Aikuisten ruokayliherkkyys allergia.fi
Sisältö Aikuisten ruoka-allergia Aikuisten ruoka-allergia 3 Ruoka-allergian mekanismit 5 Diagnoosi 5 Ruoka- allergian aiheuttajat 5 Ruoka-allergian oireet 6 Iho Ruoansulatuskanavan ongelmat Ristiallergiat 8 LTP-allergia 9 Allergisen ruokavalio 9 Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi 10 Vilja-allergia ja keliakia 10 Ruokaintoleranssit 11 Histamiini-intoleranssi Trehaloosi-intoleranssi Lisäaineet 12 Ruokailutilanteet 12 Ravintolassa syöminen 13 Ulkomailla 13 Pakkausmerkinnät 14 Erityiskysymyksiä 15 Aikuisista 2 5 prosenttia sairastaa ruoka-allergiaa. Useimmiten kyseessä on siitepölyallergiasta johtuva ristiallergia tai lapsuudessa alkanut allergia. Oireiden takana saattaa myös olla jotakin muuta kuin allergia, esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymä tai laktoosi-intoleranssi. IgE-välitteistä (immuunipuolustus kehittää vasta-aineita) ruoka-allergiaa aiheuttavat allergeenit ovat pääasiassa eläin- tai kasviperäisiä valkuaisaineita. Kaikki ruoka-aineet sisältävät useita yksittäisiä allergeeneja, joista vain osa on tunnistettu. Osa allergiareaktioista johtuu niin sanotusta ristiallergiasta, jolloin elimistö tunnistaa samankaltaisia rakenteita eri alkuperää olevissa aineissa. Yleisimmät ristireaktiot liittyvät koivun siitepölyallergiaan. Aikuisista 2 5 prosenttia sairastaa ruoka-allergiaa. Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi sekoitetaan usein toisiinsa. Maitoallerginen ei siedä maitoproteiinia, kun taas laktoosi-intoleranssissa on kyse maitosokerin imeytymishäiriöstä. Lisäaineiden aiheuttamat allergiaoireet ovat myös olleet paljon esillä. Ne ovat kuitenkin melko harvinaisia. Tämän oppaan tarkoitus on antaa tietoa ruoka-allergisille aikuisille. Oppaassa käsitellään allergian lisäksi myös mm. laktoosi-intoleranssia, keliakiaa ja ärtyneen suolen oireyhtymää, koska oireet ovat hieman samankaltaisia ja ne sekoitetaan helposti allergiaan. Teksti: Anne Vuorenmaa, allergianeuvoja, koulutuspäällikkö, Allergia- ja Astmaliitto ry Kiitokset: Leena Petman, osastonhoitaja, HYKS/Iho- ja allergiasairaala Taitto: Tuija Sorsa Kuvat: Shutterstock, Thinkstock ja Istock Painopaikka: PunaMusta Julkaisija: Allergia- ja Astmaliitto ry 4/2015. Painos: 5 000 kpl 2 3
Ruoka-allergian mekanismit Ihmisten sietokyky kehittyy yleensä jo lapsuusiässä. Ensimmäiset altistumiset ruoka-aineelle saavat normaalisti aikaan toleranssin eli sietokyvyn. Allergisella tätä sietokykyä ei synny, ja elimistö puolustautuu allergeenia vastaan allergisella reaktiolla. Allergian kehittyminen on perintö- ja ympäristötekijöiden summa, perimmäistä syytä ei tiedetä. Diagnoosi Ruoka-allergiassa elimistö kehittää IgE-luokan vasta-aineita ruoka-ainetta vastaan. Oireet ilmaantuvat yleensä heti tai muutaman tunnin sisällä ruoan nauttimisen jälkeen. On olemassa myös hidasta ruoka-allergiaa, jolloin oireet kehittyvät vasta päivien kuluessa ja ovat yleensä lieviä. Lääkäri tekee allergiadiagnoosin sekä oireiden että testitulosten perusteella. Lääkäri tekee allergiadiagnoosin sekä oireiden että testitulosten perusteella. Ruoka-allergian diagnoosia ei siis tehdä pelkän allergiatestauksen (prick-ihotestaus, IgE-vasta-ainemääritys) pohjalta. Varma diagnoosi edellyttää sitä, että ruoka-ainetta kokeillaan valvotusti ja seurataan, ilmaantuuko oireita (valvottu altistuskoe). Ruoka-allergian aiheuttajat Mikä tahansa ruoka voi aiheuttaa allergisen reaktion, jos henkilö on herkistynyt kyseiselle ruoalle tai sen sisältämälle ainesosalle. Koivun siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat porkkana, omena ja kiivi. Lisäksi joistakin mausteista voi tulla suun kutinaoireita. Muita tyypillisiä allergeeneja aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Maito ja viljat ovat mahdollisia, mutta eivät tavallisia aikuisiän ruoka-allergioiden aiheuttajia. 4 5
Ruoka-allergian oireet Iho Ruoka-allergian aiheuttamia iho-oireita voivat olla mm. punoitus, ihon lehahtelu ja ajoittaiset nokkosihottumat. Jos oireet toistuvat voimakkaina ja laajalla ihoalueella tietyn ruoka-aineen nauttimisen jälkeen, kyseessä on mahdollisesti ruokaan liittyvä allerginen reaktio. Ruoka-allergia ei yleensä aiheuta aikuisiällä atooppista ihottumaa tai pahenna sitä. Allergioita kannattaa kuitenkin etsiä, jos laaja-alaisen ja hoitoon huonosti reagoivan ihottuman ja jonkin ruoan välillä vaikuttaisi olevan yhteys. Nokkosihottuma tai sen paheneminen johtuu aikuisiällä joskus, vaikkakin harvoin ruoka-allergiasta. Ruoansulatuskanavan ongelmat Allerginen tulehdus suolen limakalvolla voi johtaa suolen liikkeiden häiriöön ja ripuliin, joskus ummetukseen. Siihen saattaa liittyä voimakkuudeltaan vaihtelevia, jopa koliikkimaisia kipuja sekä oksentelua. Näihin vaivoihin ei ole muuta hoitokeinoa kuin välttää ruoka-ainetta, jos oireet ovat voimakkaat. Lievissä oireissa voi ruoka-ainetta nauttia oireiden sallimissa rajoissa. Jos kyse on ravitsemuksellisesti keskeisistä ruoka-aineista, on syytä hakeutua lääkäriin oikean ruokavalion löytämiseksi. Pitkään jatkuva ruoansulatuskanavan oireilu tulee aina selvittää lääkärin tutkimuksilla. Toiminnalliset vatsavaivat Toiminnalliset ruoansulatuskanavan vaivat muodostavat todellisen haasteen ruoka-allergian diagnostiikassa. Näitä vaivoja ovat muun muassa palan tunne kurkussa, ruoan tarttuminen ruokatorveen, refluksitauti, polte rintalastan takana, ylävatsakivut, täyttämisen tunne, röyhtäilyt, ajoittainen ripuli tai ummetus, ilmavaivat, alavatsakivut, kipu peräsuolessa ulostamisen yhteydessä, sen jälkeen tai ulostamisen välilläkin. Kyseessä ei ole sairaus vaan ruoansulatuskanava toimii poikkeavalla tavalla. Diagnoosi perustuu oirekyselyyn ja siihen, ettei tutkimuksissa löydy sairautta, allergiaa tai elimellistä vikaa. Yli puolella länsimaiden väestöstä esiintyy ajoittain toiminnallisia vatsavaivoja. Ärtyneen suolen oireyhtymä Ärtyneen suolen oireyhtymässä ruokaallergiat eivät ole merkittävä tekijä, vaikka monet sairastuneet kokevat hyötyvänsä ruokavalion rajoituksista. Ärtyvä suoli on pikemminkin ominaisuus. Pitkään jatkuva ruoansulatuskanavan oireilu tulee aina selvittää lääkärin tutkimuksilla. Sitä on joka kolmannella naisella ja joka viidennellä miehellä. Oireina on vatsan turvottelua sekä eri puolilla vatsaa tuntuva kipu. Suolen toiminnassa on usein muutoksia: välillä on löysiä ulosteita ja välillä ummetusta. Oireet saattavat olla välillä pois päivän mittaan ja välillä vaivata enemmän. Voi olla viikkoja, jolloin oireita ei ilmene ja välillä niitä taas tulee. Ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivät osaavat tavallisesti luetella ruoan tai ruoat, joista oireet tavallisesti laukeavat. Niitä on keskimäärin neljä henkilöä kohti. Syitä tähän oireiluun ei tiedetä. Stressi, hermostuneisuus, masennus ja muut henkiset tekijät laukaisevat tai pahentavat oireita. Yksinkertaisin hoito on oireita laukaisevien ruokien välttäminen. Yleistä, kaikille sopivaa ruokavalioita ei ole, ei myöskään parantavaa hoitoa. Lääkehoitoa käytetään oireiden lievittämiseen. 6 7
Risti-allergiat Noin joka toinen koivuallerginen saa allergiaoireita juureksista ja hedelmistä. Näitä siitepölyallergiaan liittyviä oireita tulee pääasiassa suun, nielun ja huulten alueelle. Oireina esiintyy kutinaa ja turvotusta, joiden voimakkuus vaihtelee. Vatsa- ja iho-oireet ovat harvinaisia. Juuresten ja hedelmien kuoriminen tai muu käsittely saattaa aiheuttaa iho-oireita käsiin. Oireherkkyys on siitepölykaudella voimakkaampaa, talvella oireita ei välttämättä tule ollenkaan. Ristiallergian oireet ovat muutenkin yleensä lieviä. Juuresten ja hedelmien käsittely (kypsentäminen tai pakastaminen) vähentää allergeenisuutta selleriä lukuun ottamatta. Pähkinät säilyttävät myös allergeenisuutensa käsittelystä huolimatta. Ristiallergia heinien ja ruokien välillä on harvinaista. Samoin on pujon suhteen. LTP-allergia (lipid transfer proteiini, lipidien kuljetusproteiini) kuuluu myös risti-allergioiden ryhmään. Suomessa LTP-allergia on harvinainen. Oireet ovat samantyyppisiä suuoireita kuin siitepölyn ristiallergiaoireilussa, mutta LTP-allergia on aiheuttanut myös vakavia reaktioita. Tähän allergeenien ryhmään kuuluu ruusukasveihin kuuluvia marjoja ja hedelmiä, tyypillisimpänä persikka. LTP:t kestävät hyvin erilaisia käsittelyjä kuten kuumentamista ja pakastamista. Tämän vuoksi ryhmään kuuluvista marjoista ja hedelmistä tehdyt hillot, mehut ja soseet aiheuttavat myös oireita. Allergisen ruokavalio Koivun siitepölylle allerginen saattaa saada oireita seuraavista: omena kirsikka persikka luumu päärynä nektariini kiivi ananas mango passionhedelmä viinirypäle porkkana raakana selleri peruna raakana fenkoli hasselpähkinä maapähkinä hassel- ja saksanpähkinä mantelit, marsipaani kastanja seesam-, auringonkukan siemen, pinjansiemen mausteet tomaatti paprika Heinien siitepölylle allerginen saattaa saada oireita: vehnä, ruis, ohra, kaura, riisi, maissi, raiheinä herne, meloni, maapähkinä, soija, tomaatti Pujon siitepölylle allerginen saattaa saada oireita: persilja palsternakka selleri valkosipuli kamomilla porkkana raakana fenkoli hunaja siitepölyvalmisteet mausteet: anis, korianteri, kumina Yleisimmin oireita aiheuttavat mausteet: pippurit, kaneli, currymausteseos, inkivääri, kumina, kurkuma, korianteri, sinappi Allergia on aina yksilöllinen. Allergioiden hoidossa pyritään pois turhista kielloista ja välttämisestä. Ruokavaliohoitoihin ryhdytään usein turhaan pelkästään iho- tai verikokeiden tulosten perusteella. Silti vaikean ruoka-allergian hoidossa ainoa vaihtoehto on edelleen ruoan välttäminen. Useimpien ei kuitenkaan tarvitse välttää allergeenia kokonaan vaan he sietävät allergeeneja pieniä määriä. Pienet allergeenimäärät ravinnossa voivat estää allergian lisääntymistä. Välttämisen tason määrittelee lääkäri. Jos ruokailussa joudutaan rajoittamaan ravitsemuksen kannalta keskeisiä ruoka-aineita, tarvitaan hoitoon mukaan ravitsemusterapeutti. Ravitsemusterapeutin kanssa suunnitellaan yhdessä allergiselle sopiva ja ravitsemuksellisesti riittävä ruoka-valio. Aiemmin monet allergiset välttivät yleisesti allergisoivia ruoka-aineita. Yleisesti allergisoivia ruoka-aineita ei ole, ja ruoka-allergioita ei voida ehkäistä varmuuden vuoksi pidettävillä ruokarajoituksilla. Maailmalla liikkuu koko joukko luetteloita vältettävistä ruoista. Listat ovat harhaanjohtavia, koska allergia on aina yksilöllinen. 8 9
Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi Laktoosi-intoleranssi sekoitetaan usein maitoallergiaan. Maitoallergia on yleensä puhjennut jo lapsuudessa. Vatsaoireet ovat tyypillisimpiä, joskus iho oireilee vatsan lisäksi. Vaikeasti maitoallergiset saattavat saada pahimmillaan anafylaksian altistuttuaan maidolle. Maitoallergiassa vältetään lääkärin ohjeiden mukaan maitoproteiinia ja niitä sisältäviä tuotteita kuten juustoja, levitteitä, rahkaa, jäätelöä jne. Maito ei ole aina tuoteselosteessa mainittu nimellä maito vaan se voi olla mm. nimellä hera tai kaseiini. Hylatuotteet eivät sovi maitoallergikolle. Maitoallergia on yleensä enemmän lasten allergiaa Vilja-allergia ja keliakia ja se paranee suurimalla osalla kouluikään mennessä. Diagnoosi tehdään välttämis-altistuskokeella. Laktoosi-intoleranssi sekoitetaan usein maitoallergiaan. Noin 17 prosentilla suomalaisista on perinnölliseen taipumukseen liittyvä maitosokeria pilkkovan laktaasienstyymin vähyys, hypolaktasia. Sen takia maidon laktoosi, maitosokeri, aiheuttaa ripulia, ilmavaivoja ja vatsakipuja. Laktoosi-intoleranssi kehittyy yleensä kouluiässä, joskus vasta aikuisena. Laktoosin rajoittamista voidaan kokeilla oma-aloitteisesti vähälaktoosisilla tai laktoosittomilla tuotteilla. Jos tämä ei auta, tilanteen varmistamiseksi lääkäri voi varmistaa diagnoosin joko verestä tehtävällä geenitestillä tai laktoosirasituksella. Ruokaintoleranssit sekoitetaan usein allergiaan ja siksi niitä käsitellään tässä oppaassa. Ruokaintoleranssit eivät ole allergiaa. Histamiini-intoleranssi Histamiini-intoleranssi -termi on yleisessä käytössä, mutta histamiini- intoleranssin olemassaolosta ei ole nykytiedon valossa luotettavaa näyttöä. Tutkimustulokset altistuskokeista ovat ristiriitaisia ja siksi ei voida varmuudella sanoa, aiheuttavatko histamiinia sisältävät ruoat joillekin allergiatyyppisiä oireita. Oireet ovat tyypillisimmillään päänsärkyä, vatsakipuja ja ripulia sekä nokkosrokkoa. Tiedot ruokien sisältämästä histamiinin määristä ovat hyvin ristiriitaisia. Joidenkin arvioiden mukaan mm. kalat, merenelävät, sianliha, viinit ja useat ruokasäilykkeet sisältäisivät runsaasti histamiinia. Luotettava tieto mainittujen ruoka-aineiden tai tuotteiden sisältämästä histamiinista tai muista biogeenisista amiineista puuttuu. Trehaloosi-intoleranssi eli sienisokeri-intoleranssi Trehaloosin eli sieni-sokerin imeytymishäiriö oireilee samoin kuin laktoosi-intoleranssi: ripuli, ilmavaivat ja vatsakivut. Suolistosta puuttuu sienisokeria pilkkova trehalaasientsyymi. Sienisokeria on nimensä mukaisesti sienissä vaihtelevasti. Oireet alkavat 15 minuutista pariin tuntiin syömisen jälkeen. Suomaisista 1 2 prosenttia on trehaloosiintolerantteja. Heistä useimmat ovat myös laktoosiintolerantteja. Vilja-allergiassa tietty vilja, yleensä vehnä, ohra ja ruis, aiheuttaa allergisia oireita. Oireet ovat samat kuin maitoallergiassa. Viljaallergiaa ei voi diagnostisoida pelkän verikokeen perusteella, kuten ei maitoallergiaakaan. Näiden diagnoosi perustuu aina välttämisaltistuskokeeseen. Lapsuudessa puhjennut vilja-allergia paranee useimmiten. Keliakia sekoitetaan helposti viljaallergiaan. Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine vaurioittaa suolen limakalvoa. Keliakian oireet ovat lähinnä suolioireita; ripulia, löysiä ulosteita, ylävatsan turvottelua ja ilmavaivoja. Ravintoaineiden imeytymishäiriöstä johtuen voi paino pudota. Keliakia on elinikäinen. Keliakia voidaan tutkia verikokeella. Hoitona siihen on pysyvästi gluteeniton ruokavalio, jossa vältetään vehnää, ruista ja ohraa sisältäviä ruokia. 10 11
Lisäaineet Ravintolassa syöminen Lisäaineita käytetään ruokien säilyvyyden, maun, ulkonäön ja rakenteen parantamiseksi. Lisäaineet allergiaoireiden aiheuttajana on usein keskustelun aiheena. Lisäaineallergia on harvinainen. Ainoa merkittävä allergian aiheuttaja on E120 (karmiini, kokkiniili, karmiinihappo). Se voi aiheuttaa astmaa ja äkillisiä allergiareaktioita, jopa anafylaksian. Rikkiyhdisteet (E220-E228), butyylihydroksianitsoli ja -tolueeni(e320,e321), natriumglutamaatti (E620, E621) ovat lisäaineita, jotka saattavat myös aiheuttaa allergiaoireita, vaikkakin äärimmäisen harvoin. Lisäksi seuraavien lisäaineiden usein luullaan aiheuttavan allergiaoireita, mutta ne ovat syötynä turvallisia allergianäkökulmasta: atsoväriaineet (E 102, E110), bentsoehappo ja bentsoaatit (E210- E213), sorbiinihappo ja sorbaatit (E200- E203), parabeenit (E214- E219), gallaatit (E310- E312). Ruoka-allergisen on tärkeää kertoa ravintolahenkilökunnalle, mitä oma allergia tarkoittaa. Tarvittaessa pyydetään kokki paikalle väärinkäsitysten välttämiseksi. Ravintolaan on hyvä ottaa mukaan erillinen ruoka-allergiasta kertova paperi, jonka tarjoilija voi toimittaa kokille ruokailun Ulkomailla turvallisuuden varmistamiseksi. Hyvä käytäntö on myös ilmoittaa allergioista etukäteen jo pöytää varatessa. Ravintolahenkilökunta saattaa vaihtua usein ja siksi tarjoilijan allergia-alan asiantuntemukseen ei voi luottaa. Siksi ruokailijan on hyvä itse varmistaa, että oikea tieto menee keittiöön saakka. Ruokailutilanteet Allergiaruokavaliot asettavat ruoan valmistajille ja keittiöille suuret vaatimukset. Ne aiheuttavat myös merkittäviä lisäkustannuksia. Siksi on tärkeää, että allerginen kertoo joukkoruokailutilanteissa vain niistä ruoka-aineista, jotka allergioiden hoitoon perehtynyt lääkäri on varmistanut. Jos ruoan valmistajalle on ilmoitettu porkkana-allergia, se johtaa porkkanan tarpeettomaan poistamiseen kaikissa Allergiaruokavaliot asettavat ruoan valmistajille ja keittiöille suuret vaatimukset. muodoissaan, vaikka rajoitus koskisi vain raakaa porkkanaa. Allergisen on syytä karsia ruoasta vain todellisen ja merkittävän oireen aiheuttaneet aineet, olipa kyseessä itse valmistettu ruoka tai joukkoruokailu. Ulkomaille lähtiessä kannattaa aina selvittää etukäteen kohteen ruokatarjonta ja lääkäripalvelut. Matkaan on hyvä ottaa mukaan paperi, johon on kirjoitettu englanniksi/maan kielellä allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet ja niistä aiheutuvat oireet sekä hoito. Omat allergialääkkeet on syytä ottaa mukaan. Niiden riittävyys ja voimassaoloaika varmistetaan ennen matkaa. Adrenaliini-injektorista tulee olla englanninkielinen todistus mukana sekä resepti. 12 13
Pakkausmerkinnät Erityiskysymyksiä Suomessa on EU:n direktiivien myötä säädetty laki elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Laissa mainitaan ne yliherkkyyksiä aiheuttavat ruoka-aineet, jotka on merkittävä elintarvikepakkauksiin. Näitä ruoka- aineita ovat gluteenipitoiset viljat (vehnä, ruis, ohra, kaura, speltti, kamut-vilja) sekä viljatuotteet, äyriäiset, nilviäiset, kananmuna, kala, pähkinät (manteli, hasselpähkinä, saksanpähkinä, cashewpähkinä, pekaanipähkinä, parapähkinä, pistaasipähkinä, macadamiapähkinä, maapähkinät), soijapapu, maito, selleri, sinappi, seesaminsiemenet, lupiini, rikkidioksidi ja sulfiitit (>10 mg/kg tai litra). Saattaa sisältää pähkinää Elintarvikkeiden aineosaluetteloissa käytetään paljon Saattaa sisältää pähkinää -tyyppisiä lauseita. Anafylaksian saaneen henkilön on aiheellista välttää näitä mahdollisen valmistuskontaminaation sisältäviä valmisteita. Kuitenkin valtaosa Suomen pähkinäallergisista saa vain lieviä oireita koivuallergiansa vuoksi. Näissä tapauksissa ei ole tarpeen välttää saattaa sisältää pähkinää -tuotteita. Tavanomaiset ruokaöljyt (kuumapuristetut öljyt) eivät yleensä sisällä proteiineja. Sen sijaan kylmäpuristetuissa öljyissä ( virgin oil ) on todettu pieniä määriä allergeeniproteiineja. Tärkkelyksissä on vähän valmistusaineen allergiaa aiheuttavia proteiineja, esimerkiksi vehnätärkkelyksessä alle 0.3 prosenttia. Tärkkelyssiirappien ja muunneltujen tärkkelysten proteiinipitoisuus on vielä pienempi, eikä proteiinien allergeenipitoisuutta ole osoitettu. Ruoka-aineen allergeenipitoisuuteen vaikuttavat muun muassa kasvu-, kypsymis- ja säilytysolosuhteet. Osa allergeeneista muuntuu herkästi käsiteltäessä. Esimerkiksi omena ja porkkana saattavat kypsennettynä sopia allergiselle, mutta eivät raakana. Osa ruoka-aineista taas kestää hyvin käsittelyä, esimerkiksi maito, muna ja kala. Toisaalta voimakas kuumennus voi vähentää maidon ja munan allergeenisuutta niin, että osa maito- ja muna-allergisista sietää voimakkaasti kuumennettuja tuotteita. Ruoka-aineen allergeenipitoisuuteen vaikuttavat muun muassa kasvu-, kypsymis- ja säilytysolosuhteet. Kontaminaatio elintarvikkeissa on joskus syynä ruokien aiheuttamiin allergiareaktioihin. Vieras allergeeni (kontaminaatio) saattaa olla peräisin elintarvikkeiden raaka-aineista tai tulla tuotteeseen valmistus- tai pakkausvaiheessa, kun erityyppisiä elintarvikkeita tuotetaan ja pakataan samoilla laitteilla. Kesäporkkana ja uusi peruna aiheuttavat herkemmin allergiaa kuin vanhat juurekset talvella. Omenan lajike ja kypsyysaste vaikuttavat siten, että Granny Smith -lajikkeessa on voimakkaampia allergeeneja kun taas Golden Delicious-, Gloster- ja Jonagold-lajikkeissa heikompia. Vain joka kymmenes koivuallergikko reagoi kotimaiseen omenaan, kun ulkomaisiin omenoihin reagoi joka kolmas. 14 15
Olemme herkkä kansa Lähes joka toinen suomalainen kärsii allergiaoireista elämänsä jossakin vaiheessa. Astma koskettaa joka kymmenettä. Allergia- ja Astmaliitto on kansanterveysjärjestö, jonka tarkoituksena on allergiaa ja astmaa sairastavien elämänlaadun parantaminen. Allergia- ja Astmaliitosta voi tilata allergiaoppaita. Oppaat löytyvät myös osoitteesta www.allergia.fi. Liiton julkaisema Allergia & Astma -lehti on hyvä tietolähde. Allergianeuvonta, p. 0600 14419 Allergianeuvoja vastaa kysymyksiisi ma, ti ja ke klo 9 13 sekä to klo 13 17. Puhelun hinta on 0,87 euroa/min + pvm. Liity jäseneksi se kannattaa aina. Liittyminen sujuu helposti oheisella kortilla. Täytä tietosi selkeästi tekstaten, irrota kortti ja lähetä se meille. Postimaksu on maksettu puolestasi. Liiton jäsenmaksu on 27 euroa vuodessa. Jäsenenä pääset osalliseksi kaikista Allergia- ja astmaliiton ja sen jäsen yhdistysten eduista ja palveluista. Allergia & Astma -lehden vuosikerta Henkilökohtainen neuvonta Vertaistoiminta Kuntoutus Koulutus Tapahtumat ja kampanjat Liikunta- ja virkistystoiminta ym. Tue toimintaamme ja liity jäseneksi! Kyllä. Liityn jäseneksi Allergia- ja astmaliiton jäsenyhdistykseen. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Allergia- ja Astmaliitto Tunnus 5005875 00003 VASTAUSLÄHETYS Alle 18-vuotiaan allekirjoitus Tiedot tallennetaan Allergia- ja astmaliiton jäsenrekisteriin. Jäsenellä on oikeus tarkistaa ja korjata tietonsa, p. (09) 473 351.