ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Kuusakoski Oy:n Lahden palvelupisteen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista,

Etelä-Suomi Päätös Nro 239/2013/1 Dnro ESAVI/76/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Kuusakoski Oy:n Lahden palvelupisteen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista, Lahti. LUVAN HAKIJA Kuusakoski Oy PL 9 02781 Espoo Y-tunnus: 1589236-3 TOIMINTA JA SIJAINTI Kuusakoski Oy:n Lahden palvelupiste sijaitsee Lahdessa Kujalan kaupunginosassa, osoitteessa Sapelikatu 8, kaupungilta vuokratulla tontilla, jonka kiinteistörekisteritunnus on 398-19-10-3. Palvelupisteen toimintaan kuuluvat erilaisten materiaalien vastaanotto ja kierrättäminen hyötykäyttöön. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 27.3.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n momentin 2 kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 13 f) ja 13 g) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS Hämeen ympäristökeskuksen 15.2.2005 myöntämä ympäristölupapäätös Nro YLO/lup/29/05 (Dnro HAM-2004-Y-149-111) palvelupisteen toiminnalle. Hämeen ympäristökeskuksen 16.6.2006 myöntämä ympäristölupapäätös Nro YSO/81/2006 (Dnro HAM-2004-Y-149-111) koskien maarakenteissa käytettäviä jätemateriaaleja. Käytöstä poistettujen renkaiden vastaanotto (5 000 t/a) on hyväksytty Hämeen ympäristökeskuksen tarkastusmuistiossa (27.9.2006, Dnro HAM- 2004-Y-149-111, YSO/1011A/2006). Lahden yleiskaavassa palvelupiste sijoittuu kaatopaikka-alueelle (EK). Asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-5), jolle sallitaan myös jätteidenkäsittelyä ja kierrätystoimintaa harjoittavien yritysten sijoittuminen. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Palvelupiste sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä Lahden keskustasta lähellä Nastolan kunnan rajaa. Alueella sijaitsee jätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen liittyviä toimintoja. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella noin 140 metrin päässä palvelupisteestä. Lähimpiä asuinrakennuksia on poistunut asuinkäytöstä ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Lähin suojelualue on noin 600 metrin päässä palvelupisteestä lounaaseen sijaitseva Linnaistensuo. Alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon (FI0324001) ja valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Kujalan jätekeskus sijoittuu palvelupisteen ja Linnaistensuon väliin. Palvelupiste ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on alueen pohjoispuolelle sijoittuva Kolavan I-luokan pohjavesialue (0439805), joka rajoittuu palvelupisteen pohjoispuolella olevaan rautatiehen. Pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi alueella sijaitsevan tiealueen ja PIMA-kohteen johdosta (Lahden seudun ympäristöpalvelut, Seudullinen pohjaveden suojelusuunnitelma vuosille 2012 2021). Lisäksi alueen kaakkoispuolella noin 800 metrin päässä sijaitsee Härkämäen (0453201) III-luokan pohjavesialue. Palvelupisteen liikennemäärät ovat keskimäärin 50 80 liikennesuoritetta toimintavuorokaudessa. Sisään tuleva materiaali toimitetaan pääosin kuorma-autoilla. Liikennöinti alueelle tapahtuu Nastolantietä (maantie 312) ja siltä erkanevaa Sapelikatua pitkin. Palvelupisteeltä lähtevä materiaali toimitetaan pääosin ajoneuvoyhdistelmillä.

3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lahden palvelupisteessä vastaanotetaan ja välivarastoidaan kierrätysmetalleja ja muuta metallipitoista materiaalia, käytöstä poistettuja ajoneuvoja, sähkö- ja elektroniikkaromua, rakennus- ja betonijätettä, puuta, paperia, muovia ja renkaita sekä muuta teollisuudesta, kaupasta ja kotitalouksista peräisin olevan kierrätettävää materiaalia. Lisäksi vastaanotetaan ja välivarastoidaan akkuja, paristoja ja muita ongelmajätteiden pieneriä. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan toiminta tapahtuu pääasiallisesti arkipäivisin klo 6 22 ja lauantaisin klo 8 16. Vaihtolavoja voidaan tuoda ja hakea myös muina aikoina. Tällöin ei kuitenkaan lastata tai pureta kuormia. Ruuhka-aikoina tai poikkeustilanteissa on mahdollista toimia myös normaali työajan ulkopuolella. Ympäristöhallinnon VAHTI -järjestelmän mukaan on rakennusjätteen käsittelymäärä lisääntynyt vuoden 2013 aikana noin puolella entiseen verrattuna. Syynä on palvelupisteen toimiminen Kuusakoski Oy:n Lahti Ekopark kierrätyslaitoksen puskurivarastona. Laitoksella on siirrytty yhdestä vuorosta kahteen ja toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo 6 21. Viikonloppuisin ei palvelupisteen alueella ole toimintaa. Kierrätysmetallin käsittelytoimenpiteitä ovat lajittelu, paalaaminen ja leikkaaminen. Lajittelu tapahtuu pääosin koneellisesti (kouralla tai magneetilla varustettu kahmari), mutta myös käsin. Suuret kappaleet leikataan laatuluokkien edellyttämiin mittoihin joko mekaanisesti tai polttoleikkaamalla. Rakennusjäte lajitellaan pääasiallisesti koneellisesti kahmarilla tai käsin siten, että saadaan erilleen metallit, mineraaliaines, polttoon kelpaava jae, mahdollisesti hyödynnettävä muovijae sekä kaatopaikkajae. Lajiteltu rakennusjäte ohjataan muualle käsiteltäväksi. Puuta voidaan hakettaa liikuteltavalla hakettimella palvelupisteellä tai toimittaa muualle haketettavaksi. Betoni voidaan pulveroida liikuteltavalla leuka- tai palkkimurskaimella tai pulveroijalla. Betoni voidaan toimittaa jatkokäsittelyyn myös muualle. Pahvi, paperi ja muovi voidaan lajitella ja tarvittaessa paalata liikuteltavalla paalaimella ennen hyötykäyttöön toimittamista. Jakeet voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös muualle. Käytöstä poistetut ajoneuvot sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet varastoidaan niistä annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti ja toimitetaan yhtiön muille palvelupisteille käsiteltäviksi ja jatkojalostettaviksi. Palvelupisteen välivarastointi- ja käsittelyalueet on pinnoitettu nestetiiviillä asfaltilla. Pinnoitettua aluetta laajennettiin 2013 siten, että koko alue on nyt pinnoitettu nestetiiviillä päällysteellä.

Palvelupisteellä sijaitsee toimistorakennus sekä pieni varasto, jossa voidaan varastoida mm. toiminnassa syntyvät ongelmajätteet. Piha-alueen sade- ja hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta tienvierusojaan. Vastaanotettavat materiaalit Palvelupisteeseen vastaanotettavia ja käsiteltäviä materiaaleja ovat: Kierrätysmetallit ja metallipitoinen materiaali, käytöstä poistetut ajoneuvot, käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, rakennus- ja purkujäte, puu, paperi, pahvi ja muovi, renkaat, akut ja paristot sekä muut ongelmajätteiden pienerät, muu teollisuuden ja kaupan hyödynnettävä jäte. Kaikki jätteeksi luokiteltava materiaali välivarastoidaan pinnoitetulla alueella, josta sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta tienvierusojaan. Palvelupisteessä vuosittain vastaanotettavan, välivarastoitavan ja käsiteltävän materiaalin määrä on arviolta eri materiaaleittain ilmoitettuna esitetty seuraavassa taulukossa 1: Taulukko 1. Vuosittain vastaanotettavien, välivarastoitavien ja käsiteltävien materiaalien määrät. 4 Laji EWC -koodi Määrä t/a Kierrätysmetallit ja metallipitoinen mm. 120101, 120103, 24 500 materiaali 150104, 191202, 191203 Käytöstä poistetut ajoneuvot 160104* 2 000 Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet 160211*, 160213*, 160214, 1 000 200135* Rakennus- ja purkujäte 170107, 170201, 170407, 20 000 170904, Puu, paperi, pahvi ja muovi mm. 150101, 150102, 1 000 150103, Renkaat 160103 5 000 Akut ja paristot sekä muut ongelmajätteiden mm. 160601*, 160605, 500 pienerät (ml. loisteputket) 160801, 200121* Muu teollisuuden ja kaupan hyödynnettävä mm. 200199 1 000 jäte Yhteensä 55 000 * ) vaarallisia jätteitä Hakemuksessa esitetään, että määrät ovat nykyisen ympäristöluvan ja renkaista tehdyn toiminnanmuutosilmoituksen mukaisia.

5 Veden hankinta ja käyttö Energian käyttö Palvelupisteessä käytetään vettä pääosin konttori- ja sosiaalitiloissa. Käytettävä vesi hankitaan kaupungin vesilaitokselta. Palvelupisteen pinnoitettujen välivarastointi- ja käsittelykenttien sade- ja hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta tienvierusojaan. Konttori- ja sosiaalitilojen lämmitykseen ja valaistukseen käytetään sähköä. Palvelupisteen sähkönkulutus on ollut vuosina 2009 2011 noin 40 60 MWh/a. Materiaalin käsittelyyn käytettävät koneet käyvät polttoöljyllä, dieselöljyllä tai sähköllä. Suurikokoisen kierrätysmateriaalin polttoleikkaukseen käytetään nestekaasua, happea, tms. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Jätteiden käsittelylle on tehty parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) määrittelemä BREF-asiakirja: Integrated Pollution Prevention and Control, reference Document on best Available Techniques for the Waste Treatments Industries, August 2006. BREF -asiakirja ei sisällä kierrätysmetallien käsittelyä, mutta sitä on käytetty soveltuvin osin pohjana arvioitaessa Lahden palvelupisteen toimintoja. Vastaanotto ja lähetys Lahden palvelupisteelle vastaanotettavasta ja sieltä lähetettävästä jätteestä kirjataan vaakajärjestelmään tiedot jätteen määrästä, laadusta, toimittajasta tai toimitusosoitteesta sekä kuljettajasta. Kaikille kuormille tehdään visuaalinen laaduntarkastus. Tarvittaessa jätteen tarkempi koostumus voidaan varmistaa analysoimalla. Palvelupisteelle vastaanotetaan ainoastaan sellaisia jätejakeita, joiden vastaanotto on hyväksytty ympäristöluvassa ja joka täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Jätteet toimitetaan ainoastaan luvan omaaville käsittelijöille tai hyödyntäjille. Varastointi ja siirtely Palvelupisteellä varastoitavista jätteistä pidetään kirjaa ja toiminnanharjoittajalla on tieto palvelupisteellä varastossa olevan jätteen laadusta, määrästä ja varastopaikoista. Erilaatuiset jätteet varastoidaan toisistaan erillään. Varastot on järjestetty siten, että uudelleen siirrot on minimoitu. Kaikkiin materiaalilaatuihin ja varastopaikkoihin on esteetön pääsy. Valmiiden tuotteiden varastolaarit on merkitty. Raaka-aineille on määritelty omat varastoalueensa.

6 Hajapäästöt Palvelupisteen piha-alue on pinnoitettu ja sitä harjataan kuivana aikana. Tarvittaessa pölyävää materiaalia voidaan kostuttaa pölyämisen ehkäisemiseksi. Jätevesien käsittely Palvelupisteellä ei muodostu prosessijätevesiä. Saniteettijätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Laitoksen koko varastointi- ja käsittelyalue on pinnoitettu. Hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta tienvierusojaan. Hulevesien käsittelyyn BAT -vertailuasiakirja määrittelee kaksi mahdollisuutta: johtaa hulevedet ulkopuoliseen käsittelyyn (jätevedenpuhdistamo) tasausaltaan kautta tai käsittelyn jälkeen sadevesiviemäriin. Koska alueella ei ole järjestettyä sadevesiviemäröintiä, voidaan tienvierusojaan johtamista pitää vastaavana ratkaisuna. Palvelupisteen vesienkäsittely täyttää hakijan mielestä BAT -vaatimukset. BAT -vertailuasiakirjassa (BREF 4.7.7) on annettu BAT:n mukaisilla jätevesien käsittelytekniikoilla saavutettuja päästötasoja. Nykyisellä hulevesien käsittelyllä saavutetaan BAT -tekniikoiden mukaiset päästötasot. Jätevesien syntymistä pyritään lisäksi ehkäisemään. Maaperän pilaantumisen ehkäisy Materiaalin varastointi- ja käsittelyalue on pinnoitettu kauttaaltaan. Pinnoittamattomalla alueella ei varastoida jätteeksi luokiteltavaa materiaalia. Toiminta-alueen vedet keräillään hallitusti ja johdetaan käsittelyyn. Pinnoitteiden ja viemäreiden kuntoa tarkkaillaan ja mahdolliset vauriot korjataan säännöllisesti. Nestesäiliöiden vuotoriskien minimoimiseksi tarvittavat putkitus ja säiliöratkaisut on toteutettu maanpäällisin järjestelmin. Maanalaisia säiliöitä ei Lahden palvelupisteellä ole käytössä. Nestevuotoja pyritään ehkäisemään koneiden ja laitteiden ennakoivilla huoltotoimenpiteillä ja mahdollisen vuodon sattuessa käytetään imeytysmateriaalia vuodon talteen saamiseksi. Polttoneste varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä ja koneiden tarvitsemat kemikaalit sisätiloissa. Ympäristöasioiden hallinta Kuusakoski Oy:n Suomen hankintaorganisaatioon on laadittu SFS-EN ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jolle on 11.12.2001 myönnetty sertifikaatti akkreditoidun sertifioijan toimesta. Lahden palvelupiste on liitetty järjestelmään toiminnan käynnistyttyä vuonna 2007. Lahden palvelupisteen toiminta edustaa hakijan mielestä parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön ja viemäriin sekä niiden ympäristövaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Sosiaali- ja konttoritilojen saniteettivedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Varastointi- ja käsittelyalueiden vedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta tienvierusojaan. Ennen palvelupisteen toiminnan käynnistymistä tienvierusojasta otettiin perustilanäyte vuoden 2006 lokakuussa. Tulosten mukaan ojan vesi oli melko emäksistä (ph 9,7), etenkin kun otetaan huomioon, että sadevedet ovat normaalisti hieman happamia. Tutkittujen metallien pitoisuudet olivat pieniä. Sähkönjohtavuus oli hieman luonnontilaisten vesien sähkönjohtavuutta korkeampi (23 ms/m) ja kemiallinen hapen kulutus (COD Mn ) korkeahko (50 mg O 2 /l). Ojan vedestä löytyi juuri määritysrajan ylittävä pitoisuus mineraaliöljyjä (0,2 mg/l) ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (TVOC, 0,3 µg/l). Alueella on jo perustilanäytteenoton aikaan ollut jätteenkäsittelytoimintoja, joten vedet eivät ole olleet luonnontilaisia, mikä näkyy ojaveden laadussa. Piha-alueen käsitellyistä hulevesistä on kahdesti vuodessa otettu näytteet, joista on määritetty sähköjohtavuus, happamuus, kemiallinen hapenkulutus, mineraaliöljypitoisuus sekä metalleista kadmiumin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuus. Vuonna 2010 on tarkkailumääräysten mukaan määritetty myös haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus sekä metalleista molybdeenin, nikkelin, raudan ja kromin pitoisuus. Huleveden laatu on vaihdellut tarkkailukerroittain, haitta-aineiden pitoisuuksien ollessa kuitenkin pääosin erittäin pieniä. Laadun vaihteluun vaikuttavat mm. sademäärät. Huleveden ph on vaihdellut neutraalin molemmin puolin, ollen useimmin lievästi hapanta. Sähkönjohtavuus osoittaa vedessä olevan jonkin verran liuenneita suoloja. Kemiallinen hapenkulutus on ollut pääosin pienempi kuin ojasta otetussa perustilanäytteessä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet ovat olleet pieniä. Mineraaliöljyjen pitoisuus hulevedessä on ollut pieni lukuun ottamatta lokakuun 2009 poikkeuksellisen korkeaa pitoisuutta (17 mg/l). Vuonna 2010 tutkittujen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus oli pieni, aivan määritysrajan tuntumassa. Kokooma tarkkailutuloksista on esitetty alla olevassa taulukossa 2: Taulukko 2. Tarkkailutuloksia Parametri Keskiarvo Vaihteluväli Perustilanäyte Johtokyky (ms/m) 45 21 80 23 COD Mn (mg O 2 /l) 21 9 54 50 ph 7,0 6,8 7,8 9,7 Kadmium (µg/l) 0,10 < 0,01 0,27 < 0,1 Kupari (µg/l) 11 0,5 30 39 Lyijy (µg/l) 3,4 0,19 6,6 2 Sinkki (µg/l) 70 10 210 38 Öljyt (mg/l) 2,4 0,06 17 0,2

8 Parametri Keskiarvo Vaihteluväli Perustilanäyte Molybdeeni (µg/l) 7,3 3,2 11 < 3 Nikkeli (µg/l) 20 11 30 3 Rauta (mg/l) 0,57 0,12 1,0 0,26 Kromi (µg/l) 2,2 1,9 2,5 3 Arseeni (µg/l) 0,96 0,55 1,4 < 3 TVOC (µg/l) 0,23 ei tod. 0,45 3 Palvelupisteen melko pienen koon takia muodostuvien hulevesien määrä ei ole suuri. Koska hulevesissä todetut haitta-ainepitoisuudet ovat pieniä, eivätkä merkittävästi eroa perustilanäytteen pitoisuuksista, eivät hulevedet aiheuta merkittävää kuormitusta vesistöön. Päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun Päästöjä ilmaan aiheutuu kierrätysmateriaalien esikäsittelystä ja metallikappaleiden polttoleikkauksesta sekä alueella liikennöivien ajoneuvojen pakokaasuista. Kierrätysmateriaalien esikäsittelyn päästöt Piha-alueella tapahtuva kierrätysmateriaalien esikäsittely, varastokasojen siirtely sekä liikenne aiheuttavat piha-alueen pölyämistä. Pölyämistä vähennetään piha-alueen pinnoituksella, sekä puhdistamalla piha-aluetta säännöllisesti. Tarvittaessa pölyävää materiaalia voidaan kostuttaa pölyämisen ehkäisemiseksi. Pölyäminen on paikallista rajoittuen pääosin palvelupisteen alueelle. Pölyvaikutus palvelupisteen ulkopuolella on ympäristön kannalta vähäinen. Liikenteen pakokaasupäästöt Toiminnan liikenneperäiset päästöt muodostuvat dieselkäyttöisten työkoneiden ja kuorma-autojen päästöistä. Työkoneiden päästöt ilmaan laimentuvat nopeasti. Polttoleikkauksen päästöt Polttoleikkauksen päästöt ilmaan ovat pääasiassa rautaoksideja. Kuusakoski Oy:n Kotkan palvelupisteellä on mitattu vuonna 2006 polttoleikkauksen aiheuttamia päästöjä ympäristöön. Mittausten perusteella hiukkaspäästö laimenee avoimella kentällä nopeasti polttoleikkauspaikalta poispäin mentäessä. Noin 25 metrin päässä polttoleikkauspaikasta hiukkaspitoisuus on laimentunut alle vuorokausipitoisuuden ohjearvon 120 µm/m 3. Koska pitoisuudet laimenevat ilmassa nopeasti, päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä. Polttoleikkaus Lahden palvelupisteellä on erittäin vähäistä. Päästöjen vähentäminen Hajapäästöjen, lähinnä pölyn, määrään vaikuttavat mm. kierrätysmateriaalien kosteus, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika sekä

varastoitavien ja käsiteltävien kierrätysmateriaalien laatu. Toiminnan ulkoilmaan aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin ympäristön kannalta vähäisiä. Pölyämistä vähennetään piha-alueen pinnoituksella ja harjaamalla pihaaluetta. Päästöjä pyritään vähentämään työskentelymenetelmien jatkuvalla kehittämisellä. Materiaalit pyritään leikkaamaan mekaanisesti aina kun mahdollista ja polttoleikkauksen määrä pyritään minimoimaan. Melu, tärinä ja haju sekä niiden vaikutukset Palvelupisteen alueella melua aiheutuu kierrätysmateriaalien käsittelystä sekä koneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Lähimmät, teollisuusalueelle sijoittuvat asuinrakennukset sijaitsevat noin 140 metrin päässä palvelupisteestä. Palvelupisteen toiminnan meluvaikutukset on selvitetty vuonna 2007. Selvityksessä ympäristömelua mitattiin kolmessa mittauspisteessä palvelupisteen lähiympäristössä. Alueella oli mittausten aikaan myös muuta kuin Kuusakoski Oy:n toimintaa. Palvelupisteen rajalla olleen meluvallin kohdalla mitattu keskiäänitaso oli 54,5 db(a). Palvelupisteen ympäristössä mitatut keskiäänitasot olivat 48,6 ja 47,2 db(a). Muut kaksi mittauspistettä sijaitsivat tuolloisten lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla. Nämä rakennukset ovat kuitenkin ympäristöluvan myöntämisen jälkeen poistuneet asuinkäytöstä. Entiset asuinalueet on kaavoitettu teollisuusalueeksi. Mittausten mukaan Kuusakoski Oy:n Lahden palvelupisteen toiminnan melu ei aiheuta päiväaikaisen melun ekvivalenttitason ohjearvon (55 db(a)) ylittymistä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa mittausepävarmuus ja impulssimaisuuskorjaus huomioon ottaen. Kuusakoski Oy osallistui myös 28.5.2013 valmistuneeseen Kujalan jätteenkäsittelyalueen yhteismeluselvitykseen. Melumittauksia tehtiin alueella toukokuussa 2013. Mittaustulosten perusteella Kujalan jätteenkäsittelyalueen sen hetkisestä toiminnasta aiheutuva päiväajan keskiäänitaso L Aeq oli alle 55 db(a) kaikilla ympäristön asuinrakennuksilla. Selvityksessä mallinnettiin myös tilannetta, jossa huomioitiin kaikkien toimijoiden toimintaansa suunnitellut laajennukset. Lahden palvelupisteeseen ei ole tulossa laajennuksia. Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Koska pääosa toiminnassa syntyvistä jätteistä tulee vastaanotettavan materiaalin mukana, ei Kuusakoski Oy pysty juurikaan vaikuttamaan syntyvien jätemäärien kehitykseen. Kuusakoski Oy:llä on käynnissä erilaisia projekteja, joissa etsitään hyötykäyttökohteita kierrätysprosesseissa syntyville jätteille ja pyritään vähentämään jätemääriä mm. eri jakeiden esikäsittelyä tehostamalla. Toiminnassa muodostuvia jätteitä ovat vastaanotettavan materiaalin mukana tuleva ei-kierrätettävä aines, ympäristönsuojelulaitteiden jätteet sekä konttori- ja sosiaalitilojen jätteet. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisältämien ei-metallisten materiaalien määrän ja alueen kertymän mukaisesti. 9

Toimitettavan kierrätysmateriaalin mukana saattaa palvelupisteelle satunnaisesti tulla vaarallisia jätteitä, mm. jäteöljyä. Rakennusjätteen lajittelussa muodostuu sekajätettä, joka sisältää mm. kipsipohjaisia rakennusaineita, PVC -muovia, eristysaineita ja tekstiilejä. Toiminnasta muodostuvan jätteen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 2 000 tonnia vuodessa ympäristöluvan mukaisilla käsittelymäärillä. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisältämien ei-kierrätettävien materiaalien määrän ja alueen kertymän mukaisesti. Palvelupisteeseen vastaanotettavan materiaalin mukana tulleet jätteet ja toiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan sopimusperusteisesti asianmukaisen luvan omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin tai loppusijoitukseen. 10 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Ympäristötarkkailu koostuu käyttötarkkailusta sekä hulevesien tarkkailusta. Lahden palvelupisteellä pidetään kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä materiaaleista sekä niiden toimituspaikoista ja kuljettajista. Lisäksi varmistetaan, että materiaali täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Yhteenvetotiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Hiekan- ja öljynerotuskaivojen toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja niiden kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset kirjataan. Käyttötarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen kaltaisesti. Vesipäästöjen tarkkailu perustuu Hämeen ympäristökeskuksen 15.2.2005 antamaan ympäristölupaan (Dnro HAM-2004-Y-149-111). Ojasta on otettu perustilanäyte syksyllä 2006 ennen toiminnan aloittamista ja hulevesitarkkailua on tehty vuosina 2007 2011 ympäristölupapäätöksen määräyksen 28 mukaisesti. Vesipäästöjä tarkkaillaan huleveden säännöllisellä seurannalla kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä). Näytteet otetaan vesien käsittelyn jälkeisestä tarkkailukaivosta. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtokyky, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), mineraaliöljyt ja raskasmetalleista lyijy, sinkki kupari ja kadmium. Joka kolmas vuosi (seuraavan kerran vuonna 2013) näytteistä määritetään lisäksi liuottimet sekä metalleista arseeni, kromi, molybdeeni, nikkeli ja rauta. Päästötarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen kaltaisesti.

11 Vaikutustarkkailu Toiminnan ympäristöön aiheuttamat meluvaikutukset on selvitetty kertaluonteisesti vuonna 2007. Selvitys uusitaan, mikäli toiminnassa tapahtuu melutasoihin oleellisesti vaikuttavia muutoksia. Koska toiminnan päästöt vesiin ovat pieniä, ei erillistä vaikutustarkkailua katsota tarpeelliseksi. Ympäristölupahakemuksen mukaisesti toteutettuna toiminta ei myöskään aiheuta vaikutuksia pohjavesiin, joten pohjavesivaikutusten tarkkailu ei ole tarpeen. Alueella ei ole toteutettu pohjavesien yhteistarkkailua. Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät sekä niiden laadunvarmistus Vesinäytteet ottaa henkilösertifioitu ympäristönäytteenottaja, joka on joko Kuusakoski Oy:n työntekijä tai ulkopuolinen, tehtävään palkattu henkilö. Näytteiden analysoinnin suorittaa ulkopuolinen, akkreditoitu laboratorio. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisia palvelupisteen toimintaan liittyviä riskejä tai onnettomuus- ja häiriötilanteita ovat tulipalot, työkoneiden hydrauliikkavuodot sekä liikenteeseen ja työkoneisiin liittyvät henkilövahinkoriskit. Riskien tunnistaminen ja hallinta Kuusakoski Oy:ssä riskien sekä mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallinnassa hyödynnetään sertifioitua ISO 14001 ympäristöjärjestelmää. Toimintakäsikirjassa on mm. ohjeistusta toiminnasta erilaisissa onnettomuustilanteissa sekä turvallisuusohjeita. Paikkakuntakohtaiseen turvallisuussuunnitelmaan on kerätty listausta näistä ohjeista. Riskit sekä mahdolliset onnettomuus- ja poikkeustilanteet, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön, tunnistetaan ympäristönäkökohtien tunnistamismenettelyllä. Menettelyssä kartoitetaan toimintakokonaisuuksittain normaalitoimintaan sekä onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin liittyvät mahdolliset riskitapahtumat, niiden seuraukset sekä nykyinen varautuminen. Seurausten merkittävyydet pisteytetään ja merkittävyyksien neliportainen tulo ilmaisee tapahtuman tärkeysjärjestyksen. Merkittävyydet ja tapahtumat päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään muutaman vuoden välein. Merkittävimmille ympäristönäkökohdille luodaan kehitysohjelmat, joilla onnettomuusriskiä tai tapahtuman vaikutuksia saadaan pienennettyä. Ohjelmille luodaan aikataulu sekä määritetään vastuuhenkilöt. Ohjelmien toteuttaminen vähentää tapahtuman merkittävyyttä. Uusia ohjelmia luodaan ja vanhojen tilanteita päivitetään ympäristönäkökohtien tunnistamismenettelyn yhteydessä. Ohjelmien toteutusta seurataan mm. Suomen ympäristöjärjestelmän johdon katselmuksissa.

12 Turvallisuussuunnitelma Liikenne Materiaalin nostot Työkoneet ja -laitteet Sade- ja hulevedet Polttoleikkaus Kuusakoski Oy on laatinut ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmäänsä paikkakuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi viiteaineistona ovat käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Päivitetty onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallintasuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä. Piha-alueen liikenteeseen liittyy henkilövahinkoriski. Liikenteen aiheuttamaa henkilövahinkoriskiä pienennetään riittävällä valaistuksella sekä asiattomien henkilöiden pääsyn estämisellä palvelupisteen alueelle (aitaus ja liikennemerkit työskentelyalueesta). Materiaalin nostoihin (joko trukilla tai kahmarilla) liittyy henkilövahinkoriski. Riskiä pienennetään noudattamalla oikeita työskentelytapoja. Työskentelyä ohjataan ns. yleisturvallisuusohjeella sekä työntekijöiden koulutuksella. Asiattomien henkilöiden pääsy työskentelyalueelle estetään. Työkoneille ja -laitteille voi sattua hydrauliikkaöljyvuotoja. Hydrauliikkaöljyvahinkoja pyritään ehkäisemään ennakoivalla huollolla. Onnettomuuden sattuessa öljy imeytetään asianmukaiseen imeytysmateriaaliin (turve tms.) ja korjataan pois. Sade- ja hulevesiä voi onnettomuus- tai häiriötilanteissa päästä puhdistamattomina maastoon. Riskejä vähennetään kaivojen säännöllisillä tarkistuksilla ja huolloilla sekä piha-alueen puhtaana pidolla. Hulevesijärjestelmässä on sulkuventtiili, jolloin hulevesien pääsy maastoon voidaan tarvittaessa estää. Polttoleikkauksessa voi syttyä tulipaloja (kierrätysmetallin sisältämä syttyvä, palava materiaali), jolloin savu aiheuttaa ylimääräistä ympäristökuormitusta. Tulpatut, umpinaiset höyrystyvää ainetta sisältävät putket voivat aiheuttaa räjähdys- ja siten henkilövahinkoriskin. Polttoleikkaukseen liittyviä riskejä vähennetään noudattamalla tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Työskentelyä ohjataan tulitöiden valvontasuunnitelmalla. Ennen polttoleikkaamisen aloittamista palava materiaali poistetaan työskentelyalueelta mahdollisimman tarkoin ja tarkistetaan, etteivät leikattavat kappaleet ole umpinaisia tai sisällä kemikaalijäämiä. Tunnistetut riskikohteet kä-

Renkaat ja rakennusjäte sitellään erityistä varovaisuutta noudattaen. Työskentelypisteen läheisyydestä löytyy ensisammutusvälineistöä. Renkaiden ja rakennusjätteen välivarastointiin liittyy tulipaloriski, jota ehkäistään asianmukaisella varastoinnilla ja pitämällä varastomäärät mahdollisimman pieninä, jolloin myös mahdollinen palokuorma on pieni. Varastoitaessa renkaita ja rakennusjätettä huomioidaan läheisyydessä mahdollisesti sijaitseva muu kierrätysmateriaali siten, että materiaalit eivät pääse sekoittumaan, eikä paloturvallisuus vaarantumaan. Eri materiaalit erotetaan tarvittaessa toisistaan palamattomilla seinäkkeillä. Lisäksi renkaat ja rakennusjäte varastoidaan siten, että sammutuskalusto pääsee tarvittaessa hoitamaan sammuttamisen ja palvelupisteeseen varataan riittävä määrä tarkoitukseen sopivia sammuttimia. Piste on myös jatkuvassa vartioinnissa. 13 VAKUUS Ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Toiminnalle on asetettu ympäristöluvan (HAM-2004-Y-149-111) mukainen vakuus 6 000. Hakija esittää, että toiminnalle määrätty vakuus on edelleen riittävä. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija esittää seuraaviin lupamääräyksiin muutoksia. Lupamääräys 1 (Yleiset lupamääräykset) Kuusakoski Oy:n Lahden palvelupisteelle saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida sekä käsitellä ympäristölupahakemuksen mukaisesti jätteitä ja ongelmajätteitä vuodessa enintään 55 000 tonnia. Palvelupisteelle kerrallaan varastoidun jätemateriaalin määrä saa olla enintään 1 950 tonnia. Perusteluna lupamääräyksen muutokselle on renkaiden vastaanoton ja varastoinnin liittäminen erillisestä päätöksestä ympäristölupaan. Lupamääräys 11 (Jätteiden vastaanotto, varastointi ja käsittely) Määräyksen toinen kappale muutettaisiin muotoon:

Päällystetyllä piha-alueella saa käsitellä ja varastoida vain ympäristöluvan mukaisia jätteitä. Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä romuajoneuvojen varastointipaikkojen on täytettävä valtioneuvoston asetusten vaatimukset. Perusteluna lupamääräyksen muutokselle on renkaiden vastaanoton ja varastoinnin liittäminen erillisestä päätöksestä ympäristölupaan. Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä romuajoneuvojen varastoinnista ja käsittelystä on määrätty erikseen omissa asetuksissaan ja asetusten vaatimusten täyttäminen riittää lupamääräykseksi näiden jakeiden varastointia koskien. Lupamääräys 15 (Jätteiden vastaanotto, varastointi ja käsittely) Hakija esittää lupamääräystä poistettavaksi. Perusteluna lupamääräyksen poistoon on se, että määräyksessä mainitusta siirtoasiakirjasta on määrätty erikseen jätelaissa, eikä siten määräyksiä ole tarpeen toistaa ympäristölupapäätöksessä. Jätelain mukainen siirtoasiakirjan säilytysaika on kolme vuotta, eikä lupamääräyksen perusteluissa ole esitetty, miksi siirtoasiakirjan säilytysaikaa on pidennetty lain määräämästä. Mikäli määräys siirtoasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä halutaan sisällyttää myös ympäristölupamääräyksiin, tulee niiden vastata voimassa olevaa lainsäädäntöä. Lupamääräys 18 (Melu ja pöly) Melutaso lähimmillä asuinalueiksi kaavoitetuilla alueilla ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (klo 7 22) eikä 50 db yöllä (klo 22 7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, tulee melun impulssimaisuus huomioida mittaustuloksia sallittuun melutasoon verratessa. Perusteluna lupamääräyksen muuttamiseen on se, että toimintaa lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat teollisuusalueeksi asemakaavoitetulla alueella, eikä valtioneuvoston päätöksessä (VNP 993/1992) annettuja ohjearvoja tule soveltaa teollisuusalueilla. Hakija esittää myös, että lupamääräyksen viimeinen kappale poistetaan tarpeettomana. Määräykset meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamisesta voidaan poistaa ympäristölupapäätöksestä, koska alue on jo rakennettu ja melumittauksin on todettu, etteivät asetetut ohjearvot ylity lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla. Lupamääräys 19 (Melu ja pöly) Hakija esittää, että lupamääräys melumittauksesta poistetaan, koska mittaus on jo suoritettu (raportti on ympäristölupahakemuksen liitteenä). Mittaustulosten perusteella toiminnan aiheuttamat melutasot eivät ylitä toiminta-alueen ympäristössä asetettuja ohjearvoja eikä toiminnassa ole tapahtunut melutasoihin vaikuttavia muutoksia, joten mittauksen uusiminen ei ole perusteltua. 14

15 Lupamääräys 24 (Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet) Hakija esittää lupamääräystä poistettavaksi, koska määräyksessä mainittu suunnitelma on tehty ja toimitettu viranomaisille ja määräys on siten tarpeeton. Päivitetty onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallintasuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä. Lupamääräys 28 (Tarkkailu) Hakija esittää määräyksen ojasta otettavaa perustilanäytettä koskevan kappaleen poistamista. Perustilanäyte on otettu ennen toiminnan aloittamista ja määräys on siten vanhentunut. Hulevesien tarkkailua esitetään jatkettavaksi ympäristöluvan mukaisesti. Hakija esittää myös, että määräyksen talousvesikaivojen ja pohjavesien yhteistarkkailua koskeva kappale poistettaisiin. Alueella ei ole toiminnanharjoittajien muodostamaa yhteistarkkailua, eikä toiminnalla ei ole vaikutuksia pohjavesiin, joten määräys pohjavesivaikutusten tarkkailuun osallistumisesta ei ole perusteltu. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty 8.11.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä 21.12.2012 21.1.2013 Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Etelä-Suomen Sanomat -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Lahden kaupunginhallitukselta, Lahden kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa 1.2.2013 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Toiminnanharjoittajan tulee osallistua talousvesikaivojen ja pohjaveden yhteistarkkailuun yhdessä alueella toimivien muiden jätteen käsittelyä harjoittavien toimijoiden kanssa, mikäli yhteistarkkailusta erikseen päätetään (lupamääräys 28, kappale 4).

Toiminnanharjoittajan tulee osallistua meluvaikutusten selvittämisessä yhteistarkkailuun alueella toimivien muiden jätteen käsittelyä harjoittavien toimijoiden kanssa, mikäli yhteistarkkailusta erikseen päätetään. Yöohjearvot tulee ottaa huomioon, koska toiminta aloitetaan arkiaamuisin klo 6.00 (lupamääräykset 28, kappale 1 ja lupamääräykset 18 19). Erikseen tulisi selvittää ainakin metallin käsittelytoimintojen osalta niiden kattamistarve, jotta sadevedet eivät huuhtelisi toiminnoissa syntyviä jätevesiä öljynerotuskaivojärjestelmän kautta tienvieren ojaan ja mahdollisuutta johtaa ainakin metallin käsittelypaikan jätevedet kunnalliseen viemäriin oman öljynerotusjärjestelmänsä kautta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 4.5.2012 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Yleistä Lupahakemuksessa ei ole esitetty tietoja vastaanotettujen, käsiteltyjen tai varastoitujen jätteiden vuotuisista määristä laitoksen toiminta-aikana. Laitoksesta ei ole laadittu ympäristöluvan edellyttämiä lupaehdon 30 mukaisia vuosiraportteja, mistä johtuen toiminnan seurantatietoja on saatavissa vain Vahti-järjestelmän kautta. Vahtista saadun tiedon mukaan palvelupisteessä on käsitelty alle viidesosa luvan sallimasta jätteen kokonaismäärästä. Toiminta-aika on ollut arkisin 8 16. Nykyisellään toiminnasta ei melu- ja hulevesiselvitysten perusteella ole aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa. Myöskään yleisövalituksia ei toiminnasta ole ELY-keskukseen tullut. Palvelupisteen vastaavalta hoitajalta saadun tiedon mukaan Palvelupisteen alue tulee jatkossa toimimaan Kuusakoski Oy Ekopark Lahden puskurivarastoalueena, sillä Ekoparkilla ei ole omia varastointitiloja. Luvan sallimat varastoinnin ja käsittelyn maksimimäärät tulevat tuolloin todennäköisesti käyttöön ja toiminnan painopiste on rakennusjätteen käsittelyssä ja varastoinnissa. Vaikutukset ympäristöön voivat siten lisääntyä nykyisestä tilanteesta. Melun, pölyn ja hulevesien laadun hallintaan liittyvät lupamääräykset ovat tällöin edelleen ajankohtaisia. Hakijan esittämät muutokset lupamääräyksiin Hakijan esittämät muutokset lupamääräyksiin 1, 11 ja 15 ovat perusteltuja. Lupamääräystä 18 tulisi hakijan esityksestä poiketen tarkistaa niin, että laitoksen toiminnoista ja sen laitosalueen ja sisääntulotien liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22.00 7.00 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Lupamääräystä 19 tulisi hakijan esittämästä poiketen muuttaa niin, että valvontaviranomainen voi määrätä selvittämään ekvivalenttimelutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. 16

Lupamääräys 24 tulisi muuttaa kuulumaan niin, että palvelupisteen riskien ja mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallintaa varten laadittu suunnitelma on pidettävä jatkuvasta ajan tasalla. Lupamääräykseen 28 sisältynyt hulevesien perustilaselvitys voidaan poistaa hakijan esittämällä tavalla. Talousvesikaivojen ja pohjaveden yhteistarkkailuvelvoitetta tulisi muuttaa niin, että tarkkailuun on osallistuttava, mikäli yhteistarkkailu alueella järjestetään. Hämeen ELY-keskus esittää seuraavia asioita huomioitavaksi lupakäsittelyssä: - Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu roskaantumista eikä pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, ympäröivät lähialueet on siivottava viivytyksettä. - Eri jätejakeet on varastoitava toisistaan erillään, eikä niitä saa sekoittaa keskenään. - Toiminnanharjoittajan on järjestettävä vastuullaan olevat jätekuljetukset siten, että niistä ei pääse leviämään jätteitä, nesteitä tai pölyä ympäristöön. Toimintaan liittyvät jätteiden kuljetukset on järjestettävä siten, että kuormauksista ja kuljetuksista ei aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ihmisille tai ympäristölle käsittelylaitoksen lähialueella. - Kaikki jätteet on kuljetettava kunkin jätteen kuljetukseen soveltuvilla asianmukaisilla kuljetusvälineillä. - Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätehuoltorekisteriin tai jätetiedostoon merkitsemisestä. Jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. - Alueiden, joilla tankataan ajoneuvoja tai työkoneita on oltava katettuja, päällystettyjä ja varustettuja nestevuotojen keräysjärjestelmällä esimerkiksi siten, että polttoainevuodot näiltä alueilta voidaan johtaa ensisijaisesti umpikaivoon tai toissijaisesti öljynerottimen kautta viemäriin. Hule- ja sadevesien pääsy tankkausalueelle on estettävä. - Piha-alueelta öljynerottimien kautta ojaan johdettavasta vedestä tulee analysoida kaikilla näytteenottokerroille ph, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapen kulutus (COD Cr ), metallien (vähintään arseenin, kadmiumin, lyijyn, nikkelin ja sinkin) pitoisuudet sekä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) ja raskaiden jakeiden (> C 21 C 40 ) pitoisuudet. Piha-alueelta öljynerottimien kautta ojaan johdettavalle vedelle tulee lisäksi asettaa pitoisuusraja-arvo ainakin hiilivetypitoisuuden osalta. 17

- Kaatopaikalle toimitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä. Jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa toteutettavin vastaavuustestauksin. - Toiminnanharjoittajan on laadittava jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle varattiin tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastineessa, joka saapui aluehallintovirastoon 2.4.2013, todetaan seuraavaa: Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lausunnossa on mainittu, että toiminnanharjoittajan tulisi selvittää ainakin metallin käsittelytoimintojen osalta niiden kattamistarve. Kuusakoski Oy haluaa vastineessaan tuoda esiin, että kaiken metallijätteen käsittelytoimintojen siirto katettuun tilaan on käytännössä mahdotonta. Toiminta-alue on asfaltoitu ja hulevedet kootaan keräyskaivojen avulla ja johdetaan öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmän kautta tienvarsiojaan. Palvelupisteen hulevesissä mitatut haitta-ainepitoisuudet ovat olleet pieniä, eivätkä siten aiheuta merkittävää kuormitusta vesistöön. Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus esittää lausunnossaan, että alueiden, joilla tankataan ajoneuvoja tai työkoneita on oltava katettuja, päällystettyjä ja varustettava nestevuotojen keräysjärjestelmällä esimerkiksi siten, että polttoainevuodot näiltä alueilta voidaan johtaa ensisijaisesti umpikaivoon tai toissijaisesti öljynerottimen kautta viemäriin. Kuusakoski Oy haluaa vastineessaan tuoda esiin, että alue on asfaltoitu ja pihan rakentamisen yhteydessä on huomioitu tarpeelliset kallistukset hulevesien johtamiseen. Nykyisellä hulevesien käsittelyllä saavutetaan BAT - tekniikoiden mukaiset päästötasot hulevesien käsittelylle. Toiminnanharjoittaja on noudattanut voimassaolevan ympäristöluvan määräystä huolehtimalla tankkauspisteiden asianmukaisesta kunnosta sekä käytöstä. Mahdollisia vuotoja varten paikalla on saatavissa imeytysaineita. Hulevesijärjestelmässä on sulkuventtiili, jolloin vesien pääsy maastoon voidaan tarvittaessa estää. Tankkauspisteiden kattaminen ei tuo merkittävää lisäarvoa hulevesien käsittelyprosessiin. Hakija esittää hulevesien tarkkailun jatkamista ympäristöluvan mukaisesti. 18

19 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleiset lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Hämeen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen Nro YLO/lup/29/05, Dnro HAM- 2004-Y-149-111 lupamääräykset. Aluehallintovirasto on, käytöstä poistettuja renkaita koskevan toiminnan muutoksen huomioon ottaen, tehnyt päivityksiä ja muutoksia lupamääräyksiin ja poistanut kokonaan alkuperäiset lupamääräykset 15, 19, 24 tarpeettomina tai niiden olennainen sisältö on siirretty toiseen määräykseen. Muut lupamääräykset on soveltuvin osin otettu mukaan päätökseen. Lupamääräykset on numeroitu uudelleen ja ne kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti. 1. Kuusakoski Oy:n Lahden palvelupisteelle saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida sekä käsitellä ympäristölupahakemuksen mukaisesti tavanomaisia jätteitä enintään 51 500 tonnia vuodessa ja vaarallisia jätteitä enintään 3 500 tonnia vuodessa. Palvelupisteelle kerrallaan varastoidun jätemateriaalin määrä saa olla enintään 1 950 tonnia. 2. Ulkona tapahtuvaa jätteenkäsittelytoimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin kello 6.00 22.00 ja lauantaisin klo 8.00 16.00. Häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten metallikappaleiden mekaanista leikkaamista ja paalausta, varastokasojen siirtelyä sekä betonin pulverointia ja puun haketusta saa tehdä arkisin maanantaista torstaihin klo 7.00 20.00 ja perjantaisin klo 7.00 18.00. Poikkeustapauksissa, esimerkiksi ruuhka-aikoina, toimintaa voi harjoittaa myös muulloin. Poikkeuksellisista toiminta-ajoista on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä mahdollisuuksien mukaan vaikutusalueen asukkaille. 3. Toiminnalla tulee olla nimetty vastaava hoitaja, joka on vastuussa palvelupisteen hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua koskevista tehtävistä. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot tulee olla Hämeen ELY-keskuksen ja Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Kuusakoski Oy:n on huolehdittava henkilökunnan koulutuksen järjestämisestä sekä riittävän informaation antamisesta jätteen toimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille. 4. Palvelupisteen aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja niitä koskevat asiakirjat sekä osoittaa jätteelle ja muulle materi-

aalille välivarastointipaikan. Vastaanottoon soveltumattomat jätteet on palautettava viipymättä toimittajalle tai paikkaan, jolla on lupa kyseisen jätteen käsittelyyn. 5. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Ennen kuin jäte vastaanotetaan laitokselle, on toiminnanharjoittajalla oltava tiedossa jätteen määrä, laatu, hyödyntämismahdollisuudet ja käsittelypaikka. Jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Paras käyttökelpoinen tekniikka 6. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Pilaantumisen ehkäisy 7. Koko palvelupisteen piha- ja varastoalueen, jolla vastaanotetaan, varastoidaan ja käsitellään jätteitä sekä liikennöidään, on päällystettävä riittävän tiiviillä pinnoitteella. Toimintaa on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista, eikä mahdollisessa vahinkotilanteessakaan aiheudu maaperän pilaantumista tai pinta- ja pohjaveden pilaantumista tai terveyshaittaa eikä haittaa ympäristölle. 8. Tulevat ja lähtevät jätteet on kuljetettava käyttäen tiiviitä lavarakenteita, tarvittaessa peitettyinä ja kostutettuina tai konteissa siten, ettei pölyä kuljetuksen aikana leviä ympäristöön. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta tulee huolehtia asianmukaisesti. Kuormien purkamisen jälkeen on huolehdittava kuljetuskaluston puhdistamisesta siten, että ajoneuvojen pyörien, lava- tai muiden rakenteiden mukana ei leviä pölyä tai muita epäpuhtauksia ympäristöön. 9. Jätteenkäsittelytoimintojen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai maisemahaittaa tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä toimintansa ympäristövaikutuksia ja ryhdyttävä Hämeen ELY-keskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. 20

21 Jätteiden vastaanotto, varastointi ja käsittely 10. Lupamääräyksen 1 mukaisia jätteitä saa käsitellä ja varastoida vain asianmukaisesti päällystetyllä alueella. Romuajoneuvojen vastaanotossa ja varastoinnissa on otettava myös huomioon valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista (581/2004) samoin kuin sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotossa ja varastoinnissa valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (852/2004). 11. Vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa kullekin jätetyypille tarkoitetussa astiassa, säiliössä tai pakkauksessa ja varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototapauksissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään samansuuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus. 12. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 13. Vaaralliset jätteet, öljyn- ja hiekanerotuskaivojen tyhjennyslietteet sekä käsittelytoiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäviksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai kopio siitä on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Vaarallisten jätteiden pakkauksissa on oltava jätteiden laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. 14. Ulkopuolisten alueelle pääsyn estämiseksi laitosalue on pidettävä lukittuna muulloin kuin palvelupisteen aukioloaikoina. Päästöt maaperään ja vesiin 15. Alue, jolla ajoneuvoihin, koneisiin tai laitteisiin lisätään tai niistä poistetaan polttoainetta, öljyä tai muita haitallisia tuotteita, on päällystettävä tiiviillä päällystysmateriaalilla ja sen kunnosta on huolehdittava siten, että valumat saadaan helposti kerättyä talteen. 16. Piha-alueen, myös tankkausalueiden, sade- ja sulamisvedet voi johtaa sulkuventtiileillä varustetun öljynerotusjärjestelmän kautta tontin rajaojaan ja sieltä edelleen Paimisojaan. 17. Piha-alueelta öljynerottimen kautta ojaan johdettavan veden hiilivetypitoisuuden on oltava alle 5 mg/l.

22 Melu ja pöly 18. Palvelupisteen toiminnoista ja laitosalueen liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7.00 22.00) eikä 50 db yöllä (kello 22.00 7.00). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Jos melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin melutason pienentämiseksi. 19. Ennen haketusta materiaalit on tarvittaessa kasteltava pölyämisen estämiseksi. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 20. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Hämeen ELYkeskukselle ja Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävästi torjuntalaitteita ja -tarvikkeita saatavilla. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty torjuntalaitteiden ja -tarvikkeiden käyttöön. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 22. Luvansaajan on hyvissä ajoin kirjallisesti ilmoitettava ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai muista laitoksen valvonnan kannalta merkittävistä muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan kirjallisesti ilmoitettava vaihdoksesta ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 23. Toiminnan loputtua alue on saatettava viipymättä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma ympäristönsuojelua koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, mukaan lukien tiedot maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta, puhdistustarpeesta sekä puhdistusaikataulusta Hämeen ELYkeskukselle ja ELY-keskuksen niin edellyttäessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Seuranta- ja tarkkailumääräykset 24. Toimintaa koskeva jätelain 120 :n ja jäteasetuksen 25 :n mukainen seuranta- ja tarkkailusuunnitelma tulee viimeistään vuotta 2013 koskevan vuo-