Maksullisuuden vaikutuksia Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Professori Minna Martikainen Vararehtori (kansainvälisyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LUT ja lukukausimaksut 2011-2012 LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Students:6,000/Academics and Staff: 1,000 M.Sc. (Tech.) Faculty of Technology M.Sc. (Econ. & Bus. Admin.) Faculty of Technology Management School of Business Chemical and Process Engineering Energy Technology Mechanical Engineering Technolomatics and Technical Physics Information Technology Global Management of Innovation and Technology Technology and Innovation Management (MITIM) International Marketing Management (MIMM) Strategic Finance (MSF) Oranssilla korostetuilla ohjelmilla lukukausimaksut 2011 eteenpäin Vihreällä korostetuilla ohjelmilla lukukausimaksut 2012 Tekniikka 7000 / lukuvuosi, Business 8000 / lukuvuosi
Miksi lukukausimaksut käyttöön? Ennakointi: Halutaan nähdä miten lukukausimaksut vaikuttavat mm. hakijoiden määrään ja laatuun eri markkinoilla. Oppiminen: Miten vaikuttaa rekrytointiin ja miten maksuista tulisi viestiä potentiaalisille opiskelijoille? Miten maksut tulisi kerätä? Miten suhtaudutaan maksuvaikeuksiin? Toimivan apurahajärjestelmän kehittäminen
Ennakointi: Miten lukukausimaksut näyttävät vaikuttavan? Hakijamäärät laskevat niistä lähtömaista, joita lukukausimaksut koskevat Ainakaan välittömästi ja automaattisesti hakijoita ei tule enemmän EU / ETA alueelta Ei vaikutusta hakijoiden sukupuolijakaumaan (LUT:ssa 2011: naisia 24%; 2012: naisia 25 % Hakijamäärät laskevat tai ainakin kasvu pysähtyy myös niiden yliopistojen osalta, jotka eivät ole mukana kokeilussa Laadullisesti heikkojen hakijoiden määrä on suhteessa pienempi (ainakin osassa ohjelmia) Lasku ei kosketa kaikkia ohjelmia (esim. Mechanical Engineering) Kokeilun vaikutukset laajemmin opiskelijoiden motivoitumiseen, laatuun ja esim. paikalle saapumiseen (erityisesti apurahojen vaikutus tähän) ei vielä nähtävissä opinnot eivät ole vielä alkaneet
Oppiminen: Mitä on opittu? Lukukausimaksun koskeminen vain osaa yliopiston ohjelmista on haasteellista Herättää kysymyksen ohjelmien suhteellisesta laadusta On tärkeää, että yliopisto on se, jolla on maksut tai ei ole, ei yksittäinen ohjelma. Lukukausimaksun kokeiluluonne on haasteellinen viestittävä asia hakijalle Kansallisen viestin epäselvyys Yliopiston näkökulmasta ei ole kysymys kokeilusta vaan maksujen käyttöönotosta lainsäädännön antamissa puitteissa. Opintojen rahoitus uudelleen mietintään Apurahoja myönnettävä ainakin aluksi runsaasti Elinkeinoelämää tarvitaan mukaan rahoittamaan lahjakkaitten opiskelijoiden opiskelua apurahajärjestelmän kautta uudenlaiset rekrytointimallit (LUT:ssa kokeiltu ja DD osalta, LUT Talent, Case Volvo & Chalmers) Maksuvaikeudet Rekrytointiin panostettava enemmän ja rekrytoinnin prosesseja kehitettävä Selkeät viestit: mitä saa? Laatu näkyville Henkilökohtaisen hakuohjauksen tarve?
LUT:ssa heränneitä kysymyksiä: Mitä tulevaisuudessa? Onko kokeilussa riittävästi korkeakouluja aidosti mukana, jotta voitaisiin sanoa miten lukukausimaksut vaikuttavat suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaisuuteen? Onko nyt 2014 päättyvä kokeilujakso riittävän pitkä, jotta vaikutukset voidaan saada selville? Hakijamäärät laskivat LUT:ssa, mutta minkä verran tämä on seurausta lukukausimaksuista? Sitoutuuko apurahan saajat paremmin maksullisiin ohjelmiin? Suomen houkuttelevuus korkeakoulumaana / yliopiston houkuttelevuus? Kuinka paljon tämä on yhteyksissä koulutuksen maksuttomuuteen? Miten tämä vaikuttaa siihen ketä houkutellaan?
Kokeilun sudenkuopat ja onnistumiset Sudenkuopat Maksuja ei voi perustella kokeilulla: Miten perustella oman yliopiston maksut ilmaisen korkeakoulutuksen Suomessa? iso haaste Miten perustella yliopiston sisällä osittainen maksullisuus ei onnistu Hakijamäärät laskevat haittaako? Maksuttomuuden merkitys Suomeen hakeutuvan kriteereissä? Mikä on painoarvo? Ovatko yhden (tai kolmenkaan) korkeakoulun opit yleistettävissä? Onnistumiset Voidaan kohtalaisen vakaassa ympäristössä kokeilla maksullisuutta Voidaan oppia mitä se merkitsee ohjelmien laatuvaatimuksille rekrytoinnin prosesseille muille maksujen tuomille prosesseille (maksujen kerääminen, perintä jne.) Suomalaisen korkeakoulutuksen laatumielikuvan testi? vähäinen käyttöönotto vääristää?