Joukkorahoituslaki Talousvaliokunnan kuuleminen 29.4.2016 Neuvotteleva virkamies Aki Kallio Rahoitusmarkkinat
Rahoitusmarkkinoiden murros Taustalla muun muassa vuoden 2008 rahoitusmarkkinoiden kriisi. Seurauksena luottolaitoksia koskevien vakavaraisuus- ja maksukykyvaatimusten kiristyminen (sääntelytsunami). Lisäksi pitkään jatkunut taantuma ja heikko sekä epävarma taloustilanne on: Lisännyt pankkien luottotappioiden riskiä; ja Yleisesti ottaen vähentänyt riskinottohalukkuutta. Internetin saavutettavuus ja yleistyminen sekä teknologian kehitys merkittävinä taustavaikuttajina. 2
Digitalisoituvat rahoitusmarkkinat Internet ja palveluiden digitalisoituminen ovat muokanneet maailmaa ja ihmisten käyttäytymistä ennennäkemättömällä tavalla. Finanssiteknologian (engl. fintech) jatkuvasti laajeneva ja yleistyvä käyttö. Fintech -termillä viitataan siis rahoitus- ja finanssialan uusiin ratkaisuihin, joiden avulla kuluttajat ja yritykset pääsevät käsiksi täysin uusiin tapoihin siirtää rahaa, suorittaa maksuja, hakea lainaa, rahoitusta ja pääomaa. Finanssiteknologialla tuotettujen palveluiden odotetaan laskevan kustannuksia, parantavan tehokkuutta ja transaktioiden nopeutta, monipuolistavan rahoitusmarkkinoita ja lisäävän kilpailua. Automaattisella tietojenkäsittelyllä ja tekoälyllä kasvava merkitys rahoitusmarkkinoiden murroksessa. 3
Fintech innovaatiot lisäävät tehokkuutta ja laskevat kustannuksia Fintech innovaatioiden luokittelu Maksatus, määritys ja toteutus (engl. Payment, clearing and settlement) Talletukset, lainaus ja pääoman hankinta (engl. Deposits, lending and capital raising) Markkinajärjestelyt (engl. Market provisioning) Sijoitusten hoito ja hallinta (engl. Investment management) -Mobiili- ja nettipohjaiset maksatukset -Digitaaliset (virtuaali)valuutat -Lohkoketjujen (engl. blockchain / distributer ledger) käyttö -Joukkorahoitus -Vertaislainaus -Digitaaliset (virtuaali)valuutat -Lohkoketjujen (engl. blockchain / distributer ledger) käyttö -e-kerääjät (engl. e- aggregators) -Älykkäät sopimukset -Iso data -Pilvilaskenta (engl. cloud computing) -Digitaalinen tunnistautiminen -Tekoälypohjainen neuvonanto (algoritmit) -e-kauppa -Älykkäät sopimukset Lähteet: Financial Stability Board Standing Committee on Assessment of Vulnerabilities: Fintech: Describing the Landscape and a Framework for Analysis (16.3.2016) ja World Economic Forum: The Future of Financial Services Final Report (Kesäkuu 2015). 4
Mitä joukkorahoitus on? Osa digitalisoituvia rahoitusmarkkinoita. Ajatuksena on yleensä kerätä verkossa suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä. Samalla voidaan tehdä yhteistyötä ja saada huomiota hankkeelle (markkinointikanava). Kiinnostaa etenkin siemen-, kasvu- ja osin myös pk-yrityksiä. Verkko ja some ovat mahdollistaneet kasvun. Rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta kyseessä on sijoitus- ja rahoituskanava. 5
Joukkorahoituksen eri muodot Rahoitusmuoto Palautuksen muoto Rahoittajan motiivi Esimerkkejä palveluntarjoajista Kotimainen lainsäädäntö Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus Lahjoitus Ei palautusta Sosiaalinen - Rahankeräyslaki Hyödykemuotoinen joukkorahoitus Lainamuotoinen joukkorahoitus Laina (yksityisille tai yrityksille) Hyödyke Palkinto Vastike Palvelu Tuote Laina korkoineen, mutta sosiaalinen lainaus yleensä korotonta Sosiaalinen, mutta myös tietyn konkreettisen vastikkeen saaminen Taloudellinen ja sosiaalinen Mesenaatti.me Kiririnki Rapport PocketVenture Kickstarter (US) Lainaaja.fi Fixura Fellow Finance Fundu Vauraus Suomi Kiva (US) Lending Club (US) Rahankeräys-, kuluttajansuoja- ja kauppalaki Lahjoitus Ennakko-osto Ennakkotilaus, Ennakkositoumus Rahoitusmarkkinalainsäädäntö ja kuluttajansuojalaki Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus Sijoitus (usein osakkeisiin, joukkolainoihin tai hybridiinstrumentteihin) Usein taloudellinen, mutta myös sosiaalinen Invesdor Venture Bonsai Kansalaisrahoitus PocketVenture FundedByMe (SE) Crowdcube (UK) Pääoman arvonnousu, jos yritys menestyy Osinko Myös sosiaalinen tuki ilman tuottoodotuksia Rahoitusmarkkinalainsäädäntö 6
Hallituksen kärkihankkeita Osa hallituksen kärkihankkeiden toimintasuunnitelmaa. Hallitus pitää tärkeänä, että VM valmistelee hallituksen esitykset joukkorahoitusta koskevan puitelainsäädännön luomiseksi. Tavoitteena erityisesti yritysrahoituksen saatavuuden parantaminen. Laina- ja sijoitusmuotoinen joukkorahoitus keskiössä. 7
Joukkorahoitus kasvaa nopeasti Suomessa Eri joukkorahoitusmuodoilla kerätyt/välitetyt rahoitusmäärät 2013 2014 2015 (arvio) Lainamuotoinen joukkorahoitus 16,3 milj. 48,6 milj. (+198 %) 68,9 milj. (+42 %) Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus 13,7 milj. 8,14 milj. ( 41 %) 15,5 milj. (+90 %) Lähde: Valtiovarainministeriön kotimaisille markkinatoimijoille elokuussa 2014 ja lokakuussa 2015 sähköpostitse tekemä kyselytutkimus. 8
Suosio kasvaa vielä nopeammin maailmalla Joukkorahoitusmarkkinoilla kerätyt/välitetyt rahoitusmäärät 2012 2013 2014 2015 (arvio) Suomi - 30,2 milj. 57,1 milj. (+89 %) 84,4 milj. (+48 %) Eurooppa 735 milj. 1,2 mrd. (+63 %) 3 mrd. (+144 %) 6 mrd. (+100 %) Yhdysvallat 1,6 mrd. USD 3,8 mrd. USD (+125 %) 9,5 mrd. USD (+150 %) 17 mrd. USD (+80 %) Aasia 33 milj. USD 810 milj. USD (+2355 %) 3,4 mrd. USD (+320 %) 11 mrd. USD (+224 %) Maailma 2,7 mrd. USD 6,1 mrd. USD (+126 %) 16,2 mrd. USD (+166 %) 34,4 mrd. USD 8 (+112 %) Lähteet: Massolution: 2015CF The Crowdfunding Industry Report (2015), Cambridge Centre for Alternative Finance, Cambridge University Judge Business School: Moving Mainstream The European Alternative Finance Benchmarking Report (2015), European Commission: Communication - Unleashing the potential of Crowdfunding in the European Union COM(2014) 172 ja valtiovarainministeriön kotimaisille markkinatoimijoille elokuussa 2014 ja lokakuussa 2015 sähköpostitse tekemä kyselytutkimus. 9
Joukkorahoituksen kasvun haasteet Joukkorahoitusta ei ole oikeudellisesti määritelty. Vaikeutena alan monimuotoisuus ja liityntä useaan toisistaan erilliseen sääntelykehikkoon. Jopa sijoitusmuotoisessa joukkorahoitustoiminnassa monia eri lähestymis- ja toimintatapoja. Ilman pakottavaa joukkorahoituksen muottiin laittavaa sääntelyä arviointi aina in casu. Epävarmuus niin sijoittajien, joukkorahoituksen välittäjien kuin rahoitusta hakevien oikeuksista ja velvollisuuksista. Huomioon otettavan sääntelyn määrä huomattava niin EU- kuin kansallisella tasolla. 10
Lakiesitys valmisteltu laajassa yhteistyössä Valtiovarainministeriö on valmistellut kotimaista joukkorahoituslakia yhteistyössä niin markkinatoimijoiden kuin viranomaisten kanssa. Lakiluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros touko-kesäkuussa 2015. Lausunnon antoi 47 tahoa, ja esitykseen suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Kaksi viranomaiskuulemista ja yksi markkinatoimijakuuleminen. Lausuntopalaute otettu pääosin huomioon. Valmistelijat ovat tavanneet keskeisiä sidosryhmiä kymmeniä kertoja. 11
Tavoitteena tukea alan kasvua Luodaan selkeät laintasoiset pelisäännöt, jotta ala pystyy toimimaan ja kasvamaan Suomessa. Selkeytetään viranomaisten vastuita valvonnassa, parannetaan sijoittajansuojaa ja monipuolistetaan rahoitusmarkkinoita. Lisätään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä pienten innovatiivisten ja kasvuhakuisten yritysten rahoitusvaihtoehtoja. Tuodaan sijoittajille korkeariskisempiä ja korkeatuottoisempia sijoitusvaihtoehtoja. Saatetaan joukkorahoitus osaksi vakiintuneita ja säänneltyjä rahoitusmarkkinoita. 12
Koskee lainoja ja sijoituksia Joukkorahoituslaki kattaa ainoastaan elinkeinotoiminnan rahoituksessa hyödynnetyn laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen. Se ei koske vertaislainojen välitystä tai rahankeräystä. Laki koskee keskeisiltä osiltaan joukkorahoituksen välittäjiä. Jotta varmistetaan riittävä sijoittajansuoja, laissa on lisäksi asetettu velvoitteita joukkorahoitusta keräävälle taholle ja vastaavasti tiettyjä oikeuksia sijoittajaasiakkaalle. 13
Välittäjät rekisteriin Joukkorahoitusta saa välittää vain elinkeinonharjoittaja, joka on merkitty erityiseen joukkorahoituksen välittäjien rekisteriin. Rekisteröinnillä pyritään luomaan riittävä markkinoille tulon kynnys. Lisää sijoittajansuojaa ja rahoitusmuodon uskottavuutta. Rekisteristä ja valvonnasta vastaa Finanssivalvonta. 14
Rahoitusta voivat kerätä yhteisöt ja säätiöt Joukkorahoitusta voi kerätä elinkeinotoimintaan yhteisö (esim. listaamaton osakeyhtiö) tai säätiö. Joukkorahoitusta keräävä taho ei voi olla konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Yrityksen saneerausmenettely ei estä joukkorahoituksen keräämistä, kunhan asiasta ja siihen liittyvistä riskeistä tiedotetaan sijoittajille. Pörssiyhtiö ei saa kerätä joukkorahoitusta. 15
Sijoittajansuoja paranee Laki selkeyttää toimialan käsitteistöä ja viranomaisvastuita sekä parantaa monimutkaisen asiakokonaisuuden ymmärrettävyyttä. Tiedonantovelvollisuus ulotetaan myös niihin tilanteisiin, joissa joukkorahoitusta hankittaessa tai välitettäessä hyödynnetään siirtokelvottomia arvopapereita. Ei totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Annettava oikeat ja riittävät tiedot joukkorahoituksen saajasta. Tietyt sijoituspalvelulain säännökset soveltuvin osin. 16
Laki koskee vain joukkorahoituksen välitystä Yhteisö voi hankkia varoja tarjoamalla itsenäisesti omia arvopapereitaan (elinkeinovapaus). Esimerkiksi osakeanti omalla verkkosivustolla. Ei käytetä joukkorahoituksen välittäjää. Yhteisön on huolehdittava, että se noudattaa muun muassa osakeyhtiölakia ja arvopaperimarkkinalakia. Lain näkökulmasta kyseessä ei ole joukkorahoitus, vaan yhteisön itsenäisesti toteuttama liikkeeseenlasku tai muu vastaava yleisölle suunnattu varainhankintajärjestely. 17
Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntely kevenee Nyt Toimilupa (välittäjille kallis, hallinnollisesti raskas ja aikaa vievä). Välittäjän liityttävä sijoittajien korvausrahastoon. Välittäjän vähimmäispääoma 125 000 euroa. Uuden lain mukaan Rekisteröityminen (halvempi, yksinkertaisempi ja nopeampi) tai toimilupa. Välittäjän ei tarvitse liittyä sijoittajien korvausrahastoon. Välittäjän vähimmäispääoma 50 000 euroa. Pääomavaatimuksen vaihtoehdoksi vastuuvakuutus, pankkitakaus tai muu vastaava vakuus. 18
Lainamuotoinen joukkorahoitus saa selkeät laintasoiset pelisäännöt Nykyisin lainamuotoinen joukkorahoitus on katsottu pitkälti rahoituksen välitykseksi, jota ei ole kaikissa tapauksissa säännelty laissa. Tämä koskee etenkin luottojen välittämistä yrityksille. Vastedes lainamuotoista joukkorahoitusta säännellään kuten sijoitusmuotoista joukkorahoitusta. Sijoittajansuoja paranee. Osapuolten ymmärrys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan selkeytyy. 19
Toimilupa avaa EU-markkinat Sääntelyn keventäminen koskee joukkorahoituksen välittämistä ja hankkimista kotimaassa. Kun toimitaan myös muissa EU-maissa, välittäjän kannattaa edelleen hakea esimerkiksi sijoituspalveluyrityksen toimilupa. Toimilupa mahdollistaa yksinkertaisen pääsyn eurooppalaisille markkinoille. 20
Selkeyttää oikeudellista tilaa Joukkorahoitusta voi välittää nykyistä keveämmin hallinnollisin edellytyksin Suomessa ilman hallinnollisesti raskasta ja kallista toimilupaa. Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin (MiFID I) kolmannen artiklan täytäntöönpano sijoitusmuotoisessa joukkorahoituksessa (jäsenvaltioille valinnainen). Tehdään selkeä rajanveto siirtokelpoisen ja siirtokelvottoman arvopaperin välillä. Keskeinen merkitys joukkorahoituksen välittäjälle toimintamahdollisuuksien kannalta. Ratkaistaan rajanveto-ongelmia suhteessa muuhun kansalliseen lainsäädäntöön. 21
Esiteraja nousee 5 miljoonaan euron Tuetaan rahoitusmuodon kasvua siten, että vasta yli 5 miljoonan euron kansallisesta arvopaperitarjouksesta pitää julkistaa arvopaperiesite (joukkorahoituspoikkeus). Nykyisin yleinen kansallinen esiteraja-arvo on 2,5 miljoonaa euroa. Esitteen laatiminen on kallista. Pyritään mahdollistamaan joukkorahoituksen hyödyntäminen elinkeinotoiminnan rahoituksessa nykyistä laajemmin. Säädetään valtiovarainministeriön asetuksella kevennetty tiedonantovelvollisuus. 22
Siirtokelpoiset ja -kelvottomat arvopaperit Jos välittäjä käyttää siirtokelpoisia rahoitusvälineitä, se joutuu käyttämään välimiehenä tai asiamiehenä toimiluvallista rahoitusmarkkinatoimijaa. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa ole, jos siirtokelpoisia arvopapereita tarjotaan ainoastaan tietyille ammattimaisille sijoittajille. Toimeksiantoja siirtokelvottomista arvopapereista voidaan välittää suoraan kaikille sijoittajille. 23
Näin toimitaan siirtokelpoisilla arvopapereilla Joukkorahoituksen saaja Joukkorahoituksen välittäjä Osa ammattimaisista sijoittajista Toimiluvallinen toimija (esim. sijoituspalveluyritys tai luottolaitos) Ei-ammattimainen sijoittaja ja osa ammattimaisista sijoittajista 24
Näin toimitaan siirtokelvottomilla arvopapereilla Joukkorahoituksen saaja Joukkorahoituksen välittäjä Ei-ammattimainen ja ammattimainen sijoittaja 25
Näin toimitaan, kun on toimilupa Joukkorahoituksen saaja Vaihtoehto 2: Toiminta tytäryhtiön kautta tai antamalla oma toimilupa sidonnaisasiamiehenä toimivan joukkorahoituksen välittäjän käyttöön Vaihtoehto 1: Toiminta suoraan oman toimiluvan pohjalta Toimiluvallinen rahoitusmarkkinatoimija Joukkorahoituksen välittäjä (tytäryhtiö tai sidonnaisasiamies) Ei-ammattimainen ja ammattimainen sijoittaja 26
Myös muut joukkorahoitusmuodot arvioinnin kohteena Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus on vastikkeetonta toimintaa. Rahankeräyslain kokonaisuudistus on toistaiseksi keskeytyksissä. Hyödykemuotoinen joukkorahoitus kuluttajansuoja- ja kauppalain piirissä. Vertaislainaus kuuluu osittain kuluttajansuojalain soveltamisalaan. Oikeusministeriö on parhaillaan täsmentämässä sääntelyä vertaislainauksesta osana asuntoluottodirektiivin täytäntöönpanoa. Asiaa koskeva hallituksen esitys on menossa eduskuntaan toukokuun alussa. 27
Muuta joukkorahoituslaista Hyvä joukkorahoitustapa. Itsesääntely toimialalle. Asiakkaan tuntemisvelvollisuus rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja selvittämiseksi. Tarkennuksia ja selvennyksiä muihin lakeihin. 28
EU-maat tekevät kansallisia ratkaisuja EU-sääntelyä ei ole odotettavissa lähiaikoina. EU:n komissio on perustanut eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin (engl. European Crowdfunding Stakeholder Forum, ECSF). Odotettavissa raportti joukkorahoituksesta huhtikesäkuussa 2016 Kansallista sääntelyä ovat panneet täytäntöön Italia, Ranska, Britannia, Saksa, Espanja, Itävalta ja Portugali. Kansainvälisesti muun muassa Yhdysvallat, Australia, Kanada ja Japani. Sääntelytarvetta selvitetään parhaillaan useissa muissa EUvaltioissa. 29
KIITOS! Kysymyksiä ja/tai kommentteja? Aki Kallio Neuvotteleva virkamies Puh. 0295 16001 (vaihde) Lisätieto: aki.kallio@vm.fi www.vm.fi