8 Palolais Yleiskatsaus Palolaiksen tehtäväpiiriin kuuluvissa imenpiteissä eli tulipalojen sammutuksessa, avunan- ja pelastustyössä, sairaankuljetuksissa ja palotarkastuksissa ei v. 968 tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna oleellisia muuksia. Tulipalojen lukumäärä väheni 875:stä v. 967 8:een v. 968. Suuriksi katsottavia tulipaloja ei kermusvuonna lainkaan sattunut. Avunan- ja pelastustöitä suoritettiin 9 tapauksessa, kun niitä v. 967 suoritettiin 6 tapauksessa. Sairaankuljetusten kokonaismäärä väheni vuoden 967 5 76:sta :een vuonna 968. Kulj etusmatko j en yhteispituus oli 6 km eli keskimäärin.67 km kuljetusta kohti. Kuljetusten lukumäärä päivää kohti oli 0 (edellisenä vuonna ). Tätä imintaa varten palolaiksella oh ambulanssia. Vuoden 968 lopulla Oy Strömberg Ab lahjoitti palolaikselle käytetyn Volkswagen Kastenwagen -merkkisen ambulanssin, joten ambulanssien lukumäärä nousi :een. Ehkäisevän palosuojelun alaan kuuluvien lakimääräisten palotarkastusten johdosta annettiin 65 korjausmääräystä. Tämän lisäksi suoritettiin 9 pyydettyä tarkastusta sekä annettiin palonehkäisyä koskevia neuvoja ja ohjeita sekä lukuisia lausunja. Kermusvuoden aikana hankittiin kaksi paloaua (hyokkäysau ja säiliöau), kuorma-au ja henkilöau. Vuoden 967 puolella tilattu noslava-au, jonka noslava voidaan kohottaa 5 m:n korkeuteen, valmistui ja otettiin käyttöön kermusvuonna. Kaupungin aluevesillä tapahtuvien öljyvahinkojen rjumista varten hankittiin 00 m öl j ynespuomia, jonka teknillinen suunnittelu suoritettiin palolaiksessa. Väestönsuojelua varten myönnetyllä perushankintani äärärahalla (II osahankinta) hankittiin mm. mootriruiskuj a, letku-, armatuuri-, savusuojelu- ym. kalusa. Palolaiksen tariffit avunannosta, vartioinnista ja kalusn lainauksesta nousivat..968 alkaen. Sairaankuljetustariffi nousi..968 alkaen, ja samalla siirryttiin kuljetuskustannusten perinnässä siihen, että potilasta laskutetaan vain silloin, kun palolais ei ole saanut korvausta matkakustannuksista sairaalasta, sairausvakuutusimissta, vakuutusyhtiöiltä jne. Kermusvuoden aikana jatkettiin kiinteistökortisn tekoa. Kortissta ilmeni mm. kiinteistön omistaja, rakennusaine, käyttötapa ym. Kortisssa oli tiedot n. 9 5 kiinteistöstä. Kermusvuonna suoritettiin myös nuohouspiirien uusi aluejako, ja tällöin nuohouspiirien lukumäärä väheni yhdellä eli kolmeenista. Munkkiniemen vapaaehisen palokunnan kanssa solmittu sammutussopimus jouduttiin irtisanomaan, koska palokunta ei kyennyt täyttämään sammutussopimuksen velvoitteita. 9
8. Palolais Insinöörij ärjestö jen Koulutuskeskuksen imeenpaneman öljysatamien turvallisuustekniikka-kurssin yhteydessä palolais järjesti Laajasalossa Oy Shell Ab:n öljyvarasalueella suurpaloharjoituksen. Kermusvuoden varsinaiset menot olivat yhteensä 7 90 7 mk, mikä oli noin 0.86 % kaupungin varsinaisista vuosimenoista. Henkilökunnan lukumäärä lisääntyi yhdellä ja oh 0 henkeä. Tästä kuului varsinaiseen sammutusosason 97 miestä. Henkilökunnan harrastusiminta oli erittäin vilkasta ja monitahoista, esimerkkeinä mainittakoon vain soitkunta, urheiluseura, metsästysseura, au- ja mootrikerho sekä palolaiksen kesäkodin iminta kahdessa urheilu- ja ulkoiluviraslta vuokratussa saaressa, Varissaaressa ja Pitkäsääressä. Mm. soitkunta piti alkuvuodesta hyvin onnistuneen, ohjelmavalinnaltaan korkeatasoisen ja kiittävät arvostelut saaneen 75-vuotisjuhlakonsertin. Henkilökunta. Palolaiksen apulaispalopäällikön ja palotarkastajan virat jätettiin edelleen täyttämättä, koska kermusvuoden aikana kaupunginhallitukselle jätettyä sääntökomitean mietintöä ei ollut ehditty esittää kaupunginvaltuusn vahvistettavaksi. Palolautakunta määräsi apulaispalopäällikön viransijaiseksi palomest. Erkki Saksan koko vuodeksi ja palotarkastajan viransijaiseksi apul. palotarkast. Gösta Willingin samoin koko vuodeksi. Mainituista viransijaisuuksista johtuen hoiti ruiskumest. Erkki Thurman palomestarin virkaa ja palokers. Leo Mäkinen ruiskumestarin virkaa, kumpikin koko vuoden. Samoin hoitivat apulaispalotarkastajan virkaa palotekn. Uolevi Särkijärvi ja paloteknikon virkaa palokers. Pekka Ennevaara. Eläkkeelle siirtyivät vuoden aikana palokorpraalit Paul Eriksson, Uuno Nuutinen, Arvo Virtanen Kaino Hellin ja Äke Flytström, palomies Raimo Alanen, esimies Einar Kolari ja seppä Karl Nyholm. Palokorpraalin virkaan palopäällikkö nimitti kahdeksan palomiestä, palomiehen virkaan 5 tp. palomiestä ja tp. palomiehen virkaan 9 miestä. Tp. imisapulaisen imeen otettiin Gun Rydman ja lähetiksi Iiris Kujala. Palolaiksessa palveli kesäkuukausina 65 palomiehen vuosilomasijaista sekä muina vuodenaikoina palomiehen sairaus- ja vuosilomasij aista. Palolaiksen palveluksesta erosivat vuoden aikana palokorpraalit Tais Pentikäinen ja Matti Sinisalo sekä palomies Tauno Lehnen. Palolaiksen henkilökunnan kokonaislukumäärä oli 0 (ed. v. 9) josta viranhaltijoita oli 08 miestä ja 6 naista sekä työsopimussuhteessa olevia miestä ja naista. Viranhaltijain sekä työsopimussuhteessa olevien miesten lukuihin sisältyy kumpaankin yksi määräajaksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynyt henkilö. Osasittain jakautui henkilökunta seuraavasti: Palopäällikkö Brandchef Chief Officer 9
8. Palolais Sammutusosason on lisäksi tässä luettu kuuluvaksi palkkiovirkainen kapellimestari ja neljä työsopimussuhteista sairaankuljettajaa. Muuin ei osasn henkilömäärässä ja -jakaumassa kermusvuonna tapahtunut muuksia. Terveydentila. Kermusvuoden aikana sattui sammutushenkilökunnan keskuudessa sammutustyössä 5 tapaturmaa ja harjoituksissa tai työpalveluksessa tapaturmaa. Niiden aiheuttamat työpäivämenetykset olivat 8 päivää ja niistä suoritettiin korvauksia 7 685 mk. Palonehkäisyosasn henkilökunnan keskuudessa sattui yksi tapaturma, josta ei aiheutunut työpäivämenetyksiä. Teknillisen osasn henkilökunnan keskuudessa sattui kaksi tapaturmaa, joista aiheutui 9 työpäivän menetys ja joista suoritettiin korvauksia 0 mk. Sairauden tai tapaturman perusteella myönnettiin viranhaltijoille ja vuosilomasijaisille sairauslomaa 65 kertaa; sairauspäiviä oh yhteensä 5. Työsopimussuhteessa olevien vastaavat luvut ohvat 8 ja 5. Henkilökunnan eri ryhmien sairauspäivien keskimääräinen luku sairaustapausta ja henkilöä kohti oli seuraava: Henkilökuntaryhmä Sairauspa i- Sairastu- vien keski m. neiden luku vuodessa henkilöiden Sairaus- Henkilöä määrä tapausta kohti kohti Viranhaltijat Päällystö 6.0 0.7 Alipäällystö... 7 5..0 Miehistö. 8. Talous- ja huolhenkilökunta....5 0. Työsopimussuhteessa olevat työntekijät.. 5 9. l 0. l Koulutus. Sammutushenkilökuntaa koulutettiin jatkuvasti eri palopiireissä piirien päälliköiden kuukausittain laatimien koulutusohjelmien mukaan. Tämän lisäksi järjestettiin palolaiksen imesta viisi palomiehen alkeiskurssia, joissa osanottajia oh yhteensä 0 ja tuntimäärä kullakin kurssilla 85. Valtion palokoulun ahpäällystöluokan suorittivat palokorpr. Erik Hoffström sekä palomiehet Raimo Janhunen, Matti Viikki ja Juhani Rinne. Kaupunginhallituksen koulutusimikunnan järjestämän johtamistaidollisen kurssin II jakson suoritti kolme palolaiksen viranhaltijaa. Tal.pääll. Juhani Mäkelä suoritti v. 967/68 koulutusimikunnan järjestämät 5-viikkoisen osaspäälhkköseminaarin ja hallinnollisen talouslaskennan kurssin. Helsingin kaupungin väestönsuoj eluimisn järjestämän vss-joukkojen perustamisen johtajien kurssin suoritti kuusi viranhaltijaa, vss-joukkojen komppanianpäällikköjen ja joukkueen johtajien peruskurssin kaksi sekä jatkokurssin neljä viranhaltijaa. Em. väestönsuojeluimisn imesta Lohjan väestönsuoj elukoulussa pidetyn tuhoalueen johtajakurssin suorittivat palomestarit Alfred Nordström ja Armas Winqvist. Kiinteistöt ja kalus. Kiinteistöt. Palolaiksessa ei kermusvuonna suoritettu varsinaisia rakennustöitä. Kaikissa rakennuksissa tehtiin kuitenkin erilaisia vuosikorjauksia. Kalus. Vuoden aikana palolaikselle hankittiin kaksi International-Loadstar -merkkistä paloaua, yksi Nalle-Sisu -merkkinen kuorma-au sekä yksi Valiant-00 -merkkinen henkilöau. Lisäksi imitettiin edellisenä vuonna tilattu Fargo CT-800 -merkkiselle alustalle rakennettu noslavaau. Strömberg Oy lahjoitti Volkswagen Kastenwagen -merkkisen sairaankuljetusaun. Aj oneuvokalusn lisäksi hankittiin sekalaista palo- ja raivauskalusa. Auradiopuhelimien määrä lisääntyi kuudella. Väestönsuojelua varten myönnetyllä määrärahalla hankittiin mm. letku-, armatuuri- 95
8. Palolais ja savusuojelukalusa sekä mootriruiskuja. Palolaiksen mootriajoneuvojen ja -ruis- kujen lukumäärä ja jakaantuminen eri paloja palovartioasemille vuoden lopussa selviää seuraavasta taulukosta: Sijoituspaikka Placering Location Varsinaiset sammutusaut Egentliga släckningsbilar Fire engines Ruiskuauja Sprutbilar Pump trucks Pioneeriauja Pionjärbilar Pioneer trucks Vesisäiliöauja Vattentankbilar Water tank trucks Vaahauja Skumsläckningsbilar Foam trucks Letkuauja Slangbilar Hose trucks Konetikasauja Maskinstegar Ladder trucks Mootriajoneuvoja Mo riordon Mor vehicles Erikoispaloauja Specialbrandbilar Special fire trucks Sammakkomiesau Grodmanvagn Frogmanvan Sairaankuljetusauja Ambulanser Ambulances Henkilöauja Personbilar Cars Kuorma- ja pakettiauja Last- och paketbilar Trucks and vans Trakreita Trakrer Tracrs Yhteensä Summa Total Hyökkäys- ja ruiskuveneitä Attack- och sprutbåtar Fire boats Mootriruiskuja Morsprur Mor pumps Sammutusosas Släckningsavdelningen Fire fighting division Pääpaloasema. Haagan paloasema. Käpylän paloasema Malmin palovartio- Kallion paloasema.. Hertniemen palovartioasema Suomenlinnan palovartioasema ~\T o ro Iin I reserv In reserve Teknillinen osas... Tekniska avdelningen Technical Pept. *) i i 0 8 - - - - - - 0 6 5-5 Yhteensä 6 5 06 Summa Total 87 Vesivahinkosuojeluau. ) Noslava-au. Palolaiksella oli siis 8 varsinaista sammutusaua, joista 9:ssä oli pumppu. Näistä kymmenessä aussa oli korkeapainepumppu. Pumpulla varustetuista auista oli yhdessä 500, kuudessa 800, yhdessä 500 ja yhdessä 000 l/min -tehoinen pumppu sekä seitsemässä yhdistetyt 500 l/min (8 ilma-, kehän) matalapaine- ja 50 l/min (6 ik) korkeapainepumppu sekä kahdessa vastaavasti 500 l/min 8 ik:n paineella ja 00 l/min 60 ik:n paineella ja yhdessä 800 l/min 8 ik:n paineella ja 00 l/min 50 ik:n paineella. Mainituissa auissa oli lisäksi vaahsammutuslaitteet, joiden teho kahdessaista aussa oli 000 l/min, yhdessä 500 l/min, kolmessa 000 l/min, yhdessä 000 l/min, yhdessä 8000 l/min ja yhdessä 8 000 l/min. Mootriruiskuista oli kaasuturbiinipumppu teholtaan 00 l/min, viisiista ruiskua teholtaan 000, kaksi 500, neljä 00, kolme 000, kuusikymmentäkolme 800, kaksi 600, neljä 500 ja kuusi 0 l/min. 96
8. Palolais ' Ruiskuveneen HRV:n pumppujen teho oh yhteensä 8 000 l/min. Veneessä oli hsäksi korkeapainepumppu ja vaahsammutuslaitteet. Hyökkäysveneessä oh yksi kannettava mootriruisku teholtaan 000 l/min sekä yksi pienoisruisku teholtaan 0 l/min. Palolaiksen kaikkien pumppujen yhteinen teho oh 57 0 l/min. Uutta kumitettua paloletkua hankittiin vuoden aikana yhteensä 055 m. Käyttökelvonta letkua poistettiin 67 m. Letkuvaras oh vuoden lopussa yhteensä 88 95 m paloletkua, josta 5 600 m *:n liittimillä varustettua pääjoha. Tämän hsäksi oh palolaiksella korkeapaineletkuja yhteensä 600 m. Palopostit j a vedenotpaikat. Kermusvuoden aikana valmistui 87 uutta vesijohdon palopostia, joten niiden lukumäärä vuoden lopussa oli 5 6. Esikaupunkialueilla oh useita palokaivoja ja -altaita. Paloilmoituslaitteet j a viestivälineet. Yksityisten aumaattisia palohälytys- ja sprinklerlaitteita kytkettiin palolaiksen vastaanotkeskuksiin vuoden aikana 7 ja vuoden lopussa oh niitä kytketty pääpaloaseman keskukseen 0, Kaihon paloaseman keskuksiin 7 ja Haagan paloaseman keskukseen 7. Puhelinyhdistyksen hätäpuhelinkeskukseen, josta pääpaloasemalle ja Kallion paloasemalle oh suorat johdot, oh kytketty 688 hätäpuhelinta. Lisäksi voitiin hätäpuhelinkeskus hälyttää jokaisesta puhehmesta numerolla 000. Palolaiksen hälytyskeskuksen hälytysnumero 005 oh yhdistetty Puhelinyhdistyksen keskukseen viidellä johdolla. Hälytystä varten oh palo- ja palovartioasemat sekä poliisilais yhdistetty isiinsa suoralla puhelinjohdolla. Kaihon paloasemalla sijaitsevan sairaankuljetuskeskuksen hälytysnumero oh 0066. Radiopuhelinliikennettä varten oh pääpaloaseman hälytyskeskuksessa sammutusiminnan ja Kaihon paloasemalla sairaankuljetusiminnan radiokeskus, joiden vastaanottimet oh sijoitettu Ilmalan vesirniin ja lähettimet pääpaloasemalle ja Kaihon paloasemalle. Kuudessa päivystysaussa, kahdeksassaista paloaussa ja kahdessaista ambulanssiaussa sekä yhdessä erikoisaussa ja ruiskuveneissä oh radiopuhelin. Sammutus-, avunan- ja sairaankuljetusiminta. S am mutusiminta. Palolais hälytettiin kermusvuonna eri syistä kaikkiaan 69 kertaa. Hälytysten syyt ja määrä ohvat seuraavat: Luku- Hälytysten syyt määrä Tulipalo 8 Nokipalo Savu tai kaasu 55 Erehdys 76 Aumaattisten hälytyslaitteiden vastaanotkeskukseen tulleet vikahälytykset: vika hälytyslaitteissa linjaviasta aiheutunut 5 vahingon aiheuttama 78 Ilkivalta 5 Happikoj eavustus 9 Sammakkomiesavustus 70 Muut avustukset 85 Yhteensä 69 Tuhpalosta johtuneet hälytykset suoritettiin 56 tapauksessa puhelimitse ja 66 tapauksessa Puhelinyhdistyksen hätäkeskuksen kautta joko hätäpuhelimesta tai muista puhehmista numerolla 000. Tulipalohälytys suoritettiin aumaattisella hälytyslaitteella tapauksessa ja suullisesti 0 kertaa. Tulipalot. Kermusvuonna sattuneesta 8 tuhpalosta oh pieniä eh sellaisia, jotka sammutettiin sankoruiskulla, muilla käsisammuttimilla tai paloaun säiliösuihkulla kaikkiaan 609 eh 7 % ja keskikokoisia tuhpaloja eh 5. o %. Suuria tulipaloja ei kermusvuonna ollut. Palonalku ja, jotka oh sammutettu ennen palokunnan paikalle tuloa, oh 7 eh 0.90%. Tulipalot jakaantuivat eri kuukausille seuraavasti: 7 Hels. kaup. virast ja laikset 968 97
8. Palolais Tulipalojen syttymlspaikat ja -syyt v. 968 Platser och orsaker av bränderna år 968 Liite Syttymispaikka Brandplats Location of fires Asuinhuone - Bostadsrum - Living accommodation "... Asuinrakennus - Bostadshus - Residential building Au ym. mootriajoneuvo - Bil e.a. morfordon - Car or other mor vehicle Autalli - Garage - Garage Eteinen - Tambur - Hall Hiilivaras - Kollager - Coal yard Hissi *f mootri - Hiss - Lift or its engine... Hotelli, sairaala ym. yleinen huoneis - Hotell, sjukhus mm. allmän lokal - Hotel, hospital etc. public premises Kaapaikka - Avstjälpningsplats - Bump... Kat - Tak - Roof Kellari - Källare - Basement Keittiö, keitkomero - Kök, kokvrå - Kitchen, kitchenette Kioski, putka - Kiosk, cell - Kiosk, jail Laiva, mootrivene - Fartyg, morbåt - Ship, morboat Lautatarha - Brädgård - Lumber yard... Liikehuone - Affärsrum - Business premises Muuntaja - Transformar - Transformer Neonvalomainos - Neonljusreklam - Neon lights Nurmikko, maas - Gräsmatta, markbrand Lawn, terrain Pannuhuone - Pannrum - Boiler room Pesutupa - Tvättstuga - Laundry room.. Pölyhormi - Ventilationskanal - Ventilation system Raitiovaunu - Spårvagn - Tram Rakennustyömaa - Byggnadsarbete - Construction site Rautatievaunu - Järnvägsvagn - Railway carriage or waggon Roskakuilu - Förvaringsrum för sopor Garbage chute Roskalaatikko - Soplår - Dust bin Sauna - Bastu - Sauna bath Silta - Bro - Bridge Sähköpylväs - Elslpe - Pylon Tehdaslais - Fabrik - Facry Työhuone - Arbetsrum - Workshop Ullakko - Vind - Attic Vaja tai ulkorakennus - Skjul eller uthusbyggnad - Outbuilding Varas - Lager - Sre 0 Syttymissyy. Brandorsak. Causes of fires tl i ** gl W i! S 8 '! : ut s-a & Svf " $ i - st «^ > h ilip Pili é 5 it] i: a-s's «sjf iri Yhteensä - Summa - Total 8 8 0 0 5 98
ç 09 II M I I I I M 00 ^ i EO9 > * g 09 h- cn to i M M I >- I M I I I I I II - 5 09CO 09 i toco - i i«* 8 - ^ CO s <J> ~ - M M II I-* cn 0 H- to II H- H* M - * cn J * cn a - I l cn w ** M M ~ Oi Oi h * 09 O II Ii o M M i II I I I i II II M I I I I. cn II * M! II m M I I II I <i M II I I I I I I I M U cn M w >-* oo i MI sjl M II 09 oo oo -M * - Si K- < >- MImI I cn 09 00 09 vj ~ I II II I I I I M M I H-S 09 o> ~ II u> > t I H U w M wen 09 ^icocoo9coo)*t Oi Oi 09 HMS 09 o> co 5 0> 09 09 O 09 cn vj oo oo vj VJ cn Tulitikkujen huoliman käsittely Vårdslös hantering av tändstickor Careless handling of matches Tupakointi Rökning Smoking Putkijohjen sulattaminen Smältande av rörledningar Smeltning of pipeline Muu tulen huoliman käsittely Övrig vårdslös hantering av eld Other carelessness with fire Räjähdys Explosion Explosion Itsesytytys Självantändning! Spontaneous combustion Hitsaus Svetsning Welding Tehdasiminnasta aiheutunut kipinä tai kaasunmuodostus yms. Vid fabrikationen uppkommen gnista eller gasbildning mm. A spark from machinery or gas due a manufacturing process Koneenosien liikakuumeneminen överhettade maskindelar Parts of engines overheated Rautatie-, mootriajoneuvo- ja höyrylaivaliikenne Trafik Traffic Lasten aiheuttamat Av barn förorsakade bränder Caused by children Tuho- ja murhapolt Pyroman- och mordbränder Arson Juopuneen tai mielisairaan aiheuttama Av alkoholpåverkade eller sinnessjuka förorsakade bränder Caused by a drunken or insane person Syy tunteman Orsaken okänd Unknown or undetermined Yhteensä Sumina Total u o g a 00 TJ t o gf 8
8. Palolais Tuli- Kuukausi paloja Tammikuu... 7 Helmikuu... 7 Maaliskuu... Huhtikuu 99 Toukokuu... 5 Kesäkuu 07 Tuli- Kuukausi paloja Heinäkuu... 7 Elokuu 08 Syyskuu 9 Lokakuu 60 Marraskuu... 5 Joulukuu... 7 Tulipaloista sattui 55 klo 6 8 ja 98 klo 8-6 välisenä aikana. Kermusvuonna sattuneiden tulipalojen jakaantuminen syttymispaikan ja syttymissyyn mukaan selviää liitteenä olevasta taulukosta. Avunan- ja pelastustyöt. Avunan- ja pelastustöitä suoritettiin kermusvuonna 9 tapauksessa. Tuuletusta suoritettiin savu- ja kaasuvaaran takia 55 kertaa ja happikojeita lainattiin 9 kertaa. Tämän lisäksi suoritettiin vedenpumppausta ja annettiin tikapuu- tai muuta avustusta sekä lainattiin kalusa 85 kertaa. Palolaiksen sammakkomiehet hälytettiin sukellustehtäviä varten 70 kertaa, joista kuitenkaan tapauksessa ei tarvittu sukellusimintaa. Toiminta koski hukkuvan pelastamista tai hukkuneen etsimistä.. Sairaan kuljetusiminta. Sairaankuljetusauja hälytettiin kermusvuoden aikana 5 78 kertaa. Sairaankuljetuksia suoritettiin kertaa ja tapauksia, jolloin potilasta ei tarvinnutkaan viedä tai potilas oh jo viety muiden imesta, oh 7. Sairaankuljetushälytykset jakaantuivat eri kuukausien kesken seuraavasti: Sairaan- Sairaan- Kuukausi kulje- Kuukausi kuljetuksia tuksia Tammikuu. 50 Heinäkuu... 00 Helmikuu.. Elokuu 078 Maaliskuu. 9 Syyskuu.. 996 Huhtikuu... 5 Lokakuu... 0 Toukokuu. 07 Marraskuu.. Kesäkuu... 5 Joulukuu... 0 Yhteensä Kuljetusmatkojen pituus oli 6 km eli keskimäärin.67 km suoritettua kuljetusta kohti. Palovahingot. Tulen välittömästi uhkaaman irtaimen omaisuuden arvo oli 8 59 000 mk ja kiinteän omaisuuden arvo 6 69 000 mk eli yhteensä 65 96 000 mk. Vahingon suuruuden tai palovahingon korvauksen määrä nousi irtaimisn osalta 80 95 mk:aan ja kiinteimistön osalta 08 mk:aan eh yhteensä 689 9 mk:aan, joka oli 0. % uhatun omaisuuden arvosta. (Luvut ovat v:lta 967). Palovahinkojen korvausprosentit v. 958 966 ovat olleet seuraavat: 958.... 96... 0.6 96... l.o 959... 0.7 96... 0. 965... 0.5 960... 0.6 96... 0.6 966... 0.5 Kermusvuonna sattuneissa tulipaloissa kuoli ihmistä sekä tuhoutui rakennusta kokonaan ja osittain. Palonehkäisyiminta Rakennuspiirustusten tarkastus. Rakennustarkastusimikunnan kokouksissa oh viikottain mukana palotarkastaj an tai apulaispalotarkastajan viransijainen, minkä ohessa erikoistapauksissa palolaiksen puolesta imitettiin piirustusten seikkaperäinen ennakkotarkastus. Rakennusten loppukatselmuksessa ei palolaiksen edustaja ollut mukana. Uudisrakennustyömailia suoritettiin tarkastuksia tarpeen vaatiessa. Palotarkastukset ja valistusiminta. Yleinen palotarkastus asuintaloissa suoritettiin III, VI, VII, XI ja XIII nuohouspiirien alueilla 8...5. sekä muuhun kuin asumiseen tarkoitetuissa rakennuksissa 6.9... välisenä aikana koko kaupungin alueella. Kaupungin omistamissa, mutta kaupungin ulkopuolella sijaitsevissa erilaisissa laiksissa suoritettiin tarkastuksia. Tarkastusten johdosta annettiin 665 korj ausmääräystä. Jälkitarkastukset suoritettiin kunkin alueen yleisen 00
8. Palolais tarkastuksen jälkeen. Tämän lisäksi suoritettiin 9 pyydettyä tarkastusta sekä annettiin palonehkäisyä koskevia neuvoja ja ohjeita. Lausunja annettiin palonehkäisyyn liittyvissä asioissa maistraatille 7, kaupunginhallitukselle, rakennusviraslle, kauppa- ja teolhsuusministeriölle 8, rakennustarkastusviraslle 8, terveydenhoiviraslle tai sen alaisille laiksille, kaasulaikselle 6 ja muille viranomaisille ja yksityisille. Palopäällystö ja -ahpäällystö piti vuoden aikana sairaaloissa ja teollisuus- ym. laiksissa sekä opinpäivillä ja kursseilla ja Valtion palokoulussa oppitunteja ja valistustilaisuuksia palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä hsäksi paloturvallisuutta koskevia luenja erilaisilla väestönsuojelukursseilla. Kermusvuoden aikana jatkettiin palonehkäisyosasssa kiinteistökortisn tekoa. Kortissta ilmenee kiinteistönomistaj a, osoite, rakennusaine, kerrosluku, rakennuksen käyttötapa, vaaralliset palokohteet kuten tulenaran nesteen varast, niissä olevat sammutuslaitteet, henkilöturvallisuuden kannalta tärkeät kohteet ym. Nuohous Nuohoojamest. Kustaa Huhtimon siirryttyä eläkkeelle..968 yhdisti palolautakunta nuohouspiirejä, joten kermusvuonna nuohouspiirien lukumäärä väheni yhdellä ollen nyt, samoin nuohoojamestareiden määrä oh. Piirinuohoojien hsäksi piireissä oh yhteensä etumiestä, nuohoojaa ja kaksi oppilasta. Yleinen nuohous suoritettiin jokaisessa piirissä 6 kertaa ja erikoiskohteiden nuohous paloj ärj estyksen mukaisesti. Piirinuohooj at osallistuivat nuohouspiireissään yleiseen palotarkastukseen, johon kului yhteensä 5 tarkastuspäivää eh keskimäärin 7 päivää piiriä kohti. Lisäksi suorittivat piirinuohooj at 5 muuta tarkastusta sekä kukin vuorollaan nokipalopäivystystä. Kermusvuonna sattui nokipaloa. Viimeisenä kymmenvuotiskautena niiden lukumäärä on ollut seuraava: 959 960 96 96 96 Talous 8 0 6 6 96 965 966 967 968 ja yleinen 7 9 9 hallin Menot ja tulot. Palolaiksen menot ohvat imintavuonna yhteensä 7.9 mmk, josta palkkamenojen osuus oli 5.8 6 mmk ja kalusn vuotuishankinnan osuus 0. o mmk. Määrärahoja siirrettiin käytettäväksi seuraavana vuonna mk. Menojen nousu edelliseen vuoteen verrattuna oh mmk, mikä lähinnä johtui palkka-, kustannus- ja hintatasossa tapahtuneesta yleisestä noususta sekä väestönsuoj elupalokalusn perushankinnasta. Avustuksena jaettiin Helsingin vapaaehiselle palokunnalle 6 000 mk, kaupungin alueella imiville muille vapaaehisille palokunnille sekä Suomen Meripelastusseuralle 8 68 mk, vapaaehisten palokuntien kilpailuiminnan tukemiseen 0 mk, vakinaisten palomiesten osuusruokalalle 5 000 mk ja palolaiksen henkilökunnan kesäkodin vuokria varten 600 mk eh avustuksia yhteensä 06 8 mk. Tulot nousivat edellisen vuoden 808 65 mk:sta 85 8 mk:aan eh 676 mk:lla. Sairaalaviras korvasi palolaikselle sairaankulj etusiminnan netmenot 7 75 mk:lla. Varsinaisista sairaankuljetuksista tuloja kertyi 06 908 mk, luonisetukorvauksista 5 587 mk, vuokrista 7 5 mk ja kalusn lainauksista ja avunantöistä 88 9 mk. Rahast. Helsingin kaupungin palokunnan rahasn menot ohvat kermusvuonna 0 857 mk. Tuloja kertyi sairaankuljetusmaksuista 76 mk ja korkotuloja oh mk eh tuloja kaikkiaan 8 97 mk. Tuloista siir0
8. Palolais rettiin 80 % eli 6 5 mk pääomaan, jolloin se vnoden lopussa nousi 7 878 mk:aan. Käyttämättömiä varoja (säästö v:lle 969) oli vuoden lopussa 6 58 mk. Gösta Waseniuksen rahasn pääoma oh vuoden alussa 9 mk ja käyttövaroja oh 5 mk. Korkotuloja kertyi vuoden aikana 968 mk ja Ranskan suurlähettiläs lahjoitti 00 mk eli tuloja oli yhteensä 068 mk. Pääoma kasvoi 79 mk:n suuruisen indeksihyvityksen johdosta 9 7 mkiaan. Käyttövaroista siirrettiin pääomaan 0 mk, jolloin se nousi vuoden lopussa 0 7 mk:aan ja v:lle 969 jäi käyttövaroja 00 mk. Vuoden aikana rahassta myönnettiin yksi 00 mk:n suuruinen opinmatka-apuraha. Vakuutusyhtiöiden palolaiksen 00-vuotispäivänä tekemästä 0 000 mk:n suuruisesta lahjoituksesta perustetusta stipendirahassta oh jäljellä vuoden alussa 9 05 mk. Rahasn menot olivat 6 mk ja korkotulot 8 mk, joten rahasn varat vuoden lopussa olivat 9 5 mk. Varapalokunnat Sopimuksen mukaan kaupungin paloimeen kuuluvina varapalokuntina imi 6 vapaaehista palokuntaa, joiden yhteinen imiva miesvahvuus oh 60 miestä ja kalusvahvuus seuraava: paloauja kiinpumppuineen 9, mootriruiskuja, vesisäiliöitä 8, joiden yhteinen tilavuus oh 0 500, *:n letkua 800 m, *:n letkua 700 m ja l%":n letkua 900 m. Näiden lisäksi imi kaupunkialueella yksi tehdaspalokunta ja yksi laispalokunta. Varapalokuntien paloiminta oli kermusvuoden aikana seuraava: Varapalokunta Frivilliga brandkårerna Voluntary fire brigades Hälytysten luku Antal alarmen Number of alarms Kaupunkialueella Inom stadsområdet Within the city limits Kaupunkialueen ulkopuolella Utanför stadsområdet Outside the city limits Helsingin Degerön Haagan Karjalaisten Lauttasaaren Malmin Marjaniemen Oulunkylän Pakinkylän Pitäjänmäen Puislan Pukinmäen Tammisalon Tapanilan Vanhan Käpylän Vartiokylän-Mellunkylän VPK 8 Yhteensä 6 5 6 5 55 0