METSÄNEUVOSTON KOKOUS 3/2012 Aika: 4.9.2012 klo 9.30 11.30 Paikka: Metsäntutkimuslaitos, Haapastensyrjä Osallistujat: Risto Artjoki, MMM (pj) Juha Hakkarainen, MTK r.y. Tapio Hankala, Metsänhoitajaliitto ry Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Maria Isolahti, Oulun 4H-piiri Jyrki Kangas, Metsähallitus Eki Karlsson, Suomen Latu ry Juhani Karvonen, Suomen Metsäyhdistys ry Sauli Kovanen, Paperiliitto Sakari Lepola, Puu- ja erityisalojen liitto Håkan Nystrand, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry Juha Ojala, MMM Leena Paavilainen, Metsäntutkimuslaitos Tauno Partanen, Suomen riistakeskus Matti Peltola, Koneyrittäjien liitto ry Ari Eini, Suomen metsäkeskus Liisa Rohweder, WWF Suomi Sixten Sunabacka, TEM Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kirsti Vallinheimo, VM Marja Kokkonen, MMM, pääsihteeri Asiantuntijat: Raija Ruusunen, Matkailun teemaryhmä Marja Hilska-Aaltonen, MMM Metsäneuvoston sihteeristö: Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry Lea Jylhä, MTK r.y. Taneli Kolström, Metsäntutkimuslaitos Ari Nikkola, Suomen metsäkeskus Eija Vallius, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Antti Koskimäki, Suomen metsäkeskus Anne Rautiainen, Suomen Latu Jouni Väkevä, Metsäteollisuus ry Katja Matveinen-Huju, MMM Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Risto Artjoki avasi kokouksen klo 9.40. 2. Metsäneuvoston edellisen kokouksen pöytäkirja Metsäneuvoston edellisen kokouksen pöytäkirja (liite 1) hyväksyttiin. 1
3. Valtiosihteeri Artjoen ajankohtaiskatsaus Valtiosihteeri Artjoki piti ajankohtaiskatsauksen, jossa hän toi esille metsäsektorin tilanteeseen, metsälain uudistamiseen, metsänhoitoyhdistyslakiin sekä talousarvioesitykseen liittyviä seikkoja. Maailmantalouden epävarmuustekijöihin liittyen sahatavaran kysyntä on heikohkoa ja paperin kysyntä on laskussa. Puukauppa on käynyt alkuvuodesta hyvin. Metsänomistajat ovat saaneet pientä, mutta varmaa tuottoa investoinneilleen. Toimenpiteitä metsäalan kilpailukyvyn edistämiseksi, kuten Kansallisen metsäohjelman toteuttamista, pitää edelleen jatkaa. Suuri osa metsälainsäädännöstä on muutostilassa. Viimeisin työryhmämietintö on annettu ministerille metsälain uudistamisesta. Tarkoituksena on lisätä metsänomistajien vapautta. Yksityiskohtaista sääntelyä vähennetään, uudistushakkuiden järeys- ja ikärajat poistuvat, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä päivitetään. Uudistamisvelvoite kuitenkin säilyy ja valvonnassa keskitytään taimikon vakiintumisvaiheeseen. Työryhmän esitykseen tuli muutama eriävä mielipide. Lopullinen lakiesitys tehdään virkatyönä. Samalla tehdään vaikutusarviointi, jossa tarkastellaan erityisesti monimuotoisuusvaikutuksia. Tarkoituksena on saada lakiesitys lausunnolle vuoden 2013 alussa ja eduskunnalle kevätistuntokaudella 2013. Metsänhoitoyhdistyslaista keskusteltiin jo edellisessä metsäneuvostossa. Suppean työryhmän työn jälkeen on kuultu laajasti eri tahoja. Tarkoituksena on lisätä metsänomistajan vapautta. Metsänomistaja voi valita, mihin yhdistykseen kuuluu ja jäsenyydestä voi vapautua ilman kuluja ilmoitusmenettelyllä, pakollinen metsänhoitomaksu poistuu, yhdistysten toimialarajat poistuvat ja toiminnan rajoitteet poistetaan metsänomistajille tarjottavien palveluiden osalta. Uudistus on julkisuudessa otettu vastaan positiivisesti. Järjestökentässä huolestuneisuus kasvaa pohjoiseen päin mentäessä. Lakiesitys on tarkoitus valmistella ensi vuoden aikana. Talousarviossa ei MMM:n hallinnonalan osalta ole mitään uutta. Metsäsektoria sivuaa eniten ensi vuoden budjettiin lisätty 30 miljoonan euron panostus alusten rikinpoistopesureihin, millä saadaan vähän lievennettyä rikkidirektiivistä aiheutuvia kustannuksia. Investointeja ei saa enää tukea samassa mittakaavassa, kun rikkidirektiivi astuu voimaan. TEM:ssä ja YM:ssä pohditaan muitakin tukitoimenpiteitä, joilla pyritään kustannusshokin lieventämiseen. Budjetissa ehdotetaan pienpuun energiatukeen 18 miljoonaa euroa. Jos pienpuun energiatuen voimaansaattamisessa on ongelmia, varoja voidaan käyttää Kemeran kautta. Luonnonvaratalous on myötätuulessa, mikä liittyy osittain koko tutkimuskentän uudelleen miettimiseen. Luonnonvarakeskus -malli on otettu hyvin vastaan. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisesti tarkastellaan keskushallinnon, virastojen ja valtionapulaitosten tehtäviä. Metsätalouden tukijärjestelmän uudistaminen on keskeinen aihe luonnonvaratalouden näkökulmasta ja tärkeä asia tässäkin kokouksessa. Tuotiin esille, että valtionhallinnon uudistamista tehdään kolmella tasolla. Ensinnäkin KEHUhankkeessa katsotaan valtioneuvostoa kokonaisuutena. Hallitus on linjannut, että juridista rakennetta ei tässä vaiheessa muutettaisi, mutta ministeriöiden välistä yhteistyötä ja raja-aitoja tarkastellaan. 2
Toiseksi, käynnistymässä on ydintoimintoanalyysi, jonka ensimmäinen vaihe tehdään vuoden loppuun mennessä. Tarkoituksena on käydä läpi koko toimintakenttä. MMM:n hallinnonalalla ydintoimintoanalyysi koskee ministeriötä, Metsäntutkimuslaitosta, Metsähallitusta ja Suomen metsäkeskusta. On hyvä välillä katsoa, onko kaikki toiminta tarpeellista ja miten veroilla kerätyt resurssit saadaan parhaiten käytettyä. Kolmantena on MMM:n organisaatiouudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 alusta. Jatkossa MMM:ssä on kolme osastoa: luonnonvaraosasto, ruokapolitiikkaosasto sekä hallinto- ja suunnitteluosasto. Metsäasiat sijoittuvat luonnonvaraosastoon. Keskustelussa tuotiin esille, että metsälakiluonnosta koskevissa eriävissä mielipiteissä on yhteenveto keskusteluissa esille nousseista eriävistä näkemyksistä. WWF:n lähtökohtana metsälain uudistamisessa on eriävästä mielipiteestä huolimatta, että uudistus on edistysaskel entiseen verrattuna. Kysyttiin talousarvion mekanismeista rikkidirektiivin ja polttoaineen hinnan suhteen. Artjoki lupasi selvittää asiaa. 4. Metsätalouden tukijärjestelmien uudistaminen, Juha Hakkarainen, MTK Kuultiin Juha Hakkaraisen esitys metsätalouden tukijärjestelmien uudistamisesta (liite 2). Raportin on valmistellut KMO:n Metsätalous ja energia -työryhmä. Muistio luovutettiin metsäneuvostolle. Työryhmän raporttia pidettiin hyvänä ja kolmea esille tuotua asiaa keskeisimpinä. Priorisointia pidettiin tärkeänä. Tuotiin esille tutkimuksen tärkeä rooli onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tukijärjestelmän sijaan ehdotettiin käytettäväksi kannustinjärjestelmä -sanaa. Tukijärjestelmä on toiminut tähän saakka hyvin ja metsät ovat hyvässä kasvukunnossa eli tuotanto on hyvä. Metsien käytön suhteen kuitenkin on ongelmia. Ehdotettiin harkittavaksi panostuotosmenetelmää tukimuotojen valinnassa. Todettiin, että metsätaloustoimia voidaan tukea tulevalla EU:n ohjelmakaudella 2014 2020 maaja metsätalousalan valtiontukisuuntaviivojen puitteissa. Keskustelu valtiontukien sisällöstä on vielä auki ja saattaa käydä niin, että seuraavat astuvat voimaan vasta vuoden 2015 alusta. Valtiontukisuuntaviivat vaikuttavat siihen, mitä voidaan toteuttaa. Myös ympäristöpuolella on omat valtiontuen suuntaviivat. Metsäalan tulee vaikuttaa tiiviisti kaikkien suuntaviivojen valmisteluun. Ehdotettiin vakuutusjärjestelmää tuen sijaan. Vastattiin, että metsätuhoihin liittyen MMM teetti selvityksen kolme vuotta sitten, mutta asia jäi odottamaan tukijärjestelmän muutosta. Ehdotettiin myös tuen siirtämistä puuenergian tuotannolle korjuuseen kohdistuvan tuen sijaan. Vastattiin, että asiasta keskusteltiin työryhmässä, mutta tässä otettiin esille vain metsäenergian korjuuseen ja hankintaan kohdistuva tukipaketti, koska tuotantotuet kuuluvat TEM:n hallinnonalalle. Tulevan politiikan valmisteluun toivottiin pitkäjänteisyyttä ja pidempiä määräaikoja. 3
Todettiin, että tukikirjoa on tarkoitus tarkastella metsäpoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä. Syksyllä on tarkoitus pohjustaa metsäpoliittisen selonteon valmistelua syksyllä keskustelemalla eri ryhmissä, mitä metsäalalta halutaan tulevaisuudessa. Alkamassa on tutkimushanke, jossa eri tulevaisuusskenaarioissa tarkastellaan vaikuttavimpia politiikkakeinoja. Hankkeesta saadaan pohjaa selontekoon. Lisäksi nykyisten tukimuotojen vaikuttavuutta arvioidaan KMO:n väliarvioinnissa. Tarkoituksena on saada selonteko eduskunnan keskusteluun vuosien 2013-2014 vaihteessa. Selonteon pohjalta on tarkoitus valmistella KMO 2025. Lisäksi tuotiin esille, että lyhyellä tähtäimellä on tarkoitus uudistaa Kemeraa siten, että taimikonhoitoa tuettaisiin vahvemmin, mietittäisiin ympäristötukisopimuksien ehtoja, metsätuhot siirrettäisiin vakuutusten piiriin ja Kemerasta poistettaisiin luonnontuhojen tukeminen. Tämä tehtäisiin samassa yhteydessä, kun pienpuun energiatuki saataisiin voimaan ja energiapuun korjuutuki poistuisi Kemerasta. Suuremmat kysymykset kuuluvat koko kannuste/tukijärjestelmän uudistamiseen. Tuotiin esille, että uuden tukijärjestelmän kehittämisessä on hyvä pitää mielessä tavoite ammattimaisesta metsänomistuksesta, tukijärjestelmiä pitää tarkastella kannolta markkinoille, valtiontukijärjestelmiin vaikuttaminen koskee myös yritysrahoitusta, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä koulutusta koskevia valtiontukisäädöksiä. Metsäneuvosto linjasi, että metsäpoliittisen selonteon yhteydessä käynnistettävässä metsäalan tulevaisuustyössä rakennetaan metsäalan yhteinen visio, asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja määritellään keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Uusi metsätalouden tukijärjestelmä rakennetaan tämän työn osana. 5. Luontomatkailun kehittäminen, Raija Ruusunen, Matkailun teemaryhmä Kuultiin Raija Ruususen esitys luontomatkailun kehittämistä (liite 3). Matkailun teemaryhmä yksi KMO:n työryhmistä. Keskustelussa tuotiin esille, että Suomessa on paljon potentiaalia luontomatkailuun. Ongelmana on saada ulkomaalaiset tulemaan tänne ja tiedon saatavuuden parantaminen esimerkiksi ohjelmapalveluyrittäjistä. Tuotiin esille, että luontomatkailua ei ole tuotteistettu, vaikka meillä on siihen hyvät puitteet. Tähän liittyy olennaisesti myös Suomi-brändi. Tuotiin esille, että tuotteistaminen maksaville asiakkaille ja virkistyskäyttöön on eri asia. Matkailu tuotiin esille konkreettisena esimerkkinä siitä, miten metsä ja sen monimuotoisuus voivat tuoda taloudellista hyötyä. Tuotteistamisessa tulisi huomioida myös suomalaiset, ei vain ulkomaalaiset. Todettiin, että yhteensovittaminen on tärkeää niin metsästyksen ja eläinten katseluun perustuvan matkailun kuin metsätalouden ja matkailun kesken. Metsätalous ja matkailu myös tukevat toisiaan, esimerkiksi metsätiestö on matkailijoiden käytössä, ja ilman puukuljetuksia ei Kolariin ja Kemijärvelle olisi rautatietä. Tiestö palvelee samalla myös virkistyskäyttöä sekä sosiaali- ja terveyspuolta virkistyskäytön myönteisten terveysvaikutusten kautta. Oikeastaan rinnakkain on kolmenlaista metsien käyttöä: virkistyskäyttö, metsätalous ja matkailu. 4
Tuotiin esille, että Metsähallituksen tuloutus valtiolle alenee miljoonia euroja vuosittain virkistyskäytön edistämisen vuoksi. Metlassa on menossa Metsistä hyvinvointia -tutkimusohjelma, jossa painopisteenä on metsätalouden ja matkailun yhteensovittaminen. Todettiin, että tilastotietoa luontomatkailuyrittäjyydestä ei ole saatavilla. Todettiin myös, että suuri osa lapsista ei käy enää metsissä. Luontoon menemistä tulisi kannustaa opetussuunnitelmissa. Toisaalta paljon on myös tapahtumassa, esimerkiksi Nuuksioon on tulossa uusia kosketettavia tauluja, jollaisista nuoret pitävät. Lisäksi tuotiin esille, että maaseudulla on yhä enemmän monialayrittäjyyttä. Menestystarinoitakin löytyy. Pienyrittäjyys hyödyttää kylää. 6. Kokonaiskatsaus metsäenergian käyttöä koskevista asioista, Marja Hilska-Aaltonen, MMM Kuultiin Marja Hilska-Aaltosen esitys metsäenergian käyttöä koskevista asioista (liite 4). Jaetussa paperissa biojalostamoiden tarve oli aliarvio, oikea luku tarpeeksi on 5,5. Keskustelussa tuotiin esille, että koko energiapakettia tarkastellaan ilmasto- ja energiapoliittisen strategian päivityksessä. 7. Tiedoksi MSO:n tilannekatsaus (liite 5) MSO:n raportti ei ollut vielä valmistunut, mutta se on valmistuttuaan saatavilla sen valmistuttua MSO:n Internet-sivuilla ja jaetaan myös metsäneuvostolle. 8. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 9. Seuraavat kokoukset 4.12. klo 9-12 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.50. 5