Eräjärven Säästöpankin, Hauhon Säästöpankin, Luopioisten Säästöpankin ja Längelmäen Säästöpankin konttorit

Tarjousesite Debentuurilaina 1/2006 Liikkeeseenlaskijat: Korko: Emissiokurssi: Eräjärven Säästöpankki Hauhon Säästöpankki Luopioisten Säästöpankki Längelmäen Säästöpankki Verollinen 3,10 % kiinteä vuotuinen korko. (Efektiivinen tuotto vaihtelee emissiokurssin mukaisesti. Tuotto on 3,10 % liikkeeseenlaskupäivänä, mikäli emissiokurssi on 100 %.) Vaihtuva Laina-aika: 5 vuotta (2.1.2006-2.1.2011) Lainan määrä 5 000 000 euroa Merkintäaika: 02.01.2006 31.3.2006 Merkintäpaikat: Eräjärven Säästöpankin, Hauhon Säästöpankin, Luopioisten Säästöpankin ja Längelmäen Säästöpankin konttorit Rahoitustarkastus on hyväksynyt tarjousesitteen, mutta ei vastaa sen tietojen oikeellisuudesta. Rahoitustarkastuksen hyväksymispäätöksen diaarinumero on 30 / 251 / 2005

SISÄLLYSLUETTELO 1. Tarjousesitteen tiivistelmä 4 1.1. Lainan liikkeeseenlaskijan toiminta ja olennaiset tiedot 4 1.1.1. Eräjärven Säästöpankki 4 1.1.2. Hauhon Säästöpankki 4 1.1.3. Luopioisten Säästöpankki 5 1.1.4. Längelmäen Säästöpankki 5 1.2. Liikkeeseen laskettava debentuurilaina, olennaiset tiedot 5 1.3. Riskitekijät 7 1.3.1. Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan liittyvät riskitekijät 7 1.3.2. Liikkeeseenlaskettavaan debentuuriin liittyvät riskitekijät 7 2. Riskitekijät 8 2.1. Liikkeeseenlaskijan toimintaan liittyvät riskitekijät 2.1.1. Eräjärven Säästöpankki 8 2.1.2. Hauhon Säästöpankki 10 2.1.3. Luopioisten Säästöpankki 11 2.1.4. Längelmäen Säästöpankki 13 2.2. Debentuurilainaan liittyvät riskitekijät 15 2.2.1. Liikkeeseenlaskijariski 15 2.2.2. Debentuurilainan markkinoihin liittyvät riskitekijät 15 3. Yleistä 16 3.1. Tarjousesitteen hyväksyminen 16 3.2. Tarjousesitteen julkaiseminen 16 3.3. Päätökset debentuurilainan liikkeeseenlaskusta 16 3.4. Tarjousesitteestä vastuulliset henkilöt 16 3.4.1. Eräjärven Säästöpankki 17 3.4.2. Hauhon Säästöpankki 17 3.4.3. Luopioisten Säästöpankki 17 3.4.4. Längelmäen Säästöpankki 18 3.5. Hallitusten vakuutukset tarjousesitteestä 18 3.6. Tilintarkastajat 18 3.6.1. Eräjärven Säästöpankki 18 3.6.2. Hauhon Säästöpankki 19 3.6.3. Luopioisten Säästöpankki 19 3.6.4. Längelmäen Säästöpankki 19 4. Debentuurilainan 1/2006 keskeiset tiedot 20 4.1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista 20 4.2. Ohjeet merkitsijöille 23 5. Tiedot liikkeeseenlaskijoista 26 5.1. Eräjärven Säästöpankki 26 5.1.1. Yleistä Eräjärven Säästöpankista 26 5.1.2. Hallinto 26 5.1.3. Toimiala 27 5.2. Hauhon Säästöpankki 28 5.2.1. Yleistä Hauhon Säästöpankista 28 5.2.2. Hallinto 28 5.2.3. Toimiala 29 5.3. Luopioisten Säästöpankki 30 5.3.1. Yleistä Luopioisten Säästöpankista 30 2

5.3.2. Hallinto 30 5.3.3. Toimiala 31 5.4. Längelmäen Säästöpankki 32 5.4.1. Yleistä Längelmäen Säästöpankista 32 5.4.2. Hallinto 32 5.4.3. Toimiala 33 6. Taloudelliset tiedot 34 6.1. Eräjärven Säästöpankki 34 6.2. Hauhon Säästöpankki 34 6.3. Luopioisten Säästöpankki 34 6.4. Längelmäen Säästöpankki 34 Tilinpäätökset Eräjärven Säästöpankki Tilinpäätös 2004 35-68 Tilinpäätös 2003 69-99 Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2005 100-103 Hauhon Säästöpankki Tilinpäätös 2004 104-140 Tilinpäätös 2003 141-176 Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2005 177-179 Luopioisten Säästöpankki Tilinpäätös 2004 180-205 Tilinpäätös 2003 206-230 Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2005 231-233 Längelmäen Säästöpankki Tilinpäätös 2004 234-261 Tilinpäätös 2003 262-288 Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2005 289-291 7. Liiketoiminnan kehitys ja tulevaisuuden näkymät 292 7.1. Eräjärven Säästöpankki 292 7.2. Hauhon Säästöpankki 292 7.3. Luopioisten Säästöpankki 292 7.4. Längelmäen Säästöpankki 292 8. Hallitusten ilmoitukset tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen jälkeisistä pankin asemaan olennaisesti vaikuttavista seikoista 8.1. Eräjärven Säästöpankki 293 8.2. Hauhon Säästöpankki 293 8.3. Luopioisten Säästöpankki 293 8.4. Längelmäen Säästöpankki 293 9. Oikeudenkäynnit 294 10. Nähtävillä olevat asiakirjat 294 11. Tilintarkastuskertomukset 294 11.1. Eräjärven Säästöpankki 295 11.2. Hauhon Säästöpankki 298 11.3. Luopioisten Säästöpankki 301 11.4. Längelmäen Säästöpankki 304 3

1. TARJOUSESITTEEN TIIVISTELMÄ Tämä tiivistelmä muodostaa tarjousesitteen johdannon. Sijoittajan tulee perustaa sijoituspäätöksensä tarjousesitteeseen kokonaisuutena. Jos tuomioistuimessa Suomen ulkopuolella pannaan vireille kanne tarjousesitteen tiedoista, kantaja voi Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansallisen lainsäädännön nojalla joutua ennen oikeudenkäynnin vireillepanoa vastaamaan tarjousesitteen käännöskustannuksista. Liikkeeseenlaskijalla ei ole aikomusta laskea lainaa liikkeeseen Suomen ulkopuolella. Tarjousesitteestä vastuuvelvolliset henkilöt vastaavat tiivistelmässä olevista virheistä vain, jos tiivistelmä on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmukainen suhteessa esitteen muihin osiin nähden. 1.1. Olennaiset tiedot liikkeeseenlaskijoiden toiminnasta 1.1.1. Eräjärven Säästöpankki Eräjärven Säästöpankki on perustettu vuonna 1910 ja merkitty kaupparekisteriin 13.8.1919 rekisterinumerolla 39.835. Pankin yritys- ja yhteisötunnus on 0197848-1. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankin kotipaikka on Orivesi ja osoite: Eräjärventie 1591, 35220 Eräjärvi. Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) ja säästöpankkilain (1502/2001) mukaista luottolaitostoimintaa, siten kuin pankin sääntöjen 2 :ssä säädetään. Rahoitustarkastus valvoo viranomaisena pankin toimintaa. Pankin taseen loppusumma 31.12.2004 oli 80,0 m ja tilivuoden 2004 voitto oli 341 t. Vakavaraisuus 31.12.2004 oli 16,45 %. Taseen loppusumma 30.6.2005 oli 85,3 m ja vakavaraisuus 16,66 % Pankin palveluksessa oli 31.12.2004 yhteensä 15 työntekijää. Pankki on Säästöpankkiliiton jäsenpankki Pankin keskusrahalaitoksena toimii Aktia Säästöpankki Oyj Eräjärven Säästöpankki on itsenäinen paikallista vähittäispankkitoimintaa harjoittava talletuspankki. Pankki tarjoaa rahoituspalveluita yksityishenkilöille, elinkeinonharjoittajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Pankin toimialueena on Pirkanmaa. Pankilla on konttorit Eräjärvellä, Orivedellä, Tampereella ja Ylöjärvellä. 1.1.2. Hauhon Säästöpankki Hauhon Säästöpankki on perustettu vuonna 1919 ja merkitty kaupparekisteriin 13.8.1919 rekisterinumerolla 39.674. Pankin yritys- ja yhteisötunnus on 0145884-9. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankin kotipaikka on Hauho ja osoite: Hauhontie 17, 14700 Hauho. Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) ja säästöpankkilain (1502/2001) mukaista luottolaitostoimintaa, siten kuin pankin sääntöjen 2 :ssä säädetään. Rahoitustarkastus valvoo viranomaisena pankin toimintaa. Pankin taseen loppusumma 31.12.2004 oli 61,6 m ja tilivuoden 2004 voitto oli 213 t. Vakavaraisuus 31.12.2004 oli 19,82 %. Taseen loppusumma 30.6.2005 oli 65,0 m ja vakavaraisuus 20,21 % Pankin palveluksessa oli 31.12.2004 yhteensä 15 työntekijää. Pankki on Säästöpankkiliiton jäsenpankki Pankin keskusrahalaitoksena toimii Aktia Säästöpankki Oyj Hauhon Säästöpankki on itsenäinen paikallista vähittäispankkitoimintaa harjoittava talletuspankki. Pankki tarjoaa rahoituspalveluita yksityishenkilöille, elinkeinonharjoittajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Pankin toimialueena on Häme ja Pirkanmaa. Pankilla on konttorit Hauholla, Lempäälässä ja Toijalassa. 4

1.1.3. Luopioisten Säästöpankki Luopioisten Säästöpankki on perustettu vuonna 1903 ja merkitty kaupparekisteriin 31.12.1919 rekisterinumerolla 41.155. Pankin yritys- ja yhteisötunnus on 0150967-7. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankin kotipaikka on Luopioinen ja osoite: Keskitie 16, 36760 Luopioinen Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) ja säästöpankkilain (1502/2001) mukaista luottolaitostoimintaa, siten kuin pankin sääntöjen 2 :ssä säädetään. Rahoitustarkastus valvoo viranomaisena pankin toimintaa. Pankin taseen loppusumma 31.12.2004 oli 144,7 m ja tilivuoden 2004 voitto oli 798 t. Vakavaraisuus 31.12.2004 oli 15,38 %. Taseen loppusumma 30.6.2005 oli 157,1 m ja vakavaraisuus 13,9 % Pankin palveluksessa oli 31.12.2004 yhteensä 35 työntekijää. Pankki on Säästöpankkiliiton jäsenpankki Pankin keskusrahalaitoksena toimii Aktia Säästöpankki Oyj Luopioisten Säästöpankki on itsenäinen paikallista vähittäispankkitoimintaa harjoittava talletuspankki. Pankki tarjoaa rahoituspalveluita yksityishenkilöille, elinkeinonharjoittajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Pankin toimialueena on Pirkanmaa. Pankilla on konttorit Luopioisissa, Aitoossa, Kangasalla, Pälkäneellä, Rautajärvellä, Tampereen Hervannassa, Valkeakoskella sekä Pirkkalassa. 1.1.4. Längelmäen Säästöpankki Längelmäen Säästöpankki on perustettu vuonna 1905 ja merkitty kaupparekisteriin 13.8.1919 rekisterinumerolla 39.837. Pankin yritys- ja yhteisötunnus on 0151029-9. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankin kotipaikka on Längelmäki ja osoite: Länkipohjantie 13, 35400 Längelmäki Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) ja säästöpankkilain (1502/2001) mukaista luottolaitostoimintaa, siten kuin pankin sääntöjen 2 :ssä säädetään. Rahoitustarkastus valvoo viranomaisena pankin toimintaa. Pankin taseen loppusumma 31.12.2004 oli 45,3 m ja tilivuoden 2004 voitto oli 454 t. Vakavaraisuus 31.12.2004 oli 14,48 %. Taseen loppusumma 30.6.2005 oli 47,3 m ja vakavaraisuus 14,6 % Pankin palveluksessa oli 31.12.2004 yhteensä 10 työntekijää. Pankki on Säästöpankkiliiton jäsenpankki Pankin keskusrahalaitoksena toimii Aktia Säästöpankki Oyj Längelmäen Säästöpankki on itsenäinen paikallista vähittäispankkitoimintaa harjoittava talletuspankki. Pankki tarjoaa rahoituspalveluita yksityishenkilöille, elinkeinonharjoittajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Pankin toimialueena ovat ne kunnat jossa pankilla on toimipaikka. Pankilla on konttorit Längelmäellä ja Jämsässä. 1.2. Liikkeeseen laskettava debentuuri, olennaiset tiedot Alla mainitut liikkeeseenlaskijat (jäljempänä liikkeeseenlaskija ) laskevat liikkeeseen debentuurilainan (jäljempänä laina ), jonka nimellismäärä on enintään viisimiljoonaa (5 000 000) euroa. Kukin liikkeellelaskija vastaa debentuurilainan nimellismäärästä seuraavasti: Eräjärven Säästöpankki enintään 1.300.000 euroa 26,0 % Hauhon Säästöpankki enintään 700.000 euroa 14,0 % Luopioisten Säästöpankki enintään 2.000.000 euroa 40,0 % Längelmäen Säästöpankki enintään 1.000.000 euroa 20,0 % Yhteensä enintään 5.000.000 euroa 100 % 5

Tieto lopullisesta merkintämäärästä on saatavilla merkintäpaikoista sekä internetistä liikkeeseenlaskijapankkien kotisivuilta kymmenen (10) pankkipäivää merkintäajan päättymisen jälkeen. Laina tarjotaan yleisön merkittäväksi. Merkintäpaikkoina ovat liikkeeseenlaskijapankkien konttorit. Merkintäaika on 2.1.2006 31.3.2006. Merkittäessä on maksettava merkinnän nimellismäärä kerrottuna kulloinkin voimassa olevalla emissiokurssilla sekä lainaehtojen mukainen liikkeeseenlaskupäivästä merkinnän maksupäivään kertynyt korko. Nimellisen merkintähinnan tulee olla jaollinen tuhannella (1000). Lainan emissiokurssi on vaihtuva. Liikkeeseenlaskija päättää erikseen menettelytavoista mahdollisessa alimerkintätilanteessa ja sillä on myös oikeus keskeyttää merkintä tai pidentää merkintäaikaa. Lainan määrästä liikkeeseenlaskija antaa haltijalle asetettuja debentuureja, joiden nimellisarvot ovat: Littera A 5.000 euroa Littera B 1.000 euroa Debentuurit numeroidaan litteroittain juoksevasti, päivätään 2.1.2006 (jäljempänä liikkeeseenlaskupäivä ) sekä painetaan suomen kielellä. Debentuurit painetaan varmuuspainatuksella arvopaperipaperille ja varustetaan näköispainoksena tehdyllä liikkeeseenlaskijan valtuuttaman edustajan allekirjoituksella. Kuhunkin debentuuriin kuuluu viisi (5) maksulipuketta. Debentuurit luovutetaan asianmukaisesti kuitattua merkintätodistusta vastaan myöhemmin ilmoitettavassa paikassa yhdeksän (9) kuukauden kuluessa merkintäajan päättymisestä merkitsijälle tai sille, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt. Laina-aika on viisi (5) vuotta. Lainan pääoma maksetaan takaisin nimellisarvostaan tasasuuruisina lyhennyserinä vuosittain 02.01. Lyhennyserän suuruus on 20 % debentuurien alkuperäisestä nimellisarvosta. Ensimmäisen kerran 2.1.2007 ja viimeisen kerran 2.1.2011. Lainan pääomalle maksetaan 3,10 prosentin vuotuista korkoa. Korko maksetaan jälkikäteen jäljellä olevalle nimellisarvolle, vuosittain 02.01. Ensimmäisen kerran 2.1.2007 ja viimeisen kerran 2.1.2011. Koronlaskuperusteena käytetään todellisten korkokauden päivien lukumäärää jaettuna vuodella, jossa on todellisten päivien mukainen määrä päiviä (Todelliset/Todelliset). Korko lasketaan kullekin korkojaksolle mukaan lukien korkojakson ensimmäinen päivä ja pois lukien korkojakson viimeinen päivä. Ensimmäinen korkojakso alkaa liikkeeseenlaskupäivänä ja päättyy ensimmäisenä koronmaksupäivänä. Kukin seuraava korkojakso alkaa edellisenä koronmaksupäivänä ja päättyy sitä seuraavana koronmaksupäivänä. Debentuureille ei kerry korkoa lainan eräpäivän ja maksulipukkeiden ensimmäisen lunastettavaksi esittämispäivän väliseltä ajalta. Lainan korko ja pääoma maksetaan debentuureihin liitettyjä maksulipukkeita vastaan liikkeellelaskijan kaikissa konttoreissa. Mikäli koron tai pääoman maksupäivä ei ole pankkipäivä, siirtyy maksu seuraavaan pankkipäivään. Maksamisen siirtyminen ei oikeuta debentuurin tai maksulipun haltijaa lisäsuoritukseen. Mikäli maksulippua ei ole debentuurin haltijasta johtuvasta syystä esitetty lunastettavaksi viiden (5) vuoden kuluessa sen erääntymisestä, on oikeus maksun saantiin maksulipusta menetetty. 6

Liikkeeseenlaskija pidättää itselleen oikeuden maksaa debentuurilaina ennenaikaisesti takaisin ennen sen eräpäivää. Liikkeeseenlaskija ei kuitenkaan voi maksaa debentuurilainaa takaisin ennen laina-ajan päättymistä ilman Rahoitustarkastuksen lupaa. Lainan pääomalle ei makseta korkoa takaisinmaksupäivän jälkeiseltä ajalta. Kadonneita tai turmeltuneita maksulipukkeita voidaan kuolettaa asiakirjain kuolettamisesta 14. päivänä elokuuta 1901 annetun lain säätämässä järjestyksessä. Laina on debentuurilaina, jolla on pankin muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. Debentuurilainaa ei voida käyttää vastasaatavien kuittaamiseen. Lainalla ei ole vakuutta. 1.3. Riskitekijät 1.3.1. Liikkeeseenlaskijan toimintaan liittyvät keskeiset tekijät Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että luottolaitos ei saa takaisin luottoina myöntämiään varoja tai niille kertynyttä korkoa joko kokonaan tai osittain. Luottoriskiä pyritään minimoimaan mm. perustamalla luottopäätökset asiakkaiden luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn, sekä myöntämällä luotot pääosin turvaavin vakuuksin. Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu liikkeeseenlaskijapankkien ydinliiketoimintaan. Kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Tavoitteena osakesijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Liikkeeseenlaskijapankit sijoittavat osakkeisiin ja osuuksiin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Strategisella riskillä tarkoitetaan riskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Toimintariskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. 1.3.2. Liikkeeseen laskettavaan debentuuriin liittyvät riskitekijät Liikkeeseenlaskijariski Liikkeeseen laskettavalle debentuurille ei aseteta vakuutta ja sillä on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijapankkien muilla sitoumuksilla. Jos liikkeeseenlaskijapankki julistetaan 7

maksukyvyttömäksi debentuurin juoksuaikana, merkitsee tämä sitä, että sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Tuotto ja takaisinmaksu Arvopaperimarkkinoilla sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Arvopaperin historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittaja vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista seurauksista. Debentuurilainan tuoton määrä riippuu sen korosta ja koronlaskuperusteista sekä emissiokurssista. Jälkimarkkinat Debentuurit ovat haltijavelkakirjoja, jotka voidaan myydä edelleen laina-aikana. Debentuurilainaa ei kuitenkaan listata pörssiin eikä noteerata julkisesti. Debentuureja koskevia osto- ja myyntitoimeksiantoja voidaan ottaa vastaan liikkeeseenlaskijan konttoreissa. Verotus Korosta tai hyvityksestä peritään voimassa olevien lakien ja veroviranomaisten määräysten mukainen vero. Lainan ja sen tuoton verokohtelussa laina-aikana tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa sijoittajan saamaan nettotuottoon. 2. Riskitekijät 2.1. Liikkeeseenlaskijan toimintaan liittyvät riskitekijät 2.1.1. Eräjärven Säästöpankin toimintaan liittyvät riskitekijät Eräjärven Säästöpankin riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet on tarkemmin selostettu kohdassa 6 (Taloudelliset tiedot). Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että luottolaitos ei saa takaisin luottoina myöntämiään varoja tai niille kertynyttä korkoa joko kokonaan tai osittain. Luottoriskiä pyritään minimoimaan mm. perustamalla luottopäätökset asiakkaiden luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn, sekä myöntämällä luotot pääosin turvaavin vakuuksin. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Eräjärven Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen kuitenkin lähes 8 500 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 80 % luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Vuoden 2004 aikana pankin rahoitusasema oli jatkuvasti hyvä ja vakaa. 8

Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin luotoista 97,2 % on viitekorkosidonnaisia kun taas talletuksista 58,6 % on kiinteäkorkoisia. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen rahoituskatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2004 10,54 %:a vuoden 2003 rahoituskatteesta. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin kiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta Eräjärven Säästöpankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Muut sijoitusriskit/ Osakeriskit Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Tavoitteena osakesijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa osakkeisiin ja osuuksiin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Pankin sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin on rajattu hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa. Tilinpäätöksessä pankilla oli osakkeita ja osuuksia 2 002 tuhatta euroa, joista 607 tuhatta euroa oli toiminnalle välttämättömiä, pysyviin vastaaviin kirjattuja osakkeita ja osuuksia. Strategiset ja toimintariskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin riskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusrahalaitoksen analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä sekä ryhmän yhteisesti keskusyksikölle vahvistamaa suunnitteluasiakirjaa. Toimintariskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. 9

Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin toiminnallisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentää laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset (viranomaisten hyväksymät) sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on pyritty varautumaan jatkuvuussuunnittelulla. 2.1.2. Hauhon Säästöpankin toimintaan liittyvät riskitekijät Hauhon Säästöpankin riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet on tarkemmin selostettu kohdassa 6 (Taloudelliset tiedot). Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että luottolaitos ei saa takaisin luottoina myöntämiään varoja tai niille kertynyttä korkoa joko kokonaan tai osittain. Luottoriskiä pyritään minimoimaan mm. perustamalla luottopäätökset asiakkaiden luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn, sekä myöntämällä luotot pääosin turvaavin vakuuksin. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Hauhon Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen kuitenkin yli 6 200 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 93 % luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Vuoden 2004 aikana pankin rahoitusasema oli jatkuvasti hyvä ja vakaa. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin luotoista 96 % on viitekorkosidonnaisia kun taas talletuksista 70 % on kiinteäkorkoisia. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen rahoituskatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2004 + 5,05 %:a vuoden 2003 rahoituskatteesta. 10

Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin kiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta Hauhon Säästöpankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Muut sijoitusriskit/ Osakeriskit Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Tavoitteena osakesijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa osakkeisiin ja osuuksiin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä näitä sijoituksia oli yhteensä 1 116 tuhatta euroa. Strategiset ja toimintariskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin riskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusrahalaitoksen analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä sekä ryhmän yhteisesti keskusyksikölle vahvistamaa suunnitteluasiakirjaa. Toimintariskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin toiminnallisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentää laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset (viranomaisten hyväksymät) sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on pyritty varautumaan jatkuvuussuunnittelulla. 2.1.3. Luopioisten Säästöpankin toimintaan liittyvät riskitekijät Luopioisten Säästöpankin riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet on tarkemmin selostettu kohdassa 6 (Taloudelliset tiedot). 11

Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että luottolaitos ei saa takaisin luottoina myöntämiään varoja tai niille kertynyttä korkoa joko kokonaan tai osittain. Luottoriskiä pyritään minimoimaan mm. perustamalla luottopäätökset asiakkaiden luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn, sekä myöntämällä luotot pääosin turvaavin vakuuksin. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Luopioisten Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen kuitenkin yli 14 600 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 90 % luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Vuoden 2004 aikana pankin rahoitusasema oli jatkuvasti hyvä ja vakaa. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin luotoista 92 % on viitekorkosidonnaisia kun taas talletuksista 88 % on kiinteäkorkoisia. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen rahoituskatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2004 3,87 %:a vuoden 2003 rahoituskatteesta. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin kiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta Luopioisten Säästöpankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Pankki kirjasi arvonalennuksia kiinteistöomaisuudesta yhteensä 30 tuhatta euroa (00 tuhatta euroa). 12

Muut sijoitusriskit/ Osakeriskit Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Tavoitteena osakesijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa osakkeisiin ja osuuksiin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöksessä pankilla oli osakkeita ja osuuksia 1 312 tuhatta euroa, joista pääosa, 1 078 tuhatta euroa oli toiminnalle välttämättömiä, pysyviin vastaaviin kirjattuja osakkeita ja osuuksia. Strategiset ja toimintariskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin riskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusrahalaitoksen analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä sekä ryhmän yhteisesti keskusyksikölle vahvistamaa suunnitteluasiakirjaa. Toimintariskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin toiminnallisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentää laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset (viranomaisten hyväksymät) sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on pyritty varautumaan jatkuvuussuunnittelulla. 2.1.4. Längelmäen Säästöpankin toimintaan liittyvät riskitekijät Längelmäen Säästöpankin riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet on tarkemmin selostettu kohdassa 6 (Taloudelliset tiedot). Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että luottolaitos ei saa takaisin luottoina myöntämiään varoja tai niille kertynyttä korkoa joko kokonaan tai osittain. Luottoriskiä pyritään minimoimaan mm. perustamalla luottopäätökset asiakkaiden luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn, sekä myöntämällä luotot pääosin turvaavin vakuuksin. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. 13

Längelmäen Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen kuitenkin yli 4500 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 85 % luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Vuoden 2004 aikana pankin rahoitusasema oli jatkuvasti hyvä ja vakaa. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin luotoista 96,8 % on viitekorkosidonnaisia kun taas talletuksista 42,8 % on kiinteäkorkoisia. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen rahoituskatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2004 12,77 %:a vuoden 2003 rahoituskatteesta. Pankin korkoriskiin vaikuttaa anto- ja ottolainauksen korkotason muutokset joka korkojen noustessa on positiivinen. Sen vaikutusta heikentää arvopaperisijoitusten arvojen heikentyminen kirjausperusteesta johtuen. Pankin käsityksen mukaan mahdolliset ja arvioitavissa olevat maltilliset korkotason muutokset eivät aiheuta korkoriskin realisoitumista eivätkä vaikuta merkittävästi pankin tuloksen muodostukseen. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin kiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta Längelmäen Säästöpankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Muut sijoitusriskit/ Osakeriskit Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Tavoitteena osakesijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa osakkeisiin ja osuuksiin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöksessä pankilla oli osakkeita ja osuuksia 2 227 tuhatta euroa, joista 446 tuhatta euroa oli toiminnalle välttämättömiä, pysyviin vastaaviin kirjattuja osakkeita ja osuuksia. 14

Strategiset ja toimintariskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin riskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusrahalaitoksen analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä sekä ryhmän yhteisesti keskusyksikölle vahvistamaa suunnitteluasiakirjaa. Toimintariskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin toiminnallisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentää laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset (viranomaisten hyväksymät) sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on pyritty varautumaan jatkuvuussuunnittelulla. 2.2. Liikkeeseen laskettavaan debentuurilainaan liittyvät riskit 2.2.1. Liikkeeseenlaskijariski Liikkeeseen laskettavalle debentuurille ei aseteta vakuutta ja sillä on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijapankkien muilla sitoumuksilla. Jos liikkeeseenlaskijapankki julistetaan maksukyvyttömäksi debentuurin juoksuaikana, merkitsee tämä sitä, että sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Liikkeeseenlaskijapankit kuuluvat jäseninä vapaaehtoiseen Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista ja sitoumuksista. 2.2.2. Debentuurilainan markkinoihin liittyvät riskitekijät Tuotto ja takaisinmaksu Arvopaperimarkkinoilla sijoittamiseen liittyy laina riskejä. Arvopapereiden historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittaja vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista seurauksista. Debentuurilainan tuoton määrä riippuu korosta ja koronlaskuperusteista sekä emissiokurssista. Emissiokurssin noustessa lainan efektinen tuotto laskee ja vastaavasti emissiokurssin laskiessa, efektinen tuotto nousee. Liikkeeseenlaskija määrittelee emissiokurssin vallitsevan markkinatilanteen mukaisesti. Jälkimarkkinat Debentuurit ovat haltijavelkakirjoja, jotka voidaan myydä edelleen laina-aikana. Debentuurilainaa ei kuitenkaan listata pörssiin, eikä noteerata julkisesti. Liikkeeseenlaskija ei voi taata, että lainalle muodostuu laina-aikana jatkuva päivittäinen jälkimarkkina. Mikäli sijoittaja haluaa myydä sijoituksensa ennen lainan eräpäivää, voi velkakirjan sen hetkinen markkinahinta olla sijoitettua pääomaa matalampi tai korkeampi. Myyntitappion riskiä ei kuitenkaan ole jos debentuurin pitää koko laina-ajan. Yleisen korkotason nousu voi myös laskea debentuurin myyntiarvon alle sen nimellisarvon jos lainan myy kesken sen juoksuajan. Debentuureja koskevia osto- ja myyntitoimeksiantoja otetaan vastaan liikkeeseenlaskijan konttoreissa. 15

Sijoittajalla ei ole oikeutta vaatia omalta osaltaan lainan ennenaikaista takaisinmaksua. Liikkeeseenlaskija ei voi lunastaa debentuureja ennen laina-ajan päättymistä ilman Rahoitustarkastuksen lupaa. Debentuureihin perustuvia saamisia ei voi käyttää vastasaamisen kuittaukseen. Verotus Debentuurilainan verotus ja tuotto voivat muuttua laina-ajan aikana. Tarjousesitteessä on tiedot voimassa olevista verosäännöksistä ja siitä ilmenee, miten lainasta maksettavaa korkoa ja lainan pääomaa verotetaan. Korosta peritään voimassa olevien lakien ja veroviranomaisten määräysten mukainen vero koronmaksun yhteydessä. 3. Yleistä 3.1. Tarjousesitteen hyväksyminen Tämä tarjousesite on laadittu Suomen arvopaperimarkkinalain (26.5.1989/495), valtiovarainministeriön arvopaperimarkkinalain 2 luvussa tarkoitetuista esitteistä antaman asetuksen (23.6.2005/452) ja Euroopan yhteisön komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 ja asetuksen liitteiden V ja XI sisältövaatimusten mukaisesti sekä Rahoitustarkastuksen antamien sääntöjen ja tulkintojen mukaisesti. Rahoitustarkastus on hyväksynyt tarjousesitteen, mutta ei vastaa sen tietojen oikeellisuudesta. Rahoitustarkastuksen hyväksymispäätöksen diaarinumero on 30 / 251 / 2005. 3.2. Tarjousesitteen julkaiseminen Tarjousesite on maksutta saatavilla liikkeeseenlaskijapankkien kaikissa konttoreissa kunkin konttorin aukioloaikana ja internetissä osoitteissa www.erajarvensp.fi, www.hauhonsp.fi, www.luopioistensp.fi ja www.langelmaensp.fi viimeistään kaksi pankkipäivää ennen kuin debentuurilainan tarjoaminen alkaa. Tarjousesitettä täydennetään, jos siinä olevissa tiedoissa ilmenee ennen tarjouksen päättymistä virhe tai puute, joka voi vaikuttaa sijoittajan mahdollisuuteen tehdä perusteltu sijoituspäätös. 3.3. Päätökset debentuurilainan liikkeeseenlaskusta Eräjärven Säästöpankin hallitus on 22.11.2005 päättänyt laskea liikkeelle debentuurilainan 1/2006. Pankin toimitusjohtajalle on annettu valtuutus päättää lainan korosta. Hauhon Säästöpankin hallitus on 10.11.2005 päättänyt laskea liikkeelle debentuurilainan. Pankin toimitusjohtajalle on annettu valtuutus päättää lainan korosta. Luopioisten Säästöpankin hallitus on 16.11.2005 päättänyt laskea liikkeelle debentuurilainan. Pankin toimitusjohtajalle on annettu valtuutus päättää lainan korosta. Längelmäen Säästöpankin hallitus on 17.11.2005 päättänyt laskea liikkeelle debentuurilainan. Pankin toimitusjohtajalle on annettu valtuutus päättää lainan korosta. 3.4. Tarjousesitteestä vastuulliset henkilöt Tarjousesitteestä ovat vastuussa liikkeeseenlaskettavan debentuurilainan tietojen osalta debentuurilainan liikkeeseenlaskijapankkien hallitukset ja toimitusjohtajat, sekä kunkin pankin hallitukset ja toimitusjohtajat omaa pankkia koskevien tietojen osalta. 16

3.4.1. Eräjärven Säästöpankin hallitus Seppo Saarela puheenjohtaja, insinööri Hannu Anttila maaseutuyrittäjä Jorma Lahti autoilija Ossi Lehväs hallintotieteiden maisteri Simo Solala varapuheenjohtaja, maaseutuyrittäjä Seppo Korri koneurakoitsija Eliisa Hirtolahti-Valve psykologi Juhani Wenttola insinööri Toimitusjohtaja Erkki Jääskelä Hallituksen ja toimitusjohtajan työosoite: Eräjärven Säästöpankki, Eräjärventie 1591, 35220 Eräjärvi 3.4.2. Hauhon Säästöpankin hallitus Timo Kokkala puheenjohtaja, agronomi Ari Hartikainen metsäteknikko Matti Rantti liikkeenharjoittaja Erkki Väisänen toimitusjohtaja Erkki Iisakkila varapuheenjohtaja, maanviljelijä Aarno Pasteli agronomi Aila Tapola emäntä Toimitusjohtaja Tarmo Laine Hallituksen ja toimitusjohtajan työosoite: Hauhon Säästöpankki, Hauhontie 17, 14700 Hauho 3.4.3. Luopioisten Säästöpankin hallitus Eero Laesterä puheenjohtaja Hannu Ala-Kapee Maija Kankaanpää Kari Saarinen Markku Oesch varapuheenjohtaja Raija Innala Irma Naulapää Martti Ylipää Toimitusjohtaja Mikko Iisakkila Hallituksen ja toimitusjohtajan työosoite: Luopioisten Säästöpankki, Keskitie 16, 36760 Luopioinen 17

3.4.4. Längelmäen Säästöpankin hallitus Erkki Sipilä puheenjohtaja Reijo Himanen Esa Ruuskanen Minna Tamminen varapuheenjohtaja Kari Laakso Toimitusjohtaja Hannu Syvänen Hallituksen ja toimitusjohtajan työosoite: Längelmäen Säästöpankki, Länkipohjantie 13, 35400 Längelmäki 3.5. Hallitusten ja toimitusjohtajien vakuutukset tarjousesitteestä Vakuutamme varmistaneemme riittävän huolellisesti, että tässä tarjousesitteessä esitetyt tiedot liikkeeseen laskettavasta debentuurista, sekä omaa pankkiamme koskevat tiedot vastaavat parhaan ymmärryksemme mukaan tosiseikkoja ja että tiedoista ei ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa. Orivedellä 22.12.2005 Eräjärven Säästöpankki hallitus Hauholla 22.12.2005 Hauhon Säästöpankki hallitus Luopioisissa 22.12.2005 Luopioisten Säästöpankki hallitus Längelmäellä 22.12.2005 Längelmäen Säästöpankki hallitus Erkki Jääskelä toimitusjohtaja Tarmo Laine toimitusjohtaja Mikko Iisakkila toimitusjohtaja Hannu Syvänen toimitusjohtaja 3.6. Tilintarkastuksesta vuosina 2003 2004 vastuulliset henkilöt 3.6.1. Eräjärven Säästöpankki Ari Pakari, KHT Raatihuoneenkatu 21 B 13100 Hämeenlinna Varatilintarkastaja: Jorma Anttila, KHT Koulukatu 16 L 1 13100 Hämeenlinna Pankin isännät ovat syyskokouksessaan 2004 valinneet tilintarkastajat jatkamaan tehtävässään vuonna 2005. Samoin pankin isännät ovat syyskokouksessaan 2005 valinneet tilintarkastajat jatkamaan tehtävässään vuonna 2006. 18

3.6.2. Hauhon Säästöpankki Pauli Hirviniemi, KHT Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö Vapaudenkatu 10 B 9 15110 Lahti Varatilintarkastaja: Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö Pankin isännät ovat syyskokouksessaan 2004 valinneet tilintarkastajat jatkamaan tehtävässään vuonna 2005. Samoin pankin isännät ovat syyskokouksessaan 2005 valinneet tilintarkastajat jatkamaan tehtävässään vuonna 2006. 3.6.3. Luopioisten Säästöpankki Ari Pakari, KHT Raatihuoneenkatu 21 B 13100 Hämeenlinna Varatilintarkastaja: Jorma Anttila, KHT Koulukatu 16 L 1 13100 Hämeenlinna Pankin isännät ovat syyskokouksessaan 2004 valinneet tilintarkastajat jatkamaan tehtävässään vuonna 2005. Samoin pankin isännät ovat syyskokouksessaan 2005 valinneet tilintarkastajat jatkamaan tehtävässään vuonna 2006. 3.6.4. Längelmäen Säästöpankki Ari Pakari, KHT Raatihuoneenkatu 21 B 13100 Hämeenlinna Varatilintarkastaja: Jorma Anttila, KHT Koulukatu 16 L 1 13100 Hämeenlinna Pankin isännät ovat syyskokouksessaan 2004 valinneet tilintarkastajat jatkamaan tehtävässään vuonna 2005. Samoin pankin isännät ovat syyskokouksessaan 2005 valinneet tilintarkastajat jatkamaan tehtävässään vuonna 2006. 19

4. Debentuurin 1/2006 keskeiset tiedot 4.1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista Debentuurilaina 1/2006 LAINAEHDOT (1). Lainan määrä Alla mainitut liikkeeseenlaskijat (jäljempänä liikkeeseenlaskija ) laskevat liikkeeseen velkakirjalain 5. luvun 34 :ssä tarkoitetun debentuurilainan (jäljempänä laina ), jonka nimellismäärä on enintään viisimiljoonaa (5 000 000) euroa. Kukin liikkeellelaskija vastaa debentuurilainan nimellismäärästä seuraavasti: Eräjärven Säästöpankki enintään 1.300.000 euroa 26,0 % Hauhon Säästöpankki enintään 700.000 euroa 14,0 % Luopioisten Säästöpankki enintään 2.000.000 euroa 40,0 % Längelmäen Säästöpankki enintään 1.000.000 euroa 20,0 % Yhteensä enintään 5.000.000 euroa 100 % Tieto lopullisesta merkintämäärästä on saatavilla merkintäpaikoista sekä internetistä liikkeeseenlaskijapankkien kotisivuilta kymmenen (10) pankkipäivää merkintäajan päättymisen jälkeen. (2). Merkintä Laina tarjotaan yleisön merkittäväksi. Merkintäpaikkoina ovat liikkeeseenlaskijoiden kaikki konttorit. Merkintäaika on 2.1.2006-31.3.2006 pankin konttoreiden aukioloaikana. Lainaa merkittäessä on maksettava merkinnän nimellismäärä kerrottuna kulloinkin voimassa olevalla emissiokurssilla sekä lainaehtojen mukainen liikkeeseenlaskupäivästä merkinnän maksupäivään kertynyt korko. Nimellisen merkintähinnan tulee olla jaollinen tuhannella (1000). Liikkeeseenlaskija päättää erikseen menettelytavoista mahdollisessa alimerkintätilanteessa ja sillä on myös oikeus keskeyttää merkintä tai pidentää merkintäaikaa. (3). Debentuurit Lainan määrästä liikkeeseenlaskija antaa haltijalle asetettuja debentuureja, joiden nimellisarvot ovat: Littera A 5.000 euroa Littera B 1.000 euroa Debentuurit numeroidaan litteroittain juoksevasti, päivätään 2.1.2006 (jäljempänä liikkeeseenlaskupäivä ) sekä painetaan suomen kielellä. Debentuurit painetaan varmuuspainatuksella arvopaperipaperille ja varustetaan näköispainoksena tehdyllä liikkeeseenlaskijan valtuuttaman edustajan allekirjoituksella. Kuhunkin debentuuriin kuuluu viisi (5) maksulipuketta. 20