Ylösnousemuskappeli
Tie nousee loivaa rinnettä ylös. Matka jatkuu leveää kiviportaikkoa pitkin. Matalat askelmat eivät hoputa tulijaa. Täällä on aikaa. Portaiden päässä vaalea kappeli seisoo levollisesti mäntyjen keskellä, kuin olisi aina ollut siinä. Itseään korostamatta, itseään kätkemättä se suostuu osaksi ympäristöä.
Aikamatka Turun tuomiokirkko ja sitä ympäröivä Unikankare olivat vuosisatojen ajan turkulaisten hautausmaa. Alue oli pieni. Uusi hautausmaa perustettiin 1807 silloisen kaupungin ulkopuolelle, Skanssin malmille, arkkitehti Charles Bassin piirustusten mukaan. Ensimmäinen, sittemmin purettu kappeli rakennettiin 1887. Hautausmaalla voi tehdä aikamatkan suomalaiseen kulttuurihistoriaan 1800-luvun alusta nykypäivään. Alueelle perustettiin myös juutalainen hautausmaa 1800-luvulla, ortodoksinen 1823, islamilainen 1915 ja roomalaiskatolinen 1936. Täällä opetellaan suostumaan. Suostutaan elämän taivuteltavaksi. Suostutaan kuolemaan. Suostutaan valoon. Lohdutuksen kappeli Toisen maailmansodan runnellessa Eurooppaa hautausmaa sai uuden siunauskap pelin. Sen suunnitteli arkkitehti Erik Bryggman. Rakentaminen aloitettiin kevääl lä 1939, mutta talvisota keskeytti työt. Kaatuneitten kohtalo ja omais ten tuska vaikuttivat Bryggmaniin ja kappelin yksityiskohtien suunnitteluun. Hän halusi kappelin lohduttavan kuoleman ja surun murtamia. Ylösnousemuskappeli valmistui jatkosodan aattona, keväällä 1941. Siitä tuli kansainvälisesti tunnettu ja sitä pidetään Pohjoismaiden kauneimpana kappelina.
Kivikamaralla Kappeliin johtavat kivilaatoilla katetut portaat. Kiviset laatat jatkuvat tulijan askelten alla sisäänkäynnin edustan pylväshallissa, kappelin eteishallissa ja kuorissa. Kivet peittävät myös kappelisalin takaseinää ja saarnatuolin taustaa. Työn alkuvaiheessa kappeliin kaavailtiin ruotsalaista ja sitten virolaista kiveä, mutta sota-aika asetti esteitä niiden saannille. Bryggman tutustui kotimaiseen kvartsiittiliuskeeseen ja huomasi sen sopivan tarkoitukseen parhaiten. Salin lattia-aineksena ovat kvartsiittisirut, joita sitoo valkosementti. Lattian mosaiikkia rytmittävät ohuet messinkilistat. Hiekkaan piirretyt Kappelin seinillä vaeltaa vahvoja ja samalla hauraita ihmishahmoja. Ulkona pylväshallin vasemmalla puolella kohtalo vie lapsia, nuoria, vanhuksia. Sisällä alttarikaaren kannatuspilarissa nuori nainen soittaa luuttua. Sivulaivan uloskäynnin seinällä hahmot liukuvat lasin läpi sisältä ulos, varjon maasta valon maahan. Seinien korkokuvat on veistetty hiekkakiveen. Sisäänkäynnin reliefin suunnitteli taiteilija Ennu Oka. Hän kaatui talvisodassa, ja hänen työtään jatkoi taiteilija Jussi Vikainen. Molemmat kuuluivat Turun symbolistien taiteilijaryhmään.
Ristin varjo Sisäänkäynnin hiekkakivestä tehdyn korkokuvan yllä kohoaa suuri kullattu risti, jota kiertää viiniköynnös. Sen taakse seinän rappaukseen on upotettu toinen risti. Kun aurinko paistaa lounaasta, seinälle heittyy varjona kolmas risti kuin näkymä Golgatan kummulta. Teloituspaikallakin on toivo läsnä. Jo tänään olet minun kanssani paratiisissa, Jeesus lupasi ristillä rikolliselle. Elämän köynnös Metallista taotut, tyylitellyt köynnökset kiipeilevät pääoven ikkunoissa, oven vetimissä ja sivulaivan uloskäynnin ovien ikkunoissa. Saarnatuolin laidassa köynnös kasvaa puuupotuksien muodossa. Viiniköynnös kuvaa elämänpuuta ja pyhää ehtoollista. Minä olen viinipuu. Te olette oksat, Jeesus sanoi. Taidetaokset on valmistanut turkulainen Oskari Tuomisen verstas.
Pyhä valo Kappeliin kuljetaan hämärän eteisen läpi, mutta kappelisalissa astutaan valon valtakuntaan. Kapean sivulaivan lasiseinästä saliin virtaa pehmeä valo männynlatvusten suodattamana. Kuorin eteläikkuna ulottuu maanrajasta kattoon. Sieltä lankeaa alttarille aivan erityinen valo. Erik Bryggman oli valon arkkitehti. Hän tutki valon vaikutuksia eri vuorokauden aikoina. Kristillisessä symboliikassa Kristusta verrataan valoon. Vanhojen kirkkojen kuvissa aurinko edustaa Jumalaa, ikuista elämän antajaa. Bryggman antoi alun perin kappelisuunnitelmalleen nimen Sub specie aeternitatis, Ikuisuuden näkökulmasta. Kaunein kaari Kappelisali kapenee alttaria kohden. Salin ja alttarikuorin erottaa holvikaari. Perinteen mukaan sitä nimitetään triumfikaareksi, jollaisten ali voittokulkueet muinoin kulkivat. Kaari julistaa Kristuksen voittoa kuolemasta. Kappelin triumfikaari alkaa saarnatuolin takaa,
ylittää kuorin kattoa hipoen ja laskeutuu päätyen alaspäin kapenevaan pilariin. Pilari ottaa seinän kuorman vastaan luoden siihen keveyden tunnun. Bryggmanin toimistossa työskennellyt arkkitehti Pekka Pitkänen sanoo kappelin kaarta suomalaisen nykyarkkitehtuurin kauneimmaksi triumfikaareksi. Kunnia perinteelle Alttari on itään päin, auringonnousun suuntaan. Salissa on pylväsrivin erottama sivulaiva ja kuorissa triumfikaari. Katto on muodoltaan tynnyriholvi. Nämä kaikki ovat vanhojen kirkkojen rakennuspiirteitä. Bryggman teki kunniaa myös Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen rakentajille. Kappelin, kellotornin ja ruumishuoneen ulkoseiniin on upotettu kivilohkareita. Kaikki kivet ovat peräisin kappelin tontilta. Bryggman asetti ne itse paikoilleen. Vuosisataisen perinteen lisäksi Ylösnousemuskappelissa yhdistyy arkkitehtuurin piirteitä 1920-luvulta 1940-luvulle uusklassismista modernismiin. Uusklassismiin viittaavat valkoinen, yksinkertainen yleishahmo, loiva satulakatto ja antiikinhenkinen pylväshalli. 1930-luvulla Bryggman etsi teoreettiselle modernismille pehmeämpiä, ihmisläheisempiä muotoja. Kappelia pidetään yhtenä romanttisen jälkifunktionalismin pääteoksista Euroopassa. Luonnon ehdoilla Ylösnousemuskappeli on sovitettu hienovaraisesti ympäröivään luontoon ja maaston muotoihin. Rakennusvaiheen aikana ympäristön vanhat puut säästettiin. Tapa oli tuolloin vielä harvinainen. Kappeli avautuu luontoon suurten ikkunoiden kautta. Ihminen kuuluu luonnon yhteyteen. Myös rakennusten tuli sovittautua elimelliseksi osaksi luontoa. Kellot soivat sankareille Kellotapulissa jouduttiin usein soittamaan saattokelloja sodassa kaatuneiden viimeisellä matkalla. Aluksi kunniatehtävää toimittivat Tuomiokirkosta lainatut kellot. Vuodesta 1965 lähtien vainajia ovat saattaneet kappelin omat kellot. Siunauskappelin ylänteellä sijaitsee sankaripatsas sodassa kaatuneiden muistoksi. Erik Bryggman suunnitteli patsaan ja sankarivainajien hauta-alueen. Teoksen, joka on hiottu Viitasaaren mustasta graniitista, toteutti taiteilija Jussi Vikainen.
Pohjapiirros 10 Ylösnousemuskappeliin kuuluu kappelisali, siipirakennus omaisten huoneineen ja toimistotiloineen sekä ruumishuone, jonka avoin porttikäytävä erottaa kappelista. Rakennusaineina on käytetty betonia ja tiiltä. Rakennus on rapattu valkoiseksi. Vihitty käyttöön 1941, arkkitehti Erik Bryggman. Korjattu 1983 1984, arkkitehtitoimisto Laiho Pulkkinen Raunio ja sisustusarkkitehtitoimisto Carin Bryggman. 9 8 7 5 3 6 7 1 Pylväshalli 2 Sisääntuloaula 3 Kappelisali 4 Urut 5 Kuori 6 Sivulaivan uloskäynti 7 Hiekkakivireliefit 8 Sakasti 9 Omaisten huone 10 Ruumishuone 11 Kellotapuli Esteetön pääsy pyörätuolilla Rakennuksessa on induktiosilmukka 4 2 11 7 1 Ylösnousemuskappeli Hautausmaantie 21, 20720 Turku Lue lisää Ylösnousemuskappelista: www.turunseurakunnat.fi Teksti: Tytti Issakainen Kuvat: Timo Jakonen Ulkoasu: Erkki Kiiski Paino: Jaakkoo-Taara Oy