SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Soidinmäen osayleiskaava tuulivoimapuiston FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24711
mielipiteiden vastineet 1 Solin Lauri Sisällysluettelo 1 Matti Hast... 1 2 Konttimäen kyläyhdistys ry.... 10 3 Vapo Oy... 16 4 Tuulivoimaloiden läheisyydessä olevat asukkaat (Konttimäki-Nikaranperä), useita allekirjoittajia (17 kpl).... 17
1 (23) Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Matti Hast Mielipiteen pääkohta: 1.1 Tuulivoimapuiston käytettävät voimalat aiheuttavat maisema-, melu ja välkehaitan alueen lähialueilla asuville. Meluhaitta korostuu muualla kuin Myllymäentien läheisyydessä. Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden melu ja varjostusvaikutuksia on tutkittu kattavasti kaavaselostuksen kappaleissa 10.10 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset sekä 10.11 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset. Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille lomarakennuspaikoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Melumallinnuksen laskennalliset tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä. Melumallinnuksen laadintatavasta on määritetty Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Myös matalataajuinen sisämelu on selvitetty raportissa ja tulokset on esitetty lähimmille asuinrakennuksille. Kyseisten laskelmien tulokset osoittavat, että asumisterveysohjeen mukaiset rajat eivät ylity. Varjostusmallinnuksen mukaan puusto huomioiden, tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia lähialueen vakituiselle asutukselle tai lomaasutukselle. Yhdessä kohteessa varjostusvaikutus ylittää yleisesti käytetyn tavoitteen: 8h/vuosi. Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa luonnosvaiheessa riittävällä tasolla. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta.
2 (23) 1.2 Tuulivoimalat tuovat haittoja eläimistölle, virkistyskäyttäjille ja erämaan rauhaa etsiville matkailijoille. Näkemys kirjattu muistiin. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen jokamiehen oikeudella tapahtuvia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Toisaalta nämä alueet taas parantavat alueen saavutettavuutta ja esimerkiksi maanomistajien toimesta tapahtuvaa metsänhoitoa. Näin ollen vaikutukset voidaan lukea myös positiivisiksi. Suhteessa hankealueen pinta-alaan maa-alueet, joissa alueelle kohdistuu maanpinnan käytön muutosta on häviävän pieni. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja jokamiehen oikeudella tapahtuvaan virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Vaikutuksia eläimistöön on tutkittu kattavasti kaavaselostuksessa kappaleessa 10.8 Vaikutukset luontoon. 1.3 Erityisen haitallisia vaikutuksia on kolmella Syväojan rinteen tuntumaan kaavoitettavilla voimaloilla. Megatuuli Oy on jo kertaalleen luopunut niiden rakentamisesta suunnittelutarveratkaisun 2014 yhteydessä. Mielipiteessä esiintuotu suunnittelutarveratkaisu ja nyt käynnissä oleva yleiskaavaprosessi ovat kaksi eri menettelyä, eikä niitä tule sekoittaa toisiinsa. Yleiskaava ei ota kantaa suunnittelutarveratkaisuun. Yleiskaavalla ohjataan tuulivoimarakentamista sen perusteella mihin kohtaan voimalat on yleiskaavakartassa sijoitettu. Nyt luonnoksena olleessa kaavakartassa olevien voimaloiden ei voida katsoa sijoittuvan sillä tavalla, että niiden vaikutusten voitaisiin katsoa olevan kohtuuttomia alueen maanomistajia tai asukkaita kohtaan. 1.4 Rakentaminen merkitsee maisemallista haittaa perinteisille maa- ja metsätalousmaisemille. Pahimman tuhon aiheuttaisi rakennettavien voimaloiden korkeus (yli 200 m). Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä, jota myös Kulhavuori-Syvärotko ovat, voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa.
3 (23) Kaavan vaikutuksia arvioitaessa on käytetty hyväksi mm. näkymäalueanalyysiä, joka kaavan liiteaineistossa. Kyseisestä kartasta on nähtävissä se miten kauas ja montako voimalaa mihinkin pisteeseen näkyy. Kyseistä mallinnusta tehtäessä on huomioitu ympäristön ja maankäytön iso kuva. Pienialaiset puustot (kuten kapea rantapuusto tai pihapuusto) jäävät mallinnuksessa huomioimatta samoin kuin rakennettujen ympäristöjen muodostama estevaikutus. Suunnitellut voimalat eivät näy kaikilta asutuilta alueilta. Niiltä alueilta, joille voimalat tai osa voimaloista näkyy, ei voida sanoa, että kokonaismaisema muuttuisi siten, että vaikutukset olisivat kohtuuttomia. Yleiskaavan maisemavaikutuksia tullaan täydentämään ehdotusvaiheessa. Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa luonnosvaiheen edellyttämällä tasolla kappaleessa 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. 1.5 Kulhanvuori-Syväojanrotko erämaamaisema häviäisi lopullisesti. Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa luonnosvaiheessa riittävällä tasolla kappaleessa 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. 1.6 Alue on Saarijärven läpi muuttavien (läntinen reitti) lintujen eräs tärkeimmistä reiteistä. Haitallisimmat vaikutukset voimaloilla olisi kurjille, joutsenille ja hanhille. Voimalat on sijoitettu juuri em. lintujen muuttoreitille Muittari-Mahlu- Multia-Keuruu jne. Soidinmäen tuulivoimapuiston alueelta toteutettiin kattavat lintujen muuttoselvitykset sekä keväällä että syksyllä 2013. Keväthavainnointia oli kahdessa pisteessä yhteensä 132 tuntia. Seurannan aikana havaittiin yhteensä 448 laulujoutsenta, 284 metsähanhea ja 530 kurkea. Laulujoutsenista 25 prosenttia, metsähanhista 51 % ja kurjista 10 % lensi roottorien lapakorkeudella. Kokonaisuutena ns. riskilentojen määrä oli varsin pieni. Syysseurannassa havainnointia tehtiin vastaavasti 144 tuntia, jolloin laulujoutsenia merkittiin 74 yksilöä, metsähanhia 1 294 yks., valkoposkihanhia 3 377 yks. ja kurkia 4 951 yksilöä. Laulujoutsenten muutto ajoittuu yleensä varsin
4 (23) myöhään loppusyksylle ja alkutalvelle, jolloin seurantaa ei ollut. Lukemat ovat sen vuoksi pieniä, mutta Keski-Suomessa ei ole selkeitä laulujoutsenten muuttoreittejä, vaan ne liikehtivät enemmän viuhkamaisesti hajallaan. Metsähanhien yksilömäärä oli suuri, mutta se johtui osittain poikkeuksellisen voimakkaasta muuttopäivästä, jollaisia koetaan Keski-Suomessa erittäin harvoin. Valkoposkihanhien muuttomäärä on niin ikään erittäin harvinainen Saarijärven seudulla. Kurkien syysmäärät ovat sen sijaan säännöllisesti hyvin suuria, mutta muuttoreitit vaihtelevat täysin tuuliolosuhteiden mukaan, mikä on todettu Karstulan ja Saarijärven alueella lukuisina syksyinä. Esimerkiksi itäiset tuulet painavat muuttoparvia länteen ja päinvastoin. Muuttoparvia voidaan näin ollen havaita käytännössä lähes koko Saarijärven kunnan leveydeltä, eikä Soidinmäen alueen voida arvioida olevan erityinen kurkien muuttosuppilo.
5 (23) 1.7 Pesivien lintujen lajisto ja määrät on arvioitu alakanttiin erityisesti metsäkanalinnut, kurjet ja harvinaisuudet. Soidinmäen tuulivoimapuiston hankealueella tehtiin hyvin kattavat maastoinventoinnit pesimälinnuston osalta pesimäkaudella 2013. Maastotöihin käytettiin aikaa yhteensä 20 päivää ja kaksi yötä. Lisäksi kevätmuutonseurannan ohessa kertyi aineistoa. Lintujen parimäärät on arvioitu näiden maastotöiden aikana kerättyjen reviirihavaintojen perusteella. Tulkintaohjeet ja maastotyömenetelmät on esitetty raporteissa. Pesimälajisto ja parimäärät on näin ollen esitetty niin tarkasti kuin se on mahdollista. Vuonna 2013 luontoselvitysalueella ei pesinyt yhtään kurkiparia. Alueella on saattanut toisinaan pesiä kurkia, mutta perusteellisten luontoselvitysten perusteella alueella ei esiintynyt kurkia kesällä 2013. Kaikkien pesimälintujen parimäärät on tulkittu valtakunnallisten maastotyömenetelmäohjeiden mukaisesti. Näitä ohjeita tulee käyttää asianmukaisissa selvityksissä, sillä satunnainen havainnointi tuottaa epäluotettavaa tietoja, jonka perusteella tehdään usein virheellisiä päätelmiä 1.8 Linnustosta on unohdettu Syväojan rinteen etelälaidassa aiemmin pesinen maakotkan reviiri. Maakotka on esiintynyt jälleen Kulhan alueen lisäksi Mahlulla kesän 2014 aikana. Osana tuulivoimayleiskaavan laatimista alueelle on tehty maakotkaseuranta keväällä 2014 toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kyseinen raportti ei ole julkista aineistoa vaan ainoastaan viranomaiskäyttöön. Kyseisen selvityksen johtopäätökseksi on kirjattu, että Soidinmäen tuulivoimapuistoa ei voida pitää uhkatekijänä pesiville kotkille eikä sen myötä voida olettaa syntyvän populaatiotason riskejä. Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat sektoriviranomaistahot eivät ole kiinnittäneet lausunnoissaan huomiota maakotkiin tai työn aikana laadittuun selvitykseen, joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason olevan riittäviä.
6 (23) 1.10 Pienistä linnuista on unohtunut esimerkiksi harmaapäätikan lisääntyminen ko. alueella. Pesimälinnustoselvityksen aikana luontoselvitysalueella ei tehty yhtään havaintoa harmaapäätikasta, eikä muitakaan lajeja ole unohtunut. Pesimälinnustoraportissa esitetään 62 lajin pesivän alueella. Mukaan on otettu ainoastaan reviirihavaintojen perusteella pesiviksi tulkitut lajit, eikä esimerkiksi harmaapäätikka lukeudu tällaisiin lajeihin. Harmaapäätikka on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti Keski-Suomen alueella. Laji ei ole altis tuulivoiman vaikutuksille. 1.11 Alueella ja sen läheisyydessä asustelee myös arvokkaat sinisuohaukka, kanahaukka, tuulihaukka, pyrstötiainen, töyhtötiainen ja kesän 2014 uutuutena käenpiika. Maastoinventointien aikana ei luontoselvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä tehty yhtään pesimäaikaista havaintoa sinisuohaukasta tai kanahaukasta. Nämä lajit saattavat silti esiintyä lähiseudulla, mutta havaintoaineiston perusteella tuulivoimapuisto ei ole säännöllisen elinpiirin alueella. Töyhtötiainen on esitetty pesimälinnustoraportissa pesivän harvalukuisena alueella. 1.12 Alueella pesivät ja liikkuvat karhu, ilves, valkohäntäpeura ja majava tarvitsevat myös erämaata, jotta ne eivät häviä tai tarvitse hakeutua lähelle asutusta. Alueella ei tehty varsinaisia nisäkässelvityksiä, mutta muistutuksessa mainittuja lajeja ei havaittu maastotöiden aikana. Esimerkiksi karhun ja ilveksen elinpiirit ovat yleensä suuria, minkä vuoksi yksittäisen tuulivoimapuiston ei voida arvioida aiheuttavan suurta merkitystä populaatiotasolla. 1.13 Alueella toimivien matkailuyritysten ja kesäasuntojen luonto muuttuisi tuulivoimapuistoksi ja niiden virkistys- ja taloudellinen arvo romahtaisi. Näkemys kirjattu muistiin. Tulkintamme mukaan yleiskaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa kiinteistölle. Koska palautteessa esiteltyä väitettä ei ole perusteltu tarkemmin, on mahdotonta analysoida väitettä tarkemmin. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja mai-
7 (23) semaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. Henningsson ym. (2012) tarkastelevat tutkimuksessaan myös amerikkalaista tutkimusta vuodelta 2009, jossa tutkijat keskusteluissa kiinteistönvälittäjien kanssa olivat tulleet tulokseen, että tuulivoiman läheinen sijainti laskee kiinteistön arvoa 24-43 %. Etäisyydet tuulivoimaloista, joilla kiinteistöjen arvon vaihteluita tutkittiin, olivat 180 metriä, 300 metriä ja 800 metriä. Tutkimuksen mukaan kiinteistön arvon laskuun vaikuttavat tekijät olivat koettu melu, varjostusvaikutukset ja voimaloiden kielteinen vaikutus maisemaan ja näkymään. Henningsson ym. (2012) kritisoivat tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, joissa verrattiin 12 kiinteistökauppaa tuulivoimaloiden läheisyydessä 98 kiinteistökauppaan vertailukelpoisiksi pidetyillä alueilla joilla tuulivoimaloita ei ollut näkyvissä. Tutkijat korostavat, että tämän tutkimuksen tuloksissa on syytä huomioida, että Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa voimassa olevat ohje- ja rajaarvot ovat eriävät esim. melun ja varjostuksen osalta.
8 (23) 1.14 Voimaloiden havainnekuvissa on harhautettu maanomistajia, lupaviranomaisia ja alueen asukkaita. Suunnitellut voimalat (200 m) näkyvät kaikilta asutuilta alueilta. Perinnemaisemat muuttuisivat teollisuusmaisemiksi. Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Havainnekuvat pyritään laatimaan alueilta, joista nähdään, että maisemavaikutusten arvioinnin tueksi tarvitaan kuvamateriaalia. Useimmiten havainnekuvia laaditaan laajahkoilta avoalueilta, joilla liikkuu paljon ihmisiä sekä asutuksen ja arvoalueiden läheisyydestä, mikäli näkymäalueanalyysin mukaan voimaloita kyseisille alueille näkyisi. Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa luonnosvaiheessa riittävällä tasolla kappaleessa 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa on käytetty hyväksi mm. näkymäalueanalyysiä, joka kaavan liiteaineistossa. Kyseisestä kartasta on nähtävissä se miten kauas ja montako voimalaa mihinkin pisteeseen näkyy. Kyseistä mallinnusta tehtäessä on huomioitu ympäristön ja maankäytön iso kuva. Pienialaiset puustot (kuten kapea rantapuusto tai pihapuusto) jäävät mallinnuksessa huomioimatta samoin kuin rakennettujen ympäristöjen muodostama estevaikutus. Suunnitellut voimalat eivät näy kaikilta asutuilta alueilta. Niiltä alueilta, joille voimalat tai osa voimaloista näkyy, ei voida sanoa, että kokonaismaisema muuttuisi siten, että vaikutukset olisivat kohtuuttomia. Yleiskaavan maisemavaikutuksia tullaan täydentämään ehdotusvaiheessa. Alle on kirjattu hanketoimijan oma raportti havainnekuvien laatimisesta. Havainnekuvat on laatinut Etha Oy: Kuvasovitteiden katselupisteet valittiin siten, että ne olisivat mahdollisimman edustavia. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisia katselupisteitä, joista mahdollisimman monet ihmiset saattaisivat voimalat nähdä; asutustihentymät, valtatiestö, peltoaukeiden ja vesistöjen takaiset alueet joilla puusto ei peitä näkyvyyttä. Kuvat on otettu Canon EOS 1100D kameralla ja EFS 18-55 mm objektiivilla. Kameran polttoväli on 1,6 * objektiivin polttoväli. Kuvaustilanteessa objektiivin polttoväliksi on valittu 30 mm. Tästä voidaan laskea, että kuvan polttoväliksi muodostuu 1,6*30 = 48 mm. Ihmissilmää vastaavan kuvan polttoväli on 50 mm. Käytetty polttoväli vastaa siis hyvin sitä miten ihmissilmä maiseman hahmottaa. Jotta kuvasovitteet antaisivat mahdollisimman realistisen vaikutelman, tulisi niitä katsoa etäisyydeltä, joka on kaksinkertainen kuvasovitteen korkeuteen
9 (23) verrattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kuvasovite on tulostettu A4-kokoiselle paperille, tulisi kuvaa katsoa hyvin läheltä. Vaihtoehtoisesti sovitetta voi suurentaa (zoomata) tarkastelun helpottamiseksi. Kuvasovite toimii paremmin kun se on tulostettu selvästi suurempana, jolloin katseluetäisyyskin on normaali. Lisäksi tulostetta voi hieman taittaa kaarelle, jolloin kuvaan tulee hieman enemmän syvyysvaikutelmaa. Yleensä kuvissa on esitetty noin 150 asteen näkymä, joka vastaa ihmisen näkökenttää.
10 (23) 2 Konttimäen kyläyhdistys ry. Mielipiteen pääkohta: 2.1 Kulhanvuorta ei ole huomioitu tarpeeksi arvokkaana maakunnallisena luonnonsuojelualueena tuulipuistoa suunniteltaessa. Ympäristövaikutuksia, esim. majavien ja maakotkien pesintäalueena ei ole huomioitu. Majavien pesintäalueet ovat jääneet suunnitelmassa kokonaan tutkimatta. Osana tuulivoimayleiskaavan laatimista alueelle on tehty maakotkaseuranta keväällä 2014 toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kyseinen raportti ei ole julkista aineistoa vaan ainoastaan viranomaiskäyttöön. Kyseisen selvityksen johtopäätökseksi on kirjattu, että Soidinmäen tuulivoimapuistoa ei voida pitää uhkatekijänä pesiville kotkille eikä sen myötä voida olettaa syntyvän populaatiotason riskejä. Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat sektoriviranomaistahot eivät ole kiinnittäneet lausunnoissaan huomiota maakotkiin tai työn aikana laadittuun selvitykseen, joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason olevan riittäviä. Tuulivoiman rakentaminen ei vaikuta majavan elinympäristöihin eikä lajin mahdollisuuksiin esiintyä edelleen alueella. 2.3 Kulhan luonnonsuojelualue on hyvin suosittu retkeilykohde Metsähallituksen mailla. Alue on maisemallisesti ja historiallisesti erittäin arvokas. Kolme tuulimyllyä tulee liian lähelle luonnonsuojelualuetta, joten ne on ehdottomasti jätettävä pois suunnitelmasta. (Suojavyöhyke 2-3 km ei toteudu). Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Kyseisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että: Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Näin ollen luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole tarpeen arvioida esitettyä suunnitteluratkaisua uudelleen. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen jokamiehen oikeudella tapahtuvia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Kyseinen alue ei ole todettu missään virallisessa maankäyttösuunnitelmassa virkistysalueeksi, joten sitä käsitellään suunnittelun yhteydessä maa- ja metsätalousalueen mukaisesti.
11 (23) Palautteessa esiintuotua 2-3 kilometrin suojavyöhyke tarvetta Kulhan luonnonsuojelualueeseen ei ole perusteltu millään tavalla. Emme osaa tulkita mihin tarpeeseen se perustuu. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 on määritelty ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Kyseisen ohjeen mukaan luonnonsuojelualueille on ohjeistettu melutasoksi päiväaikaan 40 db ja yöaikaan 35 db. Tästä tosin poikkeuksena alueet joilla yöarvoa ei sovelleta, jos aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Näistä kumpikaan arvo ei ylity melumallinnuksen mukaan. Kaavoittajalla ei ole tiedossa sellaisia säädöksiä, jotka edellyttäisivät 2-3 kilometrin suojavyöhykettä. 2.6 Tuulivoimaloista tulee olemaan esteettistä haittaa, myös välkevaikutus huolestuttaa. Välkevaikutuksen lisäksi haittana on myös lentoliikennettä varten oleva pyörivä, voimakas valo. Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa luonnosvaiheessa riittävällä tasolla kappaleessa 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa on käytetty hyväksi mm. näkymäalueanalyysiä, joka kaavan liiteaineistossa. Kyseisestä kartasta on nähtävissä se miten kauas ja montako voimalaa mihinkin pisteeseen näkyy. Kyseistä mallinnusta tehtäessä on huomioitu ympäristön ja maankäytön iso kuva. Pienialaiset puustot (kuten kapea rantapuusto tai pihapuusto) jäävät mallinnuksessa huomioimatta samoin kuin rakennettujen ympäristöjen muodostama estevaikutus. Suunnitellut voimalat eivät näy kaikilta asutuilta alueilta. Niiltä alueilta, joille voimalat tai osa voimaloista näkyy, ei voida sanoa, että kokonaismaisema muuttuisi siten, että vaikutukset olisivat kohtuuttomia. Yleiskaavan maisemavaikutuksia tullaan täydentämään ehdotusvaiheessa. Välkehtimisvaikutus lentoestevalojen perusteella on kuvattu näkymäalueanalyysissä, joka kuvaa voimaloiden näkyvyyttä napakorkeudessa. Näissä tilanteissa myös voimalan yläpuolella oleva lentoestevalo on näkyvissä. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista määrää Trafi. Näin ollen yleiskaavalla ei voida ohja ko asiakokonaisuutta. Näkymäalueanalyysin mukaan olemassa oleville rakennuspaikoille noin kymmenen kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta ei sijoitu vähäistä enempää sellaisia rakennuspaikkoja, joille näkyisi kovinkaan montaa voimalaa. Trafi on myöntänyt hanketoimijalle lentoesteluvat osalle voimaloista. Luvan ehdoissa on määritetty eri vaihtoehdot mahdollisille lentoestevalotyypeille välkkyvästä valkoisesta valosta, kiinteään punaiseen valoon.
12 (23) 2.7 Kangasharjun laelta näkyvää maisemaa pilaavat tuulimyllyt, mitä ei ole lainkaan huomioitu selvityksissä. Näkemäanalyysin mukaan voimalat eivät näy Kangasharjun alueelle. Kangasharjulta etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on noin 4-5 km mittauspaikasta riippuen. Kangasharjun sijainti on osoitettu alla olevassa otteessa näkemäanalyysistä, sinisellä nuolella. 2.8 Meluhaitta on pahin haitta, joka tulee vaikuttamaan sekä ihmisiin että eläimiin. Tiedustellaan onko huomioitu eläinten kuulon olevan moninkertaisesti tarkempia kuin ihmisen: miten ulkona pidettävä lemmikkikoira tai aitauksessa oleva karja voi suojautua bassomaiselta matalataajuusääneltä? Useat eläinlajit kuulevat huomattavasti korkeampia taajuuksia kuin ihminen. Ilmakehän absorptio kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Tämän johdosta nämä ultraäänet vaimenevat vielä ihmisen kuulemia korkeimpia ääniä nopeammin etäisyyden kasvaessa. Ultraäänien vaikutus rajoittuu siten hyvin pienelle alueelle voimala-alueen sisällä. 2.9 Tiedustellaan onko melumallinnukset tehty 3 megan mukaan vai pienempien voimaloiden mukaan, koska tuulimyllyt on sijoitettu niin lähelle asutusta. Melumallinnuksen parametrit ja mallinnettu voimalatyyppi on raportoitu kaavaselostuksen kohdassa 10.10. Melumallinnus on laadittu ympäristöhallinnon antamien ohjeiden mukaisesti YM 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Mallinnettu voimala on Nordex N131_3000, jonka nimellisteho on 3 MW.
13 (23) 2.10 Halutaan poistettavaksi erityisesti lähelle Kulhaa ja asutusta tulevia tuulimyllyjä suunnitelmista, koska niiden haittavaikutus on suurin Konttimäen kylän kannalta. Tuulimyllyt pitäisi sijoittaa vähintään 2-3 kilometrin päähän asutuksesta ja luonnonsuojelualueesta. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Luonnonsuojelualueen osalta katso palautteen kohta 2.3. Kaavoittajalla ei ole tiedossa sellaisia säädöksiä, jotka edellyttäisivät 2-3 kilometrin suojavyöhykettä. 2.11 Asuntojen arvo tulee laskemaan tuulivoimapuistojen läheisyydessä. Mahdollinen asunnon myynti hankaloituu, sillä kuka haluaa ostaa kodin tuulivoimala kylkiäisenä. Näkemys kirjattu muistiin. Tulkintamme mukaan yleiskaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa kiinteistölle. Koska palautteessa esiteltyä väitettä ei ole perusteltu tarkemmin, on mahdotonta analysoida väitettä tarkemmin. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa.
14 (23) Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. 2.13 Viimeisimpien kokemusten mukaan on Tuulipuistojen lähistöllä ilmennyt digitv - lähetyksissä ja tietoliikenneyhteyksien toimivuudessa ongelmia, joita ei ole vielä pystytty ratkaisemaan. Tietoliikenneyhteydet ovat jo muutenkin alaarvoisia kylällä. Palautteessa mainittu viimeaikaista kokemusta ei ole määritelty tarkemmin, joten kyseisen viitauksen analysointi on mahdotonta. Kaavahankkeen yhteydessä pyydetään lausuntoa myös Digita Oyj:ltä, joka hallinnoi lähetysmastoja ja antaa oman arvioinsa tuulivoimaloiden vaikutuksesta lähetyssignaaleihin. Tiedossamme on tapauksia, joissa tuulivoimaloilla on todettu olevan vaikutusta singnaalin heikkenemiseen, mutta nämä asiat on voitu korjata vahvistimien tai uudelleen suuntauksen kautta. On riski, että tv-signaali heikkenee katvealueilla niin paljon, että se näkyy tvkuvan laadussa. On kuitenkin järkevintä, että tv-kuvan korjaustoimet tehdään vasta sen jälkeen, kun voimalat on rakennettu ja on saatu kokemuksia siitä, missä kohteissa tv-kuvan laatu on heikentynyt. Vasta tämän jälkeen kannattaa toteuttaa korjaavat toimenpiteet, joilla tv-kuva saadaan laadukkaaksi. Vastuu riittävän laadukkaasta tv-signaalista on Digitalla, vaikka signaalin heikkeneminen olisi tuulivoimalan aiheuttama. Tuulivoimatoimija ja Digita sopivat keskenään, miten tv-signaalin vahvistamisen aiheuttamat kulut jaetaan Digitan ja tuulivoimatoimijan kesken 2.14 Kaikki edellä mainittu eriarvoistaa ja vaikeuttaa asumista maaseudulla. Näkemys kirjattu muistiin. Tulkintamme mukaan kaavahanke ei eriarvoista tai vaikeuta maaseudulla asumista.
15 (23) 2.15 Paikallisella taloudellisella vaikutuksella on merkitystä vain muutamalle maanomistajalle, koska kylää työllistävää vaikutusta ei suunnitelmissa ole. Tiedustellaan miten kylä tai kyläyhdistys hyötyisi tuulipuistosta pitkällä tähtäimellä, koska sitä ei selvityksistä näe. Näkemys kirjattu muistiin. Yleiskaava ei ota kantaa tuulivoimapuiston rakentamiseen. Tuulivoimapuiston rakentamisen yhteydessä tarvitaan paljon maanrakennusta mm. teiden vahvistamisen sekä jalustan ja nostoalueen rakentamista varten. Fyysisen työn lisäksi alueelle tarvitaan myös paljon materiaalia (maa- ja kiviaines). Maa- aineksen ja metsäkäsittelyn osalta työvoiman liikuttelu ja materiaalin kuljetus on kallista eikä ole tarkoituksenmukaista tuoda sitä kaukaa. Näin ollen työvoimaa tarvitaan lähialueilta. Kylä, kyläyhdistys ja Saarijärven kaupunki hyötyy kiinteistöverojen kautta hankkeesta ja ne maanomistajat, jotka saavat vuokratuloja hankkeesta saavat luonnollisesti tuloja, joista ainakin osa käytetään paikallisiin palveluihin.
16 (23) 3 Vapo Oy Mielipiteen pääkohta: 3.1 Osayleiskaavaluonnoksessa esitetyt tuulivoimala-alueet eivät sijoitu Vapo Oy:n Pajumäensuon (Suurisuo) turvetuotantoalueen välittömään läheisyyteen, jolloin tuulivoimaloiden käyttöaikaisilla vaikutuksilla ei nähdä olevan suoraa vaikutusta yhtiön liiketoiminnalle. Asia kirjattu muistiin. 3.2 Vapo Oy kuitenkin muistuttaa, että tuulivoimaloiden rakentamisaikainen liikennöinti ei saa muodostaa estettä Pajumäensuolta toteutettaville turvetoimituksille tai turvetuotannolle. Tuulivoimaloiden, teiden ja kaapeloinnin rakennustoimenpiteiden kannalta tulee myös huomioida Pajumäensuon turvetuotannon ympäristöluvan (LSSAVI:n paatos nro 159/2011/1) mukaiset vesienjohtoreitit. Asia kirjattu muistiin. 3.3 Tuulivoimaloiden rakennusaikaisen liikennöinnin ja maanrakennustoimenpiteiden osalta on tuulivoimatoimijan oltava hyvissä ajoin yhteydessä Vapo Oy:n Pajumäensuon tuotantovastaavaan. Yhteistyössä tehdyllä suunnittelulla voidaan välttää alueen eri toimijoiden ja maanomistajien välisiä ristiriitoja. Asia kirjattu muistiin.
17 (23) 4 Konttimäki-Nikaranperä, asukkaiden mielipide useita allekirjoittajia (17 kpl). Mielipiteen pääkohta: 4.1 Me vastustamme kotiemme viereen tulevan Soidinmäen tuulipuiston rakentamista. Näkemys kirjattu muistiin. 4.2 Meluhaitta-alueella sijaitsee monia maatiloja/omakotitaloja. Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden melu ja varjostusvaikutuksia on tutkittu kattavasti kaavaselostuksen kappaleissa 10.10 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset sekä 10.11 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset. Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille lomarakennuspaikoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Melumallinnuksen laskennalliset tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä. Melumallinnuksen laadintavasta on määritetty Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohjearvoja tutkien ei voida vetää sellaista johtopäätöstä, että alueilla, joilla meluarvot ylittävät säädetyt ohjearvot sijaitsisi monia maatiloja/ omakotitaloja. 4.3 Tuulipuistohanke uhkaa asumisviihtyisyyttä, hyvinvointia ja yleensäkin elämää kodissa, jota on ylläpidetty vuosikymmeniä. Millaisia mahdollisuuksia asumiseen on tulevaisuudessa, jos tuulipuisto tulee naapuriin. Näkemys kirjattu muistiin. Olemassa olevien säädösten ja ohjearvojen mukaan ei ole havaittavissa sellaisia tekijöitä, jotka estäisivät alueella asumista, häiritsisivät asuinviihtyisyyttä tai hyvinvointia ja elämistä. Suunnitellut voimalat eivät näy kaikilta asutuilta alueilta. Niiltä alueilta, joille voimalat tai osa voimaloista näkyy, ei voida sanoa, että kokonaismaisema muuttuisi siten, että vaikutukset olisivat kohtuuttomia. Yleiskaavan maisemavaikutuksia tullaan täydentämään ehdotusvaiheessa. Äänen ja kuulemisen osalta on olemassa selvät ohjearvot melutasosta, joka ei saa ylittyä. Kaavan laadinnan yhteydessä laaditun, ympäristöministeriön ohjeen
18 (23) mukaisen melumallinnuksen mukaan meluarvot tai asumisterveysohjeen mukaiset arvot eivät ylity rakennettujen kiinteistöjen alueella. 4.6 Suojavyöhyke 2-3 km ei toteudu. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Luonnonsuojelualueen osalta katso palautteen kohta 2.3. Kaavoittajalla ei ole tiedossa sellaisia säädöksiä, jotka edellyttäisivät 2-3 kilometrin suojavyöhykettä. 4.7 Kulhanvuoren aluetta ei ole huomioitu tarpeeksi arvokkaana maakunnallisena luonnonsuojelualueena tuulipuistoa suunniteltaessa. Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Kyseisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että: Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Näin ollen luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole tarpeen arvioida esitettyä suunnitteluratkaisua uudelleen. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen jokamiehen oikeudella tapahtuvia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Kyseinen alue ei ole todettu missään virallisessa maankäyttösuunnitelmassa virkistysalueeksi, joten sitä käsitellään suunnittelun yhteydessä maa- ja metsätalousalueen mukaisesti. Palautteessa esiintuotua 2-3 kilometrin suojavyöhyke tarvetta Kulhan luonnonsuojelualueeseen ei ole perusteltu millään tavalla. Tuulivoimaloiden sijoittamista tai puistoalueiden kaavoittamista ohjaavassa lainsäädännössä, määräyksissä tai ohjeissa ei ole ko. 2 km etäisyysvaadetta. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 on määritelty ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Kyseisen ohjeen mukaan luonnonsuojelualueille on ohjeistettu melutasoksi päiväaikaan 40 db ja yöaikaan 35 db. Tästä tosin poikkeuksena alueet joilla yöarvoa ei sovelleta, jos aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Näistä kumpikaan arvo ei ylity melumallinnuksen mukaan.
19 (23) Kaavoittajalla ei ole tiedossa sellaisia säädöksiä, jotka edellyttäisivät 2-3 kilometrin suojavyöhykettä. 4.8 Halutaan säilyttää Kulhan alueen alkuperäisenä, kunnioittaa luonnon elämää, sen kauneutta ja sopusointua ihmisen kanssa. Kulhan alue on ihmisille myös tärkeä ulkoilukohde, jonka luonnonrauhaa arvostetaan ja joka on tunnettu ja tunnustettu koko maakunnassa. Näkemys kirjattu muistiin. Palautteen tähän kohtaan sopii vastineen kohta 4.7. 4.9 Suunnitelmissa olevat tuulimyllyt tulevat liian lähelle luonnonsuojelualuetta, joten ne on ehdottomasti jätettävä pois suunnitelmasta. Näkemys kirjattu muistiin. Palautteen tähän kohtaan sopii vastineen kohta 4.7. 4.10 Tuulivoimaloista tulee olemaan esteettistä haittaa, myös välkevaikutus huolestuttaa. Välkevaikutuksen lisäksi haittana on lentoliikennettä varten oleva pyörivä, voimakas valo. Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa luonnosvaiheessa riittävällä tasolla kappaleessa 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa on käytetty hyväksi mm. näkymäalueanalyysiä, joka kaavan liiteaineistossa. Kyseisestä kartasta on nähtävissä se miten kauas ja montako voimalaa mihinkin pisteeseen näkyy. Kyseistä mallinnusta tehtäessä on huomioitu ympäristön ja maankäytön iso kuva. Pienialaiset puustot (kuten kapea rantapuusto tai pihapuusto) jäävät mallinnuksessa huomioimatta samoin kuin rakennettujen ympäristöjen muodostama estevaikutus. Suunnitellut voimalat eivät näy kaikilta asutuilta alueilta. Niiltä alueilta, joille voimalat tai osa voimaloista näkyy, ei voida sanoa, että kokonaismaisema muuttuisi siten, että vaikutukset olisivat kohtuuttomia. Yleiskaavan maisemavaikutuksia tullaan täydentämään ehdotusvaiheessa. Välkehtimisvaikutus lentoestevalojen perusteella on kuvattu näkymäalueanalyysissä, joka kuvaa voimaloiden näkyvyyttä napakorkeudessa. Näissä tilanteissa myös voimalan yläpuolella oleva lentoestevalo on näkyvissä. Tuuli-
20 (23) voimaloiden lentoestevaloista määrää Trafi. Näin ollen yleiskaavalla ei voida ohja ko asiakokonaisuutta. Näkymäalueanalyysin mukaan olemassa oleville rakennuspaikoille noin kymmenen kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta ei sijoitu vähäistä enempää sellaisia rakennuspaikkoja, joille näkyisi kovinkaan montaa voimalaa. Kymmentä kilometriä kauempana olevat rakennuspaikat alkavat olla jo sen verran kaukana, että valojen vaikutuksen voidaan sanoa olevan vähäinen. Trafi on myöntänyt hanketoimijalle lentoesteluvat osalle voimaloista. Luvan ehdoissa on määritetty eri vaihtoehdot mahdollisille lentoestevalotyypeille välkkyvästä valkoisesta valosta, kiinteään punaiseen valoon. 4.11 Kangasharjun laelta näkyvää maisemaa pilaavat tuulimyllyt. Tätä ei ole lainkaan huomioitu selvityksissä. Näkemäanalyysin mukaan voimalat eivät näy Kangasharjun alueelle. Kangasharjulta etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on noin 4-5 km mittauspaikasta riippuen. Kangasharjun sijainti on osoitettu alla olevassa otteessa näkemäanalyysistä, sinisellä nuolella. 4.12 Pahin haitta tulee olemaan meluhaitta, joka tulee vaikuttamaan sekä ihmisiin että eläimiin. Tiedustellaan onko huomioitu eläinten kuulon olevan moninkertaisesti tarkemman kuin ihmisen. Tiedustellaan miten voidaan suojautua bassovoimaiselta matalataajuusääneltä. Useat eläinlajit kuulevat huomattavasti korkeampia taajuuksia kuin ihminen. Ilmakehän absorptio kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Tämän johdosta nämä ultraäänet vaimenevat vielä ihmisen kuulemia korkeimpia ääniä nopeammin etäisyyden kasvaessa. Ultraäänien vaikutus rajoittuu siten hyvin pienelle alueelle voimala-alueen sisällä.
21 (23) 4.14 Painotetaan erityisesti lähelle asutusta ja Kulhaa tulevien tuulimyllyjen poistamista suunnitelmista, koska niiden haittavaikutus on suuri. Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Kyseisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että: Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Näin ollen luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole tarpeen arvioida esitettyä suunnitteluratkaisua uudelleen. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen jokamiehen oikeudella tapahtuvia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Kyseinen alue ei ole todettu missään virallisessa maankäyttösuunnitelmassa virkistysalueeksi, joten sitä käsitellään suunnittelun yhteydessä maa- ja metsätalousalueen mukaisesti. Palautteessa esiintuotua 2-3 kilometrin suojavyöhyke tarvetta Kulhan luonnonsuojelualueeseen ei ole perusteltu millään tavalla. Emme osaa tulkita mihin tarpeeseen se perustuu. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 on määritelty ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Kyseisen ohjeen mukaan luonnonsuojelualueille on ohjeistettu melutasoksi päiväaikaan 40 db ja yöaikaan 35 db. Tästä tosin poikkeuksena alueet joilla yöarvoa ei sovelleta, jos aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Näistä kumpikaan arvo ei ylity melumallinnuksen mukaan. Samat perusteet yhdistettynä vastineen kohtaan 4.2 ja 4.6 perustelevat etäisyysvaatimukset myös asutukseen. Kaavoittajalla ei ole tiedossa sellaisia säädöksiä, jotka edellyttäisivät 2-3 kilometrin suojavyöhykettä.
22 (23) 4.15 Tuulimyllyt tulee sijoittaa vähintään 2-3 kilometrin päähän asutuksesta ja luonnonsuojelualueesta. Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Kyseisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että: Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Näin ollen luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole tarpeen arvioida esitettyä suunnitteluratkaisua uudelleen. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen jokamiehen oikeudella tapahtuvia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Kyseinen alue ei ole todettu missään virallisessa maankäyttösuunnitelmassa virkistysalueeksi, joten sitä käsitellään suunnittelun yhteydessä maa- ja metsätalousalueen mukaisesti. Palautteessa esiintuotua 2-3 kilometrin suojavyöhyke tarvetta Kulhan luonnonsuojelualueeseen ei ole perusteltu millään tavalla. Tuulivoimaloiden sijoittamista tai puistoalueiden kaavoittamista ohjaavassa lainsäädännössä, määräyksissä tai ohjeissa ei ole ko. 2 km etäisyysvaadetta. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 on määritelty ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Kyseisen ohjeen mukaan luonnonsuojelualueille on ohjeistettu melutasoksi päiväaikaan 40 db ja yöaikaan 35 db. Tästä tosin poikkeuksena alueet joilla yöarvoa ei sovelleta, jos aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Näistä kumpikaan arvo ei ylity melumallinnuksen mukaan. Samat perusteet yhdistettynä vastineen kohtaan 4.2 ja 4.6 perustelevat etäisyysvaatimukset myös asutukseen. Kaavoittajalla ei ole tiedossa sellaisia säädöksiä, jotka edellyttäisivät 2-3 kilometrin suojavyöhykettä. 4.17 Tiedustellaan miksi hanketta ei voi toteuttaa alueella jossa edellä mainitut haitat ovat minimaaliset, esim. Kallio-Nikara/Köpinmaan alue, jonka läheisyydessä on turvetuotantoalue eikä pysyvää asutusta. Soidinmäen soveltuminen tuulivoimapuistoalueeksi tuli esille muutama vuosi sitten Keski-Suomen liiton vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä ja 3. vaihemaakuntakaavassa ko. aluevaraus on mukana. Tuulivoimapuistoksi soveltuvien alueiden haarukoinnissa rajataan pois tekijöitä, jotka estävät täysin puiston sijoittamisen. Soidinmäen alue oli Keski-Suomen liiton vaihemaakuntakaavan tarkastelussa tuulivoima-alueeksi soveltuva. Alueen kehittäminen ko. tarkoitusta varten käynnistyi hanketoimijan toimesta ja Saarijärven kaupunki on päättänyt tukia alueen mahdollisuuksia tuulivoimapuistoksi yleiskaavoituksen kautta.
23 (23) Tuulivoimatoimija on laatinut oman toimintansa mahdollistavat vuokrasopimukset maanomistajien kanssa ja tämä luonnollisesti sitoo hankkeen tietylle alueelle ja tiettyjen maanomistajien maille. Tätä aluetta on tutkittu kaavan laadinnan yhteydessä ja toistaiseksi mitään sellaisia reunaehtoja tai tekijöitä ei ole noussut esiin, jota edellyttäisivät suunnitelmien ja sijoittelun uudelleenharkinnan tekemistä.