeskukseen ja kertoa tapahtuneesta. Keskuksen on varmistettava, että näkövammainen on päässyt kotiinsa ja selvitettävä kuinka pahasti näkövammainen asiakas on törmäyksessä itsensä satuttanut. Autossa vallitsi jäätävä hiljaisuus. Lopulta toinen näkövammainen kertoi minulle törmäilleen näkövammaisen olevan perhetuttunsa ja soittavansa tälle heti omaan kotiinsa päästyään. Kuljettaja ilahtui ja totesi asian olevan hoidossa. Siltamäessä viimeiseksi poistuva näkövammainen asiakas piti edelleen tiukasti kiinni päätöksestään, että häntä ei tarvitse saattaa ovelle. Hän jäi parkkipaikalla kyydistä pois ja minä vaadin autoa odottamaan, kunnes hän oli mennyt porraskäytävään sisälle. Fysioterapia muuttui autoajeluksi Lähtiäisiksi kerroin näkövammaiselle asiakkaalle ammattini ja annoin yhteystietoni ja lupasin avustaa kirjallisen huomautuksen laadinnassa. Vaikkakin kalpeahkoksi muuttunut kuljettaja toi minut Siltamäestä Kontulaan ennätyslyhyessä ajassa, oli fysioterapiatuntini päättynyt jo aikapäivää sitten. Sillä kertaa venyi vajaan kahdenkymmenen minuutin työmatkani Sörnäisistä Kontulaan MYK kyydissä pariin tuntiin. Huomautus näkövammaisen kohtelusta sekä korvausvaatimus menetetystä fysioterapiasta ovat jo laaditut, mutta ne ovatkin sitten jo kokonaan toinen tarina. Päivi Koivunen

4 Soitto soi ja laulu raiku Vammaisten kulttuuripäivien kolmas vuosikymmen alkoi komeasti kesäkuun ensimmäisessä viikonvaihteessa, jolloin vietettiin jälleen vuosittaista vammaiskulttuurin katselmusta Vähäjärven lomakodissa Hauholla. Osanottajia oli yhteensä 150, jotka edustivat liiton 14:ää yhdistystä. Vierailijoina olivat tuttuun tapaan taiteilijapariskunta Anneli Heino ja Lassi Mettälä. Heillä oli teatteri- ja musiiikkiesityksiä ja Lassi kitaroineen juonsi tapahtuman. Tekniikka helposti kaikkien ulottuville Päivät avasi liiton varapuheenjohtaja Timo Piippo Helsingistä. Kulttuuripäivien varsinaisten teemojen ohessa hän käsitteli tekniikan vaikutusta vammaisten arkielämässä. - Tietotekniikan, kodinkoneiden ja muun jokapäiväisen elektroniikan tulee olla sellaista, että se on kaiken ikäisten ja kuntoisten ihmisten ulottuvilla. Myös käyttöohjeiden pitäisi olla nykyistä selkeämpiä.kehitys tuntuu valitettavasti menevän päinvastaiseen suuntaan eli nämä ovat yhä useamman kansalaisen ongelmia, sanoi Piippo. Hän muistutti myös pankkiasioinnin kasvavasta teknistymisestä, joka myös jakaa ihmisiä kahteen kastiin. Ikä, oppimiskyky, vammat ja sairaudet tekevät tietotekniikkaan perustuvan pankkiasioinnin monelle turhan vaikeaksi. - Ja pankkien pitäisi järjestää tilaa riittävästi, että asiointijonot mahtuisivat pankkien sisätiloihin, totesi Timo Piippo. Nokian Katrilli hallitsee perinteisen kansantanssin upeilla esityksillään. Ryhmä kuuluu kulttuuripäivien vakioesiintyjiin. Yhteiskunnankin loista että taloudellisista voimasopisi arvostaa varoista. Mutta soitto soi ja laulu Vuosittainen katselmus kertoo raikaa, olipa yhteiskunnan valtavasta innosta ja harjoitte- asenne mikä hyvänsä. lusta, jota vammaisten yhmyös käsityön harrastus on distyksissä harrastetaan. merkittävä vammaiskulttuurin Ilman kulttuuripäiviä monet muoto, siitä kulttuuripäivien ryhmät ja esitykset jäisivät vain käsityönäyttely oli jälleen oiva oman yhdistyksen seinien si- osoitus. sälle. Vammaisten kulttuuripäivillä on ehkä suurempi mer- Perinteistä tyyliä ja kitys kuin usein muistetaan. napakkaa huumoria Toiminta on merkittävä osa Lahtelaisten Rauhanryhmä pitää yllä yhteiskunnallisesti osallistuvaa sitä omatoimisuutta, joka pitää Jopa EU tukiaisineen ja by- taidetta. Erilaiset esiintyjät ja aiheet täydentävät toisiaan hyvällä tavalihmiset kunnossa, luo yhteyk- rokratioineen oli ohjelmassa la ja luovat kulttuuripäivistä monipuolisen kokonaisuuden. siä ja rakentaa vuorovaikutus- esillä. Pieksämäkeläiset Toini ta muun yhteiskunnan kanssa. ja Tauno Höylä olivat valmisvalitettavasti yhteiskunta ei taneet aiheesta riemukkaan arvosta tätä toimintaa lähes- sketsin, jossa kyytiä saivat niin kään riittävästi, sillä monin saunavastat kuin vanhat Maapaikoin on pulaa sekä toimiti- seudun Tulevaisuudetkin. Keravan yhdistyksen Soili Thun tuo vuodesta toiseen kulttuuripäiville ja muihinkin liiton tilaisuuksiin rehevät yhden naisen esityksensä. Tänä vuonna vuorossa oli tanssillinen Lampaanpolska. Napakka huumori on myös Jyväskylän Kipakoiden akko- Rauman Viihdelaulajat säestäjänään Henri Virtanen, kitara, esitti tuttuja jen tyyli. Tänä vuonna kipakat sävelmiä tyylillä ja taidolla. olivat pukeutuneet mustiin, olihan esityksenä heidän versionsa Mustan kissan tangosta. Humoristista kulttuuria edusti myös pieksämäkeläisten Sirkan ja Einon liikunnallinen tulkinta Malmstenin Vetoketjusävelmästä. Lahtelaisten Rauhanryhmä, Nokian Katrilli ja Rauman Viihdelaulajat ovat perinteisemmän tyylin edustajia. Henri Virtanen kitaroineen esiintyi Toini ja Tauno Pieksämäeltä ottivat sketsissään kantaa ajankohtaisiin niin itsenä kuin muidenkin EU-asioihin tavallisen ihmisen näkökulmasta. Pariskunta löylytti säestäjänä. Hän hallitsee Rau- Käsityöt kuuluvat TSIL:n yhdistysten toimintaan. Tässä porilaisten man murteen myös lauluissaan. värikäs pöytä kädentaitojen näyttelyssä. yhteiskuntaa ja toisiaan oikein olan takaa.

5 Kaiteita portaisiin ikui jälleen Runonlausunta on aina kuulunut kulttuuripäivien ohjelmaan. Tänä vuonna tätä kulttuurin lajia edusti mm. Aino Grönvall Lappeenrannasta sekä Lempi Mustonen Lahdesta. Nämä maininnat ohjelmistosta olivat poimintoja esitysten ja esiintyjien erilaisuudesta, eivät arvioita paremmuudesta. Katse kohti tulevaisuutta Siinä missä Timo Piippo avauspuheessaan puuttui tekniikan käytännön ongelmiin, puhui puheenjohtaja Jorma Eloranta päätöspuheessaan yhteiskuntapolitiikan sosiaalisen näkökulman puolesta. Kansalaisten aktiivinen osallistuminen on tärkeää, olipa sen muoto kulttuuritoiminta, edunvalvonta tai osallistuminen vaaleissa. Ranskan ja Hollannin kansanäänestykset EU:n perustuslakiehdotuksesta osoittavat, että äänestämällä voi vaikuttaa. Suostumalla kansanäänestyksen järjestämiseen Suomen hallituksella olisi tilaisuus puolustaa pohjoismaista demokratiaa ja edistää sosiaalisen Euroopan syntyä, sanoi Jorma Eloranta. Hän muistutti, että EU:n perustuslaki toteutuessaan johtaisi kohti palvelujen kaupallistamista. Se ei ole vammaisten, sairaiden eikä muiden vähäosaisten etu. Julkisia palveluja on puolustettava kaikin tavoin, myös Euroopan laajuisesti. Puheenjohtaja Eloranta suuntasi katsetta ensi vuoden vammaiskulttuuripäiviin, joihin liittyen on luvassa uutta sisältöä. On päätetty järjestää kirjoituskilpailu aiheesta vammaisuus elämässäni, johon työt on lähetettävä maaliskuun loppuun mennessä. Kilpailun tulokset julkistetaan ja sato on esillä ensi vuoden kulttuuripäivillä. Kirjoitukset julkaistaan mahdollisesti antologian muodossa ja niitä voidaan julkaista myös lehdessä, kertoi Jorma Eloranta. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen mukaan ikäihmisten hoito on Suomessa puutteellista, eikä heille tarjottavista palveluista ole erillistä lainsäädäntöä. Ikäihmisten asemaa voidaan vahvistaa säätämällä erityisesti ikääntyneiden palveluja koskevia lakeja. Tutkimusten mukaan sukupolvien välinen soli- Kulttuuripäivien päätössanoissaan puheenjohtaja Jorma Eloranta kertoi, että ensi vuonna järjestetään kirjoituskilpaulu aiheesta vammaisuus elämäässäni. - Työt ovat esillä ensi vuoden kulttuuripäivillä, niistä ehkä julkaistaan antologia ja kirjoituksia julkaistaan myös Uusi Invalidi-lehdessä, hän sanoi. Näyttelijä Anneli Heino osallistui monin tavoin päivien toteutukseen. Tässä hän esittää Rosa Liksomin Painonvartija-monologia. Välillä täytyy ottaa omia eväitä, eihän niillä painonvartijoiden eväillä pärjää. Kirjoittajan mielestä tässä kaiteet ovat melkein oikein. Kuva on Pikku-Huopalahden asemalta Helsingistä. Kaide portaissa on hyvä ja halpa apu liikuntaongelmista kärsiville. Vanhukset on suuri väestöryhmä, joka kärsii huonoista portaikoista, joista puuttuvat kaiteet tai ne ovat vain toisella puolella. Vaikka kaiteitakin on, niin ikävä kyllä ne harvoin on rakennettu täysin niin kuin niiden tulisi olla. Vaikka taloissa sekä liike- ja virastorakennuksissa on hissit, ei se vapauta kunnollisten kaiteiden tekemisestä. Syy 1 Jos on joutunut toispuolisen halvauksen uhriksi sairauden tai onnettomuuden kautta, portaitten kulku on mahdollista vain terveemmän käden puolelta. Syy 2 Sähkökatkon aikana hissit eivät kulje, myöskään palohälytyksen aikana ei tule käyttää hissiä. Usein sattuu hissi jäämään jumiin, ovi tai hissinveräjä jää auki. Kaide saa olla 25-40 milliä halkaisijaltaan ja seinään tulee olla kaiteesta matkaa 45 senttiä. Kaiteen kiinnityksen tulee lähteä sen alapuolelta siten, että käden tulee liikkua vapaasti, ettei se tökkää kiinnikkeeseen. Kaiteen korkeus tulee olla 90 senttiä ja siten suojattu, että pienikään lapsi ei voi pudota kaiteen välistä. Vastuu taloyhtiöllä ja sen asukkailla Julkisessa rakentamisessa ja laeissa on määräykset uudisrakentamisessa noudatettavista ohjeista kaiteiden osalta. Sama koskee myös korjausrakentamista. Mutta yksityisessä asuntorakentamisessa näin ei ole. Jotta tämä tulisi kuntoon, pitäisi taloyhtiöiden asukkaiden, hallitusten ja isännöitsijöiden olla avarakatseisia ja puuttua ongelmiin. Timo Piippo Syy 3 Talvella sataa joskus hetkittäin sakeasti lunta, jolloin portaat tallautuvat pyöreiksi. Kuten jokainen tietää, talonmies ei siihen hätään ehdi. Kunnollinen kaide on tässäkin tilanteessa halpa ja hyvä apu. Viisi viikkoa jalka kipsissä ja pois töistä on monta kertaa kaiteen hinta. Millainen on oikein tehty kaide? Keravan yhdistyksen Soili Thun riemastuttaa yleisöään vuodesta toiseen niin kulttuuripäivillä kuin muissakin liiton tilaisuuksissa. Tänä vuonna Soililla oli omaperäinen versio Lampaanpolskasta. Kaiteen tulee alkaa 30 senttiä ennen portaan reunaa ja jatkua 30 senttiä portaan jälkeen. Ministeri Mönkäre: Vanhuksille hoivatakuu daarisuus on Suomessa voimakasta. Myös nuoret haluavat, että ikäihmisistä huolehditaan ja heille taataan heidän ansaitsemansa hyvä ja laadukas hoito, Mönkäre toteaa. Julkisin varoin tuotetut ikääntyneiden palvelut on Suomessa tarkoitettu kaikille apua tarvitseville, tuloihin katsomatta. Palvelun tarve harkitaan yksilöllisesti, mutta arviointikriteerit vaihtelevat suuresti kuntien ja jopa toimipisteiden välillä. Dokumentointi on usein puutteellista ja siten päätösten perusteita on vaikea vertailla. Palvelujen saamisen perusteista ei ole lain tasolla selkeästi säädetty. Hoitotakuun rinnalle tarvitaan hoivatakuuta, jonka avulla tur- vataan ikäihmisten palvelutarpeen arviointi. Samoin kun hoitotakuu on kansallisen terveyshankkeen hedelmiä, hoivatakuu liittyy laajaan sosiaalialan kehittämishankkeeseen, jonka yhtenä tärkeimpänä kohderyhmänä on vanhustenhuollon palvelujen ja laadun parantaminen. Sosiaalihuollon hankkeen myötä kunnille makset- Tällainen tulee kaiteen olla, selvittää Timo Piippo oheisessa kirjoituksessaan. Lähde: Esteetön rakennus. M. Könkkölä tavia valtionosuuksia on lisätty, samoin erillistä rahoitusta, jolla käynnistetään ja tuetaan kehittämistoimia. Jos lisävelvoitteita kunnille asetetaan, niihin annetaan myös lisävaroja, Mönkäre lausui. Lähde: MediUutiset. palaa aiheeseen syksyn numeroissaan.

6 PORIN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY Toimintakalenteri kesä 2005. Kuntoharju Ahlainen Kellahti. Kerhotilaisuudet: 14.6.Tiistaikerho Kuntoharjulla. Saamme vieraita Rauman yhdistyksestä, auto lähtee Nuorisotalolta klo 11.00. 24.6. Juhannustapaaminen Kuntoharjulla, lähtö Nuorisotalolta klo 14.30, tarjolla yhdessäoloa ja pikku purtavaa, arvontaa ym. hauskaa. 12.7. Kokoonnutaan Kuntoharjulle laulamaan ja keskustelemaan. Auto lähtee Nuorisotalolta klo 11.00. 26.7.Kansanedustaja Veijo Puhjo kertoo ajankohtaisista asioista. Ollaanhan joukolla paikalla. Auto lähtee Nuorisotalolta klo 11.00. Kuntoharjulle. 9.8. Saamme vieraiksi Kuntoharjulle Satakunnan Aivohalvaus- ja Afasiayhdisdyksen jäseniä. Auto lähtee Nuorisotalolta klo 11.00. 23.8. Satakunnan Meniere- ja Vasemmistoliiton Kyläsaaren yhdistykset vierailevat Kuntoharjulla. Auto lähtee Nuorisotalolta klo 11.00. 6.9. Tiistaikerho Kuntoharjulla. Auto lähtee Nuorisotalolta klo 11.00. 20.9. Kesäkauden päättäjäiset Kuntoharjulla. Auto lähtee Nuorisotalolta klo 11.00. Tervetuloa joukolla mukaan kerhotapahtumiin jäsenet ja ystävät! Valkeakoskelaiset pilkillä Vähäjärvellä Huhtikuun 7. päivänä Valkeakosken yhdistyksen väki järjesti pilkkikilpailut Vähäjärvellä. Tulokset: naiset 1. Pirkko Vuorinen 1620 g 2. Aili Lehtinen 340 g 3. Lea Hietanen 100 g miehet 1. Antti Vuorinen 1300 g 2. Esko Mannila 1060 g 3. Pekka Lehtinen 660 g 4. Alpo Viertola 560 g 5. Kari Saukkonen 340 g 6. Tuure Hietanen 220 g 6. Valde Vaittinen 220 g Suurimman kalan, 460 g hauen sai Antti Vuorinen. Oulun yhdistyksen toimintaa kesällä Lomakoti Lammela avoinna joka päivä. Toimintapäivä tiistaisin. Onkikilpailut ti 21.6. klo 10 alkaen. Leiriviikko 4-8.7 (ma-pe). Lammela 30 vuotta to 7.7, liiton edustajana pj. Jorma Eloranta, tiedustelut 040 719 2315 Kyllikki. Toimintapalsta Tampereen Tapaturma- ja - Bulgarian matkalle 11. 18.8. lähtee yhdistyksestämme suuri joukko, kiintiö on täynnä mutta peruutuksia voi tulla. - Osallistumme perinteiseen elokuun tapaamiseen Vähäjärvellä 25.8.. Lähtö Hervannasta klo 10.00, Vanhalta kirkolta klo 10.30. Matkan hinnan varmistus, kyselyt ja ilmoittautumiset Irmeli puh. 3180649 tai 050 5894644. - Kerhot alkavat jälleen tuttuun tapaan 1.9. klo 11.00 Domuksella, Pellervonkatu 9. - Suunnitelmissa on seminaari Vanhalla kirjastotalolla syyskuussa. - Kaamoksen kaatajaiset Tapiolassa lokakuussa. - Näistä tapahtumista tarkempia tietoja kerhoissa sekä kyselemällä toimistosta keskiviikkoisin klo 11 15, puh. 2142678. Tervetuloa edellä mainittuihin tapahtumiin ja hyvää kesää kaikille! Terveisin Aino ja Irmeli Jyväskylän Seudun Sairaus- ja Tapahtumakalenteri syksy 2005 Saihokeskus, Saihokatu 4 Opintotilaisuudet: 8.9., 22.9., 6.10., 20.10., 10.11., 24.11., 8.12., 22.12. Alkamisaika klo 13.00. Käsityö-, laulu-, peli- ym. opintokerhot päättävät kokoontumisista ensimmäisen kerhon yhteydessä. Kesäkuussa teemme luontoretken Viheriin. Lähtö 15.6. klo 10.00 Kivistöltä. Heinäkuussa 3.-8.7. liikuntaviikko Vähäjärven lomakodissa. Lähtö klo 10.00 Kivistöltä. Perinneruokakurssit pidetään kuukauden toisena torstaina alkaen klo 11.00. Ruskaretki Vähäjärvelle. Pikkujoulut Vähäjärvellä 7.-9.12. Lähtö Kivistöltä klo 10.00 Askartelukurssit: Rottinki- ja punontatyöt 12.10. alkaen klo 10.00. Kankaanpainantaa ja jouluaskartelua 9.11. alkaen klo 10.00. Liiton järjestämät kurssit 10. 11.9., 1.-2.10., 10.11.10. Kaikki opinto- ja kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Tervetuloa virkistävään kerhotoimintaan! Opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n kanssa. Turun Tapaturma- ja Tapahtumia vuonna 2005 RAY:N SOSIAALI- LOMAT HAETTAVISSA Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n kautta myönnettävät Ray:n tukemat sosiaalilomat ovat haettavissa. Hakemuslomakkeita saa liiton yhdistyksiltä ja Vähäjärven lomakodista puh (03) 6543 124. Viiden vuorokauden loman omavastuu on 40. Lomat myönnetään käytettäväksi liiton omistamassa Vähäjärven lomakodissa. HELSINKILÄISTEN AKTIIVILOMA VÄHÄJÄRVELLÄ Helsingin yhdistyksen perinteinen viisipäiväinen Aktiiviloma Vähäjärvellä to ti 21. 25. heinäkuuta. Jäsenhinta 145/. Hintaan sisältyy edestakainen kuljetus invabussilla, majoitus täysihoidolla (2hh), kurssiohjelma (yhteistyössä DSL:n kanssa) sekä paljon muuta mukavaa. Ilmoittautumiset toimistolle 1.7. mennessä puh. 713 991. Vilppulan Sairaus- ja Toripäivät 12.7 ja 9.8. Vilppulan torilla Lettujenpaisto 1.8. klo 14.00 Anjalla Teatterimatka Tampereelle 20.7. Retki Jämsään 15.8. TSIL:n Keravan yhdistys kiittää kaikkia yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä ja muita tahoja muistamisesta 40-vuotisjuhlien yhteydessä! Kiitos! Nokian yhdistys vaatii EU-kansanäänestystä LAIVAMATKAT Piknikristeilyt ma 15.8. ja ke 19.10. (aamulähdöt) PUTKINOTKOPÄIVÄT Päiväretket Kemiön Putkinot koon 21.7. (torstai) ja 27.8. (lauantai). Huom! Elokuun päivämäärä on muuttunut, vieraaksemme tulee KRL:n väkeä. Lähdöt klo 9.00, hinta 22 euroa. KESÄTEATTERI 24.7. Pyhämaan Suviteatteri, jossa esityksenä on Maiju Lassilan riemukas komedia Nuori mylläri. Lähtö on klo 10.00 ja hinnat: jäsenet 32 euroa, muut 37 euroa (sis.ruokailun). TARINAYRTTITARHAAN 18.8. tutustumme yrttimaailmaan oppaan kertomusten myötä. Lähtö klo 10.00, hinnat: jäsenet 26 euroa, muut 30 euroa (sis. ruokailun). KOKKON KOTA 22.9. Perinteiselle marja- ja sieniretkelle lähtö klo 8.00. Hinnat: jäsenet 35 euroa, muut 40 euroa. Hintaan sisältyy aamupala, ruokailu, sauna ja uinti sekä lähtökahvit. RIIHIMÄEN TEATTERI 8.10. menemme katsomaan Hyväsydämisiä hupsuja. Ennen esitystä ruokailemme kartanoravintola Lehmushovissa. Lähtö klo 9.00, hinnat: jäsenet 40 euroa, muut 45 euroa. KYLPYLÄRETKI RAN- TASIPI EDENIIN Nokialle 10.11. sisältäen allasosaston käytön ja vesijumpan sekä lounaan ravintola Esmeraldan noutopöydästä. Kokohemmottelun hinta; jäsenet 40euroa ja muut 45 euroa. Lähtö klo 8.30. (Ilman saunaa ja uintia miinus 5 euroa). RIEMUKAS PIKKUJOULU VÄHÄJÄRVELLÄ 26. 27.11. Lähtö klo 9.00 ja hinta kaikilta 65 euroa. JOULUJUHLA KEMIÖN PUTKINOTKOSSA 10. 12.12., lähtö klo 10.00. Jos olet kiinnostunut Vähäjärvellä olevaan IKMO-kurssiin 24. 28.10. tai sinulla on oikeus anoa tuettua viiden vrk:n lomaa, ota yhteys toimistoon. Omavastuu 40 euroa, yhteiskuljetus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: toimisto puh. 2328526 (ma ja ke klo 10 14) tai Ritva puh. 2512807 tai 040 5198434. Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry muistuttaa pääministeri Matti Vanhaselle osoittamassaan kirjeessä, että kansan on saatava sanoa sanansa EU:n perustuslaista eli on järjestettävä kansanäänestys asiasta. Tässä asiassa ei ole puoluerajoja, sillä kansalaiset ratkovat tämän tyyppiset asiat henkilökohtaisen harkintansa mukaan, sanoo TSIL:n Nokian yhdistys ja vaatii pääministeriä toimiin äänestyksen järjestämiseksi ja riittävän tiedon antamiseksi tiedotusvälineiden kautta.

TERVETULOA GRILLAAMAAN! Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä 7 Vähäjärven uuteen grillikatokseen Forssan Seudun Tapaturmaja Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5 00500 Helsinki Puh. (09) 713990 faksi (09) 713787 Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Sampo 800014-192507 Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Rauman Seudun Tapaturma- ja Tsto: Vanhankirkonkatu 17 26100 Rauma puh.+fax. (02) 8225045 Avoinna lauantaisin 10-12 Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9, 26100 Rauma (02) 8228485, 050 3607050 Tampereen Tapaturma- ja UUSI INVALIDI Julkaisija: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. ja fax (09) 713 990, faksi (09) 713 787 Pankkiyhteys Sampo 800014-192507 Toimituskunta Toini Höylä, Timo Piippo, Pentti Riekkola, Pauli Toikka ja Anja Ylä-Ajos Toimisto avoinna arkisin klo 8.30-16.00 Toimitus ja taitto puh. 040 5191502, (03) 3171475 sähköposti: hannu.oittinen@kolumbus.fi kirjeposti: Näsilinnankatu 22 A 34 33210 Tampere Paino Kangasalan Lehtipaino Oy Ilmoitukset TSiL ry (09) 713 990 IN MEMORIAM Tapaturma- ja Sairausinvalidien liiton aktiivijäsenet Kaarlo Kohonen Lappeenranta Pentti Nurminen Hämeenlinna Helmi Ojala Tampere Pj. Heikki Henriksson Vapaudenkatu 4 as 30100 Forssa (03) 4334436 Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu 5 00500 Helsinki ark. 12-16 sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09) 713991 fax. (09)713787 Pj. Timo Piippo Pankki: Nordea 152130-5787 Hämeenlinnan Tapaturmaja Pj. Maija-Liisa Nurminen Verhonkatu 16, 13100 HML (03) 6756142 Jyväskylän seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Toimisto: Puistokatu 18 40100 Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen Saihokatu 4 40620 Jyväskylä 040 5837991 erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj.Keijo Kortelampi Sibeliuksentie 19 A 3 04200 Kerava (09) 2425 754, 040 5081260 Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, 70780 Kuopio (017) 3613442, 040 7537505 Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Mauno Laitinen Riihelänk.72, 15810 Lahti (03) 7533132 Kokoontuu Vammaisten Tuki Säätiön talossa Perillistenkatu 3 joka toinen torstai. Pj. Sirkka Haiko Savonkatu 10-14 b 24 53100 Lappeenranta (05) 4528679 Lopen Tapaturma- ja Sairausinvalidien Yhdistys ry Pj. Toivo Vainio 12450 Launonen Nokian Tapaturma- ja Pentti Riekkola Sorvantie 518 37120 Nokia (03) 3405456 Oulun Sairaus- ja Jäsenasiat ja muut tiistaisin kello 10-12 Aleksinkulmassa Aleksanterinkatu 9 Pohjansali Kesäkoti Lammela Haukipudas (08) 5473530 Pj. Matti Soini Lehmikentäntie 9 90450 Kempele 0400 687847 tili POP 474430-218104 Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie705 35100 Orivesi, 0422 314570 Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Pj.Toini Höylä Palvalammintie 174 77220 Neuvola 040 7570100 Porin Sairaus- ja Pj. Aili Pärnä Koivulantie 4, 28360 Pori 040 5330250 Toimisto: Näsilinnankatu 22 A 37 33210 Tampere (03) 2142678 Puh.joht. Anja Kivipensas Karhunkatu 71 33530 Tampere (03) 2551232, 040 5696022 Turun Tapaturma- ja Toimisto: Yliopistonkatu 11 a E 79 20100 Turku (02) 2328526 fax (02) 2328525 Avoinna ma ja ke 10-14 Pj. Lilja Nurmi Valpuri Innamaankatu 11C 13 20610 Turku (02) 2387016 Vaajakosken Tapaturmaja Siht ja tal.hoitaja Aune Ikonen Kirkkotie 13 A 4 40800 Vaajakoski (014 ) 261116 Valkeakosken Ammattitautija Pj Tuure Hietanen Harjukatu 5 37600 Valkeakoski (03) 5841643 040 7657414 Varkauden Vammaiset ry Pj. Saara Tuovinen Näreikönkatu 32 78210 Varkaus 0400 712857 Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie 15 35700 Vilppula (03) 4716997 Palstatilan saamiseksi yhdistysten toiminnasta kertovia juttuja varten, yhteystiedot julkaistaan tästä lähtien supistettuna. Vain puheenjohtaja, toimisto tai muu vastaava yhteystieto julkaistaan lehdessä, myös pankkiyhteys niin haluttaessa. Muut tiedot ovat saatavissa yhteystiedon kautta.

8 Toini Höylä kamppailee sairauden, toimeentulon ja byrokratian kanssa Toini Höylän perimmäinen kysymys kuuluukin, miksi tukia ja korvauksia määritettäessä ei huomioida sairaiden ja vammaisten sekä heidän omaistensa todellisia kuluja. - Meilläkin pitäisi uusia sähköistys kokonaan sairauden vuoksi heikentyneen näköni takia. Näkökenttäni on kaventunut ja näen kaiken kuin sumun läpi. Miksi tällaistakaan seikkaa ei huomioida, kysyy Toini Höylä. Pieksänmaalla asuva Toini Höylä alkoi viime vuoden toukokuussa tuntea outoja oireita: oikea käsi ei totellut ajatuksia, käsi ei liikkunut vaikka kuinka yritti. Diagnoosi varmistui pian, sen mukaan kyseessä oli pahanlaatuinen aivokasvain. - Onneksi pääsin leikkaukseen kuukauden sisällä taudin toteamisesta. Sitten alkoivat sädehoidot ja raskas lääkitys, jotka veivät aluksi voimat lähes tyystin. Ensimmäiset kolme kuukautta ajattelin, että selviänkö ollenkaan. Mutta onneksi toipuminen alkoi kohtalaisen hyvin, kertoo Toini Höylä. Sen jälkeen seurasi yksi pitempi sairaalahoitojakso ja joukko lyhyitä hoitojaksoja. Hoidot siis tehosivat ja paraneminen edistyi. Lapset perheineen ja järjestöystävät tukena Kotihoito on kaikkien etu Toini Höylä on kiitollinen kotiväelleen, läheisilleen, ystävilleen. Liitto ja Vähäjärven lomakoti ovat myös olleet tukena. Mutta sitten tulikin muita vaikeuksia. Syövän lisäksi Toinille tuli piilevästä silmänpaineesta alkanut näön heikkenemiseen johtanut silmäsairaus ja astma paheni leikkauksen seurauksena. - Pieksänmaalla ei ole riittävästi tarjolla kotiapua, sillä se on rajoitettu 2-3 tuntiin viikossa. Myöhemmin se harveni vielä joka toinen viikko annettavaksi. Siinä on täytynyt yrittää selvitä ja puoliaan pitää, vaikka sairaus olisi vaatinut kokopäiväistä apua, jatkaa Toini Höylä kertomustaan. Sairaalahoito ja lääkkeet ovat olleet Toinille ja hänen puolisolleen Taunolle kohtuuton rasitus. Viime kesänä he maksoivat itse 1500 euron sairauskululaskun, kun kunta suostui maksamaan vain yhden 220 euron laskun. Pelkät lääkekulut ovat 300-350 euroa kuukaudessa. Myös matkakulut ovat suuret. Se kaikki on paljon, kun Höylät elävät Toinin minimipäivärahan sekä Taunon pienen eläkkeen ja omaishoidon tuen varassa. Keravan yhdistys juhli näyttävästi Keravan Tapaturma- ja Sairausinvalidien yhdistyksen 40-vuotisjuhlia vietettiin huhtikuun puolivälissä. Liiton tervehdyksen esitti puheenjohtaja Jorma Eloranta ja yhdistyksen historiikin esitti Pirkko Laaksonen, musiikkia pianolla ja viululla esittivät Stina Laaksonen ja Salha Hanna. Yllätysvieraina juhlassa olivat Taljanka-yhtyeestä tutut Anja ja Timo Tyrväinen sekä heidän tanssija-tyttärensä Tuulevi Tyrväinen. Juhlan avaussanat lausui yhdistyen varapuheenjohtaja Jouko Syrjämäki. Tämä on kunnioitettava määrä toiminnan vuosia vammaisten, yhteiskunnan syrjäyt- - Omaishoidon tuki on pienin mahdollinen eli 250 euroa, josta peritään 34 prosentin vero. Olemme anoneet korotusta, mutta turhaan. Onneksi mieheni jaksaa hoitaa minut ja huushollin. Jos joutuisin laitoshoitoon tai turvautumaan jatkuvasti ulkopuoliseen apuun, kulut olisivat paljon suuremmat myös yhteiskunnalle. Miksi ei lasketa todellisia kuluja? Höylän pariskunnan toive on, että vammaisille ja sairaille maksettaisiin kunnollinen korvaus kotihoidosta. Yhteiskunnan edun lisäksi se olisi apua tarvitsevan etu, sillä eläminen tutussa ympäristössä läheisten ihmisten kanssa edistää myös paranemista. - Miksi sosiaaliturva ei kata kuluja kun tulot ovat pienet ja kulut suuret? Vammaispalvelulaissa pitäisi olla pykälä, että tällaisissa tapauksissa kohtuullinen apu tulisi vastaan, eikä tarvitsisi tapella byrokratian kanssa. Nyt olisi yhteiskunnan vuoro tulla vastaan jäseniään, jotka työllään ja kasvatustehtävällään ovat tätä maata rakentaneet. Mutta vaikka yhteiskunta toimii nurjasti, tuovat lapset ja lastenlapset iloa elämään. Hän kiittelee myös Anu-miniäänsä, joka on auttanut raha- ja paperiasioissa todella paljon. Samoin ystävät Pieksänmaalla ja Tapaturma- ja sairausinvalidien liitossa eri puolilta maata. - Joskus tuntuu, että miten olisin jaksanut ilman tätä liitto ja toimintaa siinä. Myös Vähäjärven lomakoti lepo- ja virkistyspaikkana on ihan korvaamaton, toteaa Toini Höylä kiitollisin mielin. tämien ja vähävaraisten edunvalvonnan saralla. Yhdistyksenne historiasta löytyy kaikkea sitä, mitä vammaisjärjestö parhaimmillaan on, sanoi Jorma Eloranta liiton tervehdyksessä.. Hän totesi myös, että Keravan yhdistyksessä kulttuuriharrastus on ollut vahvaa, mistä osoituksena aktiivinen osallistuminen liiton kulttuuripäiville.myös opintotoiminta onyhdistyksessä ollut aina merkittävällä sijalla. Mauno Jauhiaista onnittelevat Pirkko Laaksonen ja Jorma Eloranta. Yhdistys perustettiin uudistusten aikana Musiikia esittivät Salha Hanna, viulu ja Stina Laaksonen, piano. Yhdistyksen historiikin esittänyt Pirkko Laaksonen kiitti puheenvuoronsa aluksi yhdistyksen pitkäaikaisia jäseniä ja kertasi alkuvaiheita. Yhdistyksen perustaminen 60-luvulla sattui samaan aikaan, kun tuli voimaan merkittäviä lakeja ja uudistuksia, kuten työeläkelaki jasairausvakuutuslaki. Yhdistyksen kasvaessa oli pääosa jäsenistöä rakennusalalta, 200 jäsenen joukossa oli paljon kirvesmiehiä, muurareita ja apumiehiä. Mutta vaivoista ja vammoista huolimatta toiminta oli vilkasta, niin edunvalvonnassa kuin harrastuspuolellakin, sanoi Pirkko Laaksonen. Mutta vaikka jäsenistö on nyt ikääntynyttä, toiminta on monipuolista. Opintokerho Jälkiviisaat on parasta nykypäivän toimintaa ja hoitotakuu on nyt ajankohtainen aihe. Lehtikirjoituksilla olemme ottaneet kantaa vammaisten ja vanhusten kuljetuspalveluihin ja mielenterveyspotilaiden hoitoon. Keravan asemalle olemme vaatineet hissejä usean vuoden ajan. Yhdistyksen monissa johtotehtävissä olleelle pitkäaikaisellejäsenelle Mauno Jauhiaisellemyönnettiin liiton kultainen ansiomerkki, sen ojensivat liiton ja yhdistyksen puolesta Jorma Eloranta ja Pirkko Laaksonen.