2/05 Kevätumerossa mm. Tietoa jyrsijäleiristä ja muista tapahtumista Lemmikkihiirien historiaa Raportti Luleån marsunäyttelystä Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry:n jäsenlehti 1
2
LEUKAPUSSI lehti päätoimittaja: Anna Takkinen Kolehmaisentie 2 F 47 90240 Oulu p: 044-349 1604 LEUKAPUSSI ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraavan lehden materiaali on toimitettava 6.5.2005 mennessä. Myöhästynyt materiaali ei ehdi lehteen! Lähetä materiaali osoitteeseen: l3haan00@students.oamk.fi Mainoshinnat Leukapussi-lehdessä (koko sivu): -yritykset 17?toistohinta 2 lehdessä 25 -kasvattajat 8 Kirpputori ja muistoissa -sivun ilmoitukset ovat jäsenille ilmaisia. LEUKAPUSSI 1/2005 SISÄLTÖ 2 Perpallidus-kuva 3 Leukapussin tiedot 4 Hallitus- ja hoitoneuvontatiedot 5 Puheenjohtajan ja päätoimittajan terveiset 6 Eläinlääkäri-, eläinsuojelu- ja lajiyhdistystiedot sekä tapahtumakalenteri 7 Jyrsijäleirin mainos 8 11.9. Näyttelymainos 9 SGY:n näyttelymainos Näyttelytulokset 19.2. 12 Kanipalsta 14 Hiiripalsta 16 Rottapalsta 18 Marsupalsta 21 Päivi Krekilän haastattelu 23 Kääpiöhamsteripalsta 24 Gerbiilipalsta 27 Hamsteripalsta 29 Muistoissamme ja kirpputori 30 Kasvattajalista 32 Nettipalsta 35 Kanijuliste Etukannen kuvassa gerbiilit Leevi (argente) ja Le Petit Bonbon (argente collared) kuva Anna Takkinen Sivun 2 kuvassa perpalliduksia, kuva Elise Eskelinen Takakannen kuvassa kani, kuva Tiina Polo 3
Yhdistyksen hallitus 2005 Puheenjohtaja Tiina Polo, Vikiöntie 14, 90650 Oulu. p. 040-500 2289, e-mail: tiina.polo@luukku.com Varapuheenjohtaja Sanna Tuomaala, Hintantie 19 A 2, 90500 Oulu. p. 040-513 3645 e-mail: sanna.suhmura@netti.fi Sihteeri Satu Rousu e-mail: saturousu@hotmail.com Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Sini Niemisalo, Hillakuja 6, 90460 Oulunsalo. p. 040-5373151 e-mail: sininiemisalo@hotmail.com Jäsen Anna Takkinen, Kolehmaisentie 2 F 47, 90240 Oulu. p. 044-349 1604 e-mail: l3haan00@students.oamk.fi Jäsen Satu Karjalainen, Riisikuja 9 B, 90460 Oulunsalo. p. 044-3789957 e-mail: satulinja@luukku.com Jäsen Anu-Maarit Paso p. 040 736 8697 e-mail: anu.paso@mail.suomi.net Varajäsen Tiia Riihimäki p. 040 719 2798 e-mail: tiia.riihimaki@jippii.fi Varajäsen Nelli Kihniä, Majakkakuja 10, 90520 Oulu cinay_88(a)hotmail.com, 041 5497776 OSJH:n kotisivut http://www.co.jyu.fi/osjhinfo HUOM! Emme vastaa tekstiviesteihin. Soitathan mielellään arkisin vain illalla tai viikonloppuisin. OSJH:n tilinumero: OP Oulu 574136-2170156 Tilille maksaessasi merkitse viesti -kohtaan tieto siitä, kuka maksaa ja mitä maksaa ja toimita kuitti rahastonhoitajalle! Laita nimesi lisäksi kuittiin myös osoitteesi, niin varmistat, että tieto suorituksestasi menee varmasti tiedostoihin. OSJH:n jäsenmaksut vuodelle 2005: Uudet jäsenet 12 euroa Vuosijäsen 10 euroa, perhejäsen 2 euroa Hoitoneuvojat Tiina Polo (kanit) p. 040-500 2289 tai tiina.polo(a)luukku.com Erika Ristiluoma (kanit) p. 044-5572844 tai epe79(a)suomi24.fi Satu Hirvonen (kanit, minihiiret, chinchillat ja maaoravat) p. 040 5552559 satush(a)hotmail.com Sanna Tuomaala (marsut), p. 040-513 3645 tai sanna.suhmura(a)netti.fi Satu Karjalainen (hamsterit, kääpiöhamsterit, marsut) p. 044-378 9957 tai satulinja(a)luukku.com Terttu Rousu (hamsterit) p. 8173134, 040-731 7325 tai terttu.rousu(a)iiseutu.fi Anu Ronkainen (hamsterit, chinchillat) p. 040-571 0574 tai anuliisa(a)mail.student.oulu.fi Kati Heinonen (kääpiöhamsterit) p. 044-325 3284 tai k5heka01(a)students.oamk.fi Liisa Mikkola (hamsterit, kääpiöhamsterit, rotat, hiiret) p. 041-4699690 tai mikkli(a)luukku.com Elise Eskelinen (gerbiilit, degut), p. 044-578 8369 tai elyseegerbils(a)yahoo.com Anna Takkinen (gerbiilit) p. 044 3491604 tai l3haan00(a)students.oamk.fi 4
Puheenjohtajalta Kesä on parasta aikaa kani- ja jyrsijälemmikilleimme. Ulko-oven takaa alkaa suuri ruoka-aitta, josta löytyy herkkuja jos jonninmoisia ja pesäkoloja ja muuta jyrsijänkodin sisustusmateriaalia. Eläinten ei tarvitse myöskään kärsiä lämpöpattereiden kuivattamasta sisäilmasta ja auringon säteet voivat välillä osua pienen kanin kylkeen mukavasti lämmittäen. Kesän kuumuudessa piilee myös vaaransa. Pienet lemmikkimme eivät pysty säätelemään ruumiinlämpöänsä kovinkaan tehokkaasti, ja lämpöhalvauksen vaara on aina kesällä matkustaessa tai hellepäivänä ulkona välittömässä auringonpaisteessa ollessa olemassa. Niinpä huolehtikaahan lemmikillenne varjopaikkoja ja automatkalla kylmiä, märkiä pyyhkeitä tai muuta vastaavaa lemmikkiänne viilentämään. Luonnonantimien keräämisessäkin tulee olla varovainen, eikä ruohoja ja heiniä kannata poimia autojen pölyttämältä kaistaleelta tien vierestä, ja lisäksi on syytä ottaa selvää, mitä kasveja eläimelle voi antaa, ja mitkä ovat vaarallisia. Mutta luonnonantimia kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja niitä kannattaa ehdottomasti kuivata myös talven varalle. Erityisesti nuoret versot ja silmut ovat eläinten suurimpia herkkupaloja. Kysykää vaikka meidän Klaaralta! Siinä jäävät pelletit ja mitkä tahansa kaupan herkkuseokset toiseksi, jos tarjolla on voikukan lehtiä tai pajun nuoria lehtiä. Mutta kaikki nuo kesän antimet ja ilot ovat ulkona oven takana, jonne lemmikkimme eivät pääse ilman omistajiensa avustusta. Joten lähtekää ulos luontoon, ja katsokaa kaunista kesäpäivää kerran kanin, marsun tai hamsterin silmin. Mitä kaikkea kivaa sieltä voisikaan löytää! Hyvää kesää kaikille! terveisin Tiina Ps. Kesälläkin tavataan! Tsekatkaas tapahtumakalenteria! kuva Satu Karjalainen Päätoimittajalta Kesä tekee tuloaan kohinalla. Osaltaan siitä kertoo mojovat rakot käsissä, jotka sain taas haravoinnista. Perinteistä kesäpäivää järjestäessä innostuimme tällä kertaa ihan tosissaan ja idea paisuikin leiriksi asti. Ajatus jyrsijäleiristä on silloin tällöin tullut esille tapahtumia mietittäessä, mutta tänä kesänä siitä ajatuksesta tulee täyttä totta! Viikonlopun mittainen jyrsijäleiri debytoi 9.-10.7. Sanginjoen idyllisissä maisemissa. Enemmän aiheesta voi lukea leirin mainoksesta edempänä lehteä! Itse lehti on jälleen yhtä monipuolinen, kuin aiemminkin. Lehteä on todella mukava tehdä, sillä usein kuulee muiden yhdistysten jäseniltä, kuinka upea jäsenlehti meillä on. Lehteä pyritään kuitenkin kokoajan kehittämään eteenpäin, joten olisi ihanaa kuulla lukijoilta kommentteja ja ehdotuksia, mitä olisi mukava lukea lehdestä tulevaisuudessa. Palautetta voi laittaa maililla toimitukseen tai kun kerran nettisivuilla oleva vieraskirja tuntuu olevan helppo paikka laittaa kommenttia ja kysymyksiä, niin miksei sitten sinnekin. terveisin Anna 5
Eläinlääkäritiedot Asiansa tuntevan eläinlääkärin löytämisen helpottamiseksi toimitus kokoaa listan OSJH:n toimialueella olevista eläinlääkäreistä, jotka ovat perehtyneet pienjyrsijöiden hoitoon. Jos olet saanut hyvää ja asiantuntevaa palvelua, ilmoita eläinlääkärisi nimi ja yhteystiedot, niin lisäämme sen listaan. Rovaniemen eläinklinikka Rovaniemi, p. 016-365 382 Ulla Eskelinen Rovaniemi, p. 016-313 330 Anne Karttimo-Mäkynen Eläinlääkäriasema Akuutti, Oulu p. 08-881 0800 Riitta-Liisa Rajaniemi Eläinlääkäriasema Lemmikki, Oulu p. 08-311 5866 Ouluvet, Oulu p. 08-5355 200 Eläinsuojelu Jos epäilet eläintä kohdeltavan huonosti, ota yhteyttä paikkakunnalla toimivaan eläinsuojeluvalvojaan, SEY:n toimistoon tai paikkakunnan eläinsuojeluviranomaisiin: kunnaneläinlääkäriin, terveystarkastajaan tai poliisiin. Eläinsuojeluasiat, Oulun kaupungin virkaeläinlääkäri Maija Nurminen p. 08-55846730 Neuvoja ja ohjeita lisäksi: Eläinsuojeluvalvoja Henna Perälä, Rovaniemi helaitin@urova.fi Lajiyhdistystiedot Suomen kani- ja jyrsijäliitto SKJL www.skjl.net Suomen Hamsteriyhdistys SHY www.hamsteriyhdistys.net Suomen Kaniyhdistys SKY www.kaniyhdistys.net Suomen Kesyrottayhdistys SkeY http://personal.inet.fi/yhdistys/skey Suomen Näyttely- ja Lemmikkihiiret SNL http://koti.mbnet.fi/haisulit/ Suomen Lemmikkichinchillat SLC http://www.kolumbus.fi/maarit.honkaniemi/ Suomen Marsuyhdistys SMY www.marsuyhdistys.net Suomen Gerbiiliyhdistys SGY www.gerbiiliyhdistys.fi Yhteystiedot löydät sivuilta www.sey.fi Tapahtumakalenteri 9.-10.7. Jyrsijäleiri 25.8. Leukapussin dead-line 11.9. Leukapussi 3/05 ilmestyy! Saatavilla näyttelyssä. 11.9. Pet-näyttely kaneille ja jyrsijöille, viralliset luokat gerbiileille ja deguille 3.10.-8.10. Eläinten viikko: teemana kanit ja jyrsijät 6
järjestää 9.-10.7.2005 jyrsijäleirin Sanginjoen leirintäkeskuksessa! OSJH:n perinteinen kesäpäivä venyy tänä vuonna koko viikonlopun mittaiseksi jyrsijäleiriksi! Tule sinäkin lemmikkeinesi mukaan Sanginjoelle! Ohjelmassa mm. -Eläinten hoitoa eli opetellaan leikkaamaan kynnet, hoitamaan turkkia jne. -Kasvatus ja genetiikka opetusta halukkaille -Kanien estehyppykoulu sekä leikkimielinen kisa (myös rotta agility rata paikalla) -Tutustumme näyttelyn saloihin ja pidämme leikkimielisen sydänystävä kisan -Opetellaan mitä kasveja voidaan kerätä luonnosta ja miten niitä voi säilöä talven varalle -Askarrellaan puisia ja keraamisia pesämökkejä (1 kpl /leiriläinen) Leirin aikana selviää myös kuka kruunataan jyrsijätiedon guruksi, sillä tiedossa on jyrsijävisa ja muuta mukavaa illanviettoa grillauksen ja saunomisen ohessa. Yöpyminen on leirikeskuksen tiloissa ja ruoat sekä askartelutarvikkeet sisältyvät leirin hintaan. Mukaan tarvitset vain lakanat / makuupussin, pyyhkeen ja halutessasi lemmikkisi sekä tietysti roppakaupalla iloista mieltä! Leirin hinta on 20 per leiriläinen ja 20 nopeinta pääsee mukaan! Leiri on tarkoitettu vain OSJH:n jäsenille. Ohjaajina leirillä toimivat OSJH:n hallitus ja aktiivijäsenet. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 10.6.2005 mennessä Anna Takkiselle mailitse L3haan00@students.oamk.fi tai puhelimitse 044-349 1604 (ei tekstiviestejä). Peruutukset viimeistään 30.6.2005 mennessä (muussa tapauksessa perimme leirimaksun kokonaisuudessaan). Alaikäisiltä tarvitsemme vanhempien suostumuksen. Leirille ilmoittautuneille lähetämme leiriohjelman etukäteen. 7
Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry järjestää Pet-Shown kaikille lajeille (ei SGY:n alaiset lajit) sunnuntaina 11.9.2005 klo 8.45 alkaen Oulussa, Honkapirtillä Pateniemessä, (os. Pateniementie 86) Näyttelymaksut ( ei gerbiilit, degut ja harvinaiset hyppymyyrät) Saman omistajan 1. ja 2. eläin 5 / eläin 3. jne. eläin 2,5 / eläin Jälki-ilmoittautuminen 7 / eläin Näyttelymaksut maksetaan ennakkoon tilille OP 574136-2170156 Viite 44244. Kuitti lähetetään ilmoittautumisten mukana. Ilmoittautumiset 26.8. mennessä (ei gerbiileitä ja deguja): Anu Paso, Vaskitie 10 B 5, 90250 Oulu Huom! Näyttelyssä SGY järjestää viralliset luokat gerbiileille ja deguille sekä petluokat gerbiileille, deguille ja harvinaisille hyppymyyrille Näyttelyvahvistuksia ei lähtetä. Muutokset ovat mahdollisia. Eläinten vastaanotto aamulla klo 8.45-9.45. Arvostelut alkavat klo 10. Yleisölle on vapaa pääsy, tervetuloa! Lisätietoja: Tiina / 040 500 2289 tai Anu / 040 736 8697 w w w. c o. j y u. f i / o s j h i n f o 8
11.9.05 Syysnäyttely, OSJH:n ja SGY:n yhteisnäyttely, Pateniemen Honkapirtti, Oulu Kaikki SGY ry:n alaiset lajit ja luokat eli viralliset luokat gerbiileille ja deguille sekä pet-luokat gerbiileille, deguille sekä muille hyppymyyrille. Myös ei-standardiluokka gerbiileille. Alustavat tuomaritiedot: Viralliset gerbiilit ja degut: Elise Eskelinen. Pet gerbiilit ja degut: Anna Takkinen, muut hyppymyyrät: Elise Eskelinen. Ilmoittautumismaksut SGY:n ja OSJH:n jäsenille: 1.&2. eläin 5 / kpl, 3.-5. eläin 3 / kpl ja 6. jne eläin 1,5 / kpl. Pet-luokkaan 1.&2. eläin 4 / kpl, 3. jne eläin 1,5 / kpl. Ei-jäsenille kaikki luokat 7 / kpl. Myöhästyneet ilmoittautumismaksut peritään kaksinkertaisina, eräpäivä 26.8.2005. Tilinumero: Sampo 800014-70107807, viite 1109052 Ilmoittautumiset (liitä mukaan kuitti tai kuittikopio) 26.8.2005 mennessä osoitteeseen: Diana Alfthan Ruiskukkatie 3 C 50 90580 Oulu tai sähköpostitse (vahvistus sp-ilmoittautumisiin) diana.alfthan@pp.inet.fi. Lisätiedot näyttelystä: Diana Alfthan / 0400 536949. Näytteilleasettajia pyydetään huomioimaan, että 23.10.2004 alkaneen käytännön mukaisesti eläinten näyttelyikä on ilmoitettava muodossa Xv Xkk Xpv. Näyttelytulokset 19.2.2005 Honkapirtiltä Syyrialainen hamsteri Tuomari: Liisa Mikkola Eläimiä 22 kpl PLH1 Arctican Valdorf Astoria om. Iina Sormunen PLH2 Pikkumökin Timo-timo om. Marjo Lukkarila PLH3 Pikkumökin Ystävä Hyvä om. Pirita Rousu PLH4 Ambrosia Aurinkoprinssi om. Kati Viinikangas PLH5 Dalai Luna om. Elisa Vanhala P. baby Pikkumökin Ystävä Hyvä om. Pirita Rousu P. jun Dalai Luna om. Elisa Vanhala P. vet Day-Dream om. Heidi Riihola Kumat: Arctican Valdorf Astoria om. Iina Sormunen Day-Dream om. Heidi Riihola Coquille om. Marjut Kaakinen TS Bàza om. Ronja Ollila Erikoispalkinnot: Arctican Lumimyrsky om. Iina Sormunen Nipa om. Jenni Leskinen Pikkumökin Yhtä Juhlaa om. Satu Hautala Olli om. Kirsi Pyykkö Kääpiöhamsterit Tuomari: Kati Heinonen Eläimiä 19 kpl PLH1 Truefabled Saundra om. Heini Leskelä & Teemu Hautamäki PLH2 SHY VL VLH04 Yökyöpelin Nuru** om. Kati Viinikangas PLH3 FIN MVA SHY VL Yökyöpelin Nobille om. Kati Viinikangas PLH4 Truefabled Bebetu om. Heidi Riihola PLH5 Bienenbieni Benjamin om. Iina Sormunen P. baby Cattuipacomasti Christabella* om. Kati Viinikangas P. jun Bienenbieni Benjamin om. Iina Sormunen P. avo Truefabled Saundra om. Heini Leskelä & Teemu Hautamäki P.vet Truefabled Bebetu om. Heidi Riihola TS Truefabled Bebetu om. Heidi Riihola Erikoispalkinto + kuma: Tuksu om. Emilia Salmijärvi SHY VL VLH04 Yökyöpelin Nuru** om. Kati Viinikangas Kauri om. Heidi Kuvaja Sateenkaaren Salamanter om. Piia Ojala 9
Marsut Tuomari: Hanna Viinamäki Eläimiä 43 kpl PET1 Petteri om. Raili Vainikainen PET2 Mango Meloni om. Tarja Iljana PET3 Essi om. Elisa Svento PET4 Cakhaya`s Keaton om. Anu-Maarit Paso PET5 Oona om. Nina Heuttonen P. baby Muskotin I`ve Just Begun om. Anu- Maarit Paso P. jun Urpo om. Kaisa Hulkko P. avo Petteri om. Raili Vainikainen P. seniori Edward om. Kirsi Välikangas TS Pablo om. Sarianna Pukari Kumat: Candee Jay om. Iina Sormunen Känkkäränkän Gansteripoju om. Satu Rousu Rivendall`s Alf om. Iina Sormunen Petteri om. Raili Vainikainen Lil`Star om. Tarja Iljana Mango Meloni om. Tarja Iljana Ilona om. Saara Heikkilä Bella om. Raili Vainikainen Sophie om. Iina Sormunen Miro om. Saana Tyni Nipsu om. Maarit Juntunen Muskotin I`ve Just Begun om. Anu-Maarit Paso Muskotin Rosmariini om. Anu-Maarit Paso Cakhaya`s Keaton om. Anu-Maarit Paso Papu om. Tiina Sotkasiira Amanda Texas om. Elisa Svento Emma om. Elisa Svento Essi om. Elisa Svento marsu nro 44 Edward om. Kirsi Välikangas "Olen tähti" -palkinto Rölli om. Tanja Lapinkoski Kannustuspalkinto: Rivendell`s Alfero om. Iina Sormunen Masi om. Henna-Riikka Kontinaho Sophie om. Iina Sormunen Minttu om. Jannika Tyni Nipsu om. Maarit Juntunen Kanit Tuomari : Elisa Honkala & Satu Karjalainen Eläimiä 39 kpl PET1 Sunny om. Marja Karjalainen PET2 Romeo om. Petra Karppinen PET3 Sirius Musta om. Milka Pietilä PET4 Aku om. Annukka Kälkäjä PET5 Solen`s Savialova om. Kati Kuorilehto P. baby Fabiola Vom Steinautal om. Raija Pietilä P. jun Toska om. Annukka Kälkäjä P. avo Sunny om. Marja Karjalainen P. vet Kalle om. Jonna Anttila TS (Elisa) Solen`s Rolex om. Katja Sallèn TS (Satu) Jämski Leijonamieli om. Saana Tapojärvi Kumat: Mitja`s Tinuli om. Salla Hanhela Severi om. Satu Ylinen Lumitähden Lumipantteri om. Anu Loponen Touko om. Erika Ristiluoma Luupert om. Venla Jokikokko Lumipallo om. Katja Sallèn Minttu om. Heli Noponen Solen`s Pamina om. Anu Loponen Niisku-Neiti om. Maija Huotari & Ronja Heiniemi Lahjoituspalkinnot: Lumitähden Kevään Ensilunta om. Maria Pietilä Solen`s Joe om. Miisa Lehto Söpö om. Maria Pietilä Eetu om. Johanna Kivioja Kannustuspalkinto 28 Tupuna om. Annukka Kälkäjä Hiiret Tuomari: Saana Annala Eläimiä 13 kpl PET1 Marijanne om. Paula Latvakoski PET2 Nasta om. Jenna Simula PET3 Nappi om. Saana Lapinkangas TS Mieronvaaran Tahvo om. Milla Laakkonen 10
Lahjoituspalkinnot: Vihreä Ei Ole Vihollinen om. Venla Jokikokko Benny om. Venla Kokikokko Persoonallinen hiiri Nalle om. Saana Lapinkangas Rotat Tuomari: Veera Korhonen Eläimiä 25 kpl PET1 Divina om. Leskelä & Hautamäki PET2 Danae om. Leskelä & Hautamäki PET3 Omar-Massimo om. Gerda Perkkila PET4 Heartshaped Abyss om. Jonna Brandt PET5 Crystal Gazing om. Jonna Brandt VSP Omar-Massimo om. Gerda Parkkila P. jun Heartshaped Abyss om. Jonna Brandt PET5 Bianca om. Heidi Äijälä P. baby Hui Kauhistus Yllätys Ystävä om. Tuovi Tapojärvi P. jun Tipsu om. Heini Jokinen TS 23 Niisku om. Katri Kakko Kumat: Hui Kauhistus Raggae Rex om. Tuovi Tapojärvi Hui Kauhistus Bianco Boccone om. Diana Alfthan Nipsu om. Miia Riihinen Virkku om. Mira Snellman BIS1 Rotta BIS2 Kani BIS3 Marsu BIS4 Gerbiili BIS5 Syyrialainen hamsteri BIS6 Hiiri BIS7 Kääpiöhamsteri TS Amanda om. Emilia Isola Kumat: (lihaksista) Ninna om. Anna-Sofia Konttaniemi (puhtaudesta) Maisa om. Henna Isohätälä (kynsistä) Frieza om. Juha Huusko (hännästä) Attina om. Emilia Isola (kokonaisuudesta) Divina om. Leskelä & Hautamäki (kokonaisuudesta) Danae om. Leskelä & Hautamäki Erikoispalkinnot: Soulitary Vice om. Jonna Brandt & Tiia Noteva Iina om. Anna-Sofia Konttaniemi Breid om. Gerda Parkkila Neega om. Virpi Määttä Vaclania om. Virpi Määttä Gerbiilit Tuomari: Saana Barsk Eläimiä 29 kpl PET1 Nipsu om. Emmi Tuhkanen PET2 Blackball om. Milla Laakkonen PET3 Honey om. Milla Laakkonen PET4 Appelsiinipuun Silentium om. Jenna Simula Keiju-marsu, kuva Anu Paso 11
Kanipalsta Kevättervehdys kaikille kani-ihmisille. Nyt alkaa jo vihertää ja pian pääsemmekin poimimaan ruohoa, apilaa ja muita vihreitä herkkuja pupuille. Omista kaneistani kaksi lähtee kesäksi vanhempieni omakotitalon pihalle ulkohäkkiin ja kotiin jäävistä osa siirtyy parvekkeelle asustelemaan. Tähän aikaan vuodesta on hyvä taas kerran muistuttaa: älkää poimiko kaneille syötävää läheltä autotietä ja muistakaa huuhdella kasvit. Niissä voi olla kissojen ja koirien ulosteita ja kani voi sitä kautta saada matoja. Tuoreruuan syöttäminen pitää myös aloittaa maltillisesti, ettei kani saa ripulia. Kanille voi syöttää turvallisesti mm. näitä : - voikukka, lehdet + kukka - apila (puna-apila kerää kaasua, joten älä anna paljoa) - leskenlehti - horsma - mustikanvarvut - piharatamo Pihakukista voi antaa esimerkiksi auringonkukkia ja kehäkukkaa sekä hajuhernettä. Jos et tunnista kasvia, parempi olla antamatta sitä kanille. Myrkyllisiä ovat : - kielo - raparperi - sananjalka - tulppaanit Kanilaumani on kasvanut tämän vuoden puolella, helmikuun lopussa meille kotiutui Siriuksen Iida, leijonanharjastyttö, joka on väriltään soopelinsininen venäläinen. Kutsumanimeksi neidille tuli Unelma. Meille tullessaan Unelma oli varsinainen karvamoppi, mutta iän karttuessa pitkät karvat ovat alkaneet tippua ja nyt sillä on enää helmahapsut ja tietysti harjas pään ympärillä. Helmahapsutkin tuntuvat tekevän lähtöä, sillä karvaa irtoaa joka harjauksella. Unelma ja mojova tukkapörrö Kanipalstalle voi laittaa postia osoitteeseen: epsukepsu@luukku.com tai Erika Ristiluoma Laamannintie 11 c 40 90650 Oulu Toivoisin, että joku kirjoittaisi raportin 22.5. olevasta kanien ulkomuotoluokasta ja kertoisi, miten näyttelypäivä meni oman kanin osalta jne. 12
Tietoisku kanin rasvarauhasista Kirjoittanut Annukka Kälkäjä Rasvarauhaset sijaitsevat sukuelinten vieressä ja leikkaamattomilla uroksilla ne monesti sotkeutuvat hormonitoiminnan vuoksi. Erite on väkevän hajuista ja ruskeaa. Talirauhanen voi tulehtua, jos ei sitä puhdisteta liasta ja likaa vain kertyy. Puhdistukseen voi käyttää pumpulipuikkoa ja laimennettua Fairy-liuosta. On kuitenkin varottava ärsyttämästä herkkää ihoa liian vahvoilla aineilla ja hankauksella. Kuvasta näet, missä rasvarauhanen sijaitsee. Bogota, kuva Tiina Polo 13
Hiiripalsta Viime palstan jälkeen onkin tapahtunut melkoisesti meidän hiirulassa, tai lähinnä on tapahtunut väestömäärän kasvua. Meteli ja Ruletti muuttivat takaisin oikeaan kotiinsa ja parivaljakko Hongisto sekä Hynynen asustelee nyt kahdestaan. Hongiston ja Blitzkriegin poikueesta meille jäi asustelemaan pka tyttö Lady Yö, joka saikin paljon kavereita ympärilleen. Kevään aikana tänne muuttivat seuraavat neidit: Remix(pk blue), Adamia (lk siamese seal point), Flora (lk agouti/tan), Spookshow Baby mörkö (pk black/tan+?),semi Nice semi (pk black/tan banded) sekä Supersonic Bitch sonic (pk black/?). Sonicin ja Mörön kuvioita emme ole onnistuneet pähkäilyjenkään jälkeen määrittämään.. Sotis ei myöskään ole enää talon ainut uros, sillä Helsingin Megaeläimestä mukaan tarttui aivan uskomattoman upea lk/lka agouti/berkshire uros, joka sai nimekseen Izual tai kavereiden kesken Arska/Iso Arska :) Poikueitakin on suunnitteilla kunhan tytöt kasvavat tarpeeksi isoiksi. Se kuulumisista sitten ja siirryn nyt tämän palstan aiheeseen eli lemmikkihiirten historiaan. Mistä kaikki alkoi? Ratkaiseva askel otettiin ihmisten siirryttyä metsästäjä keräilijöistä maanviljelijöiksi, jolloin ihmiset oppivat viljelemään ja säilömään viljaa ja hiiret huomasivat, että on helpompaa vierailla viljavarastoissa kuin hommata se itse. Olikin väistämätöntä, että jossain vaiheessa joku pyydysti hiiren ja piti sen. Tämä ensimmäinen lemmikki hiiri oli todennäköisesti perusvärinen agouti, tosin värimutaatiot ovat melko yleisiä hiirillä. Epätavallisen värisiä yksilöitä ilmaantuu luonnossa väliajoin ja kun nämä yksilöt huomattiin ne usein myös pyydystettiin ja pidettiin, koska niissä oli mielenkiintoisia outouksia. kaksi lemmikkihiirtään(nämä olivat mustasilmäisiä valkoisia[bew] ). Hiiri-innostus alkoi kunnolla 1700-luvulla. Japanissa ne kasvattivat suosiotaan ei vain lemmikkeinä vaan myös kasvatuseläiminä, ja monet ihmiset kokeilivat aikaansaada uusia värejä. Vuonna 1787 Kiotolainen rahanvaihtaja Chobei Zenya kirjoitti jopa esitteen aiheesta nimeltä The Breeding Of Curious Varieties Of The Mouse. Esite sisälsi lukuisia piirroksia, kuvauksia useista kasvatusohjelmista, neuvoja tiettyjen värien luomiseen sekä maininnan muutamista muunnoksista mukaan lukien albino, black, black-eyed white(bew), champagne, chocolate, lilac ja resessiivinen?. Ensimmäinen viittaus ei-villiin hiiren löytyy kuitenkin jo 1100 ekr. kiinalaisesta tietosanakirja EhYah :sta. Arkeologit ovat löytäneet myös egyptiläisiä kulhoja ja muita esineitä samalta aikakaudelta, joissa esiintyy värillisten hiirten kuvia. Seuraava kirjallinen asiakirja epätavallisista hiiristä oli viite tanssiviin(valssaaviin) hiiriin Han Dynastian vuosipäivinä noin 80 ekr. Nämä hiiret kuvattiin keltaisiksi. Vuosien 307 ja 1641 välissä Kiinassa oli huomattava kiinnostuksen kasvu värillisiä hiiriä kohtaan. Tämän ajan sisällä oli yli 30 dokumentoitua tapausta luonnosta pyydystetyistä valkoisista hiiristä. Vuodelta 1654 löytyy jopa merkintä eräästä tietystä kiinalaisesta buddhistipapista, joka matkustaessaan Japaniin otti mukaansa Flora om. & kuva Liisa Mikkola 14
Hiiriyhdistyksiä syntyy Eurooppaan värilliset hiiret alkoivat löytää 1800 luvun alkupuolella. Hitaasti ne kasvattivat lukumääräänsä ja suosiotaan, etenkin Iso Britanniassa. Walter Maxey, hiiriinnostuksen isä, hankki ensimmäiset hiirensä 1877 ja 1895 hän auttoi perustamaan National Mouse Club :n (N.M.C. = Kansainvälinen Hiiri Yhdistys) Englantiin. N.M.C. asetti standardit erilaisille muunnoksille ja järjesti näyttelyitä, joista ensimmäinen oli 1895 Lincolnissa ja sen voitti Miss Ursula Dickensonin dutch even hiiri. Näihin aikoihin Mendlen genetiikkateoriat uudelleen löydettiin tieteellisen yhteisön toimesta. Kesyhiiret osoittautuivat pienen kokonsa, helpon ja halvan hoidon sekä nopean lisääntymiskyvyn ansioista erinomaisiksi mallikappaleiksi käyttäväksi niin jatkotutkimuksia kuin muita tutkimuksiakin varten. National Mouse Club on olemassa yhä tänäkin päivänä ja sen jäsenet ovat tehneet suuria ponnistuksia vuosien saatossa. Suuri osa nykypäivän väreistä on standardisoitu näiden omistautuneiden ihmisten ansiosta sekä he suuresti paransivat hiiren yhdenmukaisuutta valitsemalla suurimman ja parhaimman. Suomalaistyyppiset hiiret tosin ovat yleensä näitä englantilaistyyppisiä hiiriä pienempikokoisia ja korvaisia, mutta näitä isokokoisia ja näyttäviä showhiiriä näkee myös Suomessa melko paljon. Suomen Näyttely- ja Lemmikkihiiret ry (SNL) perustettiin 1994. Sen tavoitteisiin kuuluu mm. tarjota ihmisille oikeanlaista tietoutta erilaisista hiiristä ja valistaa suurta yleisöä hiiriin kohdistuvien ennakkoluulojen vähentämiseksi. SNL järjestää vuosittain useita näyttelyitä sekä muita tapahtumia ja kouluttaa tuomareita ja ylläpitää hiirilajien rekisteriä. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai hiiresi ulkonäköön, lajiin tai sukuun katsomatta. Jutun kirjoittamisessa käytin apuna seuraavia sivustoja: http://www.hiiret.fi/ http://www.afrma.org/rminfo4b.htm Siinäpä sitten kaikki tältä kertaa ja eikun hauskaa kesää kaikille :) Liisa * mikkli@luukku.com Spookshow Baby om&kuva: Liisa Mikkola Peik, kuva Anna Takkinen 15
Rottapalsta Kesä tulla puksuttaa melkoisella vauhdilla :) Kevään aikana rottalauma ensin vähentyi kahdella ja sitten lisääntyi kahdella, kun Ukko ja Naku poistuivat vanhuuttaan sateenkaarisillalle ja kaksi pientä tyttöä, Honey Dew Kukka (sk agouti/hooded) ja Tullamore Dew eli tullis (sk black/husky striped), muuttivat Piipan ja Himmyn seuraksi. Tytöt tulivat eräänlaisina rescue tapauksina meille. Tällä kertaa palstalla vastailen yleisimpiin kysymyksiin, joita mietitään ennen rotan hankkimista ja ensimmäisten saavuttua taloon. Voinko minä ottaa rotan? Rotta sopii lähes kaikenikäisille, ihan pienet pois lukien. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että se tai alusmateriaali saattaa aiheuttaa allergiaa. Rotta myös vaatii sinulta päivittäin aikaa ja tilaa asunnostasi jaloittelua ja häkkiä varten(jos talossasi on kissoja/koiria/pieniä lapsia on rotalle kuitenkin löydyttävä alue jossa se saa turvallisesti ulkoilla). Rotalla on herkät keuhkot, joten häkin pitää olla vedottomassa paikassa. Voit myös joutua muuttamaan elintapojasi hieman, sillä sisällä tupakointi ja kovaääninen musiikki eivät ole sille hyväksi. Rottaa ei myöskään voi ottaa matkoille mukaan, joten se tarvitsee hoitajan matkan ajaksi. Paljonko se maksaa, entä tarvikkeet? Elikkäs rottia tulee ottaa aina vähintään kaksi ja mieluiten kasvattajalta. Suomen Kesyrottayhdistyksen suositushinta on 15-25e, keskimäärin 20e. Häkkien hinnat vaihtelevat todella paljon muutamasta kympistä pariin sataan euroon, joten en osaa siihen sanoa mitään yleispätevää hintaa. Kannattaa kierrellä eri kaupoissa ja vertailla hintoja. Suosittelen myös tarkistamaan kirpputorit ja myytävänä palstat. Jos tarvikkeet tai eläimen hinta tuntuvat ylipääsemättömän kalliilta, kannattaa miettiä, onko sitä järkeä edes hankkia silloin. Vaikka onnistuisitkin saamaan jostain halvalla eläimet ja tarvikkeet, on aina mahdollisuus, että eläin sairastuu ja silloin tulee maksettavaksi eläinlääkärimaksutkin, jotka harvoin ovat halpoja. Voinko ottaa vain yhden rotan, jos pidän sille paljon seuraa? Rotat ovat ehdottomasti laumaeläimiä ja tarvitsevat lajikumppanin, joten jos olet ottamassa rottia niin ota niitä kaksi. Joskus on yksilöitä, jotka eivät tule toimeen muiden kanssa, mutta ne ovat kuitenkin hyvin harvinaisia tapauksia ja jos rotalla on kaveri heti alusta asti kriittisiä tappeluita tuskin syntyy. Meillä on näitä ongelmatapauksia olleet sellaiset, joiden kaveri/kaverit ovat kuolleet ja kyseinen yksilö on jäänyt yksin pitemmäksi aikaa. Toisinaan myös se saattaa laukaista uroksessa aggressiivisuutta häkkitovereitaan kohtaan, mikäli se on päässyt astumaan naaraan. Uros vai naaras? Urokset ovat isokokoisempia kuin naaraat, jotka ovat pienempiä ja sirompia. Vauvaiässä niillä ei juurikaan ole eroavaisuuksia, mutta vanhemmiten näkyvin ero on koossa. Naaraat ovat myös vilkkaampia ja tarvitsevat enemmän virikkeitä ja toimintaa. Niillä on kiima noin viiden päivän välein, jolloin saattavat olla tavallista hermostuneempia. Uroksilla taas lapsuus on vilkkaampaa aikaa ja vanhemmiten ne rauhoittuvat sylissä viihtyviksi löllyköiksi. Hajussa ei juurikaan ole eroavaisuuksia, kun häkki puhdistetaan tarpeeksi usein. Molemmat sukupuolet merkkailevat hieman vapaina ollessaan, urokset hieman enemmän. Nämä pienet merkkauspisut on kuitenkin helppo pyyhkäistä pois. Minkä kokoinen häkki? Minkälainen? Eläinsuojelulain mukaan rotta tarvitsee vähintään 0,18 neliömetriä tilaa, mutta usein tuon koon häkit ovat liian pieniä rotille. Luonnollisestikin tähän pätee, että mitä isompi sen parempi. Eläinkaupoista harvemmin saa sopivankokoisia häkkejä. Monet ns. marsu/kani häkit ovat käteviä, sillä ne ovat tarpeeksi isoja ja niiden päälle rakentaa helposti toisen tason lisäkorkeuden 16
saamiseksi. Myös useista lintuhäkeistä saa muunnettua rottaystävällisiä. Yleisesti ottaen naaraat pitävät korkeudesta ja urokset arvostavat enemmän pohjan pinta-alaa. Meillä tuo neljän tytön lauma asuu itse tehdyssä häkissä, joka on kokoa 81x61x101 ja häkki, jossa ensimmäiset urosrottani asuivat kahdestaan on kokoa 70x45x50. Tuossa häkissä alaosa on juurikin kaupasta ostettu ns. marsuhäkki ja siihen on väsätty minkkiverkosta toinen kerros. Häkkeihin kannattaa laittaa erilaisia kiipeilyoksia/- köysiä, riippumatto, koreja, mitä ikinä keksitkin kunhan se ei ole vaaraksi asukeille. Oleellista on myöskin juomapullo. Kuivaruoka ei välttämättä tarvitse kuppia, mutta puuroja yms. varten on hyvä olla kuppi. Kuivikkeeksi voi käyttää tavallista purua, joskin parempi vaihtoehto olisi pölisemätön MörttiRöpö tai vaikka puupohjainen kissanhiekka. Purujen vaihto on suositeltavaa tehdä noin kerran viikossa. Mitä se syö? Rotta on kaikkiruokainen. Perusruuaksi käy siemenseos, esimerkiksi SupaRat. Siemenseosta valitessa kannattaa tarkastella mitä se sisältää, esim. rotat eivät juurikaan perusta heinäpelleteistä. Siemenseoksen tueksi rotille kannattaa antaa puuroa, kasviksia, lasten soseita tai vaikkapa paistettua maustamatonta jauhelihaa tai pestyjä kananluita. Kuivaruokaa annan noin joka toinen päivä ja tuoreruokaa päivittäin. ja jaloittelun, mutta ajoittain on tehtävä muutakin kuten leikattava kynsiä tai pestä rotta. Kynsien leikkaaminen voi aluksi olla hieman hankalaa ja kannattaakin ottaa avuksi toinen henkilö, joka esim. pitää rottaa paikoillaan toisen leikatessa kynsiä. Yksin se onnistuu kätevästi kun rotan tukee omaa vatsaa vasten pitäen kiinni kyseisestä jalasta ja itse rotasta, ja varovasti sitten leikkaa kynnen pois kynsileikkureilla. Yleensä rotta pitää itsensä puhtaana, mutta joskus myös se voi likaantua ja silloin peseminen tulee ajankohtaiseksi. On rottia, jotka eivät pidä pesemisestä yhtään ja jotkut suorastaan rakastavat sitä. Etenkin rotan häntä on tärkeää pitää puhtaana, sillä sen avulla rotta säätelee mm. kehon lämmön haihduntaa. Hyvä pesuaine niin hännälle kuin itse rotallekin on Fairy, jota hierotaan kosteaan häntään ja häntää voidaan harjata myötäsuomuun pehmeällä hammasharjalla. Pesuaine huuhdellaan huolellisesti pois hanan alla, esim. käsienpesualtaassa. Pesun jälkeen häntä täytyy rasvata. Hyviä rasvoja ovat tavallinen ruokaöljy tai vauvaöljy tai joku muu mahdollisimman hajusteeton perusvoide. Mitään vahvasti hajustettuja rasvoja ei häntään saa laittaa, sillä rotta nuolee häntäänsä itseään puhdistaessaan. Itse rotta pestään siten, että ensin se kastellaan sopivan lämpöisellä vedellä, joka ei saa olla liian kylmä eikä liian kuuma ja sen jälkeen siihen hierotaan varovasti pesuainetta(esim. se fairy tai koiran/kissan shampoo). Korvia ja päätä pitää ehdottomasti varoa, niitä ei saa kastella. Lopuksi rotta huuhdellaan ja kuivataan huolellisesti vilustumisen välttämiseksi. Siinäpä nyt muutama yleisin kysymys, jos tulee mieleen lisää kysymyksiä tai muita juttuaiheita niin postia tulemaan tännepäin :) edelleen myös kuvat ovat tervetulleita. Miten sitä hoidetaan? Rotta pysyy hyvässä peruskunnossa kunnollisella perushoidolla, sisältäen siis kunnollisen ruokinnan, häkin puhtaanapidon Liisa * mikkli@luukku.com 17
Marsupalsta Hei taas! Kesä lähestyy jälleen ja meidän marsut odottelevat jo kovasti kaikkia ihania herkkuja luonnosta. Meidän molempien marsuloissa on tapahtunut iloiset perheenlisäykset. Satun Pipsa sai 31.3. kolme suloista risteytyspoikasta, uroksen ja kaksi naarasta. Synnytys tapahtui aamulla klo 06:00-06:30 ja kaikki sujui mutkattomasti ja poikaset olivat terveitä ja reippaita. Astutus tapahtui Känkkäränkän Gangsteripojun kanssa kahden tunnin yhteiselolla ja tiineys kesti 67 päivää. Nimekseen vauvat saivat Kaapo, Mymmeli ja Nyytti. Kaapo painoi syntyessään 91g, Nyytti 84g ja Mymmeli 100g. Pipsan tiineys sujui rauhallisesti. Jo muutaman viikon päästä astutuksesta tuntui hienoiset pallukat tämän kyljissä. Pipsa oli todella urheilullinen synnytykseen asti, mikä varmasti edesauttoi sitä, että kaikki meni niin hyvin. Paino nousi tasaisen nopeasti, kunnes loppua kohden painon nousu hidastui ja viimeisellä viikolla loppui kokonaan. Parisen viikkoa myöhemmin vauvat potkivat jo selvästi. Kun tiineys oli kestänyt reilu 60 päivää, niin nisät turposivat ja lantioluut aukesivat n. 1,5 cm leveydelle. Tuossa vaiheessa vauvat pyörivät ja potkivat mahassa jo täyttä päätä. Vipinää ja vilskettä on siis marsuloissamme riittänyt. Perheelämää on ollut ihana seurata sekä poikasten kasvamista ja touhuilua. Kävimme OSJH:n järjestämällä linjaautoreissulla Jyväskylässä. Hienoinen pettymys oli, kun alun perin siellä piti olla viralliset luokat marsuille, mutta loppujen lopuksi siellä oli pelkästään pet-luokka. Reissussa oli mukavaa ja oli ihanaa jälleen nähdä samanmielisiä jyrsijäharrastajia. Aivan tyhjin käsin ei sieltä tultu, vaikka valmistelut jäivät taas viime tinkaan Satun pojat (Känkkäränkän Gangsteripoju ja Känkkäränkän Hepuli) saivat KUMA:n ja Nöpö (Anemone s Amelia) ruokapalkinnon. Anun Keittonen (Cakhaya s Keaton) sai ROP2, Ronja (Muskotin I ve Just Begun) ja Muskotin Rosmariini saivat KUMA:n. Nyt odotellaan sitten toukokuun näyttelyä Oulussa, että vihdoin saavat marsut kokeilla onneansa virallisissa luokissa ja Satu pääsee aloittamaan pet-tuomarikoulutuksen. Go-Go:n pennut Anulla sijoituksessa oleva sheltie -naaras Känkkäränkän Go-Go-Tyttö synnytti 3 poikasta 30.4. klo 02:30-03:00, kaksi urosta ja naaraan. Uroksista toinen painoi 84g ja toinen 74g, naaras 84g. Tiineys kesti 69 vuorokautta. Gogollakin synnytys tapahtui ongelmitta. Vauvojen isukki on suloinen texeluros Goldhill s Royal Star Känkkäränkän kasvattajalta. Aluksi paino nousi hitaasti, mutta puolessa välissä tiineyttä sitä alkoi tulla runsaasti lisää. Samoihin aikoihin poikaset alkoivat selkeästi tuntumaan mahassa ja taisipa jo pientä liikettäkin olla havaittavissa. Pipsan pennut Kävimme myös porukalla Luleåssa 10.4. marsunäyttelyssä. Näyttely oli aika pienimuotoinen ja pienissä tiloissa, mutta reissu oli todellakin mielenkiintoinen. Lea Rahtu, joka oli myös samassa autossa mukana, lähetti meille jutun reissusta. 18
HEJDÅ! Päätimme lähteä marsunäyttelyyn ruotsiin. Yhtäkkiä voi kuulostaa isolta näyttelymatkalta lähteä naapurimaahan, mutta todellisuudessa asianlaita on hieman toinen. Matkaan meitä lähti yhteensä kahdeksan henkilöä, Rovaniemeltä ja Oulusta. Näyttely järjestettiin Luleåssa, joka on lähempänä kuin mikään marsuyhdistyksen Suomessa järjestämä näyttely. Jyväskylään on melkein sama matka Oulusta kuin Luleån, mutta Rovaniemeläisille se oli paljon lähempänä, kuin mikään muu virallisen tason näyttely. Näyttelyitä järjestetään Pohjois-Ruotsissa parhaimmillaan neljä kertaa vuodessa, joten Ruotsin marsuyhdistyksen avulla puhdasrotuisten marsujen näyttelyttäminen alkaa olla meillekin realistisempi tavoite. Pohjois-Ruotsin näyttelyihin on vain hieman päälle 200 km matkaa, kun tuonne pääkaupunkiseudulle esimerkiksi Rovaniemeltä kertyy 900 km. Sellaisia matkoja ei kovin useasti viitsi tehdä, stressaavaa marsuille ja niiden omistajille. Mukanamme ei ollut yhtään marsua. Nimittäin päätimme vain lähteä katsomaan paikanpäälle näin ensimmäisellä kerralla, jotta myöhemmin uskaltaisimme tuoda myös omiamme. Oulusta meitä oli reissussa minä, Satu Rousu, Satun aviomies Marko, Anu Paso ja Mari Vähäkuopus. Rovaniemeltä reissasivat Jenni Peltokorpi, Niina Holopainen ja Eija Hämeenaho. Ajo-ohjeet olin tulostanut edellisenä iltana. Niiden avulla löysimmekin perille, joka on sinänsä historiallista, nimittäin viimeksi Jennin ja parin muun rovaniemeläisen kanssa ollessamme Oulussa näyttelymatkalla onnistuimme tekemään melkein 50 uukkaria, koska aina vain onnistuimme tulkitsemaan väärin kartan ilmoittaman reitin. Pohjoisessa asuvina olemme erittäin alttiita japanilaisten turistien tuomille tavoille. Ihan ymmärrettävää, koska revontulien, keskikesänauringon ja joulupukin näkemistä hamuilevien japanilaisten määrä on suuri täällä pohjoisessa. Heidän kulttuurista mallia ottaneina meitä oli kolme innokasta marsujen ihailijaa, jotka napsivat rivissä kuvia marsuista digikameroilla, kun tuomariparka yritti arvostella. Marsu edestä, marsu takaa, marsu sivulta, marsu makaa olivat kuviemme luovat aiheet. Onneksi emme itse olleet kuvauksen kohteena... Nimittäin kun muutama ihminen kameroiden kanssa, kuola suunpielestä valuen, keskittyneinä, silmät kiiluen seisoo vierekkäin, niin näky todella muistuttaa sitä kun rivi japanilaisia turisteja ottaa kuvia vapaudenpatsaasta. Rovaniemen porukkaa ei kuulunut paikalle vaikka olimme törmänneet Haaparannalla, ja he jatkoivat matkaa ennen meitä. He olivatkin yrittäneet päästä paikalle vääriä reittejä pitkin. Lopulta, kun virallisten marsujen arvostelu alkoi olla ohitse, pääsivät Niina, Eija ja Jennikin paikalle. Me emme olleet ajaneet kuin kerran väärään paikkaan haaparannan jälkeen, joten tämän perusteella edellisen Oulun matkan eksymisistä minulla olisi kai täysi oikeus syyttää Jenniä ;). Tai ehkä vain satuimme vahingossa ajamaan Luleåsta ohi ja sen takia eksyimme oikeaan paikkaan. Nimittäin ohjeiden selkeysaste oli erittäin kyseenalaistettavaa. Olin varannut hyvissä ajoin ennen näyttelyä Eija Hämeenaholle ja Niina Holopaiselle heidän kasvatukseensa peruaani naaraan, peruaani uroksen ja alpaca uroksen. Minun ja Jennin kasvatukseen saffron satiini american crest uroksen. Niiden metsästys alkoikin, kun palasin maanpinnalle rovaniemeläisten tullessa tästä Japanilaisten turistien vaikutuksesta tapahtuneesta kuvien räpsimis -pakkomielteestä. Ensimmäisenä löysin minun ja Jennin uroksen, joka sai lempinimen Aarre; Jennin todetessa sen olevan hänen aarre. Asiasta voi olla montaa mieltä, nimittäin on satiinimme kyllä minunkin aarre :D Nyrkkitappeluilta vältyimme ainakin 19
toistaiseksi, mutta tulevaisuutta pitää miettiä varauksella. ;) Varsinkin kun Jenni on tulossa hakemaan toisen noista minun suloisista vauvoista parin viikon päästä. Eijan ja Niinan marsut löytyivät myös pian. Yhdellä niistä oli valmiiksi 4 sertiä ja yksi pärjäsi myös näyttelyissä. Ihan kivan näköisiä ja suloisia pitkäkarvaisia Zlatskens marsulasta. Minä toimin tulkkina ja ruotsin kruunuilla maksaminen onnistui. Tosin jonkun marsun hinnaksi onnistuin sanomaan 200 euroa vaikka se oli kruunuja... Eihän siinä ole paljonkaan eroa x)))... Missionamme oli löytää kaksi naarasta rovaniemeläiselle pariskunnalle lemmikiksi. Zlatkens marsulasta tuli pieni, todella kaunis alpaca naaras poikanen. Todella pörröisen suloinen karvakasa. Älyttömän kesy ja käsittelyyn tottunut, näin pieneksi palleroksi, kuten kaikki muutkin näiden kasvattajien marsut. Näki, että marsuja oli hoidettu rakkaudella. Tälle kaveriksi hankimme RCL marsulasta self beige naaraan, jonka sisko lähti Jennille. Cecilia Lantton kanssa saimmekin puhua suomea ja hänelle kuuluu suuri kiitos meidän auttamisesta. Yhteensä mukaan matkasi 7 kuikuttavaa ystävää, joita jokaista tullaan varmasti rakkaudella hoitamaan. Takasin tulomatkalla päädyimme tutustumaan ruotsalaisen kaupan ihmeelliseen karkkitarjontaan. Matka meni hyvin suunnitellessa uusia jänniä (?) marsumatkoja Ruotsiin. Lopuksi päätimme päivän kotonani minun marsuja katsellen. Tämä 7-viikkoinen sheltie naaras on ollut erittäin vihainen, kun olen pitänyt muitakin marsuja sylissä. Yrittänyt osoittaa mieltä kaikilla tavoilla ;) Ilmeisesti ei ymmärrä, että vaikka joukkoon on lisääntynyt yksi aarre lisää, niin hänkin on minulle yhtä suuri aarre kuin ennenkin, kuten muutkin marsuni. Kiitoksia Oululaisille tosi paljon mukavasta matkaseurasta. Oli ilo matkustaa teidän kanssa. Terveisin: Lea Rahtu Kiitos Lealle tekstistä! Muutkin lukijat, lähettäkää ihmeessä kirjoituksianne meille tai ehdotuksia aiheista, mistä haluaisitte meidän kirjoittavan. Hyvää kesää kaikille lukijoille! - Satu ja Anu - Muskotin Rosmariini ja Elli, kuva Anu Paso 20
Kuka olet? Päivi Krekilä Haukun Paikan omistajan Päivi Krekilän Haastattelu Ketä perheeseesi kuuluu? 2 lasta, 9v ja 14v pojat ja 4 koiraa sekä minihiiri. Periaatteesi eläinten pitämisestä ja kauppiaana? Eläimet on hoidettava hyvin, vaikka ei aina jaksaisikaan, olipa ne sitten kaupan tai henkilön omistamia ja tämä on mietittävä jokaisen lemmikin hankkijan ihan tosissaan ettei eläin jää tuuliajolle jossain vaiheessa. Katson ja kuuntelen asiakasta kaupassa ja yhdessä käymme läpi ihan perusjutuista lähtien hoidot jne...ilot ja surut mitä lemppareiden kanssa voi tulla jne...ja tietty alaikäisille ei myydä ilman vanhempien suostumusta tai mukana oloa. Olen nähnyt monenlaista eläinten pidossa ja toivon ihmisten suhtautuvankin hankkimiinsa eläimiin rakkaudella loppuun asti, sillä lemmikin antama rakkaus meille omistajille tulee monin kerroin takaisin myös silloin kun sitä vähiten odottaa. Lemmikin antama lämmin tunne on pyyteetöntä meille, olipa se lemmikki mikä tahansa!! Ja jos ei jostakin syystä lemmikkiään pysty pitämään niin meihin voi ottaa yhteyttä jolloin uusi koti etsitään vaikka yhdessä. Kauanko olet pitänyt Haukun Paikkaa? Haukun Paikka aloitti toimintansa Raahessa 31.8.2002 Mitä muuta teet? Jaa a olipa kysymys! Iltaisin kun menen kotia niin olen lasteni kanssa kotipuuhissa läksyjen ja muiden kotitöiden parissa. Juoksuttelen koiria pitkin metsiä, maalla kun asumme. Pikkasen töitäkin tuloo tehtyä vaikka liike olisikin kiinni ja sitten välillä hurautan myös yöllä liikenteeseen toiseen ammattiini ( vartija :) ) ja sitten riippuen vuodenajasta ja mielialasta mitä milloinkin. Mistä innostuit juuri eläinkaupan perustamiseen? Eläinkauppa on kuulunut jo lapsuuden haaveisiin. Mitä päivääsi kuuluu? aamulla muksut kouluun, huusholli kuntoon ja töihin. Eläinten yön jälkeinen tarkistus ja alustojen putsaaminen, hyvin voinnista huolehtiminen ja ruokkiminen...ja tietty halaukset pikku viikareille ja leikkiminen niiden kanssa.tilausten teko, asiakkaiden palvelu niin puhelimessa kuin paikanpäällä...herraihme sitä kuuluu päivään niin paljon ettei aina uskalla ajatellakkaan mutta siltikään kellon ajat eivät tunnu riittävän ja teputusta tuloo varmaan aika paljon. Mistä eläimet myymälään? Pyrimme olemaan yhteistyössä ammattitaitoisten kasvattajien kanssa, joilla on pitkä kokemus kasvateistaan ja tietävät mitä tekevät ja mihin. Olemme tarkkoja siitä mistä eläimet tulevat ja mikä on niiden tausta, miten ne on hoidettu ovatko ne terveitä ja onko niillä paperit. Tätä suuntausta pyrimme omalta osaltamme kehittämään ainakin meillä ja toivon jotta muut eläinkauppiaat olisivat mukana tässä ideassa omalla paikkakunnallaan jolloin ns. tehtailijat eivät olisi mukana kuvioissa. Otatko eläimiä hoitoon? Otamme lemmikkejä hoitoon, terveinä omissa mökeissään ja omilla ruokapusseillaan. Tai jos jotakin puuttuu niin eiköhän me homma hoideta sittenkin ja jos eläintä pitää käyttää esim: lekurissa hoidon aikana niin sekin onnistuu. Kannattaa varata hoitoaika puhelimitse tai käymällä myymälässä. 21
Mistä erityisesti pidät työssäsi? Hei haloo kaikki on mukavaa, kun sen oikein ymmärtää ja työtään rakastaa... ja mikä ei ole kivaa? Jos lemmikki on jätetty heitteille tai se on hoidettu todella huonosti tai huolimattomasti...!!!! Yhteistyökumppaneita? Asiakkaat ja Oulun seudun jyrsijäyhdistys, tukkurit, eläinlekurit, jne. muita eläinyhdistyksiä, taitaa niitä olla aika paljon. Terveisiä? Hoida lemmikkisi niin kuin sinä itse haluaisit sinua hoidettavan, rakkaudella ja ajatuksella, sillä se näkyy ja tuntuu omassakin sydämessä kauan, silloinkin olet jo yksin. Ja iloista yhteiseloa kaikille tutuille ja tuntemattomille näin kevään korvilla. Ja jos kysyttävää on niin eiku käymään vaan kaupalle : ) kahavit on aina valamiina ja jos ei oo niin pöräytetään pannulla. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Haukun Paikka, Isoholmintie 4, 92130 Raahe, puh. (08) 222443. Avoinna ma-pe 10.00-18.00 ja la 10.00-14.00. Valikoimissamme on: kalat ja kasvit, akvaariot ja tarvikkeet, hevosten rehut ja tarvikkeet myös ratsastajille. Jyrsijät ja muut lemmikit liskoista lintuihin...ja niille tarvikkeet ja ruuat jne...pakasteita runsaasti rustoluista läskiin.jne...ja vaikka mitä. Rotta kukkien keskellä, kuva Satu Karjalainen 22
Kääpiöhamsteripalsta Keväinen tervehdys! Eikö ole ihanaa kun aurinko paistaa ja kesä tekee tuloaan! Hamsulassamme on ollut hiljaista, yhdistin kaksi talvikkoparia jo ennen joulua mutta ihan kämppiksinä ovat elelleet, eli pentuja ei ole tullut. Tälle palstalle olen koonnut usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia. 1. Saako kääpiöhamsterille antaa perunalastuja, ne ovat hamsuni herkkua? V: Ei saa. Perunalastut ovat suolaisia joka on hamsterille pahasta. Ne ovat myös tosi rasvaisia, ja näin ollen epäterveellisiä herkkuja (kuten myös meille ihmisille ;) Hamsuille on myytävänä eläinkaupoissa ihan niille tarkoitettuja ja tehtyjä herkkuja. Monesti silti ihan vihannes tai hedelmäpalat maistuvat paremmin kuin eläinkaupan kalliitkin namut. 2. Kääpiöhamsterini (2 urosta) kinastelevat silloin tällöin. Toisella on ollut kyljissä muutaman kerran vertakin. Mitä minun pitäisi tehdä? V: Haavat ja naarmut ovat aina sen merkki että hamsterit todella tappelevat eivätkä vaan leiki. Erota hamsterit omiin asumuksiinsa. Tähän täytyy aina varautua kun hankkii kaksi eläintä. Jotkut ovat kavereita koko ikänsä, joillakin taas eivät kemiat toimi. 5. Minulla on 5kk vanha roborovski joka on kamalan villi, miten sen saisi kesyyntymään, haluaisin viedä sen näyttelyyn? V: Roborovskit ovat luonnostaan paljon vikkelämpiä kuin muut kääpiöhamsteri lajit. Niistä ei välttämättä ikinä saa ihan käsikesyjä. Kyllä roboakin kannattaa silti käsitellä, vaikka käsi terraarion sisällä. Usein näyttelyissä ne arvostellaankin boxista käsin. Siksi niille kannattaa varata suht. iso kuljetusboxi näyttelyyn. Tässäpä tämän kertainen palsta. Kysymyksiä ja juttuja voi lähettää mulle sähköpostilla osoitteiseen satulinja@luukku.com Kesäisin terveisin: Satu ja nappisilmät 3. Kääpiöhamsterini kynnet ovat pitkät. En ole niitä ikinä leikannut, ne eivät silti näytä haittaavan hamsteria. Tarviiko niitä välttämättä leikata? V: Kääpiöhamstereiden kynnet täytyy säännöllisesti leikata. Jos kynnet ovat aina pitkät haittaavat ne hamsterin luonnollista liikkumista. Hamsteri voi tarttua kynsistään johonkin tai varpaat voivat luutua väärään asentoon. Jos ite ei osaa/uskalla kynsiä leikata voi ne leikkauttaa kokeneilla harrastajilla ja kasvattajilla ihan ilmaiseksi. 4. Sokeutuvatko kääpiöhamsterit jos niitä kuvaa salamavalolla? Ovatko punasilmäiset kääppärit sokeita? Tonttu, kuva Satu Karjalainen V: Eivät sokeudu. Olen kyllä kuvannut kaikkia hamstereitani salamalla. Eivät ole sokeita. Kääpiöhamsteri voi sokeutua tapaturmaisesti, myös kääpiöhamstereilla tavattava diabetes voi aiheuttaa sokeutumista. 23
Gerbiilipalsta Kevätterveiset kaikille lukijoille! Päivät alkavat olla jo kivan lämpimiä, puut ovat hiirenkorvalla ja linnun laulavat. Kerta kaikkiaan ihanaa aikaa, kun kesä on tulossa taas! Gerbiilipalstalla päätimme tällä kertaa kirjoitella näyttelyyn liittyvistä asioista sekä kerromme myös hieman harvinaisemmasta hyppymyyrästä perpalliduksesta. Näyttelyiden yhteydessä tulee usein esille rekisteröiminen. Viralliseen luokkaan osallistuttaessa gerbiilin tulee olla rekisteröity, mutta vaikka gerbiililtäsi ei papereita löytyisikään, niin ei hätää. Jokaisen gerbiilin saa rekisteröityä täyttämällä SGY:n sivuilta löytyvän rekisteritodistuksen. Rekisteritodistuksesta täytetään kaksi samanlaista kappaletta, joista toinen tulee rekisteröinnin jälkeen itselle ja toinen jää rekisteröitsijälle. Rekisteripaperiin täytetään gerbiilistä kaikki ne tiedot, jota tiedät eli nimi, sukupuoli, syntymäaika (tai arvio syntymäajasta), väri / kuvio. Kasvattajan kohdalle laitetaan joko se ihminen, jonka luona gerbiili on syntynyt tai se eläinkauppa, josta gerbiili on ostettu. Jos tiedät gerbiilin sukua, kirjoitetaan sekin rekisteripaperiin. Toisella puolella on tilaa sisaruksille sekä tärkein eli päiväys ja allekirjoitus. Allekirjoitus kohdassa lukee kasvattajan allekirjoitus, mutta jos itse rekisteröi gerbiilin, paperit voi itse allekirjoittaa. Hui Kauhistus Nici Nicolina, kuva Anna Takkinen Valmiiksi täytetyt rekisteripaperit lähetetään SGY:n rekisteröitsijälle kuoressa, johon laitetaan palautusta varten kirjekuori omalla nimellä ja osoitteella sekä postimerkillä varustettuna. Mukaan laitetaan myös kuitti maksetusta rekisteröintimaksusta. Rekisteröintien hinnat ja muut tiedot löytyvät SGY:n sivuilta (maksut alkavat 2 / gerbiili ja suuremmasta määrästä saa paljousalennusta). Kun rekisteripaperi noin viikon kuluttua palaa takaisin, siihen on rekisteröitsijä merkinnyt rekisterinumeron sekä laittanut leiman. Nyt gerbiilisi on virallisesti rekisteröity ja sen voi ilmoittaa viralliseen luokkaan näyttelyyn. Yhätikin gerbiili voi totta kai osallistua myös pet luokkaan. Näyttelyyn ilmoittautumisen ohessa tulee usein kyselyitä, että voiko gerbiili osallistua molempiin luokkiin yhtä aikaa. Näyttelyssä voi osallistua sekä viralliseen- että pet-luokkaan, sillä assistentit huolehtivat gerbiilin oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Näyttelyyn ilmoittautuessa tulee kertoa selkeästi eläimen kaikki tiedot sekä mihin luokkaan haluaa osallistua. Viralliseen luokkaan tarvitaan enemmän tietoja gerbiilistä, kuin petluokkaan. Pet-luokassa riittää eläimen nimi (näyttelyyn ilmoittaudutaan aina virallisella nimellä, ei lempinimellä), sukupuoli, väri, ikä, kasvattaja ja omistajan tiedot. Viralliseen luokkaan tarvitaan edellä mainittujen tietojen lisäksi rekisterinumero ja gerbiilin vanhempien nimet. Muistathan aina laittaa myös maksukuitin maksetuista näyttelymaksuista mukaan. Kuten moni on varmasti jo huomannut, gerbiilin ikä ilmoitetaan nykyään päivän tarkkuudella näyttelyluettelossa. Iän voi laskea gerbiiliyhdistyksen sivuilta löytyvällä laskurilla, johon syötetään gerbiilin syntymäaika ja näyttelyn päivämäärä. Vastaukseksi saa gerbiilin iän muodossa X v X kk X pv eli vaikka 1 v 2 kk 13 pv. Näyttelyyn valmistautuminen on oikeastaan ihan samaa, kuin jokapäiväinen hoito. Kun joka päivä tarkkailee gerbiilin kuntoa, voi jo hyvissä ajoin alkaa vaikuttamaan mm. gerbiilin massaan näyttelypäivänä. Hieman pulskassa kunnossa oleville lisätään liikuntaa, 24