SIIKAJOEN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2011



Samankaltaiset tiedostot
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Taustaa. Valtuustokausi

Hankejohtaja Anne Niska

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Enonkosken kunnan hyvinvointikertomus

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

Päihdeavainindikaattorit

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Mikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa.

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Hollolan kunta. Hyvinvointiraportti Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018

Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2015

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Mielenterveystyön kehittäminen

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 2 / 2012 Sivu

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

Transkriptio:

SIIKAJOEN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2011

1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 2 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toiminta- suunnitelmassa.. 2 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet 4 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus 5 5. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista.. 14

2 1. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta - toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2011-2013 on päätetty, että kunnassa tehdään hyvinvointikertomus seutukunnassa käytössä olevan sähköisen mallin pohjalle Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): - sivistystoimenjohtaja, tekninen johtaja, hallintopäällikkö ja ruoka- ja siivoustoimenpäällikkö - kertomus käsitellään johtoryhmässä 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Toimenpiteet on seuraavassa jaoteltu neljän teeman alle: 1. Kolmannen sektorin toimijoiden ohjaava tukeminen: yleishallinto: työllisyyden edistäminen/kuntalisä yhteisöille, yrityksille ja yksityisille, 1. vuosi 190 /kk/henkilö, 2. vuosi 360 /kk/henkilö sivistystoimi: koulujen tilat 3.sektorin käytössä korvauksetta (pois lukien liikuntasalit), kerhotoiminta: valtion avustusta saatiin 18 000 vapaa-aikatoimi jakoi avustuksia, liikuntatoimi 12 000, nuorisotoimi 500 vuosittainen määräraha Pitäjäpäiville, Luomumarkkinoille, Paavolan markkinoille 2. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy: toiminta-avustus 4H-yhdistykselle kuntouttavassa työtoiminnassa ruokailumahdollisuus etsivän nuorisotyön toiminta: alle 29-vuotiaita työnhakijoita oli 110, joista täysin työttömiä 49; sosiaalitoimen asiakkaana oli 64 kpl 18-24 -v. nuorta, 10 asiakasta oli etsivän työn kohderyhmässä, joista 1 kieltäytyi palvelusta ja 9 osallistui ohjaukseen yksilöohjaus: elämänhallinnallista ohjausta ja urasuunnittelua, liittyvät asumiseen, talouteen, itsetuntemukseen ja kouluttautumiseen palveluohjaus: ohjataan työvoimapalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin

3 toiminnasta on tiedotettu laajasti kouluilla, lähialueiden oppilaitoksissa, kutsunnoissa ja nuorisotiloissa toimintaa on esitelty eri sektoreilla, työ on monialaista verkostotyötä Siikajoki on mukana seutukunnallisessa yhteistyössä ryhmävalmennuspaketti 9.luokkalaisille ja lukiolaisille yhdessä oppilaanohjaajan kanssa (vähennetään koulupudokkaiden määrää) 3. Viihtyisän ympäristön ylläpitäminen ja tason nostaminen: liikenneväylät, piha-alueet: liikennöitävyys turvattu viheralueet: hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet uimarannat, leikkikentät: kunto tarkastettu säännöllisesti, siivous ja huolto säännöllisesti esteettömyyden huomioiminen rakennus- ja korjaustöiden yhteydessä monimuotoisuus leikkikenttien ja lähiliikunta-alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa rakennusvalvonta: luvitusvaiheessa varmistetaan, että hankkeista tulee terveellisiä ja turvallisia sekä ympäristön kannalta viihtyisiä ja luonnon arvot huomioivia vesistöjen tilaa seurataan säännöllisillä tutkimuksilla 4. Terveellisten elämäntapojen tukeminen: kunta tukee ns. massaliikuntaa vuosittain käytössä 10 000 laitteiden hankintaan ja liikunta-alueiden kunnostamiseen kansalaisopistossa opintoseteli: avustusta saatiin 7 000, käytettiin ohjattuun maksuttomaan kuntoiluun 6 kylällä, yli 63-vuotiaiden ja työttömien terveyden edistämiseen kulttuuritoimintaa järjestettiin, mm. konsertteja, teatterimatka liikuntatoimi pitää yllä hiihtolatuja, pururatoja sekä koulujen lähiliikuntapaikkoja; kuntalaisten käytössä kuntosaleja 4 kylällä opetussuunnitelmissa terveyskasvatus, terveelliset elämäntavat vapaa-aikatoimi/nuoriso: nuorisoillat ja diskot, nollatoleranssiperiaatteella, päihteet ja tupakointi kiellettyjä osallistuttu seudulliseen Ehkäpä-toimintaan, huumebussivierailuja kouluilla kunnan keskuskeittiössä kiinnitetään huomiota ruoan terveellisyyteen jo raakaainehankinnoissa (mahdollisimman vähän mm. valmisruokia) kouluruokakyselyn perusteella aterioihin oltiin varsin tyytyväisiä

4 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Vuoden 2012 teemoja ei ole muutettu 1. Ennaltaehkäisevä toiminta, kuntalaisten oman aktiivisuuden tukeminen 2. Kolmannen sektorin toimijoiden ohjaava tukeminen 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 4. Viihtyisän ympäristön ylläpitäminen ja tason nostaminen 5. Terveellisten elämäntapojen tukeminen Valtuuston poliittinen näkemys kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä ja kunnan alueen kehittämisestä konkretisoidaan taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Siikajoen kunta allekirjoitti muiden kuntien tavoin maakunnan hyvinvointiohjelman vuonna 2008. Sen pohjalta kunnat ovat käynnistäneet hankkeita ja toimenpiteitä yleisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Taustalla on huoli sairaanhoitomenojen rajusta kasvusta sekä eri väestöryhmien suurista terveyseroista. Kertomuksen tilasto- ja tausta-aineistossa kuvataan erinäisin tunnusluvuin oman kuntamme väestön terveydentilaa ja sairastavuutta. Vuosittaisten toimenpiteiden avulla kunta voi vaikuttaa hyvinvoinnin kasvuun ja tukea ihmisten omatoimisuutta sen ylläpitämiseksi. Ensisijainen vastuu on kuitenkin aina kuntalaisella itsellään ja hänen lähipiirillään. Sähköisen pohjan kuntakohtaiset tilastotiedot on kerätty Kanerva-KASTE hankkeessa kehitetyn TEHO työvälineen avulla SOTKAnetin tiedoista. KASTE ohjelma on kansallinen terveysohjelma ja SOTKA puolestaan sosiaali- ja terveyspuolen valtakunnallinen tilastoaineisto. Hallintokunnat ovat ottaneet kauden 2011-2013 toiminta- ja taloussuunnitelmissaan huomioon yleisiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita: 3. sektorin toimijoiden ohjaava tukeminen nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen viihtyisän ympäristön ylläpitäminen ja tason nostaminen terveellisten elämäntapojen tukeminen Tavoitteiden mukaiset keinot ja toimenpiteet sekä niihin tarvittavat resurssit on kirjattu kunkin hallintokunnan alle. Sosiaali- ja terveyspalveluissa vastuutahona on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä.

5 Hyvinvoinnin edistäminen kulkee juonteena myös kunnan kuntasuunnitelmassa, asuntopoliittisessa ohjelmassa, vanhusten asumista määrittävässä suunnitelmassa sekä henkilöstön hyvinvointiohjelmassa. Pitkällä aikavälillä painopistealueet otetaan indikaattoritiedoista (esim. suuret kansansairaudet, syrjäytyminen, nuorten ongelmat) ja resursseja ohjataan vaikuttavuuden varmistamiseksi näihin painopistealueisiin. Kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä tulee edelleen vahvistaa, samoin kuin kunnan eri hallintokuntienkin yhteistyötä. Tavoitteena on vaikuttaa kasvaviin sairaanhoitokustannuksiin. Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Seutukunnalliset: lastensuojelusuunnitelma mielenterveys- ja päihdestrategia nuorisopoliittinen ohjelma vanhuspoliittinen strategia hyvinvointikuntayhtymän strategia hyvinvointikuntayhtymän kanssa tehtävä vuosittainen palvelusopimus Kunnalliset: kansalaisopiston vuosittainen opinto-ohjelma työllisyystoimikunnan toimenpideohjelma kuntasuunnitelma: Tulevaisuuden käsikirja Siikajoki 2030 vuosittaiset talous- ja toimintasuunnitelmat 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Seuraavissa taulukoissa indikaattorin (esim. huoltosuhde) jälkeiset kaksi saraketta kuvaavat Siikajoen tilannetta ja nuolet osoittavat muutoksen suunnan edellisvuoteen verrattuna (kysymysmerkit=ei vertailutietoa edelliseltä vuodelta). V1-V6 ovat verrokkialueita/-kuntia, joissa V3-V6 ovat Siikajoen tyyppisiä maaseutukuntia. Demografinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta huollettavaa (ilman työttömiä) on sataa työssä käyvää kohti. Koulutustasomittain puolestaan on Tilastokeskuksen kehittämä indikaattori. Se lasketaan 20 vuotta täyttäneen väestön suorittamien tutkintojen koulutusasteista. Mittain ottaa huomioon väestön koulutuksien lukumäärän ja painottaa ne koulutusasteen mukaan ja tiivistää tiedot yhdeksi indikaattoriksi. Koulutusasteita on luokituksessa 6, joista alin on ei perusasteen jälkeistä tutkintoa ja ylin tutkijakoulutusaste l. tieteelliset lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

6 Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Pohjois-Pohjanmaa V2 = Raahen seutukunta V3 = Siikalatva V4 = Eurajoki V5 = Ilomantsi V6 = Jokioinen indikaattori Siikajoki arvo muutos V1 Pohj V2 Raah V3 Siik V4 Eura V5 Ilom V6 Joki Huoltosuhde, demografinen 2010 61,9 54,2 56,7 66,9 57,4 66,4 59 Koulutustasomittain 2009 258 336 284 234 271 218 295 Lapsiperheet, % perheistä 2010 42,8 43,8 39,9 35,9 40,1 27,6 42 Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta 2010 Nettomuutto / 1000 asukasta 2010 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2010 21,8 16,7 15,1 7,9 14,9 19,2 15,7-19,7 0,1-8,1-14,4 7,3-7,2-8,2 130,1 - - 129 94,4 125,6 89,2 Väestö 31.12. 2010 5682 394965 34731 6179 5923 5883 5720 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2009 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2010 36,4 37,7 36,5 38,2 31,2 43,4 34,2 12,2 16,6 14,9 15,6 14,3 18,9 19,6

7 Lapset ja lapsiperheet V1 = Pohjois-Pohjanmaa V2 = Raahen seutukunta V3 = Siikalatva V4 = Eurajoki V5 = Ilomantsi V6 = Jokioinen indikaattori Siikajoki arvo muutos V1 Pohj V2 Raah V3 Siik V4 Eura V5 Ilom V6 Joki Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2010 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 42,6 31 32,7 33,8 27,8 42,3 32,9 12,9??? 9,1 8,7 11,1 2,2 - - Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 - vuotiaat, % vastaavanikäisestä 0,6 1 0,8 1,3-2,2 0,8 väestöstä 2010 Koulukiusatuksi joutuneet, % 8. ja 9,1??? 7,3 8,5 11,3 4,5 - - 9. luokkalaisista 2009 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 - vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 34,1 49,6 40,5 45,2 59,8 71,7 61,5 Lasten pienituloisuusaste 2009 23,4 - - 19,9 8,9 20,6 14,3 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä 2015 2767 2266 1895 3196 3550 3416 / 1000 0-7 -vuotiasta 2009 Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8.- ja 9. luokan oppilaista 2009 14,9??? 15,8 16,3 17,4 11,1 - -

8 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 2009 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista 2009 7 7,9 8,4 5,9 6,6 11,7 9,7 8,4??? 13,2 11,9 25,7 15,2 - - 17,1??? 15,5 15,2 21 4,5 - - Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 2009 17,2??? 19,5 16,1 24,4 11,3 - -

9 Nuoret V1 = Pohjois-Pohjanmaa V2 = Raahen seutukunta V3 = Siikalatva V4 = Eurajoki V5 = Ilomantsi V6 = Jokioinen indikaattori Siikajoki arvo muutos V1 Pohj V2 Raah V3 Siik V4 Eura V5 Ilom V6 Joki Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1000 13-17 - vuotiasta 2008 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2009 Nuorisotyöttömät, % 18-24- vuotiaasta työvoimasta 2010 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2009 2 151 2 13 333 267 513 14,2 9,7 10,3 8,9 12,3 13,7 10,8 10,5 17 18 11,4 10,4 13,5 11,4 1,7??? 2,2 2 1,8-4,9 1,9

10 Työikäiset V1 = Pohjois-Pohjanmaa V2 = Raahen seutukunta V3 = Siikalatva V4 = Eurajoki V5 = Ilomantsi V6 = Jokioinen indikaattori Siikajoki arvo muutos V1 Pohj V2 Raah V3 Siik V4 Eura V5 Ilom V6 Joki Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2010 5,9 4,7 5 7,1 3 7,4 3 5,8 10,1 13,6 7,9 2 0,3 9,4 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 0,2 1,9 0,9 0,3 1,2 2,2 0,7 asukasta 2009 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 3,7 hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,6 3 5,8 1,9 8 2,4 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49- 1621 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 1225 1488 1768 1595 2327 1649 2009 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64- 1891 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 1416 1587 2176 1596 2193 1664 2009 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2010 14,3 19 15,9 16,1 19,1 13,2 26,7

11 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 2008 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2009 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64 vuotiaista 2010 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64 vuotiaista 2010 138 254 318 79 330 214 288 0,8 1,5 1,7 0,4 1 2,4 0,7 3,9 2,3 3 3 2,7 3,9 1,8 12,5 8,8 10,7 13,1 7,8 14,9 6,7 Työttömät, % työvoimasta 2010 9,6 11,7 10,9 8,7 8,5 14,4 9,6 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta 2010 204,2 162,6 177,1 198,8 162,8 181,4 123,8

12 Ikäihmiset V1 = Pohjois-Pohjanmaa V2 = Raahen seutukunta V3 = Siikalatva V4 = Eurajoki V5 = Ilomantsi V6 = Jokioinen indikaattori Siikajoki arvo muutos V1 Pohj V2 Raah V3 Siik V4 Eura V5 Ilom V6 Joki Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 87,9 89,2 87,6 87,2 86,7 87,2 89,5 väestöstä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 2881 2542 2427 3414 2658 3062 2840 vastaavanikäistä 2009 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 6,1 3,6 4,4 2,8 5,4 6,2 5,2 2010 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet 23,8 asiakkaat, % vastaavanikäisestä 14,8 19,9 4,3 12,1 9,1 11,4 väestöstä 2010 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 4,2 3,3 3,9 3,6 3,2 4,3 3 2010 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 2009 46,3 41,8 40,5 41,2 51,1 43,3 43,4

13 Muut hyvinvointitiedot Kirjasto vuonna 2011 - kirjaston kävijämäärä 91 336 henkilöä - lainaukset/asukas 22,1 Kansalaisopisto - vuonna 2011 yhteensä 6204,5 tuntia Liikuntapaikat 1. Kuntosalit: - Ruukki, vanha urheilutalo - Revonlahti, koulu - Siikajoki, Komppalinna - lisäksi Paavolan nuorisoseuran kuntosali 2. Liikuntasalit - suurimmat löytyvät Ruukista, yläasteen sali ja Siikajoelta Komppalinna. Lisäksi pienemmät salit kouluilla; Revonlahti, Ruukki, Paavola, Luohua ja Saarikoski 3. Kuntoradat (kesä) / hiihtoladut (talvi) - Luohua Tönkyräkangas - Kirkkokukkula - Hietamaa, ala-ase - Siikajoki, taajama (yhdyslatu Urheilumaasta) - Saarikoski koulu - Revonlahti, vanha urheilukenttä sekä taajama (kehitteillä) - Karinkanta - kuntorata/hiihtolatu Paavolassa - Jokilatuja jäätilanteen mukaan 4. Jääkentät / kaukalot sekä pallokentät - jääkiekkokaukalo joka kylällä (7 kpl) jääkentät Ruukin ylä- ja alakoululla, Relletissä ja Karinkannassa - pesäpallokentät Ruukissa, Siikajoella, Saarikoskella ja Tuomiojalla 5. Muuta - tenniskenttiä 3 kpl sekä 3 kpl urheilumassaa - FK-rata (FK-kerho) - Siikajoen moottorirata (SiiMU) - useita uintipaikkoja, Hietamaa, Tauvo, Varessäikkä - kiintorastit eri kylillä - Golfkenttä - avantouintipaikka Hietamaalla - uimaranta Paavolassa

14 Nuokkarit - nuorisotilat Ruukin, Siikajoen ja Paavolan kylillä Etsivän nuorisotyön asiakkaat - vuodelta 2011 siirtyi vuodelle 2012 yhteensä 12 asiakasta Työllistämistoimien piirissä olevat - 13 työllistettyä 31.12.2011 - Kuntouttavassa työtoiminnassa joulukuussa 2011 yhteensä 32 henkilöä Kolmannen sektorin toiminta, aktiivisten kylätoimikuntien ja yhdistysten määrä - Karinkannan kyläseura - Ruukin kyläyhdistys - Luohuan kyläyhdistys - Saarikosken kyläyhdistys - Paavolan kyläyhdistys - Siikajoen kyläyhdistys - Relletin kyläyhdistys - Revonlahden kyläyhdistys 5.Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit. Tämä hyvinvointikertomus tehdään jatkossa valtuuston päättämien painopistealueiden pohjalta.