20/1972 METSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971 Vuoden Z9?Z tizaston mukaan metsäteollisuuden ja metsähallituksen metsien uudistusazat raivataan Lähes BO-prosenttisesti mekaanisin työmenete Zmin. Metsämaan muokkauksessa käytetyistä välineistä yleisimpiä ovat siipiaurat. Myös ZaikkureiZZa ja ZautasauroiZZa on etenkin EteläTSuomessa mainittava osuus. Muokkaus on pohjoisessa yleisempää kuin etelässä. MetsänviZjeZystä tehtiin näissä metsissä istuttamazza?3 %. KyZwistä 2/3 ja istutuksista 3/4 tehtiin muokattuun maahan. Koneita näissä töissä ei vuonna Z9?Z vielä käytetty. Taimiston perkauksista ja harvennuksista U'.2Ltaosa (90 %) suoritettiin vuonna Z9?Z mekaanisesti, pääasiassa vesurizza. Raivaussahan osuus oli vajaa Z/4 pintaazasta ja se keskittyi Etelä-Suomeen. Lannoituksista 2/3 tehtiin käsin. Lentokone on kuitenkin yleinen työväline, etenkin maan etezäpuoziskossa. Yleisin ojitusmenetezmä on auraus. Etelä-Suomessa kuitenkin kaivurityön osuus on samaa Luokkaa kuin aurauksen. Metsäteho keräsi vuonna 1972 tilastoa metsäteollisuuden ja metsähallituksen metsissä vuonna 1971 käytetyistä metsänhoitotyömenetelmistä. Näitä tietoja tarvitaan muun muassa metsänhoitotöitä rationalisoitaessa. Aineis- to kerättiin metsäteollisuuden osalta Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskus liiton keräämän, hakkuu - j a met sänhoitotöitä koskevan tilaston yhteydessä. Metsähallituksen maita koskevat luvut saatiin metsähallituksen metsänhoito osastolta. Yhdistelmät on laskettu erikseen Eteläja Pohjois-Suomen osalta. Pohjois-Suomeen kuuluvat Kainuun, Koillis-Suomen, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan piirimetsälautakuntien alueet. UUDISTUSALAN VALMISTAMINEN Hakkuu- ja muun uudistusalan raivaus Pinta-a.l.at j a 1000 ha Etelä-Suomi Pobj oi s-suami Koko maa yksik.kökustannukset Mekaaniset Kemi a.11. menetel- mät Yht. 1000 ba 1000 ba 12.l 51,65 1.9 2.4 64,18 4.3 20. 2 mk/ha 10.2 71,14 5.7 15.9 8.1 Hakkuu- ja muun uudistusalan raivaus käsittää myös ennakoivat toimenpiteet kuten esimerkiksi taskutuksen. Työkustannuksiin ei sisälly tässä, kuten ei jäljempänäkään, materiaalikustannuksia. Kysymyksessä oleva raivaustyö on tapahtunut pääasiallisesti mekaanisilla työ- l
menetelmillä. Kemiallisten työmenetelmien osuus on ollut Etelä-Suomessa 16 %, Pohjois-Suomessa 30 %. ja koko maassa 21 %. Kulotus Kulotus on ollut hyvin vähäistä. Etelä Suomessa kulotettiin 258 ha ja Pohjois Suomessa 58 ha. Hehtaarikohtaiset työkustannukset ovat olleet keskimäärin 138 mk. Metsämaan muokkaus Pinta-alat ja yksikltökust annukset Metsämaan muokkaus käsittää laikkureiltai la, auroilla, jyrsimillä laitteilla suoritetut työt. muilla Kivennäismaat Suot Yhteensä ja keskimäärin loooha mk/ha 1000 ha mk/ha 1000 ha mk/ha Etelä-Suomi 9.0 132 0.3 137 9, 3 133 Pohjois- Suom 19.0 108 0. 7 117 19. 7 109 Koko maa 28.0 116 1.0 122 29.0 116 Täydennys kylvö Täydennyskylvöä tehtiin Etelä-Suomessa 141 ha ja Pohjois-Suomessa 202 ha eli yhteensä 343 ha. Pinta-ala käsittää täydennetyt uudistusalueiden vajaasti taimettuneet osat. ISTUTUS Uudisistutus Uudisistutusta tehtiin Etelä-Suomessa 10 900 ha ja Pohjois-Suomessa 20 120 ha eli yhteensä 31 020 ha. Istutusmenetelmien osuudet Istutus muokattuun maaban käsityövälineillä Istutus muokka.amattomaan maahan käsit;yövälinei llä 53 91 77 47 9 23 () Muokkausvilineiden osuudet Työväline Etelä- Pohjois- Koko Suomi Suani maa % ki vennäismaide:> pinta-alasta Siipi aurat 53 76 66 Laiklturi t ja l autasaurat 42 11 21 Jyrsimet t. muut laitteet 5 13 11 KYLVÖ Uudiskylvö Uudiskylvöä tehtiin Etelä-Suomessa 7 640 ha ja Pohjois-Suomessa 4 060 ha eli yhteensä 11 700 ha. Kylvömenetelmien osuudet Kylvö käsiteltyyn maahan 65 68 66 Kylvö käsittelemättömään maahan 25 22 24 Hajakylvö 10 10 10 Täydennysistutus Täydennysistutusta tehtiin Etelä-Suomessa 6 830 ha ja Pohjois-Suomessa 5 190 ha eli yhteensä 12 020 ha. Pinta-ala käsittää täydennetyt uudistusalueiden vajaasti taimettuneet osat. TAIMISTON HOITO Ruohous Taimiston perkaus ja harvennus Pinta-alat ja yksikltökustannukset Mekaaniset Ruobouksella tarkoitetaan taimiston varhaishoitona suoritettua ruohon- ja heinäntorjuntaa. Etelä-Suomessa ruohottiin 4 228 ha ja Pohjois-Suomessa 181 ha eli yhteensä 4 409 ha. Kemiall. Yht. 1000 ha mk/ ha 1000 ha 1000 ha Etelä-Suomi 63.6 112 9. 7 73, 3 Pohjois-Suani 33. 7 67 1.9 35, 6 Koko maa 97, 3 103 11.6 106.9 2
Taimiston perkaus ja harvennus sisältää myös verhopuuston poiston ja riukumetsän harvennuksen. Ojitettu pinta-ala oli Etelä-Suomessa 22 240 ha j a Pohjois-Suomessa 38 800 ha eli yhteensä 61 040 ha. Perkaus- ja harvennusmenetelmien osuudet Työmenetel.mä Etelä- Pohjois- Koko Vesurilla 55 94 68 Raivaus- ja moottorisahalla 32 1 22 Kemiallisesti käsityövälineillä 9 4 7 Kemiallisesti lentokoneella ja traktorilla 4 1 3 Työmenetel.mä Kaivumenetel.mien osuudet Etelä- Pohjois- Koko % kaivumä.ärästä Lapio- ja r äjäytyskaivu 0 0 0 Auraus 49 79 68 Ka ivurityö 44 17 27 Jyrsiminen 7 4 5 Metsäojien perkaus HAJALANNOITUS Etelä-Suomessa hajalannoitusta suoritettiin kivennäismailla 23 090 ha ja soilla 26 250 ha. Pohjois-Suomessa vastaavat niiäriit alivat 15 240 ha ja 33 800 ha. Koko maassa kivennäismaita hajalannoitettiin 38 330 ha ja soita 60 050 ha eli yhteensä 98 380 ha. Yksikkökustannukset ja perkausmäär ät lapio- ja Perkaus Yhteensä ja räjäytys- koneellityö sesti keskimäärin mk/km 100 km mk/km Etelä- Suomi 318 417 14.9 343 Pohjois-Suomi 110 121 13.5 111 Koko maa 213 306 28. 4 233 Levitysmenetelm.ien osuudet Käsin 55 70 62 Lentokoneella 45 26 36 Traktor ilevittimellä 0 4 2 METSÄOJITUSTYÖT Uudisojitus Yksik.kökustannukset ja kai vumäärät Lapio- J_a rit- Au- Kaivu- Jyrsi- Yhteensä j a Jäytys- raus rityö minen keskimäärin kaivu mk/km 100 km mk/km Etelä-Suomi 1 243 302 553 190 69.5 409 Pohjois-Suomi 1 515 211 516 219 125.9 264 Perkausmenetelmieo osuudet Soomi SuOl!ti maa % perkausmä.ärästä Lapio- ja räjäytystyö 74 83 79 Kaivurityö 23 3 13 Auraus 0 10 5 Jyrsiminen 3 4 3 Metsäojien perkaustarpeen selvittämiseksi tiedusteltiin myös arvioita vuotuisista perkausmääristä vuosina 1972-1980. Vuotuiseksi perkaustarpeeksi tänä aikana saatiin Etelä-Suomessa 2 290 km ja Pohjois-Suomessa 2 270 km eli yhteensä 4 560 km. Eero E. Heino Martti Tynkkynen Koko maa 1 311 234 538 205 195.4 315 3
Metsäteho Review 20/1972 0 SILVICULTURAL ~RK METI-ODS IN FORESTS OF THE FOREST INDUSTRY ANO lhe NATIONAL BOARD OF FORESTRY IN 1971 Describes the relative shares and costs of different work methods silvicultural operations. for rationalizing METSÄTEHO SUOMEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDEN KESKUSLI ITON METS}l.TYONTUTKIMUSOSASTO Rauhankatu 15 00170 HELSINKI 17 Puhelin 9CHi61 281 HELSINKI 1973 PAINOVALMISTE