Valkoinen kirkko hehkuu kallioisella mäellä. Kun nousee sinne Aurajoen suunnalta kiviportaita pitkin, rakennus näyttää kohoavan vuoren rinteellä ja

Transkriptio

1 Martinkirkko

2 Valkoinen kirkko hehkuu kallioisella mäellä. Kun nousee sinne Aurajoen suunnalta kiviportaita pitkin, rakennus näyttää kohoavan vuoren rinteellä ja loistavan taivasta vasten eteläistä valoa. Kivipengermällä vahvistettu terassi kiertää kirkkoa. Etupuolella avautuu piazzamainen aukio. Kirkko on kuin pala Italiaa keskellä Turkua. Välimatkat ja vuosisadat tuntuvat katoavan. Maailma on yhteinen. Kaikki me vaikutamme toisiimme. Kunpa osaisimme levittää valoa.

3 Sotilaiden ja työläisten kylä Martinmäkeä, jolla Martinkirkko seisoo, kutsuttiin vielä vuosisata sitten Sotalaistenmäeksi. Keskiajalla siellä majoitettiin Turun linnan sotaväkeä. Sotalaisten kylä kuului Kaarinan pitäjään luvulla kylä liitettiin Turkuun, joka perusti sinne suuren tiiliruukin. Alue tuhoutui kaksi kertaa: Turun palossa 1827 ja jatkosodan pommituksissa Sataman laivojen sireenien huudot, telakan niittausvasaran pauke ja tehtaiden savut antoivat seudulle oman leiman. Martinkirkko valmistui työläisten puutalojen keskelle Kerrostalojen aika alkoi 1950-luvulla. Uutta aikaa etsimässä Martinkirkon valmistuessa Suomen nuori tasavalta oli elpynyt ensimmäisestä maailmansodasta ja elänyt 1920-luvulla nousukauden hurmaa. Paavo Nurmi oli juossut Suomen maailmankartalle ja taiteilijat avanneet ikkunoita Eurooppaan. Radio, puhelin, elokuva ja lentokoneet olivat mullistaneet elämäntapoja. Asuntopula vaivasi kasvavia taajamia, rakennettiin kiihkeästi. Rakennustaide haki uudenaikaista yksinkertaisuutta tukeutuen antiikin klassisiin perusmuotoihin. Klassismia seurasi funktionalismi, joka irrottautui perinteistä ja kurotti kohti yleismaailmallisuutta ja moderneja ihanteita. Martinkirkosta tuli uusasiallisen klassismin puhdas edustaja Turkuun, joka oli siirtymävaiheen arkkitehtuurin keskus.

4 Uskonpuhdistajan kaima Martinseurakunta perustettiin Martinkirkko vihittiin käyttöön kirkon uudistajan, Martti Lutherin, 450-vuotisjuhlapäivänä 12. marraskuuta vuonna Luther sai kuvansa kirkon sakariston ikkunan lasimaalaukseen. Sakariston toisen ikkunan maalaus esittää todennäköisesti Suomen ensimmäistä piispaa, Pyhää Henrikiä. Kuvaan on liitetty 1400-luvulla eläneen piispa Konrad Bitzin vaakuna. Kolmannessa kuvassa on Vapahtaja lapsi sylissään. Äänioikeus Kauas näkyvä kellotorni opastaa kirkkoon tulevaa. Se kertoo myös kellonajan. Campanile-tyyppisen eli runkohuoneesta erillisen kellotornin kylkeen on tyylitelty kirkon vihkimisvuosi. Vihkiäisissä eivät kuitenkaan kumisseet kirkonkellot eikä käypäkello näyttänyt aikaa. Ajannäyttäjän saksalainen koneisto ja viisarit asennettiin olympiavuonna Kolme kirkonkelloa nostettiin 64-metriseen torniin Kirkkoherra Yrjö Luojola

5 totesikin, että 22-vuotias Martinkirkko sai vihdoin äänioikeuden. Veljekset Friis Oy:n valamat kellot soittavat urkuri Sune Karlssonin sävellystä. Tornihuone uusittiin odotushuoneeksi, pienryhmähuoneeksi ja pienoiskappeliksi. Sinne on sijoitettu Kasanin jumalanäiti -ikoni 1800-luvulta. Seurakunnalla on ystävyystoimintaa Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kanssa. Varhaiskristillinen malli Kirkkoaukiolta näkyy suorakaiteen muotoinen kirkko satulakattoineen. Kapeat ja korkeat ikkunat saavat rakennuksen venymään korkeutta kohti. Ikkunat ja oviaukot kaartuvat holvimaisesti. Sama holvimuoto toistuu kirkon sisätiloissa. Kirkkosalin katto on betoninen tynnyriholvi, joka muistuttaa vanhojen puukirkkojen holveja. Poikittaiset vanteet korostavat tynnyrimäisyyttä. Sivukäytävillä kapea mutta valoisa pylväsholvisto tuntuu jatkuvan iäisyyksiin. Myös saarnatuolin ovi on holvin muotoinen. Ajan kirkkoarkkitehtuurin mukaisesti Martinkirkko sai vaikutteita Italian maaseudun kirkoista. Niissä oli säilynyt varhaiskristillinen perinne: suorakaiteen muoto, satulakatto, tynnyriholvi ja campanile-torni. Voitonkaaren alla Kuoriin astutaan triumfikaaren, voitonkaaren, alitse. Ylimmäksi kaareen on maalattu Pyhän Kolminaisuuden vertauskuvat: Jumalan Karitsa, Kaikkivaltiaan silmä kolmion sisällä ja Pyhän Hengen kyyhky. Evankeliumit opastavat ihmistä Jumalan luo, ja siksi kaaressa ovat evankeliumien kirjoittajien tunnukset: enkeli, leijona, härkä ja kotka. Alttarille tulevien rinnalla seisoo enkeli ehtoollismalja kädessään. Hahmojen väliin maalatut vihkiristit viittaavat vanhaan kirkkojen vihkimisperinteeseen. Kuorin tähtimäinen holvirakenne muistuttaa keskiaikaisista kivikirkoista.

6 Kuva Golgatalta Koko alttariseinän täyttää kuva Golgatalta. Keskuksena on ristiinnaulittu Vapahtaja. Naiset surevat hänen ristinsä juurella. Juutalaiset seuraavat tapahtumaa. Sotilaat arvioivat Jeesuksen ihokasta. Ehkäpä toinen sotilas on se päällikkö, joka totesi Jeesuksen kuoltua: Tämä oli Jumalan Poika. Alttarimaalaus oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin. Sen korkeus on 15 metriä ja leveys 9,5 metriä. Työ on tehty al secco -tekniikalla eli maalattu kuivalle kalkkilaastipinnalle. Hoosianna! Urkuparven kaiteeseen on maalattu tapahtuma, jota muistellaan adventtina ja palmusunnuntaina. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Kansa on saapunut vastaanottamaan Vapahtajaa: työn raskauttamia, miehiä, naisia, lapsia. Syrjemmällä kirjanoppineet miettivät, mitä tälle Jeesukselle pitäisi tehdä. Reunimmaiseksi on jättäytynyt Juudas, rahakukkaron vartija. Turkulaisin voimin Martinkirkko rakennettiin turkulaisin voimin ja kotimaisista materiaaleista. Suunnittelijoina olivat arkkitehdit Gunnar Wahlroos ja Totti Sora. Alttari, saarnatuoli ja kattokruunut ovat arkkitehti Soran suunnittelemia. Wahlroosin suunnittelujälki näkyy myös Turun köysitehtaassa vuodelta 1934 ja Soran Turun linjaautoasemassa vuodelta Molemmat rakennukset ovat funktionalistisia. Alttarin ja urkuparven kaiteen maalaukset toteuttivat taiteilijat Einari Wehmas ja Karl Ingelius. Wehmas teki myös sakariston lasimaalaukset. Ingelius, Wehmas ja Sora kuuluivat ns. Turun koulukuntaan, joka loi pohjan Suomen kuvataiteen modernismille. Saarnatuolin viisi kullattua koristeveistosta on tehnyt kuvanveistäjä Aarre Aaltonen. Aaltonen opiskeli

7 Turun piirustuskoulun lisäksi Italiassa. Serkulleen Wäinö Aaltoselle hän antoi veistokokemusta työpajassaan. Kirkon lukuisat taidokkaat metallitaokset ovat turkulaisten seppien valmistamia. Ompeluseuran tuki Seurakuntalaiset ovat tukeneet Martinkirkkoa omin varoin. Vihkiäisjuhlassa yksityishenkilöt lahjoittivat markkaa pohjarahaksi kirkonkellojen hankintaan. Loput kellorahat sai kokoon Martin ompeluseura Ompeluseura lahjoitti myös messukasukoita, maljakoita, kolehtihaaveja sekä taiteilija Greta Skogsterin alttaritekstiilit. Kirkkokuoro lahjoitti alttarille seitsenhaaraiset kynttilänjalat, jotka kuorossa laulanut vaskiseppä Emil Siivonen oli valmistanut. Nuorten lähetyskerho kokosi varoja lähetyskynttelikön hankintaan. Martti on palvellut myös Turkuun tulleita Karjalan siirtolaisia. Kuolemajärven siirtoseurakunta luovutti Martinkirkko vihittiin ilman urkuja, harmonin säestyksellä. Vuonna 1936 saatiin romanttista tyylisuuntaa edustavat urut Saksasta. Kangasalan urkutehdas ja urkurakentaja Veikko Virtanen ovat korjanneet ja ajanmukaistaneet soitinta. Uruissa on 50 itsenäistä ja kaksi siirtoäänikertaa. seurakunnalle kastemaljan ja ehtoolliskalustonsa Kuolemajärveläiset kokoontuvat yhä vuosittain omaan jumalanpalvelukseensa Martinkirkkoon. Suojeltu kirkko Kesäkuun 25. päivänä 1941 venäläisten pommien ilmanpaine rikkoi kirkon ikkunat ja alttari syttyi kipinöistä tuleen. Kirkossa valvoneet kanttori ja kappalainen onnistuivat sammuttamaan tulen. Kirkkoherra haavoittui pommien sirpaleista. Kirkko säästyi. Lähes koko muu Martin alue tuhoutui. Elokuusta 2003 lähtien Martinkirkko on ollut suojeltu sisustuksineen, maalauksineen, taideteoksineen ja piha-alueineen. Suojelumääräyksen antoi Kirkkohallitus Museoviraston aloitteesta. Kirkkoa on korjattu vuosina 1978 ja , arkkitehtitoimisto Laiho- Pulkkinen-Raunion suunnitelmien mukaisesti.

8 Pohjapiirros Tiilestä rakennettu vaaleaksi rapattu satulakattoinen kirkko on muodoltaan basilikamainen pitkäkirkko. Tyyliltään rakennus edustaa uusasiallista klassismia. Suunnittelijoina arkkitehdit Gunnar Wahlroos ja Totti Sora. Vihitty käyttöön Sakasti 2 Lasimaalaukset 3 Alttaritaulu 4 Triumfikaari 5 Kirkkosali 6 Sivulaivojen holvikäytävät 7 Saarnatuoli 8 Pienet urut 9 Urkulehteri 10 Sisääntuloaula 11 Campanile-kellotorni 12 Tornihuone Esteetön pääsy pyörätuolilla Rakennuksessa on induktiosilmukka Martinkirkko Huovinkatu, Turku Lue lisää Martinkirkosta: Teksti: Tytti Issakainen Kuvat: Timo Jakonen Ulkoasu: Erkki Kiiski Paino: Jaakkoo-Taara Oy