KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ



Samankaltaiset tiedostot
Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ

Tilastoesite tammikuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2019

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2018

Kunta on työnantaja. Kunnallinen työmarkkinalaitos ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työnantajina

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Henkilökohtainen palkanlisä, siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen lisä

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerin käyttö kunta-alalla Kunnallisen työmarkkinalaitoksen selvitys

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

KT YLEISKIRJEEN 1/2003 LIITE 1

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

1 Sopimuksella pyritään turvaamaan kunnallisten työpaikkojen kilpailukyky ja pätevän henkilöstön saatavuus tulevina vuosina.

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 3,4 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on vähintään 1 588,24 euroa kuukaudessa

KT Yleiskirjeen 13/2007 liite 2

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Nybondas-Kangas /2012. Yleiskirje on yksimielinen JUKO ry:n kanssa.

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla ja Kunnallinen työmarkkinalaitos

Tasa-arvosuunnitelma

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely

KVTES LIITE 12:n neuvottelutulos

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

rehtorit ja apulaisrehtorit,

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

KT Yleiskirjeen 12/2012 liite 1. Piekkala 1 (12)

Lisäksi selvitysmiehelle toimitetaan erillinen tilanteen mukainen virka- ja toimirekisteri (vakanssit).

Piekkala (10)

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Parikka Muistio Tehy-pöytäkirjan piiriin kuuluvan henkilöstön palvelussuhteen ehdoista

PÄÄLUOTTAMUSMIES TIEDOTTAA

paikallisen järjestelyerän käyttö ja kohdentaminen kuntasektorilla. Anne Hotti johtava työmarkkinatutkija

Kuukausipalkkaisten ohjeet

Kunta-alan virka- ja työehtosopimusratkaisu

KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- ja TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti

PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA

4 Rahamääräisten kuukausipalkkojen ja lisäpalkkioiden tarkistaminen

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (TS-05) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Henkilöstöraportti 2015

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus neuvottelutulos

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu /Jarkko Eloranta

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen

1 (8) täydennyskoulutus ja. Hotti

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

KT YLEISKIRJEEN 3/2007 LIITE 1

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

Arvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista

Kunnallinen Yleinen Virka- ja Työehtosopimus (KVTES) Työajan pidentäminen 24 tuntia vuodessa

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

Juutinen (6)

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan alkaen

2 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Palkkausluvun 10 :ssä tarkoitettua henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosentilla.

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v. 2 % 4 % 6 % 4 % 6 %

Tilastokatsaus kunta-alan palkkoihin ja henkilöstöön KTN 2010

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

- Yhdenmukaistamista on vielä käsiteltävä valmistelutoimikunnassa/alatyöryhmien välillä.

Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Tuntipalkkaisten ohjeet

Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Henkilöstökertomus 2014

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Tällä hetkellä maksettavat ns. OTO lisät poistuvat

1 (6) OVTES ( ) allekirjoituspöytäkirjan. Aika klo , klo ja klo

Kunnalliset perhepäivähoitajat

Transkriptio:

Tilastoesite marraskuu 2008 KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ www.kuntatyonantajat.fi

KESKIANSIOT SOPIMUSALOITTAIN Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2007 euroa/kk 7 000 6 000 6 024 5 000 4 000 3 000 2 000 2 243 3 284 2 701 Kunta keskim. 2 573 euroa 1 000 0 KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Lokakuussa 2007 säännöllisen työajan keskiansio oli naisilla 2 370 euroa/kk ja miehillä 3 001 euroa/kk. Kokonaiskeskiansiot olivat 2 573 euroa/kk, naisilla 2 442 ja miehillä 3 173 euroa/kk. TUNTIPALKKAISTEN PERUSTUNTIPALKAT 1.9.2008 Tuntipalkkaisten kokonaiskeskituntiansio oli 12,43 euroa lokakuussa 2007. Naisilla se oli 11,06 ja miehillä 12,66 euroa. Palkkaryhmä euroa/tunti I A 11,00 12,72 B 9,78 11,76 C 9,08 10,46 II A 8,77 9,68 B 8,63 9,26 III 8,45 8,85 IV 7,81 O 8,05

KUNTA-ALAN PALKKAUS Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, työaikakorvauksista ja mahdollisista tulospalkkioista. Palkat määräytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät yleiset vaativuustekijät on määritelty sopimuksissa. Sopimuksissa on myös palkkahinnoittelut, joissa on todettu ammattiryhmäkohtaiset vähimmäisperuspalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Henkilökohtaiseen palkanosaan vaikuttavat työkokemus, henkilökohtainen osaaminen ja työsuoritus. Palveluaikaan sidottuja lisiä ovat henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa (KVTES, lääkärisopimus ja OVTES) sekä ammattialalisä (tekniset). Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot ja lääkärien päivystyskorvaukset tilastoituvat ylityökorvauksiin. Tulospalkkio on ryhmäkohtainen palkkio. Vuodelta 2006 tulospalkkioita maksettiin 0,3 % palkkasummasta.

HENKILÖSTÖ SOPIMUSALOITTAIN Kunnallinen yleinen virkaja työehtosopimus 304 000 Lääkärit 14 000 Tekninen ala 25 000 Tuntipalkkaiset 15 000 Opetusala 65 000 Muut 1 000 (mm. muusikot ja näyttelijät) KOKONAISANSION RAKENNE SOPIMUSALOITTAIN 2007 % 100 80 1,1 7,3 1,1 7,3 2,8 9,2 0,2 14,1 4,5 6,0 4,9 6,6 13,9 12,5 2,5 5,9 60 40 83,2 73,7 78,0 65,2 20 0 KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Tehtäväkohtainen palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muut säännöllisen työajan lisät Ylityökorvaukset

KUNTA-ALAN SOPIMUKSET 2007-2009 Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Uusien kunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on 1.10.2007 31.1.2010. Samalle ajanjaksolle on tehty myös pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämistoimenpiteistä ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämisestä. Pöytäkirja Tehyyn kuuluvien palvelussuhteen ehdoista on voimassa työrauhavelvoittein 19.11.2007 31.1.2010 sekä palkkausmääräysten osalta 31.12.2011 saakka. Sopimuskorotukset Sopimuskauden palkankorotukset muodostuvat yleiskorotuksista, paikallisista järjestelyeristä sekä samapalkkaisuuden edistämistoimenpiteistä. Ne nostavat palkkoja vuoden 2009 loppuun mennessä keskimäärin 11,7 % laskettuna korkoa korolle. Työvoimakustannukset nousevat runsaalla 2 miljardilla eurolla. Palkankorotukset vuonna 2009 1.5.2009 palkkoja korotetaan järjestelyerällä ja samapalkkaisuuserällä, jotka ovat yhteensä 0,8 % kunkin sopimusalan palkkasummasta. 1.9.2009 palkkoja korotetaan 2,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella. Työelämän kehittämisasiat Syksyn 2007 sopimusneuvotteluissa sovittiin myös kunnallisen alan työelämän kehittämisasioista, jotka koskevat mm. työsuojelun yhteistoimintasopimuksen uudistamista, kunnallisen alan koulutustoiminnan kehittämistä sekä palvelutoiminnan tuloksellisuuden arviointia koskevan suosituksen uudistamista.

Kunta-alan palkkausuudistus Kunta-alalla uudistetaan palkkausta virka- ja työehtosopimusten ja samapalkkaisuuden edistämistoimien avulla. Tavoitteena on tukea kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä. Palkan määrittelyssä painopiste on siirtynyt yhä enemmän paikallistasolle. Nykyisin palkka koostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, jonka perusteena on tehtävien vaativuus, ja henkilökohtaisesta lisästä, joka perustuu henkilökohtaisiin tuloksiin ja osaamiseen. Myös opetusalalla työn vaativuuden arvioinnin käytännön toteutus ja uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto on alkanut vuonna 2007. Sopimusjärjestelmä on joustava Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu pääsopimuksella. www.kuntatyonantajat.fi

KUNTA-ALAN YLEISIMMÄT TYÖAIKAJÄRJESTELMÄT ja vuosityöajat (v. 2007)* osuus henkilöstöstä Jaksotyö 1 559 1 669 tuntia 36 % (114 tuntia 45 min/ 3vko) Yleistyöaika 1 629 1 744 tuntia 25 % (38 tuntia 15 min/vko) Toimistotyöaika 1 544 1 653 tuntia 15 % (36 tuntia 15 min/vko) * Kunta-alan sopimusten mukaisia säännöllisiä vuosityöaikoja, joista on poistettu arkipyhät ja vuosilomat. VUOSITYÖAJAT ERI TYÖMARKKINASEKTOREILLA (tunneissa, v. 2004) Valtio Kunta Jalostus Yksityiset palvelut Säännöllinen työaika 1870 1 874 1 888 1 871 Tehty työaika 1573 1 532 1 610 1 617 josta ylityöt 17 26 39 21 Ei tehty työaika 314 368 317 275 Ei tehty työaika = palkalliset ja palkattomat poissaolot, mm. vuosilomat, perhevapaat, sairauslomat Lähde: Työvoimakustannustutkimus 2004, Tilastokeskus

KESKIANSIOITA KUNTA-ALALLA 2007 Keskimääräinen kokonaisansio lisineen euroa/kk Ammattimies... 2 180 Hammashoitaja... 1 907 Kanslisti... 1 985 Kaupunginjohtaja... 7 553 Keittäjä... 1 976 Kirjastonhoitaja... 2 198 Kodinhoitaja... 2 155 Kunnaninsinööri... 3 750 Kunnanjohtaja... 5 461 Laitosapulainen... 1 861 Lastentarhanopettaja... 2 153 Linja-autonkuljettaja... 2 387 Lukion rehtori... 5 076 Maatalouslomittaja... 2 138 Osastonlääkäri... 6 347 Palkanlaskija... 2 104 Palomies... 2 561 Palopäällikkö... 4 041 Perhepäivähoitaja... 1 760 Perushoitaja... 2 332 Peruskoulun lehtori... 3 359 Peruskoulun luokanopettaja... 2 995 Rakennusmestari... 2 938 Sairaanhoitaja... 2 510 Siivooja... 1 725 Sosiaalityöntekijä... 2 590 Talouspäällikkö... 3 486 Terveyskeskushammaslääkäri... 5 300 Terveyskeskuslääkäri... 5 711 Työnjohtaja... 2 484 Kunta keskimäärin... 2 573 KT:n tilastoesitteen lähteenä Tilastokeskuksen Kuntasektorin palkat lokakuulta 2007 ja Ansiotasoindeksi sekä kunnalliset virka- ja työehtosopimukset.

KUNNAT OVAT TYÖNANTAJIA Suomessa on 415 kuntaa ja 193 kuntayhtymää, joiden palveluksessa on 424 000 palkansaajaa eli viidesosa työllisestä työvoimasta. Vuoden 2009 alussa toteutuvat kuntaliitokset vähentävät kuntien määrää 67:llä. Kuntien ja kuntayhtymien koko työnantajina vaihtelee paljon. Suurimmat kuntatyönantajat ovat Helsinki ja HUS-piiri. Puolet kuntayksiköistä on työnantajia, joiden palveluksessa on alle 250 henkilöä. Kuntatyönantajat henkilöstömäärän mukaan Palkkaa saavaa Kunnat Kuntayhtymät Yhteensä henkilöstöä % % % 1-99 16,9 32,7 22,0 100-249 28,3 24,6 27,1 250-499 25,1 17,6 22,7 500-1 499 21,3 17,1 19,9 1 500-4 999 6,0 6,0 6,0 5 000-2,4 2,0 2,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Henkilöstöä keskimäärin 692 / kuntatyönantaja. Henkilöstömenot 17,5 miljardia Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat 17,5 miljardia euroa, josta palkkakustannukset ovat noin 13,3 miljardia euroa ja muu osa on välillisiä työvoimakustannuksia. Yli puolet kaikista kuntien menoista on henkilöstömenoja.

Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunnallinen työmarkkinalaitos on kunta-alan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT neuvottelee ja sopii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa ja antaa kuntatyönantajille suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. KT:n tehtävät on säädetty lailla. Kunnallinen työmarkkinalaitos on osa Kuntaliittoa. EU ja kuntatyonantajat Kunnallinen työmarkkinalaitos hoitaa työmarkkina-asioissa Suomen kuntatyönantajien edunvalvonnan Euroopan unionissa. KT osallistuu CEEPin sekä CEMRin työnantajafoorumin työhön. Postia KT:lle etunimi.sukunimi@kuntatyonantajat.fi www.kuntatyonantajat.fi

KUNNALLINEN HENKILÖSTÖ 424 000 Järjestystoimi 1,9 % Terveydenhuolto 30,9 % Sosiaalitoimi 26,5 % Sivistystoimi 26,1 % Kaavoitus- ja yleiset työt 4,2 % Liike- ja palvelutoiminta 4,6 % Yleishallinto 3,6 % Kiinteistöt 2,2 % Henkilöstömäärä 424 000 Virkasuhteisia 33 % Työsuhteisia 67 % Kokoaikaisia 353 000 Osa-aikaisia 54 000 Sivutoimisia 2 000 Tuntipalkkaisia 15 000 Naisten osuus koko henkilöstöstä 78 % Kuukausipalkkaisista naisia 81 % Tuntipalkkaisista naisia 16 % Kunta-alan henkilöstön palvelussuhteet Vakinaiset 76 % Määräaikaiset 22 % Työllistetyt 2 %

20 YLEISINTÄ AMMATTINIMIKETTÄ Kuntien kuukausipalkkaiset, lokakuu 2007 lkm Sairaanhoitaja 34 200 Peruskoulun luokanopettaja 15 200 Perushoitaja 14 100 Lähihoitaja 13 300 Lastenhoitaja 12 600 Perhepäivähoitaja 10 900 Lastentarhanopettaja 9 200 Lehtori 9 100 Tuntiopettaja 8 000 Koulunkäyntiavustaja 7 800 Keski-ikä 45,3 vuotta lkm Hoitaja 7 500 Siivooja 6 400 Toimistosihteeri 6 400 Peruskoulun lehtori 6 000 Laitoshuoltaja 5 600 Kodinhoitaja 5 600 Terveydenhoitaja 5 100 Osastonsihteeri 5 000 Maatalouslomittaja 4 300 Laitosapulainen 4 000 Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Vuonna 2007 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,3 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,4 vuotta ja määräaikaisten 38,1 vuotta. Puolet kunta-alan henkilöstöstä on 30 49-vuotiaita ja joka kymmenes on alle 30-vuotias. 40 % on vähintään 50-vuotiaita. Tietoa kunta-alan ansioista, ammattinimikkeistä ja tutkinnoista www.kuntatyonantajat.fi PALKAT AMMATIT TUTKINNOT

KUUKAUSIPALKKAINEN HENKILÖSTÖ KOULUTUSASTEITTAIN 2007 Perusaste tai ei tutkintoa 9,0 % Keskiaste 39,3 % Alempi korkea-aste 13,3 % Alin korkea-aste 20,6 % Ylempi korkea-aste 16,6 % Tutkijakoulutus 1,2 % Sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus Työnantajan järjestämään ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistui vuonna 2007 noin 3/4 sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Täydennyskoulutusta oli keskimäärin 3,5 päivää koulutuksessa ollutta kohden. Koulutuksen tarve ja määrä vaihtelevat vuosittain sekä työyhteisöittäin että ammattiryhmittäin. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisen täydennyskoulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 149 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta on säädetty lailla.

KUNNALLINEN HENKILÖSTÖ 1970 2015 lkm 500 000 400 000 Arvio vuonna 2008 300 000 200 000 100 000 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Vuonna 2007 kunta-alalla työskenteli 424 000 henkilöä. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli noin 38 000 henkilöä. Lukumäärissä eivät ole mukana sivutoimiset tuntiopettajat. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työllisyystiedustelun mukaan kunta-alan henkilöstömäärä pysyy vuoteen 2015 lähes ennallaan. Alueelliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Hyva esimies lukee www.kuntatyonantajalehti.fi