JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOITA KOSKEVA PALVELUVERKKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOITA KOSKEVA PALVELUVERKKOSELVITYS Wihurin taidesäätiön kokoelman näyttelyssä. Taustalla Risto Suomen maalaus Unessa, jonka näen, kannan yön kruunua, 1992 Jyväskylän kaupunki Museopalvelut 31.5.2011

Sisältö Tiivistelmä Museoverkko vuoteen 2020...3 Toimeksianto...8 Museoiden yleiset tehtävät...8 Museokasvatus Jyväskylän museoiden vahvuutena...9 Innovatiivista toimintaa museoyksiköissä...9 Museo oppivana organisaationa...10 Museotoiminta Jyväskylässä nykytilan kuvaus...11 Jyväskylän museopalvelut...11 Jyväskylän taidemuseo...11 Keski-Suomen museo...12 Suomen käsityön museo...13 Muut museot...14 Alvar Aalto -museo...14 Keski-Suomen ilmailumuseo...16 Jyväskylän yliopiston museot...16 Museoiden tilat, sijainti ja toimipisteiden määrä...17 Museo- ja näyttelytilat...18 Jyväskylän taidemuseo...18 Keski-Suomen museo...19 Suomen käsityön museo...20 Keski-Suomen museo erillismuseot ja -kohteet...21 Toimisto ja arkistotilat...21 Säilytystilat...22 Museoiden nykyisiin tiloihin liittyvät kehittämistarpeet...22 Toiminnan taloudelliset edellytykset...22 Jyväskylän museoiden nettomenot per asukas vuonna 2009...23 Menojen ja tulojen kehitys museopalveluiden yksiköissä 1999 2010...24 Kiinteistömenot...24 Henkilöstömenot...25 Varsinaisen toiminnan menot...26 Omatoiminen tuotto...27 Valtionosuus ja valtionosuusuudistuksen vaikutukset...28 Kehittämistarpeet...28 Avustukset museoille...29 Jyväskylän kaupungin avustukset museoille...29 Museoiden harkinnanvaraiset avustukset...29 Kehittämistarpeet...30 Kävijämäärät, ilmaiskävijät ja pääsymaksut...30 Kehittämistarpeet...32 Aukioloajat ja käyttöaste...32 Kehittämistarpeet...33 Henkilöstön optimaalinen koko ja henkilöstön työhyvinvointi...33 Henkilöstö museoittain 2011...34 Eläköityminen...34 Työhyvinvoinnista...35 Kehittämistarpeet...36 Konservointipalvelut...36 Konservointikeskus konservointipalvelujen tarjoajana...36 Konservoinnin painopiste omiin kokoelmiin...37 Kehittämistarpeet...38 Tulevaisuuden mahdollisuudet...38 Ruusupuiston aseman vahvistaminen Jyväskylän museotoiminnassa...38 Keskustasijainnin museotoiminnalle tarjoamat mahdollisuudet...41 2

Liitteet: Liite 1, Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010, nykytila Liite 2, Tilavaihtoehto A, toiminta jatkuu nykyiseen tapaan Liite 3, Tilavaihtoehto B, keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö Liite 4, Tilavaihtoehto C, keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö kaupungin omiin tiloihin Liite 5, Keski-Suomen museon erillismuseot Liite 6, Museoiden tilat 2011 Liite 7, Nettomenot/asukas 2009 Liite 8, Nettomenot/asukas 2009 museotyypeittäin Liite 9, Varsinaisen toiminnan menot 2009 Liite 10, Vakinainen henkilökunta Liite 11, Konservointiselvitys (2008), esitys kehittämistoimista Liite 12, Ruusupuiston museoiden yhteistyön tiivistämisestä ja yhdyskäytävästä saatavat hyödyt Liite 13, Museoiden taloustilasto 2009 Liite 14, Keski-Suomen ilmailumuseota koskeva aloite 5.4.2011 Tiivistelmä Museoverkko vuoteen 2020 Yleistä Jyväskylä on museoiden kaupunki. Kaupungin alueella toimii kuusi paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävää museota. Jyväskylän kaupungin talousarviossa on Museopalveluiden määräraha, jonka piiriin kuuluvat Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo. Lisäksi kaupunki rahoittaa avustuksin Alvar Aalto -museota, Keski-Suomen ilmailumuseota, Keski-Suomen luontomuseota sekä Suomen Tietojenkäsittelymuseota. Museoiden talouteen liittyvä keskeinen ongelma pitkin 2000-lukua on ollut varsinaiseen asiakkaalle suuntautuvan toimintaan (näyttelyt, museokasvatus, kokoelmat, julkaisut, tiedotus, markkinointi) käytettävän rahoituksen väheneminen kustannustason jatkuva nousun sekä säästötoimenpiteiden seurauksena tehtyjen leikkausten myötä. Valtakunnallisesti vertailtuna museotoimintaa pidetään Jyväskylässä yllä keskimääräistä alemmilla kustannuksilla per asukas. Vuonna 2009 Jyväskylän museoiden nettomenot olivat keskimäärin 9,62 euroa/ asukas kun valtakunnallinen keskiarvo (46 museota) oli 15,15 euroa/ asukas. Museoiden toiminnan rahoitukseen tulee hakea ratkaisuja museoiden yhteistyötä kehittämällä sekä tulokehitykseen vaikuttamalla. Konkreettisia ratkaisuja ovat museotilojen yhteiskäytön lisääminen, näyttelyohjelmien pitkäjänteinen yhteensovittaminen, useamman museon voimien yhdistäminen erikoisnäyttelyiden toteuttamiseksi sekä museokauppa- ja kahvilatoiminnan kehittäminen. Kaikkien Jyväskylässä toimivien museoiden välistä yhteistyötä tulee kehittää edelleen. Yhteistyön osa-alueita ovat alueen museotoiminnan kehittäminen osana Keski-Suomen kulttuuriperintöstrategiaa sekä museotoiminnan yksittäiset osa-alueet: markkinointi, erikoisnäyttelyt ja muut yhteistyöhankkeet sekä museokasvatus ja siihen liittyvän osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakaminen sekä yhteistyön ja yhteistyömuotojen kehittäminen mm. koulujen ja oppilaitosten kanssa. Jyväskylän museot tunnetaan museokentällä valtakunnallisesti innovatiivisesta ja edistyksellisestä museokasvatuksesta ja vahvasta pedagogisesta osaamisesta. Tavoitteena 3

on, että Jyväskylän museopalveluilla on museokasvatustiimi, jonka toiminnan painopisteenä on museopedagogiikan hyvien käytänteiden kehittäminen ja uusien toimintatapojen löytäminen. Kehittämistyötä tehdään yhdessä alueen (kulttuuri)toimijoiden, yhteisöjen, yliopiston ja muiden oppilaitosten kanssa. Näyttelytoiminta Jyväskylän kaupungin museoilla on näyttelytoimintaa kolmessa eri museokohteessa sekä Grafiikkakeskukseen kuuluvassa Galleria Harmoniassa. Museot järjestävät kukin 2-4 päänäyttelyä vuosittain sekä useita pienempiä näyttelyitä usein yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nykyisen rahoituksen puitteissa näyttelytoimintaa voidaan tehostaa näyttelyiden määrää vähentämällä, museoiden näyttely-yhteistyötä lisäämällä ja voimavaroja keskittämällä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. pitkäjänteisempää (3-5 vuotta) näyttelyohjelmien yhteensovittamista vuodesta 2013 alkaen sekä museoiden yhteisiä erikoisnäyttelyitä (mm. teema- ja epookkinäyttelyt), joita voidaan toteuttaa yhteistyössä myös muiden museoiden kanssa. Pitkäjänteisempää toiminnan ja talouden suunnittelua tukisi myös siirtyminen kolmivuotiseen budjetointiin. Kävijät, ilmaiskävijät ja museoiden käyttöaste Jyväskylän kaupungin museoissa käy vuosittain noin 91 000 kävijää. Jyväskylän museotoiminnan erityispiirre on ilmaiskävijöiden erityisen suuri osuus. Jyväskylä on ollut valtakunnallinen edelläkävijä kaupunkina, jossa museokäynnin kynnystä on madallettu mm. ottamalla käyttöön perjantaipäivien ilmainen sisäänpääsy. Jyväskylän kaupungin museoissa ilmaiskävijöiden osuus kaikista kävijöistä on noin 93 %. Näitä ovat mm. kaikki alle 18-vuotiaat ja päiväkoti- ja koululaisryhmät. Noin neljännes kaikista kävijöistä on perjantaipäivien kävijöitä. Myös erilaiset tapahtumat tuovat museoihin runsaasti ilmaiskävijöitä. Viime vuosina myös kulttuuriluotsit luotsattavineen ovat päässeet museoihin ilmaiseksi. Jyväskylän taidemuseo luopuu kokeiluluontoisesti Tunne maisema -näyttelyn ajaksi perjantaipäivien ilmaisesta sisäänpääsystä. Syksyllä 2011 museoissa otetaan ilmaispäivinä käyttöön vapaaehtoinen pääsymaksu. Vuoden 2012 alussa arvioidaan edellä mainittujen ratkaisujen vaikutukset kävijämääriin ja pääsymaksutuloihin ja päätetään ilmaispäiväkäytännön jatkamisesta jatkossa. Samalla tarkistetaan nykyisten ilmaisasiakasryhmien tarkoituksenmukaisuus. Museoiden käyttöastetta nostetaan museotoimintaa keskittämällä. Tähän selvitykseen sisältyvien keskitettyjen ratkaisumallien jatkotyöstäminen avaa konkreettisia keinoja käyttöasteen nostamiseen. Aukioloajat Museot ovat avoinna ti su klo 11 18. Museoiden aukioloajat tarkistetaan vuoden 2012 alusta yhteistyössä kaupungissa toimivien muiden museoiden kanssa ja asiakaspalvelun tarpeita vastaavasti. Viikonlopun aukioloa voidaan lyhentää ja vastaavasti lisätä avoinnapitoa yhdelle arki-illalle viikon aikana. Henkilöstö Jyväskylän kaupungin museoissa on 49 vakinaista työntekijää. Valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien määrä on 42. Lisäksi Suomen käsityön museossa on jo kolme vakanssia, jotka rahoitetaan erikoismuseon saamalla harkinnanvaraisella avustuksella. Nykytasolla henkilötyövuoden hinta on 71 698 euroa, josta valtionosuus on 47 %. Jyväskylän kaupungin tuottavuusohjelmassa kaupungin talouden tasapainottamiseksi todetaan, että vakanssien vapautuessa arvioidaan, voidaanko tehtävä hoitaa olemassa olevalla henkilöstöllä tai tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Valtionosuuden säilyminen on kyettävä turvaamaan niissä toiminnoissa, joissa se on sidottu henkilötyövuosiin, kuten museot, teatteri ja orkesteri. 4

Vuoteen 2017 mennessä museoyksiköissä kuusi työntekijää saavuttaa eläkeiän. Museoiden toimintaa ja henkilöstöresurssien käyttöä tehostetaan suuntaamalla osin uudelleen vapautuvaa työpanosta museoammatillisiin tehtäviin sekä muokkaamalla työnkuvia toimintaympäristön tarpeita vastaavaksi. Museotilojen ja toimintojen keskittämisen myötä ja museotoimenjohtajan jäädessä eläkkeelle (2016) organisoidaan uudelleen museopalveluiden hallinto siirtymällä kahden johtajan hallintomalliin nykyisen kolmen sijasta. Jatkoselvitykset uuteen hallintomalliin siirtymiseksi käynnistetään vuoden 2011 aikana. Vuonna 2011 eläkkeelle jäävän Suomen käsityön museon toimistosihteerin tehtävät yhdistetään nyt osa-aikaisen museon valvojan tehtäviin. Nimike muutetaan syksyllä 2011 museoassistentiksi ja samalla tehtävä muuttuu kokopäiväiseksi. Kolmasosa vapautuvasta henkilöstöresurssista suunnataan valokuvaajan (amanuenssi) vakanssin vakinaistamiseen, loppuosa rahoitetaan museon saamasta OKM:n harkinnanvaraisesta avustuksesta. Valokuvaajalle haetaan täyttölupaa vuoden 2012 alusta alkaen. Järjestelyllä päästään eroon jo vuosia jatkuneesta määräaikaisen valokuvaajan pätkätyösuhteesta. Kehitetään museoyksiköiden yhteistyötä muodostamalla museoyksiköiden väliset tiimit toiminnan eri osa-alueille: talous- ja hallinto, museotekniikka, museokasvatus, tiedotus ja markkinointi, kokoelmat ja näyttelyt. Aikataulutus noudattaa palveluorganisaatiouudistuksen aikatauluja sekä museokasvatuksen strategioiden valmistumista (2011) ja niiden vakiinnuttamista museokäytäntöön (2012). Toimintoja kokoavien tilaratkaisujen myötä selvitetään mahdollisuudet hankkia avoinnapito, asiakaspalvelu ja siivous ostopalveluina. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään huolehtimalla työn tekemisen sujuvuudesta aiempaa paremmin. Keinoja tähän ovat Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon näyttelytilojen toimivuuden parantaminen, museoiden näyttelyohjelmien pitkäjänteinen suunnittelu ja yhteensovittaminen, tapahtumatarjonnan koordinointi, yhteisten palvelujen ja yhteistoiminnallisuuden kehittäminen sekä työntekijöiden monipuolisen osaamisen hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen. Talous 2012 Laskennalliset valtionosuudet huomioiden Jyväskylän kaupunki kattaa 55 % museoidensa kaikista menoista. Näistä 83 % koostuu kiinteistö- ja henkilöstökuluista. Vuodesta 2012 lähtien menoja kasvattavat edelleen aiempiin tehtyihin päätöksiin perustuvat ratkaisut: Grafiikkakeskuksen siirtyminen Veturitalleille sekä Käsityöläiskotien avaaminen osana Vanhaa pihaa. Siirtyminen Veturitalleille kasvattaa Jyväskylän taidemuseon tilakustannuksia noin 50 000 eurolla vuosittain. Vanhan pihan vuokravaikutukset ovat 30 000 euroa ja valvontakulut 23 000 euroa vuodessa. Valvonta on mahdollista hankkia ostopalveluna. Vuoden 2012 alusta Kuormaajantien varastotilat jäävät kokonaan pois käytöstä, mikä vähentää Keski-Suomen museon vuokrakuluja 20 000 eurolla Tilat 2012 Museopalveluiden yksiköiden toiminta jakautuu lähes kahteenkymmeneen eri kohteeseen, joista yhdeksän on Keski-Suomen museon erillismuseoita. Vuonna 2006 osana kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteitä Jyväskylän taidemuseo luopui huonokuntoisista ja ongelmallisista vaihtuvien näyttelyiden tiloista Valtiontalossa ja Suomen käsityön museo supisti käytössä olleita varastotilojaan. Tämä on vähentänyt museoiden tiloja noin 500 m². Kokoelmakeskukseen on keskitetty aiemmin seitsemässä eri kohteessa sijainneet varastotilat, mikä on vähentänyt museoiden käytössä olevia tiloja noin tuhannella neliömetrillä. Jatkossa museoiden toimintaa voidaan tehostaa toimitilojen hajasijoitusta edelleen vähentämällä ja keskittämällä toimintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi erityisesti huomioiden asiakaspalvelun tarpeet. Toimisto- ja arkistotilojen keskittäminen mahdollistaa myös uudenlaisia henkilöstöratkaisuja sekä tukee ja vahvistaa tiimityötä 5

Jo tehtyjen päätösten pohjalta museoiden käytössä olevat tilat vähenevät vuoden 2012 alusta alkaen 382 m²: Grafiikkakeskuksen tilat vähenevät 116 m² ja Keski-Suomen museon Kuormaajantien varasto (266 m²) jää pois käytöstä. Tiloja ja toimintoja keskittämällä tulevaisuuteen Ruusupuiston museot 2016 2017 Alvar Aalto -museon peruskorjaus valmistuu ja uusi perusnäyttely avautuu Keski-Suomen museon korjauksen yhteydessä rakennetaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen yhdyskäytävä Ruusupuiston museoiden välille Keski-Suomen museon perusnäyttelyt uusitaan ja Jyväskylän taidemuseon keskisuomalaisen kuvataiteen kokoelmanäyttely toteutetaan niiden yhteydessä Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon yhteinen museokauppa sijoitetaan Keski-Suomen museon ala-aulaan Museoiden kahvilapalvelut sijoittuvat Alvar Aalto -museoon ja Keski-Suomen museon kahvio toimii tarvittaessa tilauskahvilana Museoiden työpaja-, opinto- ja kokoustilat ovat yhteiskäytössä Asemakaava mahdollistaa Keski-Suomen museon maanalaisen laajennuksen yläpihan parkkipaikan alle Museoiden pysäköintitilat ovat riittävät Keskustan museo- ja näyttely-yksikkö Citymuseo - 2020 Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon asiakaspalvelu, näyttelytoiminta ja tapahtumatarjonta keskitetään yhteen kohteeseen kaupungin keskusta-alueella Samaan yhteyteen keskitetään museopalveluiden ja kolmen museon hallinnon sekä keskusta-alueen henkilöstön työtilat sekä kirjasto- ja arkistotilat. Luovutaan nykyisistä epäkäytännöllisistä tiloista Kauppakatu 23:ssa ja Kauppakatu 25:ssa Tiloihin sijoitetaan alueen museoiden yhteinen infopiste ja museopalveluiden pedagoginen yksikkö Osa tiloista on yhteiskäytössä eri toimijoiden kanssa ja niitä voidaan vuokrata myös ulkopuolisten toimijoiden käyttöön Avoinnapito, museokauppa- ja kahvilapalvelut voidaan ulkoistaa Nykyisissä museotiloissa olevat esine- ja teosvarastot siirretään Kokoelmakeskuksen yhteyteen Keskustasijainti ja kaupallisen keskustan läheisyys tarjoavat museoille erinomaisen toimintaympäristön ja vahvistavat niiden pyrkimyksiä toimia kaupunkilaisten kohtaamispaikkana Kaupunginkirjaston peruskorjauksen hankesuunnitelman yhteydessä vuonna 2012, selvitetään mahdollisuudet sijoittaa Citymuseon toiminta Kaupunginkirjastolta vapautuviin tiloihin. Selvitetään muut tila-vaihtoehdot. 6

Muut kohteet Keski-Suomen museon erillismuseot ja -kohteet Erillismuseot ovat auki yleisölle säännöllisesti Avoinnapito, opastus- ja tapahtumatoiminta järjestetään pääosin museoiden muodostaman valvoja-/opasringin turvin Huolehditaan suojeltujen ja vaalittavien museorakennusten kunnosta Vanha piha vakiinnuttaa asemansa vetovoimaisena matkailukohteena Kokoelma- ja konservointikeskuksen kehittäminen Kokoelmakeskuksen lisätilatarpeisiin haetaan ratkaisua alueella sijaitsevista kaupungin omistamista lähikiinteistöistä Museopalveluiden tulevissa säilytystilaratkaisuissa huomioidaan alueen muiden museoiden säilytystilatarpeet ja niihin liittyvät yhteistyömahdollisuudet Konservointikeskuksesta tehdään Jyväskylän kaupungin museoita palveleva yksikkö, jossa työskentelee kaksi tekstiilikonservaattoria, kovien materiaalien konservaattori sekä rakennuskonservaattori. Muut museot ja kohteet Alvar Aalto -museon peruskorjaus toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmissa varaudutaan museoita yhdistävän käytävän rakentamiseen. Keski-Suomen ilmailumuseosäätiö ratkaisee museon tilakysymyksen erillishankkeena tähänastiset suunnitelmat ja esitykset huomioiden. Jyväskylän kaupunki on säätiön jäsen. (Museon laajennuksen hankesuunnitelma Propelli 2004, suunnitelman päivitys 2009, Keski-Suomen ilmailumuseota koskeva aloite 5.4.2011. Jälkimmäinen on tämän selvityksen liitteenä, ks. Liite 10) Suomen Tietojenkäsittelymuseon kokoelmat ja toiminta on mahdollista kytkeä Keski- Suomen ilmailumuseon laajennushankkeeseen. Toistaiseksi toiminnan ylläpito varmistetaan jatkamalla Jyväskylän kaupungin avustuskäytäntöä. Nykytilanteessa ei ole perusteltua käynnistää kaupungissa uusia museohankkeita, jotka edellyttävät Jyväskylän kaupungin rahoitusta (30.10.2010 päivätty esitys Mustankiven museokeskuksesta Kuokkalaan, jossa ehdotetaan Mustakivi Oy:n tontin jatkokehittämistä museokokonaisuudeksi Sulkulantien varteen) Museoverkko vuoteen 2020 Mikäli museotoimintaa jatketaan nykyisissä tiloissa (Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7/ Ruusupuisto; Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23; Suomen käsityön museon Kauppakatu 25), joudutaan joka tapauksessa toteuttamaan Keski-Suomen museon peruskorjaus sekä ratkaisemaan Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön näyttelytiloihin liittyvät toiminnalliset ongelmat, kuten tavarahissien puute sekä asiakaskäytössä olevien hissien käyttöön, sijaintiin ja toimintaan liittyvät ongelmat. Vaihtoehdon Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon hajautetulle nykysijainnille sekä käytössä olevien tilojen toiminnallisille korjauksille tarjoaa museotoiminnan keskittäminen vetovoimaisemmiksi ja asiakaspalvelun tarpeita paremmin vastaaviksi kokonaisuuksiksi vuoteen 2020 mennessä. Riittävän suurina kokonaisuuksina uudet tilaratkaisut tarjoavat mahdollisuuden ulkoistaa esimerkiksi avoinnapitoon sekä kahvilatoimintaan liittyvät palvelut. Tilavaihtoehdot ja kustannusvaikutukset A) Museoiden toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa, nykyiseen tapaan. Vaihtoehto pitää sisällään Keski-Suomen museon peruskorjauksen sekä yhdyskäytävän rakentamisen Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto museon välille. Vuotuiset menot kasvavat noin 7

335 000 euroa, jonka rahoitus koostuu omatoimisen tuoton kasvusta (30 000 e) ja kaupungin osuuden kasvusta, joka on 305 000 euroa. Liite 2. Nykytilanne (2010) on esitetty liitteessä 1. B) Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon toiminta sekä museoiden työtilat keskitetään Citymuseoon. Vaihtoehto pitää sisällään myös Keski-Suomen museon peruskorjauksen ja yhdyskäytävän rakentamisen. Vuotuiset menot kasvavat noin 509 000 euroa, josta omatoimisen tuoton kasvun osuus on 150 000 euroa ja kaupungin osuuden kasvu 359 000 euroa. Liite 3 C) Citymuseo sijoitetaan kaupungin omiin tiloihin ja toteutetaan Keski-Suomen museon peruskorjaus sekä yhdyskäytävä. Vuotuiset menot kasvavat noin 350 000 euroa, josta omatoimisen tuoton osuus on 100 000 ja kaupungin rahoitusosuuden kasvu 250 000 euroa. Liite 4 Toimeksianto Apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistön päätöksellä 32/10 14.9.2010 ja toimintasäännön 3 :n 4. kohdan perusteella käynnistettiin Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys. Toimeksiannon mukaisesti selvityksessä tulee arvioida kriittisesti toimipisteiden ja muiden museon vastuulla olevien tilojen määrä, sijainti, käyttöasteen nostomahdollisuudet, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuus, henkilöstömäärän optimaalinen koko ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeet, tulojen lisäämismahdollisuudet ja avustettavien museaalisten toimijoiden määrä siten, että museopalveluiden tuottavuutta voidaan parantaa vuodesta 2012 alkaen 2 %:lla vuosittain. Lisäksi selvityksessä on analyysi keskeisistä talouden tunnusluvuista vertailukelpoisiin kaupunkeihin nähden. Asiaa valmistelemaan nimettiin työryhmä, johon kuuluvat vastuualuejohtaja Ari Karimäki, museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna, museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, museonjohtaja Simo Kotilainen, suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo, kehittämisjohtaja Tapio Soini, talousjohtaja Seppo J. Mäkinen ja varaluottamusmies Ritva Palviainen. Työryhmä on kuullut pysyvänä asiantuntijana intendentti Kaarina Mikonrantaa Alvar Aalto -museosta sekä kutsuttuina asiantuntijoina vs. museonjohtaja Rauni Valtosta Keski-Suomen ilmailumuseosta ja Jyväskylän yliopiston museoiden edustajina museonjohtaja Janne Vilkunaa, intendentti Pirjo Vuorista (kulttuurihistoriallinen osasto), intendentti Tanja Koskelaa (Keski-Suomen luontomuseo) ja hallituksen puheenjohtajaa Heikki Hankaa sekä kulttuurijohtaja Elli Ojaluotoa. Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoina on kuultu kaupunginarkkitehti Ilkka Halista ja hankejohtaja Anne Sandelinia. Museoiden yleiset tehtävät Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista perintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. (Laki museolain 1. ja 2. :n muuttamisesta 2005) Korotettua valtionosuutta saavien museoiden tehtävänä on edistää museotoimintaa, kulttuuriympäristön säilymistä ja visuaalista kulttuuria toiminta-alueellaan, huolehtia alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä sekä kulttuuriperintöön ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta sekä antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä antamalla lausuntoja ja tarjoamalla asiantuntijapalveluja. Korotetun valtionosuuden edellytyksenä on, että maakuntamuseolla, aluetaidemuseolla ja valtakunnallisella erikoismuseolla on suunnitelma alueellisen tai valtakunnallisen toiminnan painopisteistä ja tavoitteista, joista museot neuvottelevat Museoviraston kanssa nelivuotiskausittain, aluetaidemuseot yhdessä Valtion taidemuseon kanssa. 8

Museokasvatus Jyväskylän museoiden vahvuutena Jyväskylän museot ovat avoimia oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, osallistumiseen ja kulttuurin tuottamiseen sekä siitä nauttimiseen riippumatta sosiaalisesta asemasta, etnisestä taustasta tai asuinpaikasta. Museot ovat osa sitä yhteisöä, missä ne toimivat. Ne tukevat kansalaisia yksilöinä ja yhteisön jäseninä ja luovat olosuhteita ja ympäristöjä, missä ihmisten kohtaaminen, yhdessä tekeminen, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat mahdollisia. Museot tarjoavat palveluja kaikille ikäryhmille päiväkotilapsista ikäihmisiin. Asiakkaina ovat myös muut organisaatiot, laitokset ja palveluita tarjoavat toimijat. Museokasvatus on yleisöpalvelua, johon kuuluvat opintokäynnit, esitelmät, luennot, näyttelyt ja niiden esittelyt, erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet, työpajat ja opintoprojektit museoissa ja niiden ulkopuolella. Museot tuottavat lainattavaa opetusja havaintomateriaalia käytettäväksi kouluissa, päiväkodeissa, vanhustyössä jne. Museokasvatusta ovat myös kokoelmat, näyttelyt, julkaisut, verkkotuotannot, tiedotus ja markkinointi, jopa museokauppa. Museolta saa ohjausta ja asiantuntija-apua koulujen, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen tarpeisiin, museo-, taidekasvatuksen tai tapahtumien järjestämiseen. Museoiden palveluita ja toimintoja suunniteltaessa otetaan huomioon erityisryhmien tarpeet esim. lapset ja nuoret, vammaiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat, joiden kanssa tehdään yhteistyötä mm. erilaisissa taide- ja museokasvatusprojekteissa. Projekteissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja kokemuksia sovelletaan museotyössä laajemminkin ja levitetään muiden kulttuuripalveluiden tarjoajien käyttöön. Jyväskylän museot tunnetaan museokentällä valtakunnallisesti innovatiivisesta ja edistyksellisestä museokasvatuksesta ja vahvasta pedagogisesta osaamisesta. Kullakin museolla on omat vahvuutensa ja kukin museo on profiloitunut oman tehtäväalueensa osaajaksi ja asiantuntijaksi. Innovatiivista toimintaa museoyksiköissä Jyväskylän taidemuseon vahvuutena on sosiokulttuurisesti innostavan pedagogisen toiminnan kehittäminen ja verkostomainen organisaatioiden rajat ylittävä yhteistyö ennen kaikkea paikallisten, mutta myös alueellisten ja valtakunnallisten laitosten, opetus- ja sivistyspalveluiden tarjoajien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Taidemuseon käynnistämistä erillisrahoitteisista projekteista on syntynyt kaupunkiin vakiintunutta toimintaa. Kahdella valtakunnallisella palkinnolla huomioidusta Lokasuoja-projektista (1999) syntyi nuorten kulttuuriyhdistys Väristys ja Kulttuuriklubi Siperia 1. Taidetta pitkään ikään -projekti (2006 2007) rohkaisi esimerkillään luomaan kaupunkiin laitosasiakkaiden hyvinvointia edistävän Taideapteekin, ja Monikulttuurikeskus Gloriassa jatketaan Kulttuurisauna-projektissa (2009 2010) syntyneitä käytänteitä osana keskuksen toimintaa. Keski-Suomen museon museokasvatustyössä on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Museon vahvuutena on kulttuuriympäristöön liittyvä kulttuuriperintökasvatus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä sekä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ja vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon museolehtorit palkittiin Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry:n Ympäristökasvatuksen ruusu -palkinnolla vuonna 2004. Kulttuurihistoriallisten perusnäyttelyjen lisäksi esimerkkeinä tavoitteellisesta ja kestävästä kulttuuriperintökasvatuksen kehittämistyöstä ovat muun muassa koululaisille ja muille museoasiakkaille tarkoitetut prosessidraamatyöpajat. Tarinoiden ja draaman avulla rakennetaan vuorovaikutteisia ja viihdyttäviä tilanteita, joissa pohditaan kulttuuriperinnön kautta ihmisenä olemisen haasteita ja elämän perusarvoja. Keski-Suomen museo haluaa näin vastata myös oppilaitosten pyrkimyksiin etsiä uudenlaisia tapoja opettaa ja oppia. Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopiston matkailualan opiskelijoille on ostopalveluna jo viitenä vuotena järjestetty Keskisuomalainen kulttuuriperintö ja luonto -opintojakso yhteistyössä Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen luontomuseon kanssa. Keski-Suomen museo on myös vetovastuussa valtakunnallisessa Minun kulttuuriperintöni -verkko-opetusmateriaalihankkeessa. 1 Lokasuoja-projekti sai Länsi-Suomen lääninhallituksen tunnustuksen ansiokkaasta nuorisotyöstä Keski- Suomessa ja ICOM:n Suomen komitean Vuoden museoteko-palkinnon 9

Maakuntamuseona Keski-Suomen museo tekee pitkäjänteistä neuvonta- ja perinnekasvatustyötä koko maakunnassa. Muun muassa Päivä Eilisessä -sivusto työpajoineen tarjoaa tietoa ja käytännön opastusta kotiseutumuseoiden ja koulujen yhteistyön pohjaksi. Suomen käsityön museossa museopedagogiikan lähtökohtana ovat eri-ikäiset ja eriaikaiset asiakkaat museo-, käsityö-, kulttuuri- ja matkailukentällä. Museo on panostanut palvelumuotoiluun ja vuorovaikutteiseen asiakkuuteen niin museotiloissa kuin verkossakin. Museo on ollut ensimmäisten joukossa vuorovaikutteisten verkkoaineistojen tuottamisessa. Uusimpia vuorovaikutteisia verkkonäyttelyitä ovat KuKako (Kulttuuria Kaikista Kolkista) ja Muotoilusanasto. Kukakoa voidaan hyödyntää kulttuuriperintöopetuksessa. Kukako oli ehdolla 2010 Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon saajaksi. Kukako- verkkoaineistolla osallistuttiin myös valtakunnalliseen JOY -kampanjaan (Jokaisen Oma Ympäristö). Muotoilusanastoa voi kuka tahansa kommentoida. Kaikki verkon käyttäjät voivat yhteisesti muodostaa sisältöjä käsitteille: muotoilu, käytettävyys, innovaatio Museo on mukana pilottimuseona pohjoismaisessa saavutettavuusverkostossa. Museon perusnäyttelyissä on eri aistein koettavia esineitä. Museossa on vuodesta 2000 lähtien ollut AvoinPAJA, jossa asiakkaat voivat omatoimisesti tehdä käsitöitä. Museo on tuottanut vanhuksille hoitotyön tueksi työvälineitä: muistelusalkkuja vanhuksille sekä ensiapulaukun mielenterveyskuntoutujille. Jyväskylän museot ovat kehittäneet toimintaansa myös yhdessä museoiden tilojen ja palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta edistävissä yhteishankkeissa kuten Esteetön museo- ja Avoin museo -projekteissa vuosina 2001 2005. Avoinmuseo.fi -sivustoa käytetään edelleen valtakunnallisena malliesimerkkinä saavutettavasta museoportaalista. Maahanmuuttajat ovat opiskelleet kieltä ja suomalaista kulttuuria museoissa Elämää Suomessa -kursseilla vuodesta 2002 2005. Lentämisen ihme- (2008) ja Lupa olla isä (2010) -projektit olivat esimerkkejä museoiden teemallisesta markkinointiyhteistyöstä. Viimeisin esimerkki museoiden ja kulttuuripalveluiden yhteistyöstä on vapaaehtois- ja vertaistyötä kehittävä sosiokulttuurinen innovaatio Kulttuuriluotsi-hanke, jossa museokasvatus ja taidekasvatus yhdistyvät ennalta ehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön. Kulttuuriluotsit ovat eri-ikäisiä, taustoiltaan erilaisia vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita jakamaan osaamisensa yhteisesti, antamaan oman työpanoksensa kulttuurin ja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden edistämiseksi. Luotsit toimivat mm. kulttuurikavereina vanhuksille, pitkäaikaispotilaille, vammaisille ja henkilöille, jotka eivät muutoin tulisi lähteneeksi museoon, näyttelyyn, kirjastoon, teatteriin tai konserttiin. Museot ovat kouluttaneet yli 170 kulttuuriluotseja vuosina 2006 2011. Tällä hetkellä aktiivisesti toimivia luotseja on noin sata. Vuonna 2010 luotsattiin kulttuurin pariin yli 4 000 henkilöä. Luotsitoiminta on herättänyt kiinnostusta valtakunnallisesti. Suomessa on alkamassa tai suunnitteilla vastaavaa toimintaa noin kymmenellä eri paikkakunnalla. Kulttuuriluotsit saivat valtakunnallisen museo- ja taidekasvattajien yhdistyksen Pedaali ry:n palkinnon vuoden museopedagogisesta teosta vuonna 2009. Museo oppivana organisaationa Museopalveluiden yhteinen pedagoginen strategiatyö on käynnistetty vuonna 2009. Työn aloittamisen taustalla ovat haasteet, jotka tulevat vaikuttamaan eniten museotyössä tulevaisuudessa. Niitä ovat globalisaatio, alueellinen murros, väestömuutokset, kulttuurinen monimuotoistuminen, tieto- ja viestintäteknologinen murros ja toimintatapojen muutokset. Suomessa oman haasteensa asettaa koko maan pysyttäminen asutettuna ja palveluiden turvaaminen myös syrjäseuduilla. Keskeisten muutossuuntien taustalla on nähtävissä suomalaisen yhteiskunnan arvoja ja peruspilareita. Näitä ovat ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys, hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja kulttuuriperintö kansalaisten vastuuna ja oikeutena. Strategiatyön tavoitteena on määritellä museoiden yhteisiä intressi- ja sidosryhmiä ja pedagogisia tavoitteita suhteessa yhteiskunnan tarpeisiin ja erilaisiin palveluiden tilaajiin esim. koululaitokseen, ammatilliseen ja yliopistolliseen koulutukseen tai sosiaali- ja terveyspalveluihin, yrityksien sekä muihin yhteistyökumppaneihin, alueen museoihin, taidelaitoksiin ja kulttuuritoimijoihin. Työn tavoitteena on kehittää museoille yhteistä toimintakulttuuria ja menetelmiä käytännön museotyöhön ja edistää museoiden yhteistoimintaa sitouttamalla koko henkilöstö strategioiden valmisteluun. 10

Strategian laatiminen kehittää museoiden henkilöstön ammattitaitoa, tekee pedagogista työtä näkyväksi, motivoi museoita oppimaan toisiltaan organisaatioina ja profiloitumaan toisiaan täydentäviksi yksiköiksi. Ammatillisen osaamisen turvaamiseksi museoiden tulee pyrkiä kehittymään oppivaksi organisaatioksi, jonka peruselementtejä ovat: yhteinen näkemys ja visio, työkulttuuri ja ilmapiiri, laatu ja prosessien kehittäminen, yhteistoiminnan kehittäminen sekä joustavuus ja moniosaaminen. Kaupunkiorganisaation uudistus antaa mahdollisuuden miettiä myös museopalveluiden pedagogista järjestelyä uudelleen. Yksi mahdollisuus on rakentaa kulttuuripalveluiden tarjoajien yhteinen pedagoginen foorumi KUKA-verkosto (museopalvelut, teatteri, sinfonia, kirjasto, kulttuuri- nuoriso- ja opetuspalvelut). Tähän voisi liittyä myös kaupunkiorganisaation ulkopuolisia toimijoita kuten muut museot, vapaa sivistystyö ja keskeiset oppilaitokset (Jyo, Jao, Jamk, Humak). Museotoiminta Jyväskylässä nykytilan kuvaus Jyväskylä on museoiden kaupunki. Kaupungin alueella toimii kuusi paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävää museota, joiden toimialana on arkkitehtuuri, kuvataide, kulttuurihistoria, luonnontiede sekä sotahistoria. Esine- ja arkistokokoelmineen ja rakennuksineen museot hoitavat sekä kulttuurihistoriallisesti että taloudellisesti hyvin huomattavaa kulttuuriperintöomaisuutta. Vuonna 2010 museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli 146 536 kävijää. Jyväskylän kaupungin museot yhdistettiin hallinnollisesti museotoimeksi vuonna 2005 (museopalvelut 2009). Jyväskylän kaupungin museoita ovat Keski-Suomen aluetaidemuseona toimiva Jyväskylän taidemuseo, alueen maakuntamuseona toimiva Keski-Suomen museo sekä Suomen käsityön museo, joka on valtakunnallinen erikoismuseo. Nämä saavat alueelliseen, maakunnalliseen ja valtakunnalliseen toimintaan 10 %:lla korotettua (47 %), henkilötyövuosiin sidottua valtionosuutta. Vuonna 2010 museopalveluiden menot olivat 4 514 920 euroa ja tulot 616 835 euroa. Kaupungin museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli 91 859, nousua edellisvuoteen oli noin 6 000. Museoiden kokoelmiin kuuluu noin 110 000 esinettä, 373 000 kuvaa sekä laaja muu arkistoaineisto. Kuvien lisäksi on muuta arkistoaineistoa yhteensä 796 hyllymetriä: Jyväskylän taidemuseolla 120 hyllymetriä, Suomen käsityön museolla 69 hyllymetriä ja Keski-Suomen museolla 607 hyllymetriä. Jyväskylän kaupunki rahoittaa avustuksin Alvar Aalto -museota, Jyväskylän yliopiston luontomuseota sekä Keski-Suomen ilmailumuseota sekä Suomen Tietojenkäsittelymuseota. Vuonna 2011 Jyväskylän kaupungin rahoitus näille museoille on 593 700 euroa. Vuonna 2010 näiden museoiden kävijämäärä oli 54 676. Jyväskylän museopalvelut Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen aluetaidemuseo Jyväskylän taidemuseon tehtävänä on huolehtia oman toiminta-alueensa visuaalisen kulttuurin tallentamisesta, tutkimuksesta, opetuksesta, tiedonvälityksestä sekä näyttelyja julkaisutoiminnasta. Museon toimialaan kuuluvat erityisesti keskisuomalainen kuvataide, suomalainen ja kansainvälinen taidegrafiikka sekä kokoelmia täydentävä taide. Jyväskylän taidemuseo aloitti toimintansa itsenäisenä museona vuonna 1998. Sitä ennen se oli osa vuonna 1966 perustettua Alvar Aalto -museota, sen kuvataideosasto. Taidemuseo sai omat väliaikaiset tilansa kaupungin keskustasta entisistä pankki- ja postiloista keväällä 1998. 11

Museon nykyiset toimitilat sijaitsevat kolmessa eri kohteessa: toimisto, arkisto ja kirjasto Tietotalossa (Kilpisenkatu 1, D-porras), vaihtuvien näyttelyiden tila Holvi Kirkkopuiston laidalla (Kauppakatu 23) ja Grafiikkakeskus (Grafiikan paja ja Galleria Harmonia) Halosen talossa (Hannikaisenkatu 39). Vuoden 2012 keväällä Grafiikkakeskuksen toiminta siirtyy Veturitalleille. Museon kokoelmat koostuvat runsaasta 11 000 teoksesta. Kokoelmista suurimmat ovat Jyväskylään deponoitu Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelma ja Jyväskylän kaupungin taidekokoelma (n. 6 000 teosta). Suomen Taidegraafikoiden kokoelma karttuu taiteilijoiden lahjoituksina. Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaa kartutetaan hankintoina vuosittaisen taidehankintamäärärahan puitteissa. Vuonna 2010 taidehankintamääräraha oli 50.000 euroa. Huomattava osa kokoelmasta on sijoitettu Jyväskylän kaupungin tiloihin. Museo järjestää Holvissa 4 5 vaihtuvaa päänäyttelyä vuosittain sekä pienempiä gallerianäyttelyitä. Myös Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmasta koottu kokoelmanäyttely Oravien aarteita grafiikkaa 60-luvun kodista on esillä Holvissa. Jyväskylän taiteilijaseuran vuosinäyttely järjestetään yhteistyössä taiteilijaseuran kanssa vuorovuosin Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon tiloissa. Museon kansainvälisiin näyttelyihin kuuluvat vuodesta 1975 järjestetty Graphica Creativa ja vuodesta 1989 järjestetty valokuvataiteen näyttely Lumo. Galleria Harmoniassa järjestetään vuosittain kymmenkunta näyttelyä. Noin puolet näyttelyistä esittelee suomalaista ja kansainvälistä nykyvalokuvaa, ja niistä vastaa Luovan valokuvauksen keskus. Grafiikan pajassa työskentelee vuosittain suomalaisia ja ulkomaisia taidegraafikoita. Grafiikkakeskus osallistuu myös kansainvälisten residenssien järjestämiseen. Museolla on 11 vakinaista kokoaikaista työntekijää, joista kuusi on museoammatillisia. Valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien määrä on 10. Museo saa korotettua valtionosuutta. Vuonna 2010 valtionosuus oli 331 674 euroa. Vuonna 2010 museon kävijämäärä oli 30 101, noin 4 000 enemmän kuin vuonna 2009. Keski-Suomen museo Jyväskylän kaupunginmuseo, Keski-Suomen maakuntamuseo Keski-Suomen museo tallentaa, dokumentoi ja tutkii keskisuomalaista kulttuuriperintöä, järjestää näyttelyjä ja muita museokasvatuksellisia palveluita eri-ikäisille asiakkaille ja erilaisille kohderyhmille. Museo edistää aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristön säilymistä ja niihin liittyvän tiedon saavutettavuutta. Keski-Suomen museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Museolla on Museoviraston kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa sekä viranomaisrooli kulttuuriympäristön suojeluun ja hoitoon liittyvissä asioissa Keski-Suomessa. Keski-Suomen museo aloitti toimintansa vuonna 1932 vuotta aiemmin perustetun Keski- Suomen Museoyhdistys ry:n ylläpitämänä. Sodan jälkeen suojeluskunnalta lahjoituksena saadun omaisuuden turvin museoyhdistys rakennutti uuden museorakennuksen Ruusupuistoon. Vuonna 1961 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Keski-Suomen museosta tuli virallisesti maakuntamuseo 1.3.1980. Vuoden 1981 alussa Keski-Suomen Museoyhdistys luopui Keski-Suomen museosta ja museo sekä käsityöläiskodit ja Pienmäen talomuseo kiinteistöineen ja kokoelmineen siirtyivät Jyväskylän kaupungille, joka luovutussopimuksen mukaisesti sitoutui ylläpitämään Keski-Suomen museota ja turvaamaan museon kehittämiseen tarvittavat resurssit. Luovutussopimuksen mukaisesti Keski-Suomen Museo- 12

yhdistyksellä on läsnäolo-oikeus lautakunnan/jaoston kokouksissa, kun käsitellään Keski- Suomen museota koskevia asioita. Keski-Suomen museo toimii kolmessa eri toimipisteessä. Näyttely- ja opetustilat sekä museokauppa sijaitsevat Ruusupuistossa olevassa Keski-Suomen museossa (Alvar Aallon katu 7), kokoelmayksikkö ja verstastilat ovat Kokoelmakeskuksessa (Salmiranta) ja arkistopalvelut, kulttuuriympäristön hoito, maakunnallinen museotyö sekä hallinto sijoittuvat Tietotaloon (Kilpisenkatu 1 C). Lisäksi Keski-Suomen museoon kuuluu yhdeksän erillismuseota ja -kohdetta Jyväskylässä, Hankasalmella ja Laukaassa. Erillismuseot ja -kohteet ovat: Heiskan taiteilijakoti, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Vanhassa pihassa, Jyväskylän lyseon museo, Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo, Niitynpään työläiskotimuseo, Pienmäen talomuseo (Hankasalmi), Nojosniemen veneverstas (Laukaa), Rosenbröijerin hautakappeli sekä Vihtalahden aitta Korpelan talon pihapiirissä (Jyväskylä) 2. Liite 5 Keski-Suomen museon ja sen erillismuseoiden kokoelmissa on yli 67 000 esinettä Jyväskylästä ja muualta Keski-Suomesta. Museon kuva-arkisto käsittää yli 2 270 kokoelmaa, joissa on yli 282 000 valokuvaa. Lisäksi tutkimusarkistossa on yli 1 350 kokoelmaa sekä mittava rakennustutkimusaineisto koko maakunnan alueelta. Kokoelmat karttuvat pääosin lahjoituksilla. Kartunnan kriteerit ja painopisteet on kirjattu museon kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. Keski-Suomen museossa on kaksi perusnäyttelyä. Niiden lisäksi museorakennuksen kahdessa vaihtuvien näyttelyjen tilassa järjestetään vuosittain noin 4 päänäyttelyä sekä muita näyttelyjä. Omien ja yhteistyönä muiden tahojen kanssa järjestettävien näyttelyjen teemat liittyvät pääosin kulttuurihistoriaan, kulttuuriympäristöön ja arkkitehtuuriin, vanhempaan keskisuomalaiseen kuvataiteeseen, kuvataiteeseen ja muotoiluun. Erillismuseoissa on esillä kohteiden alkuperäiset tai sisustetut interiöörit. Lisäksi Jyväskylän lyseon museossa on pieni vaihtuvien näyttelyjen tila. Pääosa erillismuseoiden rakennuksista on suojeltuja ja ne voidaan sellaisina käsittää osaksi museokokoelmaa. Keski-Suomen museon museorakennukseen sijoittuu näyttelytilojen lisäksi 84-paikkainen auditorio, pieni luentosali sekä kahvilaksi suunniteltu kokoustila. Oman käytön lisäksi opintotiloja vuokrataan. Keski-Suomen museossa 20 vakinaista vakanssia, joista 14 on museoammatillista. Kahdessa museoammatillisessa vakanssissa (amanuenssi/jyväskylä-rakennustutkimus ja amanuenssi/yritys- ja laitosmuseot) on ulkopuolinen rahoitus. Keski-Suomen museo saa henkilötyövuosiin sidottua korotettua valtionosuutta 19 vakanssista. Vuonna 2010 valtionosuus oli 630 181 euroa. Vuonna 2010 Keski-Suomen museon ja sen erillismuseoiden kävijämäärä oli 25 058. Kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta 3 367 henkilöllä. Suomen käsityön museo valtakunnallinen erikoismuseo Suomen käsityön museo toimii valtakunnallisena erikoismuseona suomalaisen käsityökulttuurin, käsityön perinteen sekä tiedon ja taidon säilyttäjänä, hoitajana, tallentajana ja välittäjänä. Museo edistää käsityön arvostusta ja tukee käsityöläisyyttä ammattina, harrastuksena ja taiteena sekä kannustaa luovaan yrittäjyyteen. Suomen käsityön museon kokoelmat, kirjasto ja arkistot muodostavat asiantuntevasti hoidetun kokonaisuuden, joka on helposti museon asiakkaiden saatavilla. 2 Keski-Suomen museolle lahjoitettu Nojosniemen veneverstaan kiinteistö on Keski-Suomen museon omassa hoidossa. Rosenbröijerin hautakappeli kuuluu Jääskelän tilan kokonaisuuteen ja Vihtalahden aitta Korpelan talon pihapiiriin. 13

Suomen käsityön museo on käsityön ja käsiteollisuuden asiantuntija, valtakunnallinen erikoismuseo, jonka osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus. Museo toimii Jyväskylässä. Museon toiminta perustuu Jyväskylän kaupungin ja opetusministeriön solmimaan sopimukseen, jonka mukaisesti museo toimii Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Valtiota edustaa opetusministeriön asettama Suomen käsityön museon neuvottelukunta. Neuvottelukunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan/jaoston kokouksissa. Museon perustamispäätöksenä pidetään Keisarillisen Senaatin päätöksellä 14.12.1888 saatua määrärahaa käsityömuseon toimintaa varten. Museo toimi aluksi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen alaisuudessa Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Vuosina 1908-1926 museo toimi nimellä Valtion kotiteollisuusmuseo (Helsinki) Valtion kotiteollisuustoimiston alaisuudessa ja sen jälkeen vuosina 1927 1933 museo toimi Taideteollisuusmuseon yhteydessä, minkä jälkeen sen kokoelmat varastoitiin ja museotoiminta lopetettiin. Museo aloitti toimintansa uudelleen itsenäisenä museona Jyväskylässä nimellä Suomen kotiteollisuusmuseo vuonna 1982. Kymmenen vuotta myöhemmin museo sai nimityksen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. Vuonna 1992 perustettu Suomen kansallispukukeskus toimii nykyään samoissa tiloissa museon kanssa ja vuonna 1995 museon yhteyteen liitettiin aiemmin Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön ylläpitämä Konservointikeskus. Vuonna 1997 nimeksi vaihtui Suomen käsityön museo ja vuonna 2000 alkoi toiminta museon käyttöön peruskorjatussa kiinteistössä, Kauppakatu 25. Museo toimii nykyään kahdessa toimipisteessä. Kokoelmien säilytystilat ja Konservointikeskus sijaitsevat Salmirannassa. Museossa on esillä kolme perusnäyttelyä. Käsityössä elämän tuntu kertoo käsityöstä ihmisen elämänkaaressa koskettavin tarinoin. Aikamatka käsityöhön näyttelyn aikajanalle on poimittu otteita käsityön historiasta. Komeasti juhlaan näyttely kertoo tämän päivän kansallispuvuista ja niiden vaiheista. Museon neljässä erikokoisessa näyttelytilassa on vuosittain esillä 2 3 päänäyttelyä, 10 Näytönpaikkanäyttelyä, 4 Gallerianäyttelyä ja kaksi Kansallispukukeskuksen Kujanäyttelyä. Suomen käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmissa on noin 32 300 esinettä koko Suomen alueelta, niistä on luetteloitu tietokantaan 28 600 esinettä. Lisäksi museon ja Kansallispukukeskuksen kokoelmissa on noin 46 000 valokuvaa ja arkistoaineistoa noin 69 hyllymetriä. Suomen käsityön museossa 16 vakinaista työntekijää, joista 11 on museoammatillisia. Lisäksi museossa työskentelee projektihenkilöstöä sekä eri oppilaitosten opiskelijoita ja harjoittelijoita. Museo saa Kansallispukukeskuksessa toimivan kansallispukukonsultin palkkaym. menoihin harkinnanvaraista kohdennettua avustusta 50 000 euroa. Kahden vuonna 2008 vakinaistetun amanuenssin palkkamenot katetaan harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Museo saa henkilötyövuosiin sidottua korotettua valtionosuutta 13 vakanssista. Vuonna 2010 valtionosuus oli 431 177 euroa. Vuonna 2010 museossa oli 36 701 kävijää. Muut museot Alvar Aalto -museo Alvar Aalto -museo toimii Jyväskylässä ja Helsingissä, joissa sillä on neljä yleisölle avointa kohdetta: Alvar Aalto -museo ja Muuratsalon koetalo sekä Alvar Aallon koti ja ateljee. Rakennustaiteen ja muotoilun erikoismuseona se on Aalto-informaation kansallinen ja kansainvälinen keskus. Museon tehtävänä on huolehtia Alvar Aallon aineellisen ja henkisen perinnön 14

jatkumisesta sekä edistää Aallon töiden ja ajatusten tunnettuutta. Museo hallinnoi kokoelmiaan, järjestää näyttelyitä, harjoittaa tutkimusta, tuottaa julkaisuja ja toimii arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen kentällä. Alvar Aalto -akatemia (seminaarit, koulutus, tutkimus) ja museon rakennusperintöyksikkö (rakennussuojelu) sijaitsevat Helsingissä. Alvar Aalto - museon toiminnasta vastaa Alvar Aalto -säätiö. Jyväskylän kulttuuripiireissä viriteltiin ajatusta paikallisesta taidelaitoksesta jo 1950/1960 -luvuilla. Museohanke lähti liikkeelle lokakuussa 1966 asian edistämiseksi perustetun museoseuran aloitteesta. Jyväskylän kaupunki tuli mukaan rakennushankkeeseen 1969. Suunnitteluprosessi aloitettiin Alvar Aallon idealuonnoksilla koko Ruusupuiston alueen tulevasta käytöstä. Museon nimeksi annettiin Alvar Aalto -museo, Jyväskylän taidekokoelmat. Uusi museorakennus avattiin yleisölle 1.8.1973. Museon toimialaan kuuluivat pitkään sekä arkkitehtuuri että kuvataiteet. Alvar Aalto -museoseuran hallinnasta museo siirtyi Jyväskylän kaupungille vuonna 1979. Tämä liitto purkautui vuonna 1998, jolloin Aalto-museo siirtyi Alvar Aalto -säätiön hallintaan ja museo sai arkkitehtuurin ja muotoilun erikoismuseon statuksen. Alvar Aalto -museo toimii Jyväskylässä neljässä eri toimipisteessä. Museorakennuksessa ovat esillä näyttelyt, lisäksi siellä toimii kahvila ja museokauppa. Rakennuksessa on tilat myös hallinto- ja arkkitehtuurikasvatustoiminnoille. Arkistotoimi (piirustus- valokuva- ja asiakirjakokoelmat) on sijoitettu vuokratiloihin Kankaankatu 17. Tilat ovat museaalisesti erinomaiset. Esinekokoelmat ja varastotilat sijaitsevat Vuoriluolat Oy:ltä vuokratuissa tiloissa Kanavuoressa. Tilat ovat museaalisesti erinomaiset. Muuratsalon koetalo toimii kesämuseona, jossa järjestetään opastettuja kierroksia. Rakennuksen omistaa Jyväskylän kaupunki (Elissa Aallon testamenttilahjoitus 1994). Koetalon käyttösopimus uusittiin Jyväskylän kaupungin ja Alvar Aalto -säätiön välillä vuonna 2010. Museon vuoden 2011 talousarvion loppusumma on 2 062 946 euroa. Yleisavustukset vuodelle 2011 ovat valtionavustus: museo 304 000 e / akatemia 160 000 e, museon valtionosuus 371 396 e, Jyväskylän kaupunki: museo 457 000 e / akatemia 100 000 e. Museolla on 17 vakituista työntekijää ja 14 valtionosuuteen oikeuttavaa henkilötyövuotta. Museon kokoelmat koostuvat arkkitehtuuripiirustuksista (n. 120 000), valokuvista (n. 50 000), ja asiakirjoista (n. 80 000). Museon esinekokoelmat käsittävät noin 1600 Alvar ja Aino Aallon muotoilutuotetta. Alvar Aalto -museon kokoelmat kattavat koko arkkitehdin tuotannon kaaren ja ovat lajissaan maailmanlaajuisesti ainutkertaiset. Museon perusnäyttely Alvar Aalto. Arkkitehti avattiin 1.1.1998. Museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa (Galleriassa) järjestetään vuosittain 3-5 näyttelyä. Museo kierrättää tuottamiaan näyttelyjä myös muualla kotimaassa sekä ulkomailla. Vuonna 2010 museon kävijämäärä oli 20 170. Alvar Aalto -museon peruskorjauksen hankesuunnittelu valmistuu vuoden 2011 aikana. Peruskorjaus toteutuu 2014 2015. Museo ja uusi perusnäyttely avataan lokakuussa 2016. Arkkitehtonisesti laadukkaan yhdyskäytävän olemassaolo Alvar Aalto -museon ja Keski- Suomen museon välille tiivistäisi museoiden ja henkilökunnan yhteisyötä ja synergiaa (museokauppa, kahvila, auditorio, luentosali-, kokous- ja työpajatilat). Koko Ruusupuiston alueen kehittäminen on tärkeää molempien museoiden kannalta. 15

Keski-Suomen ilmailumuseo Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiö perustettiin Jyväskylässä 28.9.1978. Säätiön perustajajäseninä olivat Keski-Suomen Maakuntaliitto, Puolustusministeriö, Jyväskylän maalaiskunta ja kaupunki, Jyväskylän lentoasema, Jyväskylän yliopisto ja tuolloin olemassa olleet neljä ilmavoimien kiltaa (Lentotekniikan, Viesti- ja tutka-, Lapin ja Satakunnan lennoston killat). Säätiön nykyinen kokoonpano on seuraava: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, ilmavoimat, Finavia, Jyväskylän yliopisto, Ilmavoimien Kiltaliitto ry ja Lentotekniikan Kilta ry. Sopivat tilat museolle saatiin Luonetjärven varuskunnasta lentokentän laidalta tyhjäksi jääneestä lentokonehallista. Ilmailumuseo avattiin yleisölle 1.6.1979. Museohalli kävi pian ahtaaksi niin näyttelyn kuin varasto- ja henkilökunnan työtilojenkin puolesta. Valtion ja Jyväskylän maalaiskunnan maakauppojen tuloksena Tikkamannilan kylässä sijaitseva entinen elementtitehdaskiinteistö päätyi Puolustusministeriön omistukseen ja se saneerattiin ilmailumuseoksi 1980-luvun lopulla. Ilmailumuseo muutti uusittuihin ja tuolloin avariin tiloihin keväällä 1989. Rakennuksen kokonaisneliömäärä on 4 800 m², näyttelytilaa 3 100 m², kylmää säilytystilaa 3 650 m². Museon kiinteistön on omistanut vuodesta 2003 lähtien Senaatti-kiinteistöt. Museon keskeisiin kehittämistarpeisiin kuuluu museon tilakysymyksen ratkaisu. Museon laajennuksesta on tehty hankesuunnitelma Propelli vuonna 2004. Suunnitelmaa on päivitetty vuonna 2009 3. Huhtikuussa 2011 on jätetty aloite Ilmailumuseon ja sen toimintojen sijoittamisesta Kankaan paperitehtaan tiloihin. Liite 14 Museon esinemäärä on noin 9 000 ja siihen sisältyvät varsinaisiksi museoesineiksi luetteloidut 3 300 esinettä sekä noin 6 000 varusteeksi määriteltyä yksikköä. Ilmailumuseon kirjastoa on tällä hetkellä noin 380 hyllymetriä. Käsikirjoitusarkistoa on noin 170 hm. Valokuva-arkisto sisältää yli 65 000 mustavalkoista otosta pääasiassa lentokoneista. Perusnäyttelyyn mahtuu noin 25 lentokonetta ja ne täyttävät koko käytettävissä olevan tilan. Uuden esille asetettavan lentokoneen tieltä pitää siirtää jotakin pois säilytykseen. Lentokoneiden lisäksi näyttelyssä on ollut alusta lähtien lentomoottoreita ja muita lentovarusteita sekä runsas kokoelma lentokoneiden pienoismalleja. Perusnäyttelyn lisäksi on järjestetty omana tuotantona tai lainattuina vaihtuvia näyttelyitä. Useita kertoja tähdättiin siihen, että museon julkaisusarjan uusin teos ja vuoden näyttely olivat samasta aiheesta. Ilmavoimien viestimuseo siirrettiin museon yhteyteen 1989. Esillepano on kokonaan uusittu 2011. Vakituista henkilökuntaa museolla on kahdeksan, joista kokoaikaisia tällä hetkellä viisi. (Ilmailu)museoammatillisia on viisi. Valtionosuuteen oikeuttavia henkilötyövuosia on seitsemän (7). Vuonna 2010 menot 451 049 euroa, tulot 442 625 euroa, josta valtionosuus 197 029 euroa, Jyväskylän kaupungin avustus 79 000 euroa, muut tuet 9 519 euroa ja omatoiminen tuotto 157 077 euroa. Museon kävijämäärä on vaihdellut noin 20 000:sta runsaaseen 30 000:een, vuonna 2010 se oli 20 497 kävijää. Jyväskylän yliopiston museot Jyväskylän yliopiston museot koostuvat kulttuurihistoriallisesta osastosta ja luonnontieteellisestä osastosta, joista jälkimmäinen on vuodesta 2002 alkaen tunnettu nimellä Keski- Suomen luontomuseo. Museoiden lähtökohtana ovat Jyväskylän seminaarin eri oppiaineiden 3 2004: Keski-Suomen ilmailumuseon ja teknologianäyttelyn hankesuunnitelma Jyväskylän maalaiskunnan vuosien 2007 2013 EU-rahoituskehyksessä; Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushankkeen toteutumismahdollisuudet 5.11.2009. 16

opintokokoelmat, vuonna 1900 perutettu seminaarilaisten kansatieteellinen museo sekä Biologian laitoksen luonnontieteelliset opetuskokoelmat, jotka nimettiin vuonna 1973 Jyväskylän yliopiston luonnontieteellisiksi kokoelmiksi. Jyväskylän yliopiston johtosäännössä todetaan, että museon tehtävänä on tallentaa ja esitellä yliopiston tieteen ja kulttuurin vaiheita sekä keskisuomalaista luontoa ja tällä tavalla tukea yliopiston opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Museoiden kokoelmat käsittävät 40 000 esinettä, 30 000 valokuvaa, tuhat taideteosta sekä 300 000 luonnontieteellistä näytettä. Yliopiston museon luonnontieteellisen osaston yksikkönä toimii myös kasvitieteellinen puutarha, joka käsittää yliopiston viheralueet Seminaarinmäellä, Mattilanniemessä ja Ylistönrinteellä. Puutarhan elävien kasvien kokoelmassa on yhteensä noin 19 000 kasvia ja 671 taksonia (lajia/lajiketta). Kulttuurihistoriallinen osasto toimii kahdessa eri kohteessa Seminaarinmäen kampusalueella. Luonnontieteellisen osaston tilat sijaitsevat pääosin Harjulla Vesilinnassa Jyväskylän kaupungin omistamissa tiloissa. Lisäksi museolla on säilytystilaa yliopiston päärakennuksessa ja Opinkivi-rakennuksessa. Tilojen yhteenlaskettu neliömäärä on 1995 m 2. Museoilla on yhteensä kahdeksan vakinaista työntekijää, lisäksi museoilla on määräaikaista henkilöstöä. Museoilla ei ole museolehtoria, mikä koetaan suureksi puutteeksi. Luontomuseon näyttelytoiminnan tehtävänä on luonnonperintöön liittyvän tutkimustiedon esittely, opetus ja tiedonvälitys sekä ympäristökasvatus. Museon perusnäyttely Perintönä ympäristö on suunniteltu ympäristökasvatusta silmällä pitäen, ja se esittelee erityisesti keskisuomalaista luonnonperintöä. Lisäksi museolla on vaihtuvia näyttelyjä ja verkkonäyttelyjä. Museo järjestää näyttelyjen yhteydessä opetus- ja opastustoimintaa muun muassa opastettujen näyttelykierrosten ja www-sivuilla saatavilla olevan opetusmateriaalin muodossa. Kulttuurihistoriallisen osaston uusi yliopiston oppihistoriaa esittelevä perusnäyttely on suunnitteluvaiheessa. Museoiden rahoitus vuodelle 2011 on 690 000 euroa, mistä henkilöstömenojen osuus on 370 000 euroa ja kiinteistömenojen osuus on 275 000 euroa. Osana julkisoikeudellista laitosta, joka saa valtion tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä, yliopiston museot eivät ole valtionosuuskelpoisia. Jyväskylän kaupungin avustus museolle on 52 000 euroa. Vuonna 2003 tehdyllä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston välisellä sopimuksella, Jyväskylän kaupunki on sitoutunut tukemaan Jyväskylän yliopiston luonnontieteellisen museon toimintaa vuosittain. Summaa on tarkistettu sopimuksen mukaisesti vuonna 2009 (kuudentena toimintavuonna) nykyiselle tasolle toteutuneen kustannuskehityksen perusteella. Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota toisen osapuolen taholta. Vastavuoroisesti Jyväskylän yliopisto on sitoutunut vastaanottamaan Keski-Suomen luontomuseoon ilman pääsymaksua Jyväskylän kaupungin koulujen ja päiväkotien opettajajohtoiset ryhmät vuoteen 2012 asti. Vuonna 2010 luonnontieteellisen osaston kävijämäärä oli 14 010. Siitä koululaisryhmien osuus on 3 213 kävijää ja päiväkotiryhmien 614 kävijää, 27 % kävijöistä on koulu- ja päiväkotilapsia. Museoiden tilat, sijainti ja toimipisteiden määrä Jyväskylän kaupungin alueella on museotilaa runsas 23 000 m 2, josta Museopalveluiden yksiköiden osuus on 11 739 m 2. Neliömäärä jakautuu kahteenkymmeneen eri kohteeseen, jotka ovat eritasoisia museo ja näyttelytiloja, toimisto- ja arkistotiloja, säilytystiloja sekä Keski- Suomen museon erillismuseoita ja -kohteita, joita on yhdeksän. Jyväskylän taidemuseon toiminta on jakautunut neljään eri osoitteeseen ja kohteeseen, Suomen käsityön museon 17

kolmeen. Keski-Suomen museolla on 13 toimipistettä eri puolilla Jyväskylää sekä Laukaassa ja Hankasalmella. Keski-Suomen museo sijaitsee Alvar Aalto -museon välittömässä läheisyydessä Ruusupuistossa. Jyväskylän taidemuseo ja Käsityön museo sijaitsevat kaupungin keskustassa Kauppakadun varrella ja Kirkkopuiston tuntumassa. Keski-Suomen museo toimii museoksi suunnitellussa rakennuksessa, Jyväskylän taidemuseo ja Suomen käsityön museo toimivat väliaikaiseen käyttöön suunnitelluissa entisissä liikehuoneistoissa. Kaupungin tiloissa toimivia muita museoita ovat Alvar Aalto -museo ja Jyväskylän yliopiston museoon kuuluva Keski-Suomen luontomuseo. Liite 6 Museo- ja näyttelytilat Jyväskylän taidemuseo Museon nykyiset Holvin näyttelytilat sijaitsevat kiinteistöyhtiössä Kauppakatu 23:ssa, ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa sekä Grafiikkakeskuksessa Hannikaisenkatu 39:ssa, jossa toimii Galleria Harmonia. Museon perustamisvaiheessa näyttelytoiminta sijoitettiin entisiin pankki- ja postitiloihin tavoitteena museotoiminnan siirtäminen Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmaukseen valmistuvaan Musiikki- ja taidekeskukseen, mitä varten järjestettiin arkkitehtuurikilpailu vuonna 2000. Taidetilojen osalta suunnitelmasta jouduttiin luopumaan kun Soneran toimitalo valmistui kyseiselle tontille. Vuodesta 1998 vuoden 2005 marraskuuhun asti taidemuseolla oli näyttelytoimintaa kolmessa eri kohteessa: Holvissa (kokoelmanäyttelyt), Suojassa (Valtiontalo, Kilpisenkatu 8, vaihtuvat näyttelyt) ja Galleria Harmoniassa (Grafiikkakeskuksen ja Luovan valokuvauksen keskuksen näyttelyt). Valtiontalo-rakennuksen ja museon käytössä olevien tilojen huonon kunnon, toistuvasti vain vuodeksi kerrallaan tehdyn vuokrasopimuksen sekä kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteiden myötä Jyväskylän taidemuseo luopui vuoden 2005 lopulla Valtiontalossa olleista näyttelytiloista, joiden pinta-ala oli noin 400 neliötä. Erityisen painavana perusteluna ratkaisussa oli Jyväskylän kaupungin heikko taloustilanne sekä sen korjaamiseen tähdänneet tasapainotustavoitteet, jotka edellyttivät käytössä olevien tilojen sekä henkilöstön vähentämistä kymmenellä prosentilla. Suojan tiloista luopuminen kattoi tuolloin pääosan museoille asetetusta tilasäästövelvoitteesta. Suojan tiloista luopumisen seurauksena Jyväskylän taidemuseon vaihtuvat näyttelyt siirrettiin Kauppakatu 23:een, Holviin, mikä oli aiemmin ollut kokoelmien esittelypaikka 4. Kun Holvin tilat otettiin vaihtuvien näyttelyiden käyttöön samalla osa näyttelytiloista jouduttiin muuttamaan välivarastoksi. Holvin vakioilmastointikoneet ja turvajärjestelmät on uusittu keväällä 2010 valtiontakuun vaatimuksia vastaaviksi. Samalla on uusittu valaistuksen himmenninjärjestelmä. Näyttelytilojen yhteydessä on taidekasvatustila ja graafikon työhuone, jotka palvelevat museon yleisöä aktivoivaa opastus- ja työpajatoimintaa. Museon wc-tilat on tuunattu taidevessoiksi ja hissi taidehissiksi, myös muita yleisötiloja sekä museokauppaa on kehitetty kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Museotilojen katunäkyvyyttä on parannettu purkamalla osin ensimmäisen kerroksen (Aulagallerian) ikkunoiden eteen rakennettuja irtoseinäkkeitä, jotka myös estävät lämmönkulkua ja edistävät kovalla pakkasella ikkunoiden jäätymistä. 4 Holvissa esillä olleet kokoelmanäyttelyt: Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön kokoelma 1998 2001, Jyväskylän kaupungin kokoelmat/keskisuomalaisen kuvataiteen perusnäyttely 2001 2005, Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelma 1998 2005. Suomen Taidegraafikoiden kokoelmista koottu uusi perusnäyttely Oravien aarteita taidegrafiikkaa 60-luvun kodissa avattiin Holvin kolmannessa kerroksessa toukokuussa 2010. 18

Nykyisiin näyttelytiloihin liittyviä ongelmakohtia ovat asianmukaisten välivarastojen, tavarahissin sekä lastaustilan puute. Holvin tilojen oviaukot ja useat portaat aiheuttavat vakavia logistisia ongelmia ja turvallisuusriskejä sekä määrittelevät samalla näyttelyiden luonnetta ja jopa yksittäisiä teosvalintoja. Tilojen tekniset ominaisuudet eivät vastaa ajankohtaisen näyttelytoiminnan eivätkä varsinkaan monimuotoisten nykytaidenäyttelyiden tarpeita (korkeus, muunneltavuus, pimennettävyys, äänieristys, esitystekniikka). Ripustuspintana käytetään pääosin ikkunoiden eteen rakennettuja irtoseinäkkeitä. Ne rajaavat teosten ripustusmahdollisuuksia (esim. erityisen herkät tai painavat teokset) sekä vaikuttavat samalla tilojen yleiseen ilmanvaihtoon ja ongelmallisten mikroilmastojen syntymiseen, jotka pahimmassa tapauksessa aiheuttavat ikkunoiden jäätymistä, kosteusarvojen nopeaa heittelehtimistä sekä kosteusvahinkoja esillä olevissa teoksissa. Tällaisia ongelmia koettiin erityisesti talvikaudella 2009 2010 ennen ilmastointikoneiden uusimista. Sisääntuloaulan takana olevan työ-, taukoja varastotilan sekä säilytystilaan johtavan portaikon kosteusvauriota korjataan syksyllä 2011. Keski-Suomen museo Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Keski-Suomen museo valmistui vuonna 1961. Museorakennus peruskorjattiin 1989 1990. Tuolloin rakennus muuttui kokonaan palvelemaan näyttely- ja opetuskäyttöä. Korjauksen yhteydessä kahden alkuperäisen näyttelytilan lisäksi rakennukseen tuli kaksi uutta näyttelyhallia, kun vanha esinevarasto muutettiin näyttelytilaksi ja laajennusosaan saatiin pieni vaihtuvien näyttelyjen sali. Museorakennuksen kaksi keskimmäistä kerrosta varattiin Keski-Suomi- ja Jyväskylä-perusnäyttelyjä varten. Ylimmän kerroksen Taidehalli ja ensimmäisen kerroksen Alahalli ovat vaihtuvia kulttuurihistoriallisia ja taidenäyttelyjä varten. Aika ajoin Alahallin näyttelyt levittäytyvät museon sisääntuloaulaan, jossa järjestetään myös pieniä teemanäyttelyjä. Vaihtuvien näyttelyjen tiloissa järjestetään vuosittain kaikkiaan 10 15 näyttelyä. Keski-Suomen museon perusnäyttelyt ovat vuosilta 1994 ja 1996. Perusnäyttelyjen uusimisvälinä pidetään yleisesti 10 15 vuotta. Museon kumpaakin perusnäyttelyä on viime vuosina huollettu ja päivitetty, mutta 2010-luvulla tulee varautua myös näyttelyjen täydelliseen uusimiseen, viimeistään kuitenkin museon 85-vuotisjuhlavuoteen, vuoteen 2017 mennessä. Museorakennuksen alun perin näyttelytiloiksi suunnitellut tilat toimivat hyvin ja ovat erilaisilla näyttelyrakenteilla muunneltavissa näyttelyn teeman ja sisällön mukaisesti. Näyttelytilojen vakioilmastointijärjestelmää ei toteutettu 1980-luvun lopun peruskorjauksen yhteydessä kustannussyistä. Tämän vuoksi museoon ei ole mahdollista ottaa esille arkoja aineistoja tai sellaisia näyttelyjä, jotka edellyttävät valtiontakuuta. Museon perusnäyttelyjen uusiminen ja vakioilmastoinnin asentaminen on syytä tehdä samanaikaisesti. Museorakennuksessa on kaksi lastaussiltaa, 1. ja 4. kerroksessa. Suurikokoisia esineitä voidaan tuoda sisään myös 1., 2. ja 3. kerroksen leveistä pariovista. Peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä rakennukseen tehtiin hissi, joka soveltuu asiakaskäytön lisäksi myös suurikokoisten esineiden kuljetukseen. Rakennuksen näyttelytarvikkeiden varastotilat ovat ahtaat. Museon tilat ovat pääosin esteettömät. Ulko-ovien ja hissin oven avaamisessa tarvitaan avustajaa. Museorakennuksessa on riittävät työtilat siellä työskentelevälle henkilökunnalle (7) sekä tasokkaat opintotilat: auditorio, vanha luentosali, kahvio/kokoustila ja pieni opintotila. Vuonna 2010 museon ala-aulaan, neuvonnan yhteyteen toteutettiin irtokalusteilla museokauppa ja auditorion AV-laitteisto uusittiin. Museorakennuksen ja näyttelytilojen valvontatekniikka on ajantasainen. Museorakennuksessa on katto- ja seinärakenteiden sisässä olevien sadevesiviemärivuotojen ja muiden kosteusvaurioiden vuoksi esiintynyt sisäilmaongelmia. Rakennuksen laajen- 19

nusosan (1. kerros) lattialaatoitusta on routavaurioiden vuoksi jouduttu korjaamaan laajalta alueelta. Museorakennuksen korjaus- ja muutostöissä tulee ottaa huomioon rakennuksen julkisivuja ja sisätiloja koskevat suojelumääräykset. Suomen käsityön museo Museon näyttelytilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa kävelykadun varrella osoitteessa Kauppakatu 25. Museon pohjakerroksessa sijaitsevat perusnäyttelyt. Käsityössä elämän tuntu perusnäyttely on toinen kattaus vuonna 2000 ensimmäisen kerran rakennetulle samannimiselle näyttelylle. Komeasti juhlaan näyttelyssä esitellään kansallispukujemme historiaa ja nykypäivää. Museon toisessa kerroksessa luentosalissa sijaitsee museon kolmas perusnäyttely Aikamatka käsityöhön. Vaihtuvien näyttelyiden tilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Näyttelyiden koko vaihtelee 185 335 m² kulloisenkin näyttelyteeman mukaan. Uusia näkökulmia käsityöhön tuovia erikoisnäyttelyitä on keskimäärin kaksi vuodessa. Museon Ikkunagalleria sijaitsee museon sisääntulon vieressä ja tila (18 m²) on nähtävissä sekä Kauppakadulta että museon sisältä. Galleriassa on n. viisi näyttelyä vuodessa. Ikkunagalleriassa esitellään jo kannuksensa saavuttaneiden osaajien tuotteita. Jotkut gallerianäyttelyistä levittäytyvät koko katutason (100 m²) alueelle, johon yleisöllä on vapaa pääsy. Museon toisessa kerroksessa Kansallispukukeskuksen tietopalvelun vieressä on Kuja-niminen käytävätila vitriineineen. Kujalla (15 m²) esitellään pienimuotoisesti kansallispukuja ja perinteiseen pukeutumiseen liittyviä ilmiöitä. Näyttelyiden kesto on noin puoli vuotta. Kilpisenkadulla museon toimistotilojen sisäänkäynnin molemmin puolin on kaksi suurta näyteikkunaa, jotka muodostavat vuokrattavan (10 m²) ikkunanäyttelytilan, Näytönpaikan. Näyttelyt vaihtuvat kuukausittain ja näyttelytilaa käyttävät alan opiskelijat, harrastajat, yhdistykset ja aloittelevat yrittäjät. Näyttelyiden siirto museon tiloihin on hankalaa. Museolla ei ole varsinaista lastaustilaa, vaan näyttelyt on purettava ja lastattava suoraan kävelykadulta museon pääovesta, usein käsivoimin. Myös museoesineistön siirto tiloissa on haasteellista. Vaikka museossa on hissi, useissa eri tasoissa sijaitseviin näyttelytiloihin esineet on usein käytännössä kannettava. Näyttelytilojen yhteydessä ei ole tarvittavia varastotiloja näyttelypakkausten ja -materiaalien varastointiin eikä työskentelytiloja, joissa voidaan suorittaa näyttelyyn tuleville lainaesineistölle konservaattorin tulo- ja lähtötarkastuksia. Museolta puuttuu myös tila, jossa näyttely voitaisiin rakentaa edes osittain valmiiksi ennen varsinaista näyttelynvaihtoa. Museolla on vilkas koko valtakunnan kattava kiertonäyttelytoiminta. Näiden kiertonäyttelyiden ajoittaiseen säilytykseen puuttuvat museolta toimivat ja riittävät tilat. Museossa on toimiva vakioilmastointi, mutta sen huollossa ja kunnossapidossa on ollut ongelmia. Näyttelytilojen valvontatekniikka on uusittu vuonna 2010. Näyttelytilojen yhteydessä on pieni museokauppa. Museokaupan tilankäyttö mietitään uudelleen ja kalusteet uusitaan vuoden vaihteessa 2011. Museon asiakkaiden kannalta tilojen pahin ongelma on hankalasti käytettävä kaidehissi, lukuisat portaat ja tasot. Kaidehissi on liian pieni nykyisille sähköpyörätuoleille. Lisäksi se on liian ahtaassa paikassa ja sen käyttö ilman avustajaa on käytännössä lähes mahdotonta. 20