TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖRISKINARVIOINTI

TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖRISKINARVIOINTI LAPIN VESITUTKIMUS OY

i Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖRISKINARVIOINTI..009 Jari Hietala, DI, ympäristötekniikka Tiina Härmä, DI, ympäristötekniikka SISÄLLYS SIVU JOHDANTO... ARVIOINNIN RAJAUKSET... 3 RISKINARVIOINTITYÖ... 4 RISKINARVIOINNIN TULOKSET... 5 4. RISKITAPAHTUMAT... 5 4. ANALYYSITULOKSET... 5 4.. Suhteelliset riskiluokat... 5 4.. Rakentaminen... 6 4..3 Toimintavaihe... 7 4..4 Jälkihoito... 5 5 PARANNUSEHDOTUKSET YMPÄRISTÖRISKIEN PIENENTÄMISEKSI... 5 6 YHTEENVETO... 6 LIITTEET Liite Liite Liite 3 Riskinarviointimenetelmä Tunnistetut riskikohteet ja -tapahtumat Riskinarviointitaulukko Pohjakartat copyright Maanmittauslaitos lupa myy/6/09.

Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi JOHDANTO Talvivaaran ympäristölupapäätöksen (Dnro PSY-006-Y-47) lupamääräyksessä 70 määrätään luvan saaja päivittämään toimintaa koskeva ympäristöriskinarviointi vuoden kuluttua metallitehtaan toiminnan aloittamisesta. Ympäristöriskinarviointi on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Talvivaaran riskiarviointi suoritettiin työryhmätyönä, johon osallistui Talvivaaran kaivoksen eri osastojen työntekijöitä sekä kaivoksen ympäristökonsulttina toimivan Lapin Vesitutkimus Oy:n edustajia. Siten arviointiprosessissa oli käytössä paras tieto kaivostoiminnan eri osa-alueiden ympäristönäkökohtien ja -riskien määrittämiseksi. Arvioinnissa käytettiin kvalitatiivista vika- ja vaikutusanalyysiä (FMEA, Failure Mode and Effect Analysis), jota voidaan hyödyntää myös muiden kuin ympäristöriskien analysoimisessa. Kaivoksen henkilökunnasta arviointiin osallistuivat: - Heikki Kovalainen (ympäristöpäällikkö) - Risto Manninen (turvallisuuspäällikkö) - Raimo Tolonen (työsuojelupäällikkö) - Taija Lahtinen (kaivosgeologi) - Seppo Tuovinen (pääkaivosinsinööri) - Jyrki Lahenius (käyttöpäällikkö, malminkäsittely) - Mikko Vänskä (prosessi-insinööri, metallien talteenotto) - Jyrki Savolainen (prosessi-insinööri, metallien talteenotto) - Pekka Moilanen (käyttöpäällikkö, bioliuotus ja vesienhallinta) - Janne Tuoma (osastopäällikkö, bioliuotus ja vesienhallinta) - Mia Nygård (laboratoriopäällikkö) ja - Timo Ikäheimonen (suunnittelupäällikkö, kunnossapito). Lapin Vesitutkimus Oy:stä arviointiin osallistuivat DI Jari Hietala ja DI Tiina Härmä. ARVIOINNIN RAJAUKSET Tässä riskiarvioinnissa ympäristöriskillä tarkoitetaan ensisijaisesti riskiä, jonka toteutumisen vaikutukset kohdistuisivat kaivospiirin alueen ulkopuolelle. Kaivospiirin alueeseen kohdistuva riski on huomioitu siltä osin kuin se ei tule suunnitelmien mukaan joko jälkihoidolla tai alueiden käytössä poistumaan. Tällaisia huomioon otettuja riskejä ovat mm. maaperään ja pohjaveteen kohdistuvat riskit. Esimerkiksi kaivospiirin alueelta tulevat vedet vaikuttavat ympäristöön ja tuulen mukana pölyä kulkeutuu kaivospiirin ulkopuolelle ympäristön luonnon ja ihmisten haitaksi. Kaivoksen työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen tai työviihtyvyyteen liittyvät vaikutukset on pääasiassa jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Talvivaaraan kaivostoiminnan kokonaiskestoksi on arvioitu tällä hetkellä 60 vuotta ja rakentaminen jatkuu asteittain mm. alueiden laajentamisen muodossa voimakkaana yli 0 vuotta. Koska lupapäätöksessä riskinarviointi on määrätty päivitettävän kolmen vuoden välein, tässä vaiheessa kaivoksen toteuttamattomien kohteiden tarkastelu ei ole vielä tarkoituksen mukaista ja ne on jätetty toistaiseksi tarkastelun ulkopuolelle. Riskinarvioinnin päivitysvaiheessa on myös käytössä yksityiskohtaisemmat tiedot ja suunnitelmat tulevien toimintojen toteutuksesta. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Kolmisopen louhos ja Kolmisoppi-järveen toteutettava pato sekä sivukivikasat. Samoin jälkihoitovaihetta arvioitaessa ei ole otettu huomioon vielä toteuttamattomia kaivoksen toimintoja. Arvioinnissa ei ole myöskään otettu huomioon kaivostoiminnasta aiheutuvia, tiedossa olevia ympäristövaikutuksia, kuten esimerkiksi kaivoksen normaalitoiminnasta aiheutuvia päästöjä. Huomioon on otettu ainoastaan toiminnan ennakoimattomat päästöt, joihin ei ole suunnitelmallisesti varauduttu ja, jotka voivat näin aiheuttaa ympäristöriskejä.

Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi 3 RISKINARVIOINTITYÖ Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskien arviointi suoritettiin kolmivaiheisesti.. vaiheessa Lapin Vesitutkimus Oy laati luonnoksen tarkasteluun valittavista riskikohteista. Kohteiden valinta tehtiin päivittäen ja laajentaen kaivoksen ympäristölupahakemuksen yhteydessä laaditussa riskinarvioinnissa esitettyä riskitapahtumaluetteloa. Osa-alueet määritettiin siten, että ympäristön kannalta kaikki tärkeimmät toiminnot tulisivat huomioiduksi. Riskinarvioinnin suorittamiseksi kaivoksen työntekijöistä valittiin laaja työryhmä, joka koostui kaivoksen ympäristöjärjestelmän laadintaan osallistuvista työntekijöistä ja kattoi kaivostoiminnan kaikki osa-alueet.. vaiheessa riskinarviointityöryhmä kokoontui suorittamaan varsinaista riskinarviointia. Arviointi suoritettiin kolmipäiväisenä työryhmätyöskentelynä, jolloin eri kaivostoiminnan osa-alueet käsiteltiin omina ryhminään, samaa kaavaa noudattaen. Työryhmätyöskentelyn ensimmäisessä osassa käytiin yksityiskohtaisesti läpi laadittu luonnos riskikohteista ja tunnistettiin niihin liittyvät riskitekijät ja riskiä aiheuttavat tapahtumat. Tunnistamisessa hyödynnettiin kaivoksen työntekijöiden saamia käytännön kokemuksia kaivoksen tähänastisesta toiminnasta. Riskikohteiden tunnistamisen lopputuloksena kohdeluetteloon listattiin yhteensä 35 eri kohdetta tai tapahtumaa, jotka sisältävät riskin, jolla voi toteutuessaan olla vaikutuksia ympäristöön. Ryhmätyön tuloksena kaivostoiminnan osa-alueet jaettiin seuraavasti: - Rakentamisvaihe - Geologia/kairaus - Louhinta ja kiven lastaus - Primäärimurskaus (mobiilimurskaus, tilapäinen) ja malmin autokuljetus - Primäärimurskaus (karkeamurskaus, pysyvä) ja malmin hihnakuljetus - Sekundäärimurskaus ja agglomerointi - Kasaus - Biokasaliuotus ja vesienhallinta - Metallien talteenotto - Raakaveden hankinta - Sivukiven ja kipsin varastointi - Jätehuolto - Laboratorio - Työkoneet, kuljetukset, muu liikenne - Lämmöntuotanto ja kunnossapito - Jälkihoitovaihe Ryhmätyön toisessa osassa suoritettiin varsinainen FMEA-analyysi. FMEA on yleisesti käytetty menetelmä, jonka avulla voidaan tutkia potentiaalisia vikatiloja tuotteesta, prosessista tai organisaatiosta. FMEA-analyysi auttaa arvioimaan eri kohteiden riskejä sekä priorisoimaan niiden tason ja kohdentamaan korjaavat toimenpiteet oikeisiin paikkoihin. FMEA:ssa ympäristöriskikartoitusta lähestytään neljästä näkökulmasta: riskitapahtuman ja tapahtumasta aiheutuvan vahingon sekä vahingollisen ja vaikutus. Analyysissä tarkasteltiin järjestelmällisesti jokaista kaivostoiminnan osaa ja riskikohdetta, niitä häiriöitä, joita normaalitoiminnassa voi tapahtua, ja häiriöistä aiheutuvia vaikutuksia kerrannaisseurauksineen. Analysointi suoritettiin kuvan mukaista kaaviota noudattaen. Riskinarviointiin sisältyvien muuttujien valintaan liittyvä ohje on esitetty liitteessä.

3 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi 3 4 Vaaratilanteen tai tapahtuman jos tapahtuma toteutuu vaikutus suhteelliset Suhteellinen riskiluokitus ( 0) Kuva. Ympäristöriskinarvioinnin kaavio. Jokaisesta riskikohteesta arvioitiin seuraavat tekijät:. Riskiä aiheuttavan tapahtuman (esimerkiksi vaurio polttoainesäiliössä) Talvivaaran kaivoksen tähänastisesta toiminnasta saadut kokemukset, tapahtuneet onnettomuudet ja läheltä-piti-tilanteet Muilla kaivoksilla sattuneet ympäristöriskiä aiheuttaneet tapahtumat Tunnistetut hypoteettiset tapahtumat. Tapahtumasta aiheutuvan vahingon (säiliön koko, varoaltaat, valvontalaitteet), aiheuttajan laatu, suuruusluokka, yms. Nykyinen varautuminen vahinkotilanteisiin (varolaitteet, valvonta, koulutus) 3. Vahingosta aiheutuvan ympäristöön kohdistuvan (polttoaineen leviäminen ympäristöön) vaikuttavan tekijän/aineen ominaisuudet leviämistapa, -kohde, -laajuus ja -aika 4. Mahdollisen ympäristövahingon arviointi (maaperän pilaantuminen) kohdeympäristön herkkyys ja laatu vaikutuksen laajuus ja kesto ympäristövahinko / (henkilövahinko) ympäristövahingon kunnostettavuus Jokainen neljästä tekijästä arvotettiin sanallisella määreellä olematon, erittäin,, keskimääräinen ja todennäköinen sen mukaan, kuinka todennäköinen tapahtuma on (muuttuja ), kuinka hyvin laitoksella on varauduttu riskitapahtumaan (muuttuja ), kuinka todennäköisiä tapahtumasta aiheutuvat vahingolliset ovat (muuttuja 3) ja kuinka merkittäviä ympäristövaikutuksia niistä voi aiheutua (muuttuja 4).

4 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi Arvottamisen avulla saatiin kuvan mukaisesti kaksi sanaparia kuvaamaan riskitekijästä syntyvän vahingon todennäköisyyttä ( ja ) ja siitä aiheutuvan ympäristöhaitan seurauksia (3 ja 4). Näistä kahdesta sanaparista saatiin arviointimenetelmän mukaisten taulukoiden avulla yksi sanapari, jolle menetelmä edelleen antoi suhteellisen riskiluokituksen asteikolla -0 (taulukko ). suhteellinen Taulukko. Suhteellinen riskiarviotaulukko suhteelliset Keskimääräinen Todennäköinen 3 4 5 3 5 3 4 6 3 3 5 6 7 Keskimääräinen 4 3 3 6 8 9 Todennäköinen 5 4 5 7 9 0 Riskianalyysin lopputuloksen tulkinnassa voidaan käyttää seuraavia ohjeistuksia. Riskikohteet, joiden riskiluokitukseksi tulee 9 tai 0, edellyttävät välittömiä toimenpiteitä riskitason alentamiseksi. Riskiluokituksen 5-8 saaville kohteille pyritään löytämään toimenpide-ehdotuksia, joiden pohjalta kaivoksen suunnitteluorganisaatio voi arvioida tekniset, aikataululliset ja taloudelliset mahdollisuudet riskien pienentämiseksi. Myös riskiluokituksen - 4 saaville kohteille pyritään löytämään parantavia toimenpiteitä, mutta ne eivät aiheuta nykyisenkaltaisessa toimintatilanteessa merkittävää ympäristöriskiä. 3. vaiheessa suoritettu ympäristöriskinarviointi koottiin yhteen taulukkomuotoon ja laadittiin loppuraportti.

5 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi 4 RISKINARVIOINNIN TULOKSET 4. Riskitapahtumat Talvivaaran kaivoksella on parhaillaan meneillään ympäristöjärjestelmän laadinta, jonka valmistelua riskinarviointityö palvelee erinomaisesti. Tämän vuoksi riskinarviointi tehtiin hyvin yksityiskohtaisena ja laajana. Riskitapahtumat ja -kohteet tunnistettiin kaikista Talvivaaran kaivoksen toiminnoista rakentamisesta ja kairauksesta jälkihoitoon saakka. Mukaan otettiin myös mm. laboratorio, lämmöntuotanto ja kunnossapito. Joitakin tapahtumia, kuten sähkökatkos ja ohjeistuksen laiminlyönti, pyrittiin kuitenkin käsittelemään koko kaivostoimintaa koskevina. Tarkastelluista tapahtumista ainoastaan jälkihoidon jälkeinen tilanne jouduttiin arvioimaan laaditun jälkihoitosuunnitelman mukaisesti. Muissa kohteissa arvio perustui ennen kaikkea kaivoksen työntekijöiden tietoon ja todellisiin kokemuksiin kaivostoiminnoista. Kaivoksen ympäristöriskinarvioinnissa tunnistettiin 35 riskikohdetta ja -tapahtumaa. Riskikohteet on listattu liitteessä. Useissa tapauksissa riskiä aiheuttava vahinko ja siitä seuraava ympäristöön kohdistuva vaikutus voivat olla monitasoisia. Erilaiset tapahtumat ja niiden pyrittiin tarkastelussa käymään läpi yksityiskohtaisesti. Tyypillinen esimerkki tämänkaltaisesta tarkastelusta on esimerkiksi kipsisakkaaltaan patosortuma, joka voi aiheutua hyvin monesta syystä ja jonka voivat vaihdella runsaasti. Lopputuloksena tarkastelusta kirjattiin huonoin mahdollinen tilanne. 4. Analyysitulokset 4.. Suhteelliset riskiluokat Riskinarviointityöryhmän työn tulokset on koottu kokonaisuudessaan liitteessä 3 esitettyyn taulukkoon. Taulukossa on esitetty yhteenveto arvioinnissa saaduista suhteellisista riskiluokista. Pääosa tarkastelluista riskikohteista, tapahtumaa, sijoittuu alhaisen riskin luokkaan (suhteelliset riskiluokat ja ). Tapahtumista 7 kuuluu riskiluokkiin 3 ja 4 ja 7 luokkiin 5-6. Korkeisiin riskiluokkiin 7-0 ei sijoittunut riskitapahtumia. Arvioinnin aikana havaittiin, että osalla kohdelistan tapahtumista ei olekaan ympäristöriskiä vaan riskit liittyvät lähinnä ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen. Nämä seikat on huomioitu kaivoksen työsuojelu- ja turvallisuusasioissa ja sen vuoksi ne on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle.

6 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi Taulukko. Yhteenveto suhteellisista riskiluokista SUHTEELLINEN RISKILUOKKA 3 4 5 6 7 8 9 0 Yhteensä Rakentamisvaihe 4 0 0 0 0 0 0 0 0 5 Geologia/kairaus 3 0 0 0 0 0 0 0 0 5 Louhinta ja kiven lastaus 8 8 0 0 0 0 0 0 8 Primäärimurskaus (mobiilimurskaus (tilapäinen)) ja malmin autokuljetus 0 0 0 0 0 0 0 3 Primäärimurskaus (karkeamurskaus (pysyvä)) ja malmin hihnakuljetus 3 0 0 0 0 0 0 0 0 5 Sekundäärimurskaus ja agglomerointi 0 0 0 0 0 0 0 4 Kasaus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Biokasaliuotus ja vesien hallinta 3 4 4 0 0 0 0 0 0 0 3 Metallien talteenotto 4 3 0 0 0 0 0 0 0 39 Raakaveden hankinta 4 0 0 0 0 0 0 0 0 5 Sivukiven ja kipsin varastointi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Jätehuolto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Laboratorio 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Työkoneet, kuljetukset, muu liikenne 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 3 Lämmöntuotanto ja kunnossapito 4 3 0 0 0 0 0 0 0 8 Jälkihoitovaihe 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 6 60 7 0 5 0 0 0 0 35 4.. Rakentaminen Kaivoksen toiminta-alueita on jo laajassa mittakaavassa rakennettu, mutta kaivostoiminnan pitkästä kokonaiskestosta johtuen toiminta vaatii uusien alueiden rakentamista sekä jo rakennettujen alueiden laajentamista myös jatkossa. Tällä hetkellä on meneillään ensimmäisen. vaiheen liuotusalueen pohjarakenteen rakentaminen ja myöhemmin rakennetaan toinen vastaava alue. Lisäksi jatkossa maarakentamistöitä tarvitaan sivukiven läjitysalueilla ja yksi merkittävä rakentamiskohde tulee olemaan Kolmisopen louhos ja Kolmisoppi-järveen toteutettava pato. Kuten aiemmin on todettu, vielä toteuttamattomien kohteiden riskinarviointi on jätetty seuraavaan riskinarvioinnin päivitysvaiheeseen. Yksi rakentamiseen kuuluva kohde on esimerkiksi Kolmisopen pato ja siihen liittyvät riskitapahtumat, kuten vesitalouden ja veden laadun muutokset sekä padon sortuma. Kolmisopen louhoksen valmistelutyöt mukaan lukien padon rakentaminen on suunniteltu aloitettavan noin 6. tuotantovuotena, joten seuraavassa riskin arvioinnin päivitysvaiheessa rakentamista ei ole vielä aloitettu, mutta toteutuksesta on tarkempia suunnitelmia kuin tällä hetkellä. Rakentamiselle löydettiin riskinarvioinnissa seuraavat 5 riskitapahtumaa, jotka sijoittuivat arvioinnissa alhaisiin riskiluokkiin - : - Rakentamisen kuljetukset: öljyn tai muun aineen pääsy ympäristöön, onnettomuudet, riskiluokka - Maanrakennustyöt: kiintoainepäästö, riskiluokka - Louhintatyöt: räjäytyskemikaalien pääsy ympäristöön, riskiluokka - Konepäästöt: öljyvahingot, riskiluokka - Häiriö vesienhallinnassa, riskiluokka

7 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi Rakentamisen kuljetusten riskitapahtumat liittyvät öljyn tai muun aineen pääsyyn ympäristöön joko vuodon tai onnettomuuden a. Nämä tapahtumat ovat mahdollisia, mutta niiden on pieni eli taso on. Vuodot on kuitenkin helposti havaittavissa, joten vahingon on erittäin. Jos öljyä tai muuta ainetta pääsee ympäristöön, kulkeutuu se luultavimmin maaperään ja vahingon on näin ollen keskimääräinen. Vuotavan aineen määrä on kuitenkin pieni ja rajattu, vaikutukset paikallisia ja maaperä kunnostettavissa, joten vahingollisen vaikutus on erittäin. Maarakentamisen yhteydessä voi aiheutua ennakoimattomia kiintoainepäästöjä, jotka voivat aiheuttaa ympäristöriskejä. Tapahtuma arvioitiin kuitenkin erittäin epätodennäköisiksi. Jos kiintoainetta pääsee ympäristöön, ei sen varalle ole varajärjestelmiä ja vahingon on keskimääräinen. Kiintoainepäästön aiheuttamien vahingollisten seurausten todennäköisyyden arvioitiin olevan ja vaikutusten erittäin epätodennäköisiä, koska lyhytaikaisen kiintoainepäästön todelliset vaikutukset vesiekosysteemille jäänevät luultavimmin pieniksi. Louhintatöiden yhteydessä on mahdollista, että räjäytyskemikaaleja pääsee ympäristöön. Tapahtuman on kuitenkin pieni ja näin ollen sijoittuu tasolle. Jos kemikaaleja pääsee kuitenkin ympäristöön, päätyvät ne avolouhoksen läheisyydessä louhoksen kuivanapitoveteen, joka kerätään ja johdetaan liuoskiertoon. Muualla kemikaalit päätyvät pohja- tai pintavesiin. on näin ollen arvioitu epätodennäköiseksi. Vahingollisten seurausten todennäköisyydeksi arvioitiin kuitenkin olematon ja vahingollisten seurausten vaikutukseksi erittäin. Koneiden öljyvahinkoja on havaittu tapahtuvan ajoittain, joten on oletettavaa, että niitä tulee tapahtumaan myös tulevassa rakentamistoiminnassa. Tapahtuman todennäköisyydeksi arvioitiin todennäköinen. ja vahingollisten seurausten todennäköisyyksiksi sekä vahingollisten seurausten vaikutukseksi arvioitiin kuitenkin erittäin, koska vahingot on helposti havaittavissa, öljymäärät pieniä ja vaikutukset paikallisia ja helposti kunnostettavissa. Rakentamisvaiheen yksi riskitapahtuma voi olla myös vesienhallintaan liittyvä häiriötilanne. Tämä voi aiheutua esimerkiksi siitä, että vesienhallintarakenteita toteutetaan yhtäaikaisesti muun rakentamisen kanssa, jolloin toiminta-alueiden ja vesienhallintarakenteiden yhteensovittamisessa voi olla riskinsä. Tällaisen tapahtuman toteutumisen on kuitenkin pieni, jolloin tapahtuman todennäköisyydeksi arvioitiin. todennäköisyydeksi arvioitiin myös perustuen siihen, että kaivostoiminta on jo käynnistynyt ja kaivosalueelle on jo toteutettu vesienhallintajärjestelmiä, joilla voidaan mahdollisesti estää vahingon syntyminen. Jos vahinko kuitenkin tapahtuu eikä vesipäästöä saada kiinni, vaikutus, mikä etupäässä olisi kiintoainepäästö, tulisi jäämään kuitenkin vähäiseksi. Lisäksi vahingollisen vaikutus olisi lähinnä negatiivista mediajulkisuutta, jolloin suhteellinen seuraus arvioitiin epätodennäköiseksi. Näillä arviointiperustein tapahtuma sijoittuu riskiluokkaan. 4..3 Toimintavaihe Seuraavissa kappaleissa on tarkasteltu Talvivaaran kaivoksen toimintavaiheen riskikohteita ja - tapahtumia. Yksityiskohtaiseen tarkasteluun on otettu riskiluvulle 3-6 sijoittuvat riskikohteet, joiden mukana on myös samaan toiminnalliseen ryhmään kuuluvia alhaisen riskiluokan ( - ) saaneita tapahtumia. Lisäksi samankaltaisia, alhaisen riskiluokan tapahtumia on käsitelty yhdessä, omina kokonaisuuksinaan.

8 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi Pölyäminen Talvivaaran ympäristöriskinarvioinnissa tärkeimmiksi riskitapahtumiksi osoittautuivat kaivostoiminnan useista eri kohteista aiheutuva pölyäminen. Kuten aikaisemmin on todettu, ympäristöriskinarvioinnin ulkopuolelle on jätetty kaivoksen normaalitoiminnassa syntyvät ja oletettavissa olevat pölypäästöt, jolloin tässä yhteydessä tarkasteluun on otettu pölyäminen ennakoimattomana tapahtumana. Pölypäästön saaman, korkean riskiluokan aiheuttaa ennen kaikkea tapahtuman toistuvuus. Korkeasta riskiluokasta huolimatta pölypäästöistä aiheuttamat vahingot eivät ole merkittäviä. Merkittävimpien pölyämistä aiheuttavien riskikohteiden suhteelliset riskiluokat olivat 5-6. Kohteet olivat: Räjäytyspölyn leviäminen ympäristöön, riskiluokka 6 Teiden huollon riittämättömyys, riskiluokka 5 Murskauksen kasteluveden häiriö, riskiluokka 6 Ennakoimaton kuormauspöly, riskiluokka 5 Karkeamurskauksen poikkeuksellinen pöly, riskiluokka 6 Välisyöttö, riskiluokka 6 Murskaus/seulahallien pölynpoiston häiriö, riskiluokka 6 Muuttuja. Kaikki edellä luetellut pölyämistä aiheuttavat kohteet saivat arvioinnissa tapahtuman todennäköisyydelle tason todennäköinen, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen tapahtuma tulee luultavimmin tapahtumaan ainakin kerran kaivoksen toiminnan aikana. Räjäytysten, teiden, murskauksen ja kuormauksen aiheuttama pölyäminen on tyypillistä ja tason perusteluna on juuri tapahtuman toistuvuus. Kaivoksen teiden pölyämistä estetään teiden kastelulla, mutta kaivosalue on niin mittava, ettei koko alueen kastelu ole helposti toteutettavissa. Muuttuja. Edellä esitettyjen pölyämistä aiheuttavien riskitapahtumien aiheuttaman vahingon sai arvioinnissa tason (tie- ja kuormauspöly) tai keskimääräinen (muut). Pöly lähtee helposti muodostumispaikastaan tuulen mukaan ja voi näin kulkeutua kauaskin, myös kaivosalueen ulkopuolelle. Pölyäminen ei ole helposti hallittavissa eikä pysäytettävissä. Muuttuja 3. Riskitapahtumien aiheuttamien vahingollisten seurausten sai arvioinnissa tason (tie- ja kuormauspöly) tai keskimääräinen (muut). Jos pöly lähtee muodostumispaikaltaan tuulen mukaan, pöly leviää luultavasti ympäristöön ja voi epäedullisissa olosuhteissa levitä myös kaivosalueen ulkopuolelle. Pölyn todelliset ympäristövaikutukset jäänevät kuitenkin pieniksi, ja päästön tapahtuminen on helposti silmin havaittavissa, jolloin pölyämistä aiheuttavaan toimintoon voidaan puuttua. Muuttuja 4. Mahdollisen ympäristövahingon arvioinnissa päädyttiin erittäin epätodennäköiseen (kuormauspöly) tai epätodennäköiseen (muut). Pölypäästö on luonteeltaan muiden päästöjen kaltainen, vakiintunut ja tunnettu ympäristöhaitta, josta ei aiheudu nopeita muutoksia ympäristössä. Pöly ei myöskään tyypillisesti leviä kaivosalueen ulkopuolelle. Tapahtumaan kohdistuva kiinnostus luultavien tapahtumien a lienee paikallista..

9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi Lisäksi seuraavilla tapahtumilla arvioitiin olevan pölyämiseen liittyviä riskejä, jotka sijoittuivat alhaisiin riskiluokkiin - : Ennakoimaton porauspölypäästö, riskiluokka Murskapölyn leviäminen hihnalta, riskiluokka Välivaraston pölynpoiston häiriö, riskiluokka Liuotuskasan pölyäminen, riskiluokka Rikkivarasto, pölyäminen, riskiluokka Poltettu kalkki, pölyäminen, varastot, riskiluokka Kalkkikivi, pölyäminen, varastot, riskiluokka Liitu, pölyäminen, varastot, riskiluokka Pölypäästöt tuotevarastoista, riskiluokka Hallitsematon pölypäästö kipsialtaalta, riskiluokka Tapahtumien saamat alhaiset riskiluokat perustuivat pölyämistä ehkäiseviin järjestelmiin ja toimenpiteisiin (mm. koteloinnit, pölynkeräys, kastelu) sekä mahdollisen aiheutuvan pölyn pieneen määrään. Patojen sortumat Arvioinnissa patosortumat eivät saaneet korkeaa suhteellista riskiluokkaa, vaan sijoittuvat luokkiin - 3. Matalaan riskitasoon johti riskitapahtuman, mikä on ja täytyykin olla padoilla olematon. Patosortumiin liittyviä riskikohteita olivat: Vesialtaiden patojen sortuma, liuoskiertoaltaat (PLS- ja IP-altaat), riskiluokka 3 Vesialtaiden patojen sortuma, DP0, riskiluokka Vesialtaiden patojen sortuma, MP, riskiluokka Vesialtaiden patojen sortuma, DP, riskiluokka 3 Vesialtaiden patojen sortuma, kipsisakka-allas, riskiluokka 3 Vesialtaiden patojen sortuma, raakavesiallas, riskiluokka Vesialtaiden patojen sortuma, vesienkäsittely-yksiköt, riskiluokka Luusuan padon sortuma, riskiluokka Muuttuja. Kaikki patoihin liittyvät riskitapahtumat saivat arvioinnissa tapahtuman todennäköisyydelle tason olematon. Patojen rakenteille ja käytölle on patoturvallisuusmääräykset ym., joita on noudatettava ja niiden noudattamista valvotaan patoturvallisuusviranomaisen toimesta. Lisäksi patojen rakentamista ja käytön aikaista tilaa seurataan säännöllisesti. Patojen valvontatoimet ovat jatkuvia, ja niitä tehdään myös ulkopuolisen toimesta, joka poistaa standardien ja menettelytapavaatimusten tulkintariskiä. Patojen riskittömyyttä varmistaa myös käyttöön otettava ympäristölaatujärjestelmä, jonka välttämättömiä seurantakohteita padot ovat. Muuttuja. Merkittävässä patovaurio- tai -sortumatilanteessa aiheutuu todennäköisesti huomattavaa vahinkoa, koska niiden varalle on lähes mahdotonta rakentaa kaikenkattavasti suojaavia rakenteita. Käytännössä tärkein tekijä, jolla vahinkoa voidaan rajoittaa, on jatkuva valvonta, jolloin eri tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. Yleensä padoissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset ovat hitaita ja ne voidaan havaita ajoissa. Patoihin liittyvien riskikohteiden aiheuttaman vahingon todennäköisyydet vaihtelivat altaiden ominaispiirteiden ja sijainnin mukaan. Mikäli tapahtuman olemattomasta todennäköisyydestä huolimatta patosortuma tapahtuisi, liuoskierto- (PLS- ja IP-altaat), DP-, raakavesi- ja kipsisakkaaltaiden sekä luusuan patojen sortumien vahingon todennäköisyyksiksi arvioitiin todennäköinen.

0 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi PLS-altailla ja vieressä olevalla varoaltaalla (EM-allas) on omat patorakenteet, joten PLS-altaan sortumatilanteessa liuos ei kulkeudu varoaltaaseen vaan sen ohi ympäristöön. Liuos pääsee leviämään ympäristöön, jonka a aiheutuu väistämättä vahinkoa. Samoin IP-, DP-, raakavesi- ja kipsisakka-altaiden padon sortuman a vesi pääsee kulkeutumaan ympäristöön useaan suuntaan, joten vahingon tapahtuminen on todennäköistä. Sen sijaan altaiden DP0 ja MP patosortuman aiheuttaman vahingon todennäköisyydeksi arvioitiin olematon, mikä perustuu altaiden sijoittumiseen louhosalueen lähelle. Padon sortuessa altaassa oleva vesi kulkeutuu avolouhokseen, joka estää veden ja sen myötä veden sisältämien haitta-aineiden pääsyn ympäristöön. Vesienkäsittely-yksiköiden patosortuman aiheuttaman vahingon todennäköisyydeksi arvioitiin erittäin. Arviointi perustuu siihen, että altaiden sisältämä vesi on jo käsiteltyä vettä, joka padon sortumatilanteessa kulkeutuu samaan vesistöön, mihin pääsyy lopulta joka tapauksessa. Veden määrä ei myöskään ole niin suuri, että se aiheuttaisi tulva-aaltoa tai vastaavaa vahinkoa aiheuttavaa seurausta. Luusuan padon sortuessa säännöstelyvaiheessa, jolloin vesipinta on lähes säännöstelyn ylimmällä tasolla, Kolmisopesta virtaisi hallitsemattomasti suuri vesimäärä Tuhkajokeen ja edelleen Jormasjärveen. Tapahtumasta aiheutuisi väistämättä vahinkoa Tuhkajokeen, joten vahingon aiheutuminen olisi todennäköistä. Jormasjärveen kohdistuvat olisivat kuitenkin pienet. Muuttuja 3. Liuoskierto- (PLS- ja IP-altaat), DP-, raakavesi- ja kipsisakka-altaiden sekä vesienkäsittelyyksiköiden patosortumien vahingollisten seurausten todennäköisyydeksi arvioinnissa määritettiin keskimääräinen. Koska patosortuman aiheuttamia seurauksia (veden kulkeutuminen ympäristöön) on vaikea hallita liikkeelle lähtevän vesimäärän suuruuden vuoksi, vahingollisten ovat luultavia. PLS-altaiden osalta voidaan kuitenkin huomioida, että altaat on kaivettu maahan eivätkä padot ole korkeita, jolloin padon sortuessa liikkeelle lähtevän liuoksen määrä ei välttämättä ole suuri, mutta liuoksen sisältämien haitta-aineiden vuoksi se ei kuitenkaan pienennä vahingollisten seurausten todennäköisyyttä. Vesialtaiden DP0 ja MP osalta voitiin todeta vahingollisten seurausten todennäköisyyden olevan olematon, koska vesi kulkeutuu avolouhokseen aiheuttamatta ympäristöön vahinkoa. Luusuan padon sortuman aiheuttamien vahingollisten seurausten luokiteltiin keskimääräiseksi, koska vahingolliset Tuhkajokeen olisivat melko todennäköisiä. Tuhkajokeen kulkeutuvan suuri vesimäärä voisi aiheuttaa mm. vahinkoa rannoille ja mahdollisesti Tuhkajoen taimenkannalle. Muuttuja 4. Liuoskierto-, DP- ja kipsisakka-altaiden patosortuman aiheuttaman vahingollisen vaikutukset on määritelty keskimääräisiksi, raakavesialtaan erittäin epätodennäköiseksi ja vesienkäsittely-yksiköiden epätodennäköiseksi. Arvioinnit perustuvat altaiden sisältämien liuosten laatuun. Liuoskierto- ja DP-altaat sisältävät liuosta, jotka voivat aiheuttaa ympäristöön päästessään huomattavia vaikutuksia. Kipsisakka-altaan tapauksessa sen sisältämä vesimäärä on niin suuri, että jo määränsä vuoksi aiheutuvat vahingot ovat huomattavia. Sen sijaan raakavesialtaan ja vesienkäsittelyyksiköiden veden pääsystä ympäristöön ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia vaan pääasiassa sortuma voi aiheuttaa paikallista, negatiivista mediajulkisuutta. Luusuan padon sortumasta aiheutuvien vahingollisten seurausten vaikutukset määriteltiin epätodennäköisiksi, koska sortumatilanteessa purkautuva suuri vesimäärä sinänsä ei aiheuta laajamittaista vahinkoa, vaikkakin vaikutuksia voisi syntyä.

Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi Muut riskikohteet ja -tapahtumat, joiden riskiluokka vähintään 3 Rikkivedyn vuoto, sisätilat ja ulkotilat (riskiluokka 3) Talvivaaran kaivoksella rikkivetyä käytetään reagenssina prosessin tuotteiden (Ni, Co, Zn ja Cu) saostuksessa. Saostukseen tarvittava rikkivety valmistetaan Talvivaarassa sularikin ja vetykaasun välisenä reaktiona. Muuttuja. Todennäköinen Rikkivetyvuotoja arvioidaan tapahtuvan teollisuustoiminnassa ajoittain. Tämän vuoksi rikkivetyvuodon on määritetty todennäköiseksi. Muuttuja. Rikkivedyn vuotoon laitoksella on varauduttu varajärjestelmin. Laitoksella on käytössä mm. hönkäkaasupesurit sekä määräaikaishuoltoja ja -tarkastuksia tehdään säännöllisesti. Muuttuja 3. Keskimääräinen Jos rikkivetyä varajärjestelmistä huolimatta kuitenkin pääsee ympäristöön, aiheuttaa se lähinnä ympäristöön epämiellyttävän, mädäntyneen kananmunan hajun, josta on pääasiassa viihtyvyyshaittaa, mutta jolla voi olla myös vaikutuksia ihmisten terveyteen. Vaikka työntekijöiden terveyteen ja työviihtyvyyteen liittyvät tekijät on pääasiassa rajattu ympäristöriskinarvioinnin ulkopuolelle, on rikkivedyn vuoto otettu esille sen ympäristöterveyteen liittyvien vaikutusten vuoksi. Muuttuja 4. Rikkivety on myrkyllinen ja erittäin pahan hajuinen kaasu, jolle altistuminen voi aiheuttaa mm. silmien punoitusta, päänsärkyä, huimausta, yskää, kurkkukipua, pahoinvointia ja vaikeutunutta hengitystä sekä pahimmassa tapauksessa tajuttomuutta. Rikkivetyvuodon tapahtuessa se kuitenkin laimenee, joten merkittäviä ympäristö- ja ympäristöterveysvaikutuksia voidaan pitää epätodennäköisinä. Hajuhaittoja voi esiintyä myös kaivosalueen ulkopuolella, joten asiaa kohtaan voi olla paikallista kiinnostusta. Hajuhaitat eivät ole kuitenkaan pitkäkestoisia. Asiaton oleskelu laitosalueella (riskiluokka 3) Asiattoman oleskelun saamaan riskiluokkaan vaikuttaa ennen kaikkea tapahtuman. Kaivosalueelle on mahdollista päästä turva- ja valvontajärjestelmien ohi ja asiatonta oleskelua on jo havaittu kaivoksen tähänastisen toiminnan aikana. Muuttuja. Todennäköinen Koska kaivosalue on laaja, on sen täydellinen valvominen vaikeaa. Asiatonta oleskelua kaivosalueella tapahtuu ajoittain, koska alueelle on mahdollista päästä. Tämän vuoksi myös laitosalueelle voi päästä ulkopuolisia ja tapahtumalle on todennäköinen. Muuttuja. Laitosalueella on käytössä kameravalvonta, jonka myötä ulkopuoliset henkilöt huomataan. Lisäksi ulkopuoliset on helppo havaita vaatetuksesta, koska kaivosalueella liikuttaessa tulee varustautua huomioliiveihin ja kypärään. Kuten edellä on mainittu, alue on niin laaja, ettei asiatonta oleskelua voida kuitenkaan täysin estää valvonnalla, joten vahingon määriteltiin epätodennäköiseksi. Muuttuja 3. Kaivosalueelle tapahtuvat asiattomat vierailut ovat pääasiassa ihmisten uteliaisuutta eikä niinkään vahingonteko- tai ilkivaltamielessä tehtyjä. Prosessinohjauksen suojaustoimien tehokkuuden ansiosta ympäristöriskien aiheuttamiseksi tarvittaisiin tahallista toimintaa.

Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi Muuttuja 4. Koska laitosalueella on tehokkaat seuranta-, varo- ja suojausjärjestelyt, poikkeustilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. Täten mahdollisten asiattomasta oleskelusta aiheutuvien vahingollisten seurausten estämiseksi voidaan toimia välittömästi, jolloin merkittävät ympäristövaikutukset jäävät minimaalisiksi. Tuhkan jälkikäsittely (riskiluokka 3) Kaivoksen lämmöntuotantoa varten kaivosalueella on lämpövoimalaitos, jonka polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Lämpölaitoksen toiminnassa syntyy tuhkia, jotka luokitellaan ongelmajätteeksi ja joiden vääränlainen käsittely voi aiheuttaa ympäristövahinkoa. Muuttuja. Lämpölaitoksella syntyvät tuhkat toimitetaan ongelmajätehuoltoon, mikä takaa tuhkien asianmukaisen käsittelyn. Tuhkiin liittyen riskitapahtuman voisi aiheuttaa ainoastaan tuhkien toimittaminen väärään paikkaan, minkä on hyvin pieni. Täten tuhkan jälkikäsittelyyn liittyvän riskitapahtuman on arvioitu epätodennäköiseksi. Muuttuja. Todennäköinen Jos jostakin syystä tuhka toimitettaisiin muualle kuin ongelmajätehuoltoon, vahingon tapahtuminen olisi hyvinkin todennäköistä. Muuttuja 3. Tuhkan joutuessa muualle kuin ongelmajätehuoltoon on kuitenkin todennäköistä, että se toimitetaan esimerkiksi tavalliselle kaatopaikalle. Näin ollen poikkeustilanteessa ongelmajäte ei joudu suoraan ympäristöön ja suuremmilta vahingollisilta seurauksilta vältytään. Ympäristövahingot ovat kuitenkin mahdollisia vaikkakin epätodennäköisiä. Muuttuja 4. Koska todennäköisin poikkeustilanne olisi tuhkien joutuminen tavalliselle kaatopaikalle, vahingollisten seurausten vaikutus arvioitiin erittäin epätodennäköiseksi. Arviointi perustuu siihen, että kaatopaikoilla on omat vesienhallintajärjestelmät ja ne ovat myös tarkkailun piirissä, joiden myötä vahinkoa ei aiheudu kaatopaikka-alueen ulkopuolelle. Muut riskikohteet ja -tapahtumat, alhaiset riskiluokat - Riskitarkastelun laajuuden vuoksi suhteelliselta riskiluokaltaan alhaisia tapahtumia oli suuri määrä. Tämän vuoksi riskiltään alhaisia, samankaltaisia riskitapahtumia on käsitelty alla omina kokonaisuuksinaan. Öljyvuodot Öljyvuotoja voi kaivostoiminnassa tapahtua useassa eri kohteessa, kuten porauskalustosta, huoltoajoneuvoista ja kuljetuskalustosta, polttoaineen tankkauspisteellä, mobiilimurskauksen hydrauliikasta, lämpölaitokselta, alueen lukuisista muuntajista ja prosessilaitteista. Arvioinnin tuloksena kaikki öljyvuotoihin liittyvät riskit olivat pieniä (suhteellinen riski - ). Ajoneuvojen ja koneiden öljyvuotoja tapahtuu ajoittain, joten riskitapahtuma on todennäköinen. Öljyvuotoja polttoaineen tankkauspisteellä voi myös tapahtua, mutta alueella on tämän varalle varojärjestelmät estämään vuodosta aiheutuvat. Lämmön tuotannossa ja kunnossapidossa aiheutuvat öljyvuodot ovat mahdollisia, mutta lämpölaitoksen, muuntajien ja prosessilaitteiden alueet ovat mm. kalvotettuja päästöjen varalle, jolloin vuodosta aiheutuvan vahingon on pieni. Öljyvuodot ovat helposti havaittavissa ja kunnostettavissa ja öljyn määrät ovat pieniä, joten vahingon suhteelliset ovat erittäin epätodennäköisiä.

3 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi Vuoto pohjan tiivistysrakenteessa Liuotuskasan pohjan tiivistysrakenteen vuotoon liittyen käsiteltiin erikseen rakenteen pistemäistä ja laajaa vuotoa. Pistemäisen vuodon mahdollisuus pohjarakenteen rakentamisen jälkeen on erittäin, koska vuoto voisi aiheutua ainoastaan terävän kiven puhkaistessa muovin. Pistemäisen vuodon aiheuttaman vahingon on myös olematon, koska varmistuksena muovin alla on lisäksi bentoniittimatto. Jotta vuoto pääsisi ympäristöön, vaatisi se muovin ja bentoniittimaton puhkeamisen samasta kohdasta. Edellä esitettyyn perustuen tapahtumasta ei pääse tapahtumaan ympäristövahinkoa. Laaja vuoto liuotuskasan tiivistysrakenteessa vaatisi massiivisen repeämän, jonka syntyminen on lähes mahdotonta vaatien erittäin poikkeuksellisen ja odottamattoman tilanteen. Jos laaja vuoto kuitenkin jostakin syystä tapahtuisi, vahingolliset olisivat todennäköisiä. Laajan vuodon tapahtuessa sen korjaaminen olisi mahdollista, koska liuotuskasa joka tapauksessa puretaan säännönmukaisesti. Kipsisakka-altaiden kohdalla tiivistysrakenteen laajamittainen vuoto on epätodennäköistä, mutta pistemäisiä vuotoja on mahdollista kuvitella tapahtuvan jossain olosuhteissa. Altailla on kuitenkin varojärjestelmät, joten vahingon on erittäin. Putkirikot ja -vuodot, säiliövauriot ja -vuodot Kaivosalueen vesienhallinnan toteutukseen tarvitaan useita altaiden välisiä putkilinjoja. Riskinarvioinnissa on arvioitu erikseen jokaisen putkilinjan vauriosta aiheutuvat riskit. Arvioinnin tuloksena saadut suhteelliset riskiluvut olivat pieniä, -. Putkivaurioiden aiheuttamien vahinkojen todennäköisyydet on arvioitu olemattomiksi perustuen tapahtuman toteutumisen pieneen todennäköisyyteen ja siihen, että vaurion varalta on varajärjestelmiä. Putkilinjat esimerkiksi kulkevat muovilla suojatuissa kanaaleissa. Myös vahingon aiheuttamat suhteelliset on arvioitu olemattomiksi tai erittäin epätodennäköisiksi, koska varotoimien ansiosta vuoto saadaan kiinni ennen sen päätymistä ympäristöön. Myös tehdasalueella tapahtuvien putki- ja säiliörikkojen sekä -vuotojen suhteelliset riskit ovat pieniä, pääasiassa riskiluokkaa. Tämä perustuu hyvin varmistettuun toimintaan, johon liittyvät prosessin suljettu liuoskierto, varoallastukset ja -kaivot, määräaikaishuollot ja -tarkastukset, automaation varmistusjärjestelmä, kiinteät kaasunhaistelijat, kameravalvonta sekä henkilökunnan perehdytys, koulutus ja työohjeistus. Näiden a ympäristövahinkoa ei pääse tapahtumaan. Ylivuodot Altaiden ylivuotojen suhteelliset riskiluokat olivat pääasiassa luokkaa, ainoastaan ylivuoto EMaltaassa sai arvioinnissa luokan. Ylivuototapahtumat arvioitiin pääasiassa erittäin epätodennäköisiksi, PLS-altaalla epätodennäköiseksi. EM-altaassa ylivuodon tapahtuminen arvioitiin olemattomaksi perustuen siihen, että varoallasta käytetään ainoastaan hätätilanteissa, jolloin se normaalitilanteessa on tyhjä. Jotta altaiden ylivuoto pääsisi tapahtumaan, vaatisi se häiriön altaiden pinnanmittauksessa. Altailla tapahtuviin toimintahäiriöihin on varauduttu vesienkeräysjärjestelmillä ja ohjauksilla varoaltaisiin, jotka estävät liuoksen pääsyn ympäristöön. Tämän vuoksi vuotojen aiheuttamien vahinkojen suhteelliset ympäristöön ovat olemattomia. EM-altaan vahingollisten seurausten on luokiteltu kuitenkin keskimääräiseksi, koska EM-allas on vesienhallinnan viimeinen osa ennen veden johtamista vesienkäsittelyyn. Ympäristövaikutukset eivät ole kuitenkaan huomattavia, koska niiden ehkäisemiseksi on monia, nopeasti toteutettavia keinoja. Sivukivi Louhinnassa syntyvää sivukiveä käytetään liuotusalueiden pohjarakenteissa, joten sivukiveä ei jouduta vielä läjittämään. Tämän vuoksi sivukivialueisiin liittyvät riskit käsitellään vasta myöhemmin, riskinarvioinnin päivitysvaiheessa.

4 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi Laboratorio Laboratorioon liittyviä riskitapahtumia löydettiin kaksi (systemaattinen mittausvirhe ja ongelmajätteet/metallipitoiset liuokset) ja molempien suhteelliseksi riskiksi arvioitiin luokka. Laboratoriossa riskitapahtuman voi aiheuttaa joko mittalaitteen rikkoutumisesta aiheutuva systemaattinen mittausvirhe tai tahallinen virhetoiminta ongelmajätteen käsittelyssä. Systemaattinen mittausvirhe voi aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi jos ympäristöön johdettavan veden pitoisuudet ovatkin todellisuudessa korkeampia. Mittausvirheet huomataan kuitenkin helposti, jolloin ne eivät johda merkittäviin ympäristövaikutuksiin. Ongelmajätteen käsittelyä varmistavat erilaiset varojärjestelmät ja -toimet, kuten varokaivot ja toimintaohjeet, joten vahingot ja niiden ovat pieniä. Työkoneet ja kuljetukset Talvivaaran kaivoksen kemikaalit tulevat maantie- ja rautatiekuljetuksina. Raskaan liikenteen onnettomuuksia tapahtuu ajoittain maantiekuljetuksissa ja niitä voi tapahtua myös rautatiekuljetuksissa, joten onnettomuudet on arvioitu todennäköiseksi riskitapahtumaksi. Harvoissa onnettomuustilanteissa aiheutuu kuitenkaan merkittävää vahinkoa. Vaikka raskaan liikenteen onnettomuus tapahtuisikin (esim. säiliöauton kaatuminen), kemikaaleja pääsee kuitenkin harvoissa tapauksissa ympäristöön. Tilanteessa, jossa kemikaaleja pääsee ympäristöön, ovat ympäristövahingot myös usein rajattuja ja helposti hoidettavissa. Kolarit työkoneiden välillä louhosalueella ovat hyvinkin todennäköisiä. Kolarin aiheuttaman vahingon on kuitenkin erittäin. Kolarin a työkoneesta voi esimerkiksi vuotaa öljyjä ympäristöön, mikä ei ole kuitenkaan kovin todennäköistä. Lisäksi vuoton tapahtuessa vuotavan aineen määrä on rajattu ja alue helposti puhdistettavissa. Kolareista aiheutuvat vahingolliset ovat pääasiassa omaisuus- ja henkilövahinkoja eikä niinkään ympäristövahinkoja. Ohjeistuksen laiminlyönti Ohjeistuksen laiminlyöntien ajoittaisen tapahtumisen on arvioitu olevan todennäköistä. Vaikka laiminlyöntejä tapahtuu, hyvin harvoin niistä kuitenkaan aiheutuu merkittävää vahinkoa. Ohjeistuksen laiminlyöntiä voi yleisesti tapahtua toiminnan jokaisella osa-alueella, joten myös voivat olla moninaisia. Ympäristöön kohdistuvat ovat mahdollisia, mutta todennäköisesti niiden vaikutukset eivät ole kuitenkaan huomattavia. Ympäristöjärjestelmän tarkoituksena onkin laatia selkeät toimintaohjeet, jottei laiminlyöntejä tapahdu. Sähkökatkokset Sähkökatkokset ovat tapahtumana hyvin yleisiä ja katkoksen oletetaan tapahtuvan myös kaivostoiminnan aikana, joten tapahtuma on todennäköinen. Kaivoksella on kuitenkin sähkökatkoksen varalle varajärjestelmä, jolla saadaan pidettyä yllä ns. elintärkeitä toimintoja. Varajärjestelmä takaa sähkön saannin yli vuorokaudeksi, jonka aikana voidaan tehdä toimenpiteitä ympäristöön kohdistuvien vahingollisten seurausten estämiseksi. Arvioinnin lopputuloksena sähkökatkos kuului riskiluokkaan.

5 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi 4..4 Jälkihoito Myös jälkihoitovaiheen riskinarvioinnissa tarkastelun ulkopuolelle jätettiin vielä toteuttamattomat kohteet, joita tarkastellaan riskinarvioinnin päivitysvaiheessa. Jälkihoitovaiheen riskitapahtumia tunnistettiin tässä vaiheessa seuraavat tapahtumaa. - Sivukivikasojen ja liuotuskasojen peiterakenteen vauriot, riskiluokka - Tehdasalueen maaperän pilaantuneisuus, riskiluokka Sivukivi- ja liuotuskasojen peiterakenteisiin on mahdollista tulla vaurioita, mutta vaurioiden on pieni ja täten tapahtuman on. Kasoilla on seurantavelvoite, joten mahdolliset vauriot huomataan nopeasti. Lisäksi vaurioista aiheutuvat muutokset ovat hitaita, jolloin on mahdollisuus korjaaviin toimenpiteisiin. Näillä perustein vahingon todennäköisyydeksi on arvioitu. Jälkihoitovaiheessa on käytössä passiivinen vesienkäsittely, jolloin mahdolliset kasojen suotovedet ohjataan esimerkiksi keräysaltaisiin eivätkä vedet näin kulkeudu suoraan ympäristöön. Suotovesille voidaan tarvittaessa järjestää myös käsittely, joten vahingollisten seurausten vaikutukset eivät tule olemaan merkittäviä. Vahingollisten seurausten todennäköisyydeksi ja vaikutukseksi arvioitiin erittäin. Tehdasalueen purkutöiden yhteydessä on mahdollista, että esimerkiksi kemikaaleja pääsee ympäristöön tai alueelta paljastuu pilaantuneita alueita. Laajempien tapatumien on kuitenkin pieni, joskin mahdollinen, joten tapahtuman todennäköisyydeksi arvioitiin. Vuototilanteessa on mahdollista, että kemikaali kulkeutuu maaperään, joten vahingon on. Jos vuotanut kemikaali kulkeutuu suojausrakenteiden ohi, kemikaali päätyy maaperään ja vahingon on luultavia ja vahingollisten seurausten keskimääräinen. vaikutukset rajoittuvat kuitenkin tehdasalueeseen ja maaperä on kunnostettavissa, joten vahingollisten seurausten vaikutus arvioitiin erittäin epätodennäköiseksi. 5 PARANNUSEHDOTUKSET YMPÄRISTÖRISKIEN PIENENTÄMISEKSI Ympäristölupapäätöksen määräyksessä 70 on mainittu, että riskinarvioinnin tulee sisältää toimintaohjeet ympäristövahinkojen minimoimiseksi ja aikataulu mahdollisten havaittujen merkittävien riskien pienentämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Talvivaaran kaivoksella on parhaillaan meneillään ISO 400 ympäristöjärjestelmän laatiminen, johon olennaisesti tämä ympäristöriskinarviointi liittyy. ISO 400 ympäristöjärjestelmä tulee sisältämään tarkemmat toimintaohjeet ympäristövahinkojen minimoimiseksi. Talvivaaran kaivos on moderni laitos, jonka suunnittelun aikana on jo huomioitu ympäristöriskien minimointi ja vahinkojen ennalta ehkäisy. Tästä syystä kunnossapidon, hoitotoimenpiteiden ja vastaavan ennalta ehkäisevän toiminnan osuus riskien pienentämisessä on oleellinen. Tuleva ympäristöjärjestelmä puree juuri näihin asioihin. Ympäristöriskinarvioinnissa kaivostoiminnan eri kohteista aiheutuva ennakoimaton pölyäminen sai suurimmat riskiluokat, riskiluokat 5-6. Pölyllä on monia työhygieenisiä ja toimintaa vaikeuttavia ominaisuuksia, jonka vuoksi siihen kiinnitetään erityistä huomiota. Myös kaivoksen ympäristöjärjestelmässä pölynhallinta tulee saamaan merkittävän osan. Pölyämisen estämiseksi noudatetaan myös kunnossapito-ohjelmaa ja pölynmuodostuksen seurantaa, josta saatavien havaintojen avulla voidaan pyrkiä pölyämisen kannalta toiminnan jatkuvaan parantamiseen.

6 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskinarviointi 6 YHTEENVETO Ympäristöriskiarvioinnin perusteella Talvivaaran kaivoksen toimintaan liittyvät ympäristöriskit ovat kokonaisuutena hyvin hallinnassa. Kaivoksen toiminta on uudenaikaista, jolloin ympäristönsuojelu ja - turvallisuus on otettu huomioon kaivoksen suunnitteluvaiheesta lähtien. Tästä johtuen kaivoksen toiminnan eri osa-alueiden ympäristöriskit tunnetaan hyvin ja niiden varalle laaditut varautumisjärjestelmät ovat kattavia. Ympäristölupahakemuksessa esitettyyn ympäristöriskien arviointiin verrattuna riskit arvioitiin yleisesti ottaen pienemmiksi. Tämä johtuu siitä, että aikaisempaa riskinarviointia laadittaessa ei ollut vielä yksityiskohtaisia suunnitelmia kaivoksen toiminnasta, jolloin myöskään käytössä ei ollut tietoa suojaamistoimista eikä onnettomuuksiin varautumisesta. Sen sijaan nyt arvioinnin päivitysvaiheessa kaivostoiminta on jo käynnistynyt ja suojaamistoimet ovat olleet käytössä, joista saatuja kokemuksia on voitu hyödyntää. Kokemukset ovat myös osoittaneet, että kaivoksen toiminnan suurimpia riskitapahtumia ovat eri kohteista aiheutuva pölyäminen, jota sen sijaan ei osattu suunnitteluvaiheessa arvioida merkittäväksi riskiksi. Kiireellisiä korjaustoimenpiteitä edellyttäviä kohteita ei arvioinnissa tullut esille. Tarkasteltujen ympäristöriskitapahtumien riskiluokan pienentäminen on kuitenkin mahdollista suhteellisen vähäisillä toimenpiteillä, kuten valvonnan lisäämisellä ja toimintaohjeiden tarkentamisella. Tulevan ympäristöjärjestelmän tavoitteena onkin luoda kattavat toimintaohjeet, joiden myötä kaivoksen ympäristöriskit tulevat vähenemään. TYÖNRO: 003

. Muuttuja vaaratilanteen tai laukaisevan tapahtuman Todennäköisyystaso Tilastollinen Kirjallinen Alle :0 000 Vaaratilanteen tai tapahtuman toteutumista on vaikea kuvitella (toteutuminen on erittäin epätodennäköistä tai sen mahdollisuus on lähes olematon) : 000 :0 000 Vaaratilanteen tai tapahtuman toteutuminen on epätodennäköistä :00 : 000 Vaaratilanteen tai tapahtuman toteutumisen on pieni (toteutuminen on mahdollista) Keskimääräinen :0 :00 Yksittäinen vaaratilanne tai tapahtuma toteutuu epäsäännöllisesti (toteutuminen on todennäköistä) Todennäköinen Suurempi kuin :0 Vaaratilanne tai tapahtuma toteutuu säännöllisesti (toteutuu ainakin kerran) 3 4 Vaaratilanteen tai tapahtuman jos tapahtuma toteutuu vaikutus suhteelliset Suhteellinen riskiluokitus ( 0)

. Muuttuja vahingon mikäli vaaratilanne tai tapahtuma toteutuu Määritelmä Keskimääräinen Todennäköinen Laitos tai järjestelmä on suunniteltu kestämään tapahtuma ja huomattava määrä järjestelmäkapasiteettia sekä varajärjestelmiä on asennettu vahingon varalta ja työntekijät on koulutettu ja harjoitettu hyvin reagoimaan vahingon sattuessa ja kaikkia olennaisia järjestelmiä seurataan ja huolletaan säännöllisesti. Laitos tai järjestelmä on suunniteltu kestämään tapahtuma ja riittävä määrä järjestelmäkapasiteettia sekä varajärjestelmiä on asennettu vahingon varalta ja suurin osa työntekijöistä on hyvin koulutettu (mutta ei harjoitettu) reagoimaan vahingon sattuessa ja kaikkia olennaisia järjestelmiä seurataan ja huolletaan säännöllisesti. Laitos tai järjestelmä saattaa kestää merkittävimmät tai materiaaliset tapahtumat ja jonkin verran järjestelmäkapasiteettia ja varajärjestelmiä on asennettu suurimpien vahinkojen varalta ja joitakin työntekijöitä on koulutettu reagoimaan vahingon sattuessa ja kaikkia olennaisia järjestelmiä seurataan ja huolletaan säännöllisesti. Laitosta tai järjestelmää ei ole suunniteltu kestämään tapahtumaa ja jonkin verran järjestelmäkapasiteettia ja varajärjestelmiä on asennettu vahinkojen varalta ja muutama avainhenkilö on koulutettu reagoimaan vahingon sattuessa ja kaikkia olennaisia järjestelmiä seurataan ja huolletaan säännöllisesti. Laitosta tai järjestelmää ei ole suunniteltu kestämään tapahtumaa ja järjestelmäkapasiteettia tai varajärjestelmää ei ole asennettu vahinkojen varalta ja työntekijöitä ei ole koulutettu reagoimaan vahingon sattuessa ja kaikkien olennaisten järjestelmien seuranta ja huolto on parhaimmillaankin epäsäännöllistä. 3 4 Vaaratilanteen tai tapahtuman jos tapahtuma toteutuu tod.näk. vaikutus tod.näk. suhteelliset Suhteellinen riskiluokitus ( 0)

Määrittele vahingon muuttujien ja perusteella saatujen arvojen sekä alla olevan taulukon perusteella. 3 4 Vaaratilanteen tai tapahtuman todennäköisyy s jos tapahtuma t t t tod.näk. vaikutus tod.näk. suhteelliset Suhteellinen riskiluokitus ( 0) suhteellinen tai tapahtuman jos vaaratilanne tai tapahtuma toteutuu suhteellinen Mikä tahansa,, erittäin, keskimääräinen Todennäköinen, erittäin, Keskimääräinen Todennäköinen Keskimääräinen Keskimääräinen Keskimääräinen Keskimääräinen Keskimääräinen Keskimääräinen Todennäköinen Keskimääräinen Todennäköinen Todennäköinen Todennäköinen Todennäköinen Keskimääräinen Keskimääräinen Todennäköinen Todennäköinen Todennäköinen

3. Muuttuja Vahingollisten seurausten Käytä tätä taulukkoa vahingollisten seurausten todennäköisyyden arvioimiseen kaikkien yhtiön arvojen osalta erikseen. Todennäköisyystaso Tilastollinen Kerronnallinen Alle :0 000 sattuessa vahingollisten seurausten toteutumista on vaikea kuvitella. tapahtuman mahdollisuus on lähes olematon. : 000 :0 000 sattuessa vahingollisten seurausten mahdollisuus un. :00 : 000 sattuessa vahingollisten seurausten mahdollisuus on. Vahingollinen seuraus on kuitenkin mahdollinen. Keskimääräinen :0 :00 sattuessa vahingolliset ovat luultavia. Todennäköinen Suurempi kuin :0 sattuessa vahingolliset ovat miltei varmoja. Huomioita:. Ympäristönsuojeluosiossa vahingollinen seuraus määritellään minkä tahansa aineen pääsyksi rakennettujen ensi- ja toissijaisten rajojen ulkopuolelle. Jos alueella ei ole toissijaista rajoitetta, on todennäköinen.. Tuloksenteko-osiossa vahingollinen suraus määritellään miksi tahansa seuraukseksi, joka saattaisi vaikuttaa vahingollisesti tulokseen. 3. Turvallinen toiminta -osiossa vahingollinen tapahtuma määritellään miksi tahansa tilanteeksi, joka voisi johtaa työntekijän tai urakoitsijan loukkaantumiseen. 4. Kohtele yhteisöä hyvin -osiossa vahingollinen tapahtuma määritellään miksi tahansa tapahtumaksi, joka voisi vaikuttaa toimintayhteisön ihmisiin. 3 4 Vaaratilanteen tai tapahtuman jos tapahtuma toteutuu tod.näk. vaikutus tod.näk. suhteelliset Suhteellinen riskiluokitus ( 0)