LÄTKÄÄ HYVÄSSÄ SEURASSA!

Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Kiekko-Vantaa, Itä ry:n toiminnassa mukana oleville. Ohjeiden tarkoitus on selkeyttää joukkueiden toimintaa ja auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kiekko-Vantaa, Itä ry:n hallituksella on mahdollisuus tehdä näihin ohjeisiin tarvittaessa muutoksia kesken kauden. Tämän opaskirjasen ohjeet täydentävät Kiekko- Vantaa, Itä ry:n sääntöjä ja seuran hallituksen tekemiä päätöksiä. LÄTKÄÄ HYVÄSSÄ SEURASSA! YHTEISTYÖSSÄ KIEKKO-VANTAA ITÄ ry (Itä-Vantaa) kiekkovantaa.fi/ita ETELÄ-VANTAAN URHEILIJAT EVU ry (Länsi-Vantaa) www.evu.fi G C2-juniorijoukkueet (=6 14-vuotiaat) Luisitelu- ja leijonakiekkokoulut Naisten ja miesten harrastejoukkueet KIEKKO-VANTAAN JUNIORIT ry kiekkovantaa.fi/juniorit Kilpaurheilujoukkueet C-,B- ja A-junioreille (15-20-vuotiaat) KIEKKO-VANTAA H O C K E Y O y www.kiekko-vantaa.fi Miesten edustusjoukkue Mestis

SISÄLLYS 1. TOIMINNAN TARKOITUS 2. VASTUUELIMET SEURASSA 3. VISIO, MISSIO JA STRATEGIA 4. JOUKKUEIDEN MUODOSTAMINEN 5. PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN 6. HARJOITTELU 7. OTTELUT / TURNAUKSET 8. VALMENNUS / OHJAUS 9. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT 10. VANHEMMAT 11. VARUSTEET 12. TALOUS 13. JÄÄVUOROT 14. MATKUSTAMINEN ULKOMAILLE 15. SEURAN VAIHTO (PELAAJASIIRROT) 16. PELAAJAN RANKAISEMINEN JA/TAI EROTTAMINEN JOUKKUEESTA 17. JÄÄKIEKON SINETTISEURA 18. SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO 19. JÄÄKIEKKOTUOMARIT 20. YMPÄRISTÖOHJELMA 1. TOIMINNAN TARKOITUS Kiekko-Vantaa, Itä ry., K-Vantaa on, vuonna 2001 perustettu, juniorijääkiekkoiluun keskittynyt urheilu- seura. Joukkueita seurassa on kaikissa ikäluokissa, nuorimmasta G:stä alkaen ja pelaajia näissä joukkueissa on noin 600. Lisäksi seuran luistelukoulussa on mukana noin 140 lasta. Kiekko-Vantaa tunnetaan vahvasta juniorityöstään ympäri maata. Seuran tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle lähiseudun pojalle ja tytölle mukava harrastus jääkiekon parissa. Suomen Jääkiekkoliitto myönsi seuralle Nuori Suomi -sinetin helmikuussa 2004. Toimintaideologiassa on huomioitu liikunnalliset, kasvatukselliset ja kilpailulliset tavoitteet ja nuorimmissa ikäluokissa seuran toimintaideologian avainsanoja ovat: kaikille hauskaa yhdessäoloa. Toisaalta korkeatasoinen valmennus takaa sen, että Kiekko-Vantaassa pelaaja saa askel askeleelta taitojen kehittyessä valmiudet edetä huipulle asti. Kiekko-Vantaan joukkueiden valmentajat ovat koulutettuja ja kouliintuneita sekä jääkiekossa että kasvattajina. Seura panostaa valmentajien ja ohjaajien koulutukseen heti luistelukoulusta lähtien. Kiekko-Vantaan toiminta on keskittynyt Itä-Vantaalle, mutta toimintaa on myös muissa lähialueiden jäähalleissa, jotka tarjoavat erinomaiset puitteet jääkiekkoilun harrastamiseen. HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Jori Paukkonen, puheenjohtaja 050 592 5644 Miia Svahn, varapuheenjohtaja 040 565 0701 Anssi Aura, 044 999 8888 Petteri Forssell 040 661 3343 Ari Hopia 041 503 3477 Olli Husa 050 502 8136 Vellu Kinnunen 0400 870 980 Jani Loikala 040 565 0701 Tero Pekanpalo 0400 690 766 Hallituksen jäsenten sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kiekkovantaa.fi 6 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 7

2. VASTUUELIMET SEURASSA 2.1 SEURAN ORGANISAATIOKAAVIOT Jäsenistö muodostuu joukkueiden pelaajista ja toimihenkilöistä. Jääkiekkoseura Kiekko-Vantaa, Itä ry on yleishyödyllinen yhdistys, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää seuran varsinainen vuosikokous, joka kokoontuu sääntömääräisesti sekä keväällä, että syksyllä. Kevätkokouksessa tärkeimmät päätettävät asiat ovat toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen, seuran puheenjohtajan ja hallituksen valinta sekä vuosittaisten jäsenmaksujen vahvistaminen. Syyskokouksen tärkeimmät päätettävät asiat ovat tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille, sekä edellisen toimintavuoden talous- ja toimintakertomukset. Molemmissa kokouksissa voidaan tehdä päätöksiä myös sellaisista seuran kannalta merkittävistä asioista, jotka kuuluvat vuosikokouksen päätettäviksi. 2.2. HALLITUS 2016 2017 JA TOIMIHENKILÖT 2.3. ONGELMANRATKAISUELIN Valmennuksen ja peluuttamisen ongelmat ratkaisee seuran ongelmaratkaisuelin, joka koostuu valmennuspäälliköstä, seurakoordinaattorista ja puheenjohtajasta, ryhmän koko on enimmillään 4 henkilöä ja yhden jäsenistä tulee olla Kiekko-Vantaa Itä Ry:n sääntöjen mukaisesti hallituksen jäsen. Hallitus valitsee ja vahvistaa kokoonpanon ennen kauden alkua kokouksessaan. Ongelmaratkaisuelin kokoontuu aina tarvittaessa. Kaudella 16-17 he ovat Jussi Jaakola, A-P Muurimäki ja Jori Paukkonen. 2.4. TOIMISTO Läntinen valkoisenlähteentie 52, 01300 Vantaa ita@kiekkovantaa.fi, kiekkovantaa.fi/ita/ Seurakoordinaattori A-P Muurimäki / s-posti ap.muurimaki@kiekkovantaa.fi / Puhelin 050 576 3278 Seuran hallitus valvoo seuran juoksevia asioitaja tekee päätöksiä. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka saatetaan joukkueiden tietoon tarvittavin osin. Hallitus kokoontuu noin kerran puolessatoista kuukaudessa tai useamminkin tarpeen vaatiessa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 8 jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja muut henkilöt vastaamaan hallituksen eri tehtävistä. Muita ajankohtaisia asioita varten valitaan toimihenkilöitä tarpeen mukaan. Lisäksi hallitus valitsee seuran valmennuspäällikön ja muut seuran toimihenkilöt. Seuralla on valmennus- päällikkö vastuualueenaan mm. valmentajien koulutus, luistelu- ja kiekkokoulu sekä maali- vahtivalmennus ja seurakoordinaattori, joka vastaa jäänjaosta, taloushallinnosta ja toimistosta. 2.2.1. KUMMITOIMINTA (EI TOISTAISEKSI KÄYTÖSSÄ) Hallitus valitsee keskuudestaan jokaiselle ikäluokille kummin, jonka tehtävänä on seurata joukkueen toimintaa ja toimia joukkueenjohtajan ja joukkueen muiden toimihenkilöiden apuna ja tukihenkilönä. Kummi voi osallistua myös joukkueen kokouksiin. HARRASTAJAT IKÄRYHMÄJOUKKUEET JA LUISTELUKOULU VALMENTAJAT JA OHJAAJAT VALMENNUS- PÄÄLLIKKÖ HALLITUS JÄSENET VUOSIKOKOUS JOUKKUEENJOHTAJAT, TALOUDENHOITAJAT JA HUOLTAJAT SEURA- KOORDINAATTORI Valmennuspäällikkö Jussi Jaakola / s-posti jussi.jaakola@kiekkovantaa.fi / Puhelin 050 312 2330 Joukkueiden harjoitusajat kotisivuilla kiekkovantaa.fi/ita 2.5. JOUKKUEET JA LUISTELUKOULUT 2016 2017 LUISTELUKOULU / LEIJONA-KIEKKOKOULU K-Vantaa 09 ikäluokka K-Vantaa 08 ikäluokka K-Vantaa 07 ikäluokka K-Vantaa 06 ikäluokka K-Vantaa 05 ikäluokka K-Vantaa 04 ikäluokka K-Vantaa 03 ikäluokka K-Vantaa C2-Itä K-Vantaa N.H.L, naiset K-Vantaa K.H.L, naiset K-Vantaa Huru- Ukot KIEKKO-VANTAAN JUNIORIEN JOUKKUEET K-Vantaa C2 K-Vantaa C K- Vantaa B2 K- Vantaa B K- Vantaa A 8 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 9

3. VISIO, MISSIO JA STRATEGIA 2016-2021 4. JOUKKUEIDEN MUODOSTAMINEN Seuran visio, viidessä vuodessa olemme ammattitaitoisempi, vähintään 900 aktiivisen harrastajan ja heidän perheidensä jääkiekkoseura jolla on käytettävissä Vantaalla vähintään 6 kaukaloa (sekä oheisharjoittelutiloja). Seuran missio Seura mahdollistaa jääkiekon harrastamisen sekä kilpailemisen taito- ja motivaatio- tason mukaisessa ryhmässä Jääkiekkoliiton Suomi-kiekon linjausten mukaisesti. Seuran strategia Urheilijan kokonaisvaltaisen ja tavoitteellisen kehityksen tukeminen. Pelaajapolun rakentaminen harraste- tai kilpakiekkoon urheilijan tahto- ja taitotason mukaan Harjoittelukulttuurin luominen ja sisäistäminen Monipuolisen omaehtoisen urheilun lisääminen Osaamisen lisääminen toiminnan kaikilla osaalueilla. Valmennusosaamisen laadun ja arvostuksen nostaminen valmentajien Pitkäjänteisen ja johdonmukaisen toimintailmapiirin rakentaminen Toimihenkilöiden koulutuksen tehostaminen Hallitustyöskentelyn tehostaminen Joukkueiden toiminnan tason nostaminen ja toimintaedellytysten parantaminen: Vanhempien ja muiden sidosryhmien aktivoiminen vapaaehtoistoimintaan Olosuhteiden kehittäminen ja niiden maksimaalinen hyödyntäminen Kustannusten pitäminen kohtuullisina Arvostuksen, innostavan yhteistyön ja yhteisöllisyyden rakentaminen Seuran aseman vahvistaminen ja positiivisen ilmapiirin luominen Ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen 4.1. LUISTELUKOULUT Luistelukoulu on syksyisin käynnistyvä 4 7 vuotiaille tytöille ja pojille tarkoitettu, luistelun ja mailankäsittelyn perusteita opettava jakso. Luistelukoulu tarjoaa edullisen mahdollisuuden tutustua jääkiekkoiluun. Luistelukoulussa lasta ohjataan ja kannustetaan valloittamaan vaikea liikkumiselementti (jää) ja sitä kautta kokemaan onnistumisen elämyksiä positiivisessa ilmapiirissä. Harjoitukset ovat kerran viikossa ja kausi päättyy keväällä maalis huhtikuussa. Luistelukoulun maksu sisältää pelaajan jäsenmaksun, vakuutuksen, jääharjoitukset kerran viikossa, paidan ja diplomin. Luistelukoulun ohjaajina toimivat Kiekko-Vantaan valmentajat, organisoinnista vastaa seuran hallituksen nimeämä henkilö. Pakollisina varusteina luistelukoulun jääharjoituksissa ovat: luistimet kypärä + ristikko kaulasuojus käsineet 4.2. LEIJONA-KIEKKOKOULU (LKK) LKK on Suomen jääkiekkoliiton lanseeraama kiekkokoulu 5-7 -vuotiaille, jonka opetuksellinen sisältö on jaettu seuraavasti: Lajitekniikka (luistelu, kiekonhallinta ja mailatekniikka). Pelin opettaminen Leikit ja Kisat Kasvatus LKK sulautetaan seuran omaan pelaajapolkuun luistelukoulun ja joukkueeseen siirtymisen väliin. Seura nimeää ja kouluttaa ohjaajat. Harjoitukset ovat kerran viikossa, kausi käynnistyy syksyllä ja päättyy maalis-huhtikuussa. LKK-maksu sisältää pelaajan jäsenmaksun, vakuutuksen, jääharjoitukset kerran viikossa, mailan, Leijonapaidan ja diplomin. Pakollisina varusteina Lei- jonakiekkokoulussa on jääkiekkovarustus. 4.3. JOUKKUEISIIN SIIRTYMINEN Leijonakiekkokoulusta muodostetaan keväällä seuran G-juniorit. G-junioreissa on 4 6 tasavahvaa joukkuetta, jotka muodostavat harjoitusryhmän. Joukkueet muodostetaan ensisijaisesti yhdestä ikäluokasta ja jako tehdään pääsääntöisesti asuinpaikan perusteella (länsi, itä). Joukkueet pelaavat SJL:n sääntöjen mukaista Leijonaliigaa. Ikäluokan joukkueilla on yhteinen talous ja joukkueenjohto. 4.4. PELAAJAN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Yksittäisen pelaajan kehitystä seurataan kolmen pääkokonaisuuden osa-alueella: fyysiset ominaisuudet, lajitaidot ja henkiset valmiudet. Saman ikäisillä lapsilla voi olla jopa neljän vuoden ero fyysisessä ja henkisessä kasvussa. Lisäksi valmentajien/ohjaajien tulee antaa pelaajille henkilökohtaista palautetta kehittymisestä suullisesti (suositellaan myös kirjallisesti) ja teettää pelaajilla itsearviointeja alkaen E1-junioreista. Kehittymisen arvioinnin osana tulee valmentajien ja ohjaajien seurata myös pelaajien koulumenestystä. Seuran valmennuspäällikkö ja taitovalmentaja tarkkailevat kausittain pelaajien osaamista joukkueen valmentajien/ohjaajien lisäksi. Kehittyneellä pelaajalla on mahdollisuus pelata vanhemmassa ikäluokassa. Päätöksen siitä tekee valmennuspäällikkö. 4.5. TASOTARKASTUKSET Tasotarkastuksilla tarkoitetaan pelaajien testien, lajitaito laatuarviointien ja pelikypsyys arviointien perusteella tehtyjä yksilöarviointeja, joiden avulla voidaan tarvittaessa siirtää pelaajaa joukkueesta toiseen, jotta pelaaja saa sopivaa harjoitusta ja oikean tasoisia pelejä. Kauden aikana tehdään tarkistuksia tarpeen mukaan, mutta suuremmat tarkistukset tehdään pää- sääntöisesti elosyyskuussa sekä joulutauolla. Pelaajia tarkkaillaan jatkuvasti eri tahojen toimesta. Valinnat ovat aina viimekädessä eri henkilöiden näkemyksiä. Siksi tarkkailijoita on aina useampia. Näkemysten mennessä ristiin, lopullisen päätöksen tekee aina valmennuspäällikkö. 10 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 11

4.5.1. JOUKKUETOIMINTA KIEKKO-VANTAA ITÄ ry:ssä G1-, F2- JA F1-JUNIORIT (6-9-VUOTIAAT): Kolme ensimmäistä vuotta pelataan SJL:n sääntöjen mukaista Leijonaliigaa. Nämä pelit pelataan 4vs4 tai 5vs5 peleinä, jolloin mahdollisimman monelle tulee onnistumisen elämyksiä kiekonhallinnan ja maalien tekemisen muodossa. Ikäluokista muodostetaan noin 10 pelaajan tasavahvoja pelijoukkueita. E2-,E1-, D2- JA D1- JUNIORIT (9-14-VUOTIAAT) Neljäntenä pelivuonna pelataan ensimmäistä kertaa isolla kentällä (=normaali jääkiekkokaukalo) 5vs5-peliä. Seura muodostaa noin 15-18 pelaajan tasojoukkueita niin paljon kuin se jää- ja pelaajaresurssien puitteissa on mahdollista. Joukkueet pelaavat pääkaupunkiseudun alueen tasosarjoissa (AAA-, AA- ja A-tasot). HARRASTEJOUKKUEET KASVATTAJASEUROISSA: C2-, C1-, B- ja A-junioreille (14 20-vuotiaat), jotka eivät halua tai mahdu pelaamaan jääkiekkoa kilpailumielessä, kasvattajaseurat pyrkivät perustamaan harrastejoukkueita. Joukkueet osallistuvat Jääkiekkoliiton sarjoihin. NAISTEN JOUKKUE: Seurassa toimii kaksi naisten harrastejoukkuetta ja toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti Kiekko- Vantaan junioreiden äideille. IKÄMIESJOUKKUEET: Kiekko-Vantaa Itä ry:ssä on joukkue myös ikämiehissä. Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti joukkueiden toimihenkilöille ja pelaajien vanhemmille. 4.5.2. JOUKKUETOIMINTA KIEKKO-VANTAA JUNIORIT ry:ssä Kiekko-Vantaa Juniorit ry on kilpaurheiluseura, joka tarjoaa lahjakkaimmille ja motivoituneimmille kasvattajaseurojen pelaajille mahdollisuuden kehittyä jääkiekkoilijoina ja urheilijoina valtakunnallisella tasolla. Kasvattajaseurojen (Kiekko-Vantaa Itä ja EVU) D1-junioreista valitaan C2 ylialuesarjaan pyrkivä joukkue joka C1- junioreissa pyrkii C-SM- sarjaan. Seuraavana kahtena vuonna pelaajalla on mahdollisuus pelata B- ja B2- joukkueissa (B-juniorit 16 18-vuotiaita). Näiden joukkueiden tavoite on pelata mahdollisimman korkealla valtakunnallisella sarjatasolla sekä kehittää pelaajia A-junioreihin ja miesten Mestis-joukkueelle. 5. PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN 5.1. G F-JUNIORIT (LEIJONALIIGA) G- ja F-junioreissa pelataan Leijonaliigaa SJL:n juniorisääntöjen mukaisesti siten, että jokainen pelaaja pelaa jokaisessa ottelussa yhtä paljon. Lisäksi edellytämme pelaajien kierrättämistä kaikilla pelipaikoilla kauden aikana. Leijonaliigassa on kaikkien halukkaiden saatava kokeilla myös maalivahdin pelipaikkaa. 5.2. E2- JA D-JUNIORIT E2- ja D-junioreissa peluutetaan koko kauden puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus mitataan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä. Seura suosittelee pelaajien kierrättämistä eri pelipaikoilla kauden aikana, pois lukien maalivahdit. Huomioitavaa on, että eri sarjatasoilla voi olla eri pelimäärät, jolloin pelimäärissä voi olla sarjatasosta riippuvia eroavaisuuksia. 5.3. C2-, C1-,B-, A-ITÄ C2 A junioreissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Pyrkimyksenä on kuitenkin että idän joukkueissa peluutetaan koko kauden puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus mitataan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä. 5.4. C2, C1-, B-JUNIORIT A C2 A junioreissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. 5.5. HUOMIOITAVAA Seuran, joukkueen tai SJL:n sääntöjen noudattamatta jättäminen, muut mahdolliset rangaistukset, kurinpidolliset seikat, velvoitteiden laiminlyönnit, harjoituksista ja/tai ilmoittamatta jätetyt poissaolot yms. voivat tehdä poikkeuksia tasapuoliseen peluuttamiseen. Suosittelemme otteluissa kolmella kentällisellä pelaamista E-junioreista eteenpäin. Sairaana tai loukkaantuneena ei saa harjoitella tai pelata. Juniorivuosien kahtena viimeisenä vuonna pelaajalla on mahdollisuus pelata A-junioreiden joukkueessa (18 20-vuotiaat). 4.5.3. KIEKKO-VANTAA MIESTEN EDUSTUSJOUKKUE MESTIS Vantaan kiekkoperheen huipulla on miesten Mestis-joukkue. 12 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 13

6. HARJOITTELU Valmentajat/ohjaajat tekevät kauden harjoittelusta kausisuunnitelman (koko kausi, sekä erikseen kesä ja talvi) huomioiden joukkueen taloussuunnitelman. Kausi- ja taloussuunnitelma esitetään joukkueen vanhempainkokouksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen suunnitelmat toimitetaan vielä seuran hyväksyttäväksi. Jääkausi alkaa kaikilla (ei luistelukoulu eikä LKK) viimeistään elokuussa kun koulut alkavat ja päättyy huhtikuussa. F1-junioreissa ja nuoremmissa ikäluokan rinnakkaisjoukkueet saavat samat jääharjoitusmäärät. E2-junioreissa ja vanhemmissa jääharjoitusvuoroihin vaikuttavat joukkueen ikäluokka ja taso. Joukkueilla voi jäävuorojen lisäksi olla salivuoroja käytettävissä Seura järjestää viikoittain tapahtuvan tehojään F1-E2 junioreille ja talent jään E1-C1 ikäluokkien pelaajille. Valmentajat nimeävät osallistuvat pelaajat yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Harjoittelun painopiste on lajitaitoharjoittelussa. Valmennusstrategiaan kuuluu myös omatoiminen harjoittelu, kotiläksyistä vastaa joukkueen valmentaja ja seuranta tapahtuu harjoitus päiväkirjan avulla. Omatoimisen harjoittelun tueksi seura tarjoaa jäälistan mukaisia mailajäitä. Seura järjestää maalivahtien erikoisharjoittelua F1-C1-junioreille. Jos joukkueella ei ole mv-valmentajaa, on valmentajien sovittava keskuudestaan mv-valmennuksesta vastaava. 7. OTTELUT / TURNAUKSET Joukkueet osallistuvat SJL:n alueen sarjoihin. Seura ilmoittaa joukkueet ko. sarjoihin. Seura ei aseta menestystavoitteita D-junioreille ja nuoremmille, vaan antaa valmentajille/ohjaajille mahdollisuuden keskittyä yksilöiden kehittämiseen. Joukkueet voivat osallistua ylialueellisiin harjoitussarjoihin, turnauksiin ja pelata harjoitusotteluita joukkueen hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa, huomioiden alueen, liiton ja seuran säännöt ja ohjeet (esimerkiksi F-juniorit pelaavat Leijona-liigan säännöillä). Turnauksissa tulee huomioida seuran, alueen ja liiton antamat ohjeet. Joukkueen tulee anoa ottelulupa seuralta seuraavissa tapauksissa (seura anoo luvan alueelta): joukkue pelaa ottelun/ turnauksen ulkomailla joukkue pelaa ottelun ulkomaista joukkuetta vastaan kotimaassa joukkue järjestää turnauksen 8. VALMENNUS / OHJAUS Seura valitsee joukkueiden vastuuvalmentajat joukkueisiin ja luistelukouluihin. 8.1.1 TOIMINTAA LASTEN EHDOILLA: E-junioreissa ja nuoremmissa ohjaaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen innokkuutensa, toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Ohjaamisessa otetaan huomioon lapsen ja nuoren tarpeet sekä etu, siten että jokainen pääsee kokemaan onnistumisen elämyksiä. D-junioreissa ja vanhemmissa valmentaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen tavoitteidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman monipuolisia ja taitavia pelaajia, jotka nauttivat jääkiekon harjoittelemisesta ja pelaamisesta tasosta riippumatta, sekä auttaa heitä kasvamaan hyvän itsetunnon omaaviksi kansalaisiksi. JÄÄKIEKKO ON KIVAA! Oppimisen kannalta toimintailmapiiri ratkaisee kaiken. Sen synnyttämisessä ja ylläpitämisessä myös vanhemmilla on merkittävä tehtävä. POISSAOLOISTA ILMOITTAMINEN: Poissaoloista ilmoittaminen valmentajille on tärkeää peli- ja harjoitustapahtuman suunnittelun takia. Pelaajan pitää ilmoittaa harjoituksista tai pelistä poissaolostaan valmentajalle heti kun se on tiedossa. Pelaajaa ei rangaista tai moitita poissaolosta, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan asianmukaisella tavalla. 8.1.2 VALMENTAJAT / OHJAAJAT Kiekko-Vantaa, Itä ry:n valmennuksen organisoinnista vastaa valmennuspäällikkö. Jokaisella joukkueella on koulutettu vastuuvalmentaja sekä tarvittava määrä valmentajia/apuvalmentajia ja/tai ohjaajia. Seura tekee jokaisen vastuuvalmentajan ja valmentajan kanssa valmentajasopimuksen. 8.1.3 VASTUUVALMENTAJAN TEHTÄVÄT 1. Kauden harjoitusohjelman suunnittelu ja periaatteiden laadinta. 2. Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen käytännössä 3. Yksittäisten harjoitteiden minuuttikohtainen suunnittelu. 4. Joukkueen nimeäminen, peluuttaminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin. 5. Otteluiden ja harjoitusten johto. 6. Kauden toimintasuunnitelmaesityksen laadinta vanhemmille yhdessä joukkueenjohtajan kanssa. 7. Kauden kilpailutoiminnan suunnittelu (kausi- ja kuukausisuunnitelmat). 8. Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa. 9. Läsnäolovelvollisuus. 10. Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa. 11. Osallistumisvelvollisuus valmentajakerhon tilaisuuksiin. 12. Valmentajasopimuksen mukainen toiminta. 13. Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana. Valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille, sekä toimia seuran yhteiskuvaa nostavasti. 14. Osallistumisvelvollisuus vanhempain kokoukseen, sekä vanhempien informointi vähintään kerran syys- ja kerran kevätkaudella valmennussuunnitelmasta. 14 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 15

9. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT Seuran joukkueissa tulee olla nimettyinä seuraavat toimihenkilöt: Vastuuvalmentaja (valmennuspäällikkö valitsee seura vahvistaa valinnan) apuvalmentaja/ohjaaja (valmennuspäällikkö valitsee seura vahvistaa valinnan) Maalivahtivalmentaja (valmennuspäällikkö valitsee seura vahvistaa valinnan) Joukkueenjohtaja (vanhempainkokous valitsee seura vahvistaa valinnan) Varajoukkueenjohtaja (vanhempainkokous valitsee) Taloudenhoitaja (vanhempainkokous valitsee seura vahvistaa valinnan) Nämä henkilöt ovat joukkueen toimihenkilöitä, joista muodostetaan joukkueen johtoryhmä. Johtoryhmä vastaa kauden toiminnan toteutumisesta, tehtyjen ja hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa. Toimihenkilöiden tulee olla seuran jäseniä. Huoltajat (vanhempainkokous esittää joukkueen johtoryhmä nimeää) Lisäksi joukkueella tulee olla muita toimihenkilöitä, (jotka joukkueen johtoryhmä nimeää) kuten esimerkiksi joukkueen tositetarkastajat sekä erilaisia työryhmiä mm. varainhankinta-, toimitsija-, talkooryhmä jne. 9.1. TOIMIHENKILÖIDEN VALINTA Joukkueen toimihenkilöt valitaan joukkueen vanhempainkokouksessa kaudeksi kerrallaan. 9.1.1. MUITA TOIMIHENKILÖITÄ (EIVÄT OLE VIRALLISIA TOIMIHENKILÖITÄ) tositetarkastajat 2 kpl viestintävastaava projektivastaava nettivastaava turnausvastaava Seuran toimintaohjeet edellyttävät kahden tositetarkastajan valintaa. Tositetarkastajien (2) tulee olla joukkueen vanhempainkokouksen valitsemia. Joukkueen tositetarkastajana ei voi olla taloudenhoitaja eikä muu toimihenkilö. 9.2. TOIMIHENKILÖIDEN VELVOLLISUUDET Joukkueen johtoryhmän jäsenet ovat seuran edustajia ikäryhmässä. He vastaavat ikäryh- män/ joukkueen toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta vanhempainkokouksen, seurajohdon ja valmennuspäällikön hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa. He vastaavat myös ikäryhmän/joukkueen seuravelvoitteiden täyttymisestä. Toimihenkilöt ja taloudenhoitajat ovat velvollisia hoitamaan toimihenkilöille tarkoitetut tehtävät seuran toimintatapojen, ohjeiden ja sopimuksen mukaisesti, Nuori Suomi -hengessä. Toimihenkilöiden työtä helpottamaan on koostettu tämän opaskirjasen lisäksi materiaalipankki seuran nettisivuille, kiekkovantaa.fi/itämateriaalipankki Toimihenkilöt noudattavat kaikessa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, seuran ohjeita ja SJL:n sääntöjä, sekä joukkueen laatimia sisäisiä pelisääntöjä. Joukkueen sisäiset pelisäännöt eivät voi olla ristiriidassa em. säädösten kanssa. Toimihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan seuran osoittamiin tilaisuuksiin mm. koulutustilaisuudet, jojo-, valmentaja- ja huoltajapalaverit. 9.2.1. VALMENTAJAT / OHJAAJAT Kiekko-Vantaa, Itä ry:n valmennuksen organisoinnista vastaa valmennuspäällikkö. Jokaisella joukkueella on koulutettu vastuuvalmentaja sekä tarvittava määrä valmentajia, apuvalmentajia ja/tai ohjaajia. Kiekko-Vantaa, Itä ry:n valmennuksen organisoinnista vastaa valmennuspäällikkö. Jokaisella joukkueella on koulutettu vastuuvalmentaja sekä tarvittava määrä valmentajia/ apuvalmentajia ja/tai ohjaajia. Seura tekee jokaisen vastuuvalmentajan ja valmentajan kanssa valmentajasopimuksen. 9.2.2. JOUKKUEENJOHTAJA Joukkueenjohtajan toimi on luottamustehtävä, johon nimetään vuodeksi kerrallaan. Jokaisessa Leijonaliiga-ikäluokassa on ikäluokasta vastaava joukkueenjohtaja, joka voi toimia myös pelijoukkueen joukkueenjohtajana. JOUKKUEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT A. SEURANÄKÖKULMA 1. Toimii seuran edustajana joukkueeseen päin ja joukkueen edustajana seuraan päin: tiedottaa seuran asioista ja tapahtumista joukkueen jäsenille viestittää joukkueen asioista ja tapahtumista seuraan päin vastaa seuran päätösten, ohjeiden ja velvoitteiden toteuttamisesta vastaa SJL:n päätösten, ohjeiden ja velvoitteiden noudattamisesta joukkueessa 2. Toimii välittäjänä seuran ja ikäryhmäjoukkueen välisessä keskustelussa kentän ääni tiedoksi seuraorganisaatioon henkilökohtaiset asiat hienovaraisesti (luottamuksellinen toiminta) 3. Vastaa ikäryhmäjoukkueen budjetin laadinnasta ja toimittamisesta seuralle taloudenhoitajan kanssa talouden toimintasuunnitelma 4. Vastaa joukkueen toimintasuunnitelman laadinnasta, kokoamisesta ja toimittamisesta seuralle vastuuvalmentaja kanssa urheilutoimintasuunnitelman laatimisesta joukkueen toiminnan suunnittelusta 5. Vastaa NuoriSuomi- ja joukkueen omien sääntöjen laadinnasta ja noudattamisesta laatii johtoryhmän kanssa yhdessä joukkueen säännöt seuran ohjeiden perusteella toimittaa NuoriSuomi-pelisäännöt valmennuspäällikölle asiat sovitaan yhteisesti vanhempainkokouksissa sopusoinnussa seuran arvojen, toimintaperiaatteiden ja ohjeiden kanssa 6. Hyväksyy kulutositteet (ei omia, ne hyväksyy taloudenhoitaja) hyväksyy allekirjoituksellaan kulukorvaukset 16 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 17

ja toimittaa ne seuran toimistolle, josta kulukorvaukset maksetaan muun palkanmaksun yhteydessä 7. Vastaa pelaajien- ja toimitsijoiden pelipasseista sekä joukkueen jäsenrekisteristä valvoo, että ne ovat voimassa sekä pelaajilla että toimihenkilöillä huolehtii, että pelaajilla ja toimihenkilöillä on voimassa oleva vakuutusturva huolehtii, että vaihtoaitiossa ei ole pelaajia ilman tai vajavaisilla varusteilla 8. Laatii toimintakertomuksen 9. Vastaa seuran joukkueelle luovuttamista varusteista. 10. Vastaa yhteistyökumppaneille annetuista sitoumuksista merkittävät yhteistyösitoumukset hyväksytettävä ennakkoon seuran hallituksessa pitää kirjaa yhteistyökumppaneista ja tiedottaa niistä seuran hallitusta 11. Toimii pelaajasiirtoasioissa yhteyshenkilönä (siirroista päättää hallitus SJL:n Kilpailusääntö- jen mukaisesti; siirrot tehdään seuran toimesta palvelusivustolla) lähtevän pelaajan seura- ja joukkuevelvoitteet (maksut, peli- ja harjoituspaidat) saapuvan pelaajan tietojen toimittamisesta seuralle 12. Osallistuu seuran joukkueenjohtajakokouksiin tai estyneenä sopii korvaavan edustajan 13. Osallistuu pyydettäessä valmennuspäällikköpalavereihin tai estyneenä sopii korvaavan edustajan 14. Vastaa joukkueen seuravelvoitteiden organisoinnista käyttää apuna muita toimihenkilöitä 15. Vastaa joukkueen www-sivujen ja SJL:n palvelusivujen päivityksestä. Joukkueen kaikki tapahtumat on kirjattava seuran tarjoamaan joukkuekalenteriin käyttäen apunaan muita toimihenkilöitä 16. Ilmoittaa joukkueen kummille sekä seuralle vanhempainkokouksista ja toimittaa niistä pöytäkirjat hyväksyttäväksi sähköisessä muodossa ennen joukkuejakelua. B. JOUKKUENÄKÖKULMA 1. Joukkueen johtoryhmän jäsen esimerkillinen toiminta 2. Vastaa ikäryhmän/joukkueen toimintamahdollisuuksien järjestämisestä ja turvaamisesta harjoituspaikat (mm oheisharjoitusten tilat ja varaukset) jääajat (varmista ja tarkista) pelit (ikäluokittain riittävästi ja valmennussuunnitelman mukaan) käytännölliset harjoituspaidat (ohjeet valmentajalta) ilmoitettava joukkueen poissaolot (turnaukset, leirit, harjoitusvieraspelit sekä kotona järjestettävät harjoituspelit) jäänjakajalle etukäteen riittävän ajoissa varustekoppeihin, ja seurapaitoihin liittyvät asiat seuran kautta 3. Toimii välittäjänä joukkueen vanhempien ja valmentajien välisessä keskustelussa luo ilmapiirin ja vastaa siitä esittää henkilökohtaiset asiat hienovaraisesti (luottamuksellinen toiminta) huolehtii omalta osaltaan valmentajille työrauhan tukee valmennusta (edellyttää vastavuoroisesti valmentajien tukevan joukkueenjohtoa) 4. Johtaa budjetin laadintaa ja valvoo sen toteutumista taloudenhoitaja vastaa rutiinitehtävistä 5. Vastaa taloudellisen yhteenvedon (=tuloslaskelma) laatimisesta ja läpikäymisestä kauden päätyttyä laskelmat esitellään vanhempainkokouksessa kauden päättyessä (huhtikuu) laaditaan taloudenhoitajan kanssa yhteistyössä 6. Vastaa tiedottamisesta joukkueessa erillinen tiedottaja tarpeen vaatiessa 7. Järjestää vanhempainkokoukset vähintään syys- ja kevätkokoukset, mielellään kauden aikana neljä kokousta huolehtii muistioiden laatimisesta ja jakelus- ta sekä vanhemmille että seuralle (ita@kiekkovantaa.fi) varmistaa tehtyjen päätösten toteutumisesta tai toteuttamisesta 8. Vastaa joukkueen toimihenkilöiden tehtävien jakamisesta jojo:t, taloudenhoitaja, huoltajat, tiedottaja yms. varmistaa toimihenkilöiden tiedostavan tehtävänsä (seuran toimintaperiaatteet) organisoi varustehankinnat yhteistyössä huoltajien kanssa osallistuu kurin ja järjestyksen ylläpitämiseen joukkueen tapahtumissa yhdessä valmentajien ja huoltajien kanssa organisoi joukkueen otteluiden toimihenkilöt (kuuluttajat, ajanottajat, kirjurit jne) 9. Vastaa joukkueen omien sääntöjen laadinnasta ja noudattamisesta asiat sovitaan yhteisesti vanhempainkokouksissa sopusoinnussa seuran arvojen, toimintaperiaatteiden ja ohjeiden kanssa toteutus- ja noudattamisvastuu kaikilla vanhemmilla seurassa on ongelmanratkaisuelin (ongelmat, jotka eivät ratkea joukkueen sisällä) 10. Selvittää joukkueen toimihenkilöiden ja jäsenten koulutustarpeet ja tiedottaa koulutusmahdollisuuksista seuran sisäinen koulutus SJL, seuran kautta erotuomarikerhot / toimitsijat taloudenhoitaja, huoltajat, toimitsijat 11. Sopii työn- ja vastuunjaosta vastuuvalmentajan kanssa harjoituspelien sopiminen turnausten sopiminen leirien järjestäminen 12. Vastaa turnausmatkoista ja leireistä toimii matkanjohtajana / sopii tehtävään sijaisen sopii kuljetustavat järjestää majoituksen järjestää ruokailut ja välipalat 13. Koordinoi omat turnaukset erillinen turnauspäällikkö on nimettävä turnauslupa anotaan seuran kautta toimittaa turnauksen ohjelman ja säännöt seuralle sekä tilauksen erotuomarikerholle kaksi viikkoa etukäteen 9.2.3. HUOLTAJA Huoltaja on joukkueenjohdon ja valmennuksen luottohenkilö ja pelaajien luotettava tuki ja apu. Huoltajat nimeää joukkueen johtoryhmä. A. SEURANÄKÖKULMA 1. Tukee omalla tekemisellään joukkueen toimintaa siten, että joukkueella ja sen pelaajilla on mahdollisuudet kehittyä 2. Huolehtii seuran joukkueelle luovuttamista paidoista peli- ja myös harjoituspaidat yhteistyössä joukkueenjohtajan kanssa paidoista ja varusteista pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa nimien ja mainoksien kiinnitykset seuran pelipaitaohjeiden mukaisesti (vain ommeltavat) 3. Huolehtii joukkueen käytössä olevista seuran varusteista ja varustetiloista valvoo pelaajien seuravarusteiden ohjeiden mukaista käyttöä huolehtii osaltaan teroituskoneen käytöstä ja huollosta 4. Osallistuu seuran järjestämään koulutukseen kuten: varustehuolto ja teroituskone ensiapu B. JOUKKUENÄKÖKULMA 1. Hankkii ja huoltaa joukkueen varusteet selvittää tarpeet ja sopii hankinnat joukkueenjohdon kanssa vastaa joukkueiden varusteiden kunnosta ja sopivuudesta huoltovälineet ja -työkalut ensiapuvälineet luistinten teroituskone huomioi toiminnan taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vastaa omalta osaltaan joukkueen harjoitus- ja pelitapahtumien onnistumisesta vastaa pelaajien huollosta ikäryhmän kaikissa tapahtumissa vastaa luistimien teroittamisesta ja seuraa niiden kuntoa ja sopivuutta seuraa pelaajien varusteiden sopivuutta ja 18 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 19

turvallisuutta huolehtii harjoituspaikan kunnon (mm pukutilojen avaimet, siisteys ja tarvittaessa varaukset) huolehtii harjoitustapahtumien välineet ja varusteet (juomapullot, kiekot, maalit, keilat tmv., jääpussit, ensiapu- ja huoltovarusteet yms. valmentajien tarvitsemat välineet) huolehtii pelitapahtuminen varusteet (juomapullot, kiekot, ensiapu- ja huoltovarusteet) esimerkillinen toiminta selvittää huollon tehtävät ja vastuut joukkueenjohdon ja valmennuksen kanssa huolehtii tapahtuminen juomahuollosta (suositus: vesi) huolehtii harjoituksiin tarkoituksenmukaiset harjoituspaidat (värit, määrät / ohjeet valmentajalta) 2. Opastaa pelaajia hygienia- ja terveysasioissa 3. Vastaa pelaajien ensiavusta harjoitus- ja pelitapahtumista 4. Luo ja vastaa omalta osaltaan joukkueen hyvästä ilmapiiristä esittää henkilökohtaiset asiat hienovaraisesti (luottamuksellinen toiminta) huolehtii omalta osaltaan valmentajille työrauhan tukee valmennusta (edellyttää vastavuoroisesti valmentajien tukevan huoltajia) 5. Määrittää huoltotoiminnasta syntyvät tarpeet joukkueen talouden suunnitteluun joukkueenjohtajan avustuksella 6. Osallistuu kurin ja järjestyksen ylläpitämi- seen joukkueen tapahtumissa yhdessä valmentajien ja joukkueenjohtajan kanssa 7. Vastaa omalta osaltaan joukkueen omien sääntöjen noudattamisesta toteutus- ja noudattamisvastuu kaikilla vanhemmilla 8. Vastaa kouluttautumisestaan ja kehittää huollon toimintaa seuran sisäinen koulutus SJL seuran kautta 9.2.4. TALOUDENHOITAJA Joukkueen / ikäluokan taloudenhoitajan teh- tävä on luottamustoimi. Vanhempainkokous tekee esityksen ja seuran hallitus vahvistaa. Taloudenhoitajan tulee tuntea vastuunsa niin seuran kuin joukkueen / ikäluokan edustajana. Taloudenhoitajan tulee olla eri henkilö ja eri perheestä kuin joukkueenjohtaja. Taloudenhoitaja on joukkueen johtoryhmän jäsen. TALODENHOITAJAN TEHTÄVÄT 1. Huolehtii ikäryhmäjoukkueen budjetin laadinnasta ja toimittamisesta seuralle joukkueenjohtajan kanssa taloudenhoitaja vastaa rutiinitehtävistä ja yhteydenpidosta seuran taloudenhoitajaan 2. Huolehtii seuramaksujen hoitamisesta pitää yllä ajan tasalla olevaa pelaajaluetteloa huolehtii jäsen- ja seuramaksujen tilittämises- tä seuralle tarkistaa laskujen oikeellisuuden 3. Huolehtii joukkueen talousrutiineista ja käyttötilin saldosta vastaa, että taloutta hoidetaan lakien ja seuran toimintaperiaatteiden mukaisesti maksaa laskut ajallaan valvoo, että joukkueen jäämaksut yms. saatavat maksetaan ajallaan tekee kuukausiyhteenvedon, joka toimitetaan seuran toimistolle alkuperäisten tositteiden kanssa seuraavan kuun 15. päivään mennessä seuraa, että käyttötilillä on aina riittävästi rahaa tuleviin maksuihin 4. Vastaa joukkueen kirjanpidosta pitää yllä joukkueen ajan tasalla olevaa kirjanpitoa 5. Tarkastaa joukkueen kuukausittaiset tiliotteet ja tositteet hyväksyttää tositteet joukkueenjohtajalla (allekirjoitukset) 6. Hoitaa yhteistyökumppaneiden kanssa sovi- tut laskutukset seurakoordinaattorin kautta tarkistaa laskutustietojen oikeellisuuden (seura laskuttaa) yhteistyökumppaneista on pidettävä luetteloa 7. Tarkistaa seurasta poissiirtyvän pelaajan taloudellisten velvoitteiden tilanteen pelaajan seura- ja joukkuevelvoitteiden on oltava maksettu 8. Huolehtii joukkueenjohtajan kanssa pelaaja- ja toimihenkilöiden pelipasseista 9. Avustaa omalta osaltaan toimintakertomuksen laadinnassa joukkueen talous ja sen toteutuminen 10. Vastaa taloudellisen yhteenvedon (=tuloslaskelma) laatimisesta ja läpikäymisestä kauden päätyttyä laskelmat esitellään vanhempainkokouksessa kauden päättyessä (huhtikuu) laaditaan joukkueenjohtajan kanssa yhteistyössä kirjaa erikseen ns. siirtyvät erät ja maksamattomat pelaajamaksut (kk-maksut) tarkastuttaa tuloslaskelman joukkueen tositetarkastajalla toimittaa tilikauden materiaalin seuran toimistolle ja taloudenhoitajalle annettujen ohjeiden mukaisesti 11. Osallistuu seuran järjestämiin tai osoittamiin koulutuksiin 9.2.5. TOSITETARKASTAJAT Vanhempainkokous valitsee kaksi tositetarkastajaa joukkueelle / ikäluokalle. Tositetarkastajat tarkistavat joukkueen kirjanpitoa ja tositteita vähintään kahdesti kauden aikana. 20 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 21

9.3. TOIMIHENKILÖIDEN OIKEUDET Jäsenmaksun maksaneet toimihenkilöt (joukkueenjohtaja, taloudenhoitaja, huoltajat x 2) ovat oikeutettuja vuosittain tarkistettaviin etuihin, joita ovat * joukkueen kustantama seuran jäsenyys * joukkueen vanhempainkokouksen määrittelemä kulukorvaus (E2 ja vanhemmat) * joukkueen kustantama seura-asu * kausikortti edustusjoukkueen runkosarjan otteluihin * vuosittainen koulutus * toimihenkilölisenssi 10 VANHEMMAT Vanhemmat ovat toiminnan tärkeimpiä tukijoita. Heillä on päävastuu taloudesta ja he hy- väksyvät kokouksissaan joukkueen talous- ja toimintasuunnitelmat ja laativat joukkueelleen pelisäännöt SJL:n, alueen ja seuran antamien ohjeiden perusteella. Vanhemmat valitsevat keskuudestaan osan joukkueen toimihenkilöistä, jotka työskentelevät vapaaehtoisesti lasten yhteisen harrastuksen hyväksi. Toimihenkilöt ja mahdollisimman moni vanhemmista osallistuu seura- ja joukkuetasolla lasten harrastukseen ja sitä kautta myös meitä kaikkia yhdistävään harrastustoimintaan. Vanhempien tulee olla ymmärtää että lasten innostus, toiveet ja kyvyt ovat kaiken tekemisen todellinen lähtökohta. Lasten urheilussa 5 K:n säännöissä aikuisten tulee olla mukana: Väsymättöminä Kannustajina, Kärsivällisinä Kasvattajina, Tukea antavina Kouluttajina Uhrautuvina Kuljettajina sekätoiminnan Kustantajina 10.1. VANHEMPAINKOKOUKSET Joukkueen vanhempainkokouksen kutsuu koolle joukkueenjohtaja, joka toimii myös kokous- ten puheenjohtajana (hänen ollessa estynyt varajoukkueenjohtaja) tai seuran puheenjohtaja. Kutsussa tulee selvitä kokouksessa käsiteltävät asiat ja se on saatettava tiedoksi pelaajien vanhemmille (tarvittaessa pelaajille) sekä seuralle. Vanhempainkokoukset kutsuvat seuran edustajan ainakin kerran kaudessa kertomaan seuran yhteisistä asioista ja vastaamaan vanhempien kysymyksiin. Jokaisella joukkueella on kummi, joka edustaa seuran hallitusta kokouksissa tarvittaessa. Vanhempainkokousten ajankohdat päivitetään joukkueen/ ikäluokan kalenterin ja infotaan seuraa niistä. Joukkueella on tarvittava määrä kokouksia kauden aikana (voi mahdollisuuksien mukaan yhdistää): 1. Toimihenkilöiden valinta / esitys seuran hallitukselle (joukkueenjohtajat, taloudenhoitaja ja huoltajat, sekä tilintarkastajat). 2. Toiminta- ja taloussuunnitelma, elo-syyskuussa. 3. Seuran arvot, sekä vanhempien pelisäännöt ennen sarjojen alkua. 4. Välitilinpäätös tammikuussa, jolloin voidaan mm. tarkastaa loppukauden maksut. 5. Joukkueen kauden tilinpäätös Edellä mainittujen lisäksi tulee kauden aikana kokouksissa käydä läpi mm: Valmentajien/ohjaajien selvitys kauden tavoitteista Valmentajien/ohjaajien selvitys joukkueen tilanteesta vähintään kerran syksyllä ja keväällä. Sopia monista käytännön asioista mm: - tiedottaminen - toimitsija- ym. vastaavat tehtävät Tiedottaa vanhempia tarvittaessa (seuran edustaja paikalle) mm: - seuran organisaatiosta, taloudesta, arvoista, periaatteista, tavoitteista jne. Äänestystilanteet (läsnä olevilla ääniä 1/joukkueen pelaaja): Mm. toimihenkilövalinnoissa ratkaisee äänten enemmistö (jos tasan niin arpa) Talouteen liittyvissä päätöksissä tarvitaan 2/3 osan määräenemmistö. Päätöksien tulee olla lakien, asetusten ja seuran sekä SJL:n sääntö- jen mukaisia. Seura voi kumota vanhempainkokouksen päätöksiä jos ne eivät täytä mm. edel- lä mainittuja kohtia. Kaikista kokouksista pidetään päätöspöytäkir- jaa, josta tulee selvitä kaikki päätökset ja läsnä- olijat. Kopiot pöytäkirjoista mahdollisine liittei- neen tulee liittää joukkueen kirjanpitoon, sekä toimittaa erikseen sähköisesti seuran toimistoon. 22 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 23

11. VARUSTEET Kaikki joukkueiden hankkimat varusteet ovat seuran omaisuutta. Joukkueen toimihenkilöi- den tulee pitää varustekirjanpitoa seuran varusteista. Seuran merkin ja nimen käyttöön on aina oltava seuran hallituksen lupa. Seuran varusteista vastaavat huoltajat ja pelaajat. Kaikesta seuran omaisuudesta on pidettävä erittäin hyvää huolta. Omaisuuden lainaaminen, luovut- taminen tai myyminen on ehdottomasti kielletty ilman seuran lupaa. Seuran ja joukkueiden omistamat varusteet tulee kerätä keväisin kauden päättyessa aina pois pelaajilta ja palauttaa seuralle. PELIPAIDAT Seura hankkii siniset pelipaidat. Paitamalli on määrätty. Jos joukkue hankkii valkoiset pelipaidat tehdään tilus toimiston kautta. Uushankinnassa vanhat paidat välittömästi kierrätykseen. Pelipaidat vaihtuvat pääsääntöisesti kausittain. HARJOITUSPAIDAT Joukkue hankkii harjoituspaidat. PELIHOUSUT Henkilökohtainen varuste, pelaaja hankkii. Kiekko-Vantaan joukkueiden housunväri on sininen (navy). PELISUKAT Seura hankkii. KYPÄRÄT Pelaaja (henkilökohtainen varuste) hankkii. Kiekko-Vantaan joukkueiden kypäränväri on val- koinen. MAILAT, KIEKOT JA ERISTYSNAUHAT Pelaaja hankkii mailat ja eristysnauhat. Kiekot tulevat seuralta kiintiön mukaan. MAALIVAHDIN VARUSTEET Jotta maalivahtien kulut varustehankinnoissa olisivat jotakuinkin pelaajien tasolla, niin seura suosittelee joukkueen hankkivan maalivahtien käyttöön seuraavat varusteet: kilpikäsine, räpylä, maila ja polvisuojat. Maalivahtien hankittavaksi jäävät muut varusteet. Joukkueiden omistamien varusteiden kierrätyksestä kannattaa sopiva huoltajien kanssa. ENSIAPULAUKKU: Joukkue hankkii (huom! kierrätys) ja huolehtii laukun sisällön täydentämisestä. SEURA-ASUT D C junioreilla seuran tuulipuku ja pipo sisältyvät pelaajamaksuun. G E junioreilla pelaajamaksuun sisältyy seuran toppa-asu sekä pipo. Joukkue/pelaaja hankkii. Seura-asu on seuran käyntikortti, siksi suositellaan sen hankkimista seuran vuosittain tarjoamasta valikoimasta. Jos joukkue hankkii jonkun muun kuin seuran suositteleman asun, ei seuran merkkiä ja tun- nusta saa käyttää ilman hallituksen lupaa. Joukkue vastaa muista kuluistaan. Joukkueen han- kintoja ja tilauksia tehdessään tulee käyttää esim. joukkueenjohtajan nimeä ja osoite (merkkinä tulee olla joukkue esim. KIEKKOVANTAA D-99 Sininen). 24 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 25

12. TALOUS Seura maksaa toiminnan yhteiset kulut. Tällaisia ovat mm valmennuspäällikön ja seurakoordinaattorin palkat ja kulukorvaukset, seuran mvvalmennuksen jäät ja mailajään kenttäpelaajille, seuran toimiston kulut, kirjanpidon ja tilintarkastuksen kulut, valmentajien ja toimihenkilöiden koulutuksen, seuran toimistotilojen ja seuran hallinnassa olevien varastotilojen vuokrat, pelaajien siniset pelipaidat ja sukat ja internetsivujen ylläpidon. Seura maksaa keskitetysti myös hallien jäälaskut, sarjamaksut (ilmoittautumismaksut ja tuomarikulut sarjassa) ja valmentajien palkat ja kulukorvaukset. Nämä varsinaisesta toiminnasta aiheutuneet kulut veloitetaan joukkueilta joko kuukausittain (esim. jäät) tai pelaajamaksussa. Joukkueet maksavat pelaajien pelipassit suoraan SJL:lle, liiton ohjeiden mukaisesti. Leijonaliigalaiset toimivat ikäluokissaan yhteistaloudessa. Tasojoukkueisiin siirryttäessä E-2 juniorit ja siitä vanhempien ikäluokkien ns. kilpajoukkueet toimivat yhteistaloudessa ja ikäluokan harrastejoukkueet voivat halutessaan toimia omassa taloudessaan. Seura suosittelee yhteistaloutta kaikille ikäluokille. Joukkueen / ikäluokan on maksettava seuralle sen maksamat jäämaksut, tuomari- ja valmennuskulut eräpäivänä, jotta seura voi ajallaan suoriutua velvoitteistaan. Mikäli joukkueella / ikäryhmällä alkaa kertyä maksurästejä, seuran hallitus sopeuttaa joukkueen / ikäryhmän toiminnan sen maksukykyä vastaavaksi. 12.1. SEURAN VARAINHANKINTA Seura hankkii varoja mm seuraavin keinoin: toimintamaksut jäsenmaksut mainostuloilla julkaisuissa ja peliasuissa Jäsenmaksu koskee jokaista pelaajaa ja toimihenkilöä joukkueessa. Jäsenmaksun suuruuden määrittelee ja hyväksyy seuran vuosikokous keväällä. Seura voi asettaa joukkueille lisäksi velvoitteita esim. talkoissa, arpojen myynnissä tai muussa varainhankinnassa. Pääosa em. varainhankinnan tuotoista kohdennetaan kuitenkin joukkueille. 12.2 JOUKKUEEN VARAINHANKINTA JA TALOUDENHOITO Joukkueen ikäryhmän talous on osa seuran taloutta. Seura avaa jokaiselle joukkueelle ikäryhmälle oman pankkitilin, johon seuran hallitus myöntää tilinkäyttöoikeudet. Joukkueella ei voi olla muita tilejä. Seura on kirjanpitovelvollinen, joten joukkueen ikäryhmän kaikki kulut ja tuotot on kirjattava seuran kirjanpitoon. Kaikesta rahankäytöstä on oltava alkuperäinen tosite, pankin tiliote tai kuitti kirjanpitoon toimitettavaksi. Jokainen Kiekko-Vantaan joukkue tekee kullekin toimintakaudelle talousarvion. Tämä talousarvio hyväksytään vanhempainkokouksessa ja toimitetaan seuran hallitukselle. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Jos joukkueen maksuvelvoitteita seuran suuntaan ei hoideta ajoissa on valmennuspäällikkö määrätty katkaisemaan ko. joukkueen jäävuorot! Toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästöjä, jolla vaje katetaan. Talousarvioon tulot ja menot budjetoidaan maksuperusteisina toimintakauden kuukausille siten, että joukkueen varat kullakin hetkellä riittävät peittämään kaikki joukkueen velvoitteet. Joukkueiden toimintamaksuista päättää joukkueen vanhempainkokous. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osuus joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkootöillä, mainostuloilla ja turnaustuotoilla. Vanhempainkokous päättää talkootyön jakoperiaatteista ja määrittelee tavan, jolla talkootyötä seurataan. Joukkueen tulee pyrkiä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tarvitsisi lopettaa jääkiekon harrastamista seurassa. Käytännössä tämä tarkoittaa riittäviä mahdollisuuksia talkootyöhön, jotta kulut saadaan näin peitettyä. Pelaajan siirtyessä seuran sisällä joukkueesta toiseen, kaikki ko. päivämäärään mennessä erääntyneet maksut on oltava suoritettuna vanhalle joukkueelle. Velvoitteiden suorittamisen jälkeen pelaajan jyvitetty osuus talkoilla tai muuten kerätystä rahasta siirtyy hänen mukanaan uuteen joukkueeseen. Pelaaja palauttaa kaikki vanhalta joukkueelta saamansa varusteet. Pelaajan siirtyessä toiseen seuraan, kaikki ko. päivämäärään mennessä erääntyneet maksut on oltava suoritettuna vanhalle joukkueelle ja seuralle siirto-oikeuden tai luvan saamiseksi. Pelaajan siirtyessä muuhun seuraan tai lopettaessa, pelaajan maksamat maksut, tai muutoin keräämät varat jäävät seuran tillille. Siirtoajoissa seura noudattaa alueen antamia määräyksiä ja ohjeita. Kaikki varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty talkoilla tai jollakin muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja tai luovuttaa seuran omaisuutta yksityishenkilölle. Lopettavan joukkueen kaikki varat ja omaisuus jää seuralle. Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtajan, joukkueen muun toimihenkilön tai yksittäisen pelaajan vanhemman tulee kysyä neuvoa talouteen liittyvissä asioissa seuran puheenjohtajalta tai hallituksen jäseniltä. Seuran hallituksella on lopullinen päätösvalta talousasioissa. Joukkueen omaisuutta ei voi lainata tai myydä kenellekään ilman seuran hallituksen lupaa. 12.2.1. RAHALIIKENNE Kaikki rahaliikenne tulee hoitaa pankkitilien kautta. Käteiskassa joukkueilla saa olla vain turnauksen järjestämisen yhteydessä sekä ulkomaille suuntautuvien turnauksien yhteydessä. Tilitapahtumat kirjataan seuran toimittamaan koontitaulukkoon ohjeiden mukaisesti. 12.2.2. KIRJANPITOAINEISTO JA TOSITTEET Taloudenhoitaja tekee kuukausittain yhteenvedon (koontitaulukko), joka toimitetaan seuran toimistolle alkuperäisten tositteiden kanssa seuraavan kuun 15. päivään mennessä. Kirjanpitolakien ja asetusten mukaiset tositteet aikajärjestyksessä, numeroituna ja alkuperäisinä liitetään kuukausittain seuran toimistolle kirjanpitoon toimitettavaan koontilomakkeeseen. Tositteet tarkastetaan ja hyväksytään eri henkilöiden toimesta. 26 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 27

12.2.3 TILINPÄÄTÖS Kauden päätyttyä (tilikausi 1.5. 30.4.) joukkueen on esitettävä tuloslaskelma sekä joukkueen vanhempainkokouksessa, että seuralle. Joukkueen tositeaineiston on oltava kahden joukkueen valitseman tositetarkastajan tarkasta- ma ja hyväksymä. Tositetarkastajat suorittavat tarkastuksen vähintään kahdesti vuodessa. Tilinpäätöksen allekirjoittaa joukkueenjohtaja ja taloudenhoitaja yhdessä joukkueen tositetarkastajien kanssa. Varsinaisen tilintarkastuksen suorittavat seuran vaalikokouksessa valitsemat tilintarkastajat. Mahdollinen ylijäämä kirjataan tilinpäätöksessä seuran taseeseen ja on joukkueen alkusaldona seuraavalla kaudella. 12.3. SEURAN JÄSENMAKSUT Pelaajamaksu sisältää jäsenmaksun ja sen maksaa jokainen pelaaja. Joukkue maksaa pelaajamaksun kahdessa erässä. Maksun suuruuden määrittää seuran kevätkokous kausittain. PELAAJAMAKSU SISÄLTÄÄ pelisukat pelipaidan käytön jäsenmaksun edustusjoukkueen kausikortin seura-asun Jokaisesta 31.1. mennessä seuraan siirtyvästä pelaajasta maksetaan täysi pelaajamaksu. Luistelukoulusta siirtyvän pelaajan ei tarvitse maksaa pelaajamaksua. Mikäli hän haluaa seu- raasun, laskutetaan ne erikseen. Joukkueen kuukausimaksujen suuruudesta päättää joukkueen vanhempainkokous. Budjettiehdotuksen kokoukselle tekevät joukkueenjohtaja ja varainhoitaja. Joukkue voi pienentää kuukausimaksuja esim. yhteisillä talkoilla ja mainostuloilla. Seura suosittelee etupainotteista kuukausimaksua, jota voidaan kevätkaudella tarkistaa muun varainhankinnan sen mahdollistaessa. Pelaaja maksaa ensisijaisesti siihen joukkueeseen, jossa hän pelaa kuun 1. päivänä. 12.4. SEURAN YHTEINEN VARAINHANKINTA Joukkueiden on osallistuttava kausittain vuosikokousten/hallituksen päättämiin seuran yhteisiin varainhankintaprojekteihin suorittamalla projektien taloudelliset velvoitteet. 12.4.1. KAUSIJULKAISU Kiekko-Vantaa itä ry:n kausijulkaisu ilmestyy kerran vuodessa marras-joulukuussa. Lehden sisältönä on puheenjohtajan, seurakoordinaattorin ja valmennuspäällikön katsaukset, joukkueiden esittelyt, muita kirjoituksia ja haastatteluita. Joukkueet voivat myydä mainoksia kausijulkaisuun ja näin saadut ilmoitustuotot tilitetään lyhentämättömänä suoraan ilmoituksen hankkineelle joukkueelle. Joukkueet voivat vapaamuotoisella hakemuksella, josta selviää käyttötarkoitus, bruttotuotto, painatuskulut ja ilmestymisajankohta, anoa seuran hallitukselta lupaa yhden julkaisun tekoon / kausi esim. turnausta tai turnausmatkaa varten. 13 JÄÄVUOROT Jäänkäyttösopimukset tekee aina seura keskitetysti. Jään hinnan päättää seuran hallitus kausittain. Jäänjaosta vastaa seurakoordinaattori yhdessä valmennuspäällikkö kanssa. Viikoittaisen jäänjaon perustana on runkolista. Siihen jäänjakaja tekee tarvittavat muutokset. Joukkueenjohtajat tai heidän nimeämät henkilöt tarkistavat ikäluokalle merkityt jäävuorot. Joukkueita laskutetaan jäistä kuukausittain käytön mukaan listaan merkityistä tunneista. Las- kun tarkistaa joukkueenjohtaja. Eroavaisuudet tulee ilmoittaa sähköpostitse seuran toimistolle (ita@kiekkovantaa.fi). Jäävuorojen peruutukset ilmoitetaan jäänjakajalle sähköpostitse. Mikäli jäävuoroa ei ole saa- tu myytyä vuoro palautuu jäälistan mukaiselle käyttäjälle. Huom! Kaikkia seuran jäävuoroja käsitellään samalla tavalla riippumatta jäähallista ja joukkueille voidaan osoittaa käytettäväksi myös runkolistasta poikkeavia jäävuoroja eri halleista kuitenkin tasapuolisuutta noudattaen. Muutosehdotukset tulee ilmoittaa jäänjakajalle hyvissä ajoin, suositus on 3 viikkoa. Kaikki harjoitus-, koti- ja vieraspelit sekä mahdolliset leirit on aina ilmoitettava jäänjakajalle. Kou- lujen lomien aikana ovat jäälistat voimassa kuten tavallisesti. Seuran hallitus voi vähentää tai poistaa jäänjaosta yksittäisen joukkueen erittäin painavin perustein. Jäälaskujen maksamat- ta jättäminen ja jään käyttämättä jättäminen ovat esimerkiksi sellaisia. Harjoitusottelut on aina ilmoitettava joukkueen toimesta suoraan jäähallille, mieluiten sähköpostitse. Sarjapeleistä tieto menee automaattisesti jäähallille. Myyrmäki / pirjo.tahkio@mup.fi Tikkurila / caroline.scheiman@urheilupuisto.com / 09 839 28050 Tuusula / teijo.jalonen@hotmail.com 040 547 6206 Kaikkien halleja käyttävien tulee tutustua ja noudattaa hallikohtaisia ohjeita (pukukoppien käyttöaika / siisteydestä huolehtiminen, käytävien käyttäminen harjoitteluun, luistimien teroitus jne.) Hallikohtaiset ohjeet löytyvät hallien ilmoitustauluilta tai ne ovat saatavissa hallien henkilökunnalta. Turnausohjelmat on toimitettava jäänjakajalle sekä seuran- ja jäähallin toimistoon kuukautta ennen tapahtumaa. KENTÄN JÄÄNAJOT VANTAAN KUNNALLISISSA HALLEISSA: Kentän ajoaika on aina aloittavan joukkueen jääaikaa! Aloittava joukkue ratkaisee jäänajon tarpeellisuuden (ilmoitus ajoissa kenttähenkilökunnalle jos ei jäätä tarvitse ajaa). PUKUKOPIT Pukukopeista voi joissakin tilanteissa olla pulaa. Kenttähenkilökunta joutuu tällöin suunnittele- maan jakoa jo etukäteen. Harjoitusvuoroilla tapahtuvat harjoitusottelut on ilmoitettava jäähalille etukäteen. 28 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 Lätkää hyvässä seurassa 2016-2017 29