Yhteistoimintajäsenet eivät osallistu päätöksentekoon vuosikokouksessa, mutta niillä on läsnäolo- ja puheoikeus.

Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 4/2013 Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vesilaitosyhdistyksen vuosikokous Vesilaitosyhdistyksen vuosikokous on torstaina 18.4.2013 klo 13:00 alkaen Rantasipi Airport Congress Centerissä Vantaalla. Rantasipi Airport Congress Center, Robert Huberin tie 4, 01510 VANTAA. Osakeyhtiömuotoisten ja osuuskuntamuotoisten jäsenten toimitusjohtajat eivät tarvitse valtakirjaa. Sen sijaan muut tarvitsevat valtakirjan. Vesilaitosyhdistyksestä suositellaan, että toimistoon toimitettaisiin pysyvä valtakirja esim. vesihuoltolaitoksen johtajalle - ei siis tietylle henkilölle. Yhteistoimintajäsenet eivät osallistu päätöksentekoon vuosikokouksessa, mutta niillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys Vesilaitosyhdistyksen uusin julkaisu on laadittu jäsenlaitokselle marraskuussa 2010 suunnatun sähköpostikyselyn vastausten perusteella. Selvityksessä tuloksia on verrattu edellisen, vuonna 2002 kootun kyselyn tuloksiin. Laitoksilla työskentelevän henkilöstön kokonaismäärä on laskenut tarkasteluvälillä noin viidenneksen. Suurin osa työskentelee vakituisessa työsuhteessa. Teknisen henkilöstön osuus on kasvanut erityisesti muun ammattihenkilöstön osuuden kustannuksella. Henkilöstön koulutustausta on hieman noussut ilman ammattitutkintoa olevien osuuden pienennyttyä. Henkilöstöstä 68 % on syntynyt 1950- ja 60-luvuilla. Lähes puolet vesihuoltolaitosten tämän hetkisestä henkilöstöstä saavuttaakin nykyisen eläkeiän vuoteen 2022 mennessä. Laitoksen ulkopuolelta ostettiin eniten laboratorio- ja siivouspalveluja, suurilla laitoksilla myös verkostorakentamista. Ostettujen palvelujen tasoon oltiin enimmäkseen tyytyväisiä. Tulevaisuudessa arvioitiin kasvavan verkostorakentamisen sekä kunnossapidon ja korjauksen oston laitosten ulkopuolelta. Uuden henkilöstön saatavuuteen suhtautuivat epäilevimmin pienten laitosten edustajat. He myös arvioivat yleisimmin, että henkilöstön määrä tulee tulevaisuudessa vähenemään. Sen sijaan suurten ja keskisuurten laitosten edustajat arvioivat henkilöstön määrän kasvavan seuraavien kymmenen vuoden aikana Henkilöstöselvitys on postitettu Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitoksille. Julkaisun voi tilata kotisivujen kautta tästä linkistä: http://www.vvy.fi/index.phtml?154_m=2808&s=109 Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Asemapäällikönkatu 7, FI-00520 HELSINKI, puhelin 09 8689 010, faksi 09 8689 0190 vvy@vvy.fi, www.vvy.fi, Y-tunnus 0202570-3

2 Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa -hanke toteutetaan vuoden 2013 aikana kaikki yli 10 000 ALV:n puhdistamot kutsutaan mukaan hankkeeseen Vesilaitosyhdistys koordinoi selvitystä, johon osallistumalla jätevedenpuhdistamot toimeenpanevat vesiympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita koskevia säädöksiä. Vesilaitosyhdistys koordinoi selvitystä, johon osallistumalla jätevedenpuhdistamot toimeenpanevat vesiympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita koskevia säädöksiä. Miksi haitallisten aineiden esiintymistä jätevesissä tarvitsee selvittää? Suomessa asetus 1022/2006 ja sitä täydentävät asetukset koskevat vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita. Asetuksessa on lueteltu sekä EU:n tunnistamat prioriteettiaineet että kansallisesti tunnistetut haitta-aineet. Asetuksen tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä sekä parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltamisesta (YMra15/2012). Tässä ohjeessa on listattu ne aineet, joiden esiintymistä jätevedenpuhdistamoilla tulisi selvittää. Hankkeen toteuttaminen Vesilaitosyhdistys koordinoi Envieno ky:n kanssa yhteistyössä hankkeen, jonka puitteissa kaikilla yli 10 000 AVL:n puhdistamoilla pyritään toteuttamaan YM:n ohjeistuksen mukainen selvitys. Hankkeessa kultakin laitokselta otetaan ainakin yksi käsitellyn jäteveden näyte, josta analysoidaan haitalliset aineet. Kerättyjen lähtötietojen perusteella vesihuoltolaitoksia ohjeistetaan analysoitavien aineiden valinnassa. Jätevedenpuhdistamot ottavat näytteet ja toimittavat ne hankkeessa kilpailutettuun laboratorioon. Jätevedenpuhdistamot maksavat oman näytteensä analysoinnin. Lisäksi haitalliset aineet analysoidaan kahdelta pieneltä ainoastaan asutuksen jätevettä käsittelevältä puhdistamolta. Hankkeessa on tarkoitus selvittää myös sellaisten haitallisten aineiden esiintymistä jätevesissä ja lietteissä, joille on ehdotettu raja-arvoja tai tarkkailuvelvoitteita tekeillä olevissa säädösluonnoksissa. Envieno ky laatii kaikkien laitosten analyysituloksista yhteenvedon. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoittaa hanketta. Hanke valmistellaan yhteistyössä ympäristöministeriön ja SYKE:n kanssa. Yhteistyön avulla varmistetaan, että selvityksessä noudatetaan lainsäädännön edellyttämiä toimintatapoja mm. analyysitarkkuuden suhteen. Mitä vesihuoltolaitokset hyötyvät osallistumisesta? Kun selvitys toteutetaan koordinoidusti, ei jokaisen puhdistamon tarvitse itse selvittää, mitä aineita pitää analysoida tai mikä on hyväksyttävä analyysitarkkuus. Myös laboratorioiden kilpailuttaminen hoidetaan koordinoidusti. Yksittäisen analyysin tulokset eivät vielä anna luotettavaa kokonaiskuvaa jätevesien laadusta. Kun useiden kymmenien jätevedenpuhdistamoiden tuloksia tarkastellaan yhdessä, voidaan niistä kuitenkin tehdä johtopäätöksiä. Sen sijaan, että otetaan yhdeltä laitokselta useita näytteitä, voidaan jätevedenpuhdistamoiden keskinäisiä tuloksia vertaamalla saada tietoa käsiteltyjen jätevesien laadusta. Tällä tavoin haitallisten aineiden esiintymistä voidaan selvittää kustannustehokkaasti. Hankkeen tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, joten tieto jätevesien laadusta on jatkossa kaikkien käytettävissä. Näin laitokset voivat verrata omia tuloksiaan keskimääräiseen tasoon. Tulosten avulla voidaan arvioida, mitä aineita jätevesistä tulisi jatkossa analysoida.

3 Miten tiedot julkistetaan? Kullekin jätevedenpuhdistamolle toimitetaan tiedot heidän omista tuloksistaan. Kaikkien analyysien tulokset tullaan julkaisemaan VVY:n nettisivuilla julkaistavassa hankkeen loppuraportissa. Miten osallistun? Kaikkiin yli 10.000 AVL:n jätevedenpuhdistamoihin otetaan yhteyttä kevään 2013 aikana ja kysytään halukkuutta osallistua hankkeeseen. Osallistuville laitoksille lähetetään lisätietoa toimitettavista lähtötiedoista ja hankkeessa tehtävistä analyyseista. Laboratorio lähettää puhdistamoille ohjeet näytteiden ottoon. Mikäli haitallisia aineita on jo tutkittu, pyydetään laitoksia lähettämään tietoa tuloksista, jotta hankkeessa saataisiin koottua mahdollisimman laaja tietopohja käsiteltyjen jätevesien sisältämistä haitta-aineista. Hankkeen aikataulu Huhtikuussa 2013 kilpailutetaan hankkeessa käytettävä(t) laboratorio(t). Toukokuussa 2013 puhdistamoilta kysytään halukkuutta osallistua hankkeeseen ja pyydetään valitsemaan hankkeeseen osallistumisen laajuus. Elo - lokakuussa 2013 toteutetaan näytteenotto ja analysointi. Marras-joulukuussa 2013 laaditaan loppuraportti. Lisätietoa Hankesuunnitelma YMra15/2012 Ohje vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltamisesta YMra15 osa1 (pdf) (3.4 MB) YMra15 osa2 (pdf) (2.9 MB) Kehittämisrahasto Kehittämisrahasto myönsi rahoitusta laitoslähtöisille hankkeille Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoittamat laitoslähtöiset hankkeet käynnistetään laitosten tarpeista lähtien ja mahdollisimman laajaa laitoskenttää hyödyttämään. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta kokoontui tiistaina 19.3.2013. Toimikunta päätti myöntää rahoitusta seuraaville Vesilaitosyhdistyksen asiantuntijaryhmien ehdottamille laitoslähtöisille hankkeille. UV- ja kloorausoppaiden päivitys desinfiointioppaaksi, 30 000 WSP:n ja SSP:n web-sovellus, 22 320 Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa osa 2. Aineiden analysointi ja tulosten julkaisu, 35 774 Maksuja koskevat ohjeet ja suositukset, 30 000 Työkalu vesihuoltolaitosten yhdistämiseen, 30 000 Kehittämisrahasto jakoi kevään 2013 avustukset yleisen haun hankkeille Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston yleinen haku on avoinna kaikille rahoituksen tarvitsijoille kaksi kertaa vuodessa. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta kokoontui tiistaina 19.3.2013.

4 Toimikunta päätti myöntää rahoitusta seuraaville yleisen haun hankkeille: Viemäriverkostojen vuotojen todentaminen pohjavedestä, SYKE, 15 000 Jäteveden tertiäärikäsittelyn vaikuttavuus ja käyttökustannukset, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 8 928 Puhdistamot energiantuottajina - Euroopan parhaat käytännöt ENEWater, VTT, 15 000 Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä (RavinneKelpo), MTT, 15 000 Asennetutkimus: Vesihuollon verkostojen saneerausvelka, Global Research & Data Services, 12 400 Seuraavan kerran yleisen haun hakemuksia käsitellään lokakuussa 2013, mihin hakuun hakemukset tulee jättää syyskuun 2013 loppuun mennessä. Yleisen haun painopistealueet vuodelle 2013 löytyvät täältä. Ajankohtaista vesihuoltoalalla Tarvitseeko kesätyöntekijä vesityökortin? Terveydensuojelulain mukaan kaikilla, jotka tekevät talousvettä toimittavassa laitoksessa talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä, pitää olla vesityökortti. Valviran 2.5.2012 antaman ohjeen mukaan sijaisina toimivien henkilöiden, esimerkiksi kesätyöntekijöiden, ei tarvitse suorittaa osaamistestiä, mikäli he eivät yksin vastaa laitoksen toiminnasta ja saatavilla on talousvesihygieenistä asiantuntemusta henkilöiltä, jotka ovat suorittaneet osaamistestin. On kuitenkin suositeltavaa, että myös kesätyöntekijät osaamistestin suorittavat. Talousvettä toimittavalla laitoksella tarkoitetaan tässä laitosta, joka toimittaa talousvettä yli 50 henkilön tarpeisiin tai yli 10 kuutiometriä vuorokaudessa. Soveltamisalaan kuuluu koko vesihuoltolaitos vedenottamoineen, vedenkäsittelylaitoksineen ja verkostoineen. Suositeltavaa on, että myös soveltamisalaa pienempien laitosten talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevät henkilöt suorittaisivat osaamistestin. VVY järjestää kaikille avoimia vesityökorttikoulutuksia ja testaustilaisuuksia kevään kuluessa kolme: - 24.4. Jyväskylässä - 22.5. Lappeenrannassa - touko-kesäkuun vaihteessa pääkaupunkiseudulla. Koulutuksen ajankohdasta ja paikasta kerrotaan tarkemmin toukokuun uutiskirjeessä. Kevät tulee ja lumet sulavat. Onko vesilaitos varautunut tähän? Tulvat, rankkasateet, sadejaksot ja lumien sulamisesta johtuvat valunnat voivat heikentää vesilaitosten raakaveden laatua. Tällöin tarvitaan tehostettua seurantaa ja talousveden laatua turvaavia toimenpiteitä. Tulvat, rankkasateista ja lumien sulamisesta johtuneet valunnat sekä jätevesi ovat yleisimpiä pohjavesien saastumisen aiheuttajia. Vesivälitteisiä epidemioita on syntynyt erityisesti rankkasateiden yhteydessä ja keväisin lumien sulaessa. Sateiden aiheuttamat pintavalunnat kuljettavat mukanaan maa-ainesta, ulosteperäistä ainesta ja ravinteita niin pintavesiin kuin pohjavesimuodostumiinkin. Tämän seurauksena raakaveden laatu voi muuttua pahimmillaan terveydelle haitalliseksi. Pohjaveden likaantu-

5 misen riski kasvaa, mikäli pohjavedenpinta nousee poikkeuksellisen korkealle ja veden suotautumisaika lyhenee. Likaantumisvaara on suurin hiekka- ja soramailla, jotka läpäisevät veden lisäksi hyvin myös lika-aineita. Pintavalunta voi päätyä myös suoraan pohjavesikaivoon. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on antanut kuntien ja aluehallintovirastojen terveydensuojeluviranomaisille ohjeen talousveden laadun turvaamisesta muuttuvassa vesitilanteessa. Ohjeessa kerrotaan tarvittavista toimenpiteistä, jotta talousveden laadun muutokset havaitaan ajoissa ja talousveden laatu turvataan. Lisäksi ohjeessa kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) verkkosivuista, joita seuraamalla saa käsityksen tarvittavista toimenpiteistä ja vesitilanteen kehittymisestä esim. keväisin lumien sulaessa ja syyssateiden sekä tulvien aikana. Ohje on hyvä ja käyttökelpoinen myös talousvettä toimittaville laitoksille. Linkki Valviran ohjeeseen. Aiheesta ovat kirjoittaneen THL:n blogissa Ilkka Miettinen ja Outi Zacheus. Linkki blogikirjoitukseen. Tutkimustuloksia peltojen fosforipäästöistä Suomen ympäristökeskus SYKE ei ole julkaissut uusia tutkimustuloksia peltojen fosforipäästöistä toisin kuin MTK:n tiedotteessa esitettiin. Tutkimusta kuormitusmallien kehittämiseksi tehdään useassa hankkeessa, joista näillä näkymin ensimmäisiä tuloksia saadaan tänä ja ensi vuonna. Suomen ympäristökeskuksen tiedote aiheesta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=431437&lan=fi Ajankohtaista lainsäädännössä Kuntajakolain ja kuntalain muutosehdotukset eduskuntaan Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 4.4.2013 mm. seuraavat hallituksen esitykset: - Hallituksen esitys (HE 31/2013 vp) eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta - Hallituksen esitys (HE 32/2013 vp) eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta Ensin mainittu esitys liittyy kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseen. Kuntajakolain nimike muutettaisiin kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin mm. säännökset kuntien velvollisuudesta selvittää yhdistymisen edellytyksiä.. Kuntien tulisi tehdä yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat mahdolliset yhdistymisesitykset viimeistään 1.7.2014. On tarkoitus, että esitykseen sisältyvät lait tulisivat voimaan 1.7.2013. Esitys kuntalain muuttamisesta koskee yhtiöittämistä. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan tai säätiön hoidettavaksi. Laissa rajattaisiin eräitä tehtäviä, joita ei katsottaisi hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Rajaukset koskisivat mm. kunnan lakisääteisiä tehtäviä, yhteistoimintana hoidettuja tehtäviä ja monopolin asemassa olevia toimintoja. Yhtiöittämisvelvollisuuteen ehdotetaan lisäksi muutamia poikkeuksia.

6 On tarkoitus, että laki tulisi voimaan viimeistään 1.9.2013. Lain voimaantullessa harjoitetulle toiminnalle säädettäisiin siirtymäaika vuoden 2014 loppuun saakka. Tapahtuu jäsenlaitoksilla Maailman vesipäivä sai tänä vuonna näkyvyyttä Porissa Porin Vesi ja Porin perusturvan suun terveydenhuolto järjestivät Maailman Vesipäivän kunniaksi kauppakeskus Bepopin käytävällä tilaisuuden. Ohjelmassa oli muun muassa vesimaistiaisia ja tietoa vedestä ja sen tärkeydestä. Tilaisuuden avasi ja juonsi YLE:n toimittaja. Aluksi oli Porin naisvoimistelijoiden pirteä tanssiesitys kauppakeskuksen käytävällä ja sen jälkeen haastatteluja ja vesien maistelutesti. Testiin osallistuivat ravintola Buccon mestarikokki, YLE:n toimittaja, tekn.kaupunginjohtaja ja yksi tanssiryhmän esiintyjistä. Loput ajasta kerrottiin halukkaille vesitietoja ja Kirsi puhui terveysasioista. Koko iltapäivän väkeä oli jonkin verran liikkeellä ja kiinnostustakin oli yllättävän paljon. Jaossa oli tyhjiä vesipulloja ja kannuissa vettä. Ohjelma alkoi kello 11 ja päättyi kello 15. Tapahtuma ylitti mainiosti uutiskynnyksen, aiheesta kertoi muun muassa UUSIPORI ja Porin Sanomat.fi Katso tapahtuman tunnelmia Porin Veden intralehdestä tästä. Yritämme saada sen merkityksen tietoon, kuinka tärkeää vesi on. Kaikille ei ole itsestään selvyys, että vesi tulee hanasta, Porin veden johtaja Ilkka Mikkola toteaa. Tapahtumassa oli muun muassa tietoa Porin Veden toiminnasta ja sen historiasta, informaatiotaulu veden puhdistuksesta, valokuvauskilpailu ja viiden eri veden maistiaiset. Valikoimaan oli tuotu pullovesiä ja vettä Porin ympäristöstä. Leikkimielisellä mutta vakavalla arvioinnilla haluttiin saada vedet paremmuusjärjestykseen. Porin Veden johdon assistentti Sirpa Mannila näkee makuvertailun hyvänä herätyskeinona. Pullovettä ostetaan niin paljon, enkä ymmärrä mitä järkeä siinä on. Kaupassa käydessäni huomasin erään pulloveden litrahinnan olevan 3,58 euroa. Se on järkyttävän paljon. Meidän vetemme maksaa litralta vain 0,004 euroa. Suun terveydenhuolto esitteli pisteellään mitä kaikkea mehut, limonadit ja energiajuomat pitävät sisällään. Konkreettisena esimerkkinä oli laitettu hampaita vesi-, kola-, urheilujuomaja energiajuomakuppeihin. Näin ihmiset näkivät mitä ne tekevät hampaille. Pahimpia ovat energiajuoma ja kola-juomat. Energiajuoma aiheuttaa kuitenkin haittaa myös muualle kehoon, suuhygienisti Hanna Kangasniemi kertoo.

7 Julkaisuja ja selvityksiä Uusi julkaisu typen pidättymisestä vesistöissä SYKE:n julkaisu muodostaa tietopohjan, jota voidaan hyödyntää yhdyskuntien puhdistamoiden ympäristölupahakemusten valmistelussa. Suomen ympäristökeskus on julkaissut raportin Typen, fosforin ja kiintoaineksen pidättyminen vesistöissä WSFS- Vemala-mallin arvio. Työssä arvioitiin vesistöön tulevan typpi-, fosfori- ja kiintoaineskuormituksen pidättymistä matkalla mereen. Laskennassa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen WSFS-Vemala mallia, joka on yhdistetty hydrologiaa ja vedenlaatua kuvaava malli. Ravinteiden pidättymistä arvioitiin 3. jakovaiheen vesistöalueiden tarkkuudella. Mallilla laskettiin kultakin alueelta lähtevän kuormituksen muutoksen vaikutus ainevirtaamiin alapuolisissa järvissä ja lopulta mereen päätyvässä virtaamassa. Tietoja voidaan hyödyntää ympäristölupahakemuksessa Nyt julkaistun raportin tulokset on tarkoitettu käytettäväksi muun muassa yhdyskuntajätevesien ympäristölupahakemusten valmistelun yhteydessä. Yhdyskuntajätevesiasetuksessa 888/2006 (4 ) edellytetään, että typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa. Raportin tietoja voidaan hyödyntää ravinteiden pidättymisen arvioinnissa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että tutkimuksen tiedot olisivat ainoat oikeat, vaan lisäksi hakija voi käyttää myös muita luotettavia tutkimustuloksia typen poiston tarvetta selvittäessään. Raportti löytyy alla olevan linkin kautta: Markus Huttunen, Bertel Vehvilainen ja Inese Huttunen, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2013, Typen, fosforin ja kiintoaineksen pidättyminen vesistöissä WSFS- Vemala-mallin arvio Vaara vaanii kaivannossa Kaivantojen turvallisuus -tutkimushankkeen julkaisu on saatavilla pdf-muodossa Liikenneviraston www-sivulta. Hankkeen tavoitteena oli selkiyttää ja kuvata eri tahojen vastuut ja tehtävät kaivantojen turvallisuuden varmistamisessa infra-alan rakennusprosessin eri vaiheissa. Julkaisun laatiminen pohjautuu kerättyyn tutkimustietoon ja niihin tietoihin, joita saatiin hankkeen aikana järjestetyistä työpajoista. Tarkastelussa käsiteltiin työturvallisuuden varmistamista yhteisillä rakennustyömailla eli sellaisilla työmailla, joissa toimii useita (enemmän kuin yksi) eri tahoja joko yhtä aikaa tai peräkkäin. Tutkimus koostui viidestä osa-tehtävästä; kirjallisuuskatsaus, kuolemaan johtaneiden kaivanto-onnettomuuksien analysointi, nykytilatarkastelu, työmaiden nykykäytäntöjen selvittäminen ja toimintamallin kehittäminen. Tutkimushankkeessa saatujen tulosten perusteella luotiin hyviä käytäntöjä kaivantotöiden suunnitteluun ja toteutukseen.

8 Toimintamalli kuvaa toiminnan rakennusprosessissa kaivantojen näkökulmasta. Tiivistettyyn muotoon koottu toimintamalli sisältää 14 kohdan listauksen toiminnan osa-alueista. Toimintamallin lisäksi tutkimushankkeen tuloksissa toimintamalliin liittyviä rakennusprosessin hyviä käytäntöjä tarkennettiin prosessivaiheittain (esisuunnittelu, suunnittelu, rakennussuunnittelu sekä toteutussuunnittelu ja toteuttaminen). Julkaisu on Liikenneviraston www-sivulla: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/julkaisut/tutkimuksia_selvityksia/20 13 ja löytyy myös Trafiikki-tietokannasta: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/julkaisut/kirjasto/trafiikki Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto Säteilyturvakeskuksen julkaisussa on tietoa siitä, millä alueilla esiintyy kohonneita radon- ja uraanipitoisuuksia ja mistä puuttuu mittaustuloksia. Tietoja tarvitaan, kun suunnitellaan kalliopohjavesivarojen hyödyntämistä ja haja-asutusalueiden vesihuoltoa. Keskimääräistä uraanialtistumista talousveden välityksellä on tutkittu STUKissa vuosina 2005 2008. Talousveden keskimääräinen uraanipitoisuus Suomessa oli 1,25 µg/l, mikä on yli kymmenen kertaa suurempi kuin maailmanlaajuinen keskiarvopitoisuus 0,08 µg/l. Julkisten vesilaitosten vesissä uraanipitoisuus on yleensä alhaisempi, alle 1 µg/l. Porakaivovesissä ja yksityisten kaivovesien keskimääräinen uraanipitoisuus on Etelä- Suomessa suurempi kuin muualla Suomessa. WHO:n ohjearvon, 30 µg/l, juomaveden uraanipitoisuudelle ylittää 13 % Suomen porakaivoista. Säteilysuojelun kannalta tärkein talousveden radioaktiivinen aine on radon-222, jota esiintyy erityisesti porakaivovesissä. Radonpitoisuuden keskiarvo verkostovedessä on 27 Bq/l, rengaskaivovedessä 50 Bq/l ja porakaivovedessä 460 Bq/l. Arviolta 200 000 suomalaista käyttää porakaivojen vettä. Noin 10 % eli 20 000 ihmistä käyttää vettä, jonka radonpitoisuus ylittää Säteilyturva-keskuksen yksityiskaivoille suositteleman enimmäisarvon 1 000 Bq/l. Säteilyturvakeskuksen julkaisu on yhteenveto kaikista Säteilyturvakeskuksen vesitietokantaan heinäkuuhun 2012 mennessä tallennetuista porakaivoveden radonin ja uraanin mittauksista. Säteilyturvakeskuksen tulosaineisto kattaa noin 11 300 porakaivoveden radonpitoisuuden ja 6 000 porakaivoveden uraanipitoisuuden. Porakaivoveden radon- ja uraanipitoisuudet ovat suurimpia yleensä graniittialueilla kuten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Suomessa oma porakaivo on verrattain yleinen haja-asutusseudun vesilähde ja tämän vuoksi uraanille altistuu huomattava joukko ihmisiä. VESTERBACKA Pia, VAARAMAA Kaisa STUK-A256. Helsinki 2013. 59 s. Avainsanat: radon, uraani, porakaivo, kunta, maakunta, kalliopohjavesi Tulokset on esitetty taulukkoina ja karttoina. Taulukoissa on esitetty radon- ja uraanipitoisuuden tunnuslukuja kaikista mitatuista porakaivoista kunnittain ja maakunnittain. Koko Suomen kartoissa on tarkasteltu radon- ja uraanipitoisuuden keskiarvoja 10 x 10 km:n ruu-

9 tuja kohti ja kunnittain. Yksityiskohtaisemmissa kartoissa on tarkasteltu radon- ja uraanipitoisuuden keskiarvoja 5 x 5 km:n ruuduissa eri aluehallintovirastojen alueilla. Julkaisu on saatavana Säteilyturvakeskuksen kotisivulta pdf-muodossa http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/tiivistelmat/a_sarja/fi_fi/stuk-a256 Porakaivon radonpitoisuutta on etukäteen mahdoton tietää. Mittaus on ainoa keino selvittää se. Säteilyturvakeskus suosittelee kaikkien porakaivojen radon- ja uraanipitoisuuden mittaamista koko maassa. Tämä koskee sekä vakituisen asunnon että vapaa-ajanasunnon porakaivoja. Säteilyturvakeskus ja paikalliset elintarvike- ja ympäristölaboratoriot tekevät mittauksia. Mittauksen voi tehdä mihin vuodenaikaan tahansa. Näytteenotto on tehtävä huolella ohjeiden mukaan. Jos vedessä on toimenpiderajat ylittäviä pitoisuuksia radioaktiivisia aineista, olisi ensimmäiseksi selvitettävä, onko olemassa muita vedenhankintamahdollisuuksia. Kannattaa selvittää yhteisen vedenhankinnan järjestäminen naapureiden kanssa tai yleiseen vesijohtoverkkoon liittyminen. Myös rengaskaivoa kannattaa harkita. On myös mahdollista puhdistaa vesi haitallisista aineista. Radon on aina poistettava koko talouden vedestä, koska vedenkäytön yhteydessä sitä vapautuu huoneilmaan. Radon voidaan poistaa vedestä joko ilmastamalla tai aktiivihiilisuodatuksella. Menetelmän valintaan vaikuttavat veden radonpitoisuus ja vedenkulutus. Molemmilla menetelmillä päästään hyviin tuloksiin. Muille radioaktiivisille aineille kuten uraanille, radiumille, lyijylle ja poloniumille riittää, kun ne poistetaan ruoka- ja juomavedestä. Ne eivät vapaudu sisäilmaan kuten radon. Uraani ja radium voidaan poistaa vedestä tehokkaasti ioninvaihtomenetelmällä joko yhdessä tai erikseen, lyijy ja polonium poistuvat tehokkaasti vain käänteisosmoosilaitteella. Vesikemikaalistandardeista lisää käännöksiä Eurooppalaisia vesikemikaalistandardeja talousveden käsittelyyn on laadittu jo yli sata. Suomeksi näistä standardeista on aiemmin käännetty kaksi kemikaalistandardia ja nyt suomeksi on julkaistu kuusi standardia lisää. Uudet suoneksi käännetyt vesikemikaalistandardit ovat seuraavat: SFS-EN 889:2005 SFS-EN 937:2009 SFS-EN 12122:2006 SFS-EN 12904:2005 SFS-EN 12901:2000 SFS-EN 12485:2010 Talousveden käsittelyyn tarkoitetut kemikaalit. Rauta(II)sulfaatti Talousveden käsittelyyn tarkoitetut kemikaalit. Kloori Talousveden käsittelyyn tarkoitetut kemikaalit. Ammoniakin vesiliuos Talousveden käsittelyyn tarkoitetut kemikaalit. Kvartsihiekka ja kvartsisora Talousveden käsittelyyn tarkoitetut tuotteet. Epäorgaaniset tuki- ja suodatinmateriaalit. Määritelmät Talousveden käsittelyyn tarkoitetut kemikaalit. Kalsiumkarbonaatti, kalkkituotteet, puolipoltettu dolomiitti, magnesiumoksidi, kalsiummagnesiumkarbonaatti. Testimenetelmät Aiemmin suomennetut vesikemikaalistandardit on revisioitu ja niistä tulee uudet painokset loppukeväästä 2013

10 SFS-EN 1018:2013 SFS-EN 890:2012 Talousveden käsittelyyn tarkoitetut kemikaalit. Kalsiumkarbonaatti Talousveden käsittelyyn tarkoitetut kemikaalit. Nestemäinen rauta(iii)sulfaatti Loppukeväällä 2013 julkaistaan suomennettuna vielä kaksi uutta revisioitua vesikemikaalistandardia: SFS-EN 901:2013 Talousveden käsittelyyn tarkoitetut kemikaalit. Natriumhypokloriitti SFS-EN 1421:2013 Talousveden käsittelyyn tarkoitetut kemikaalit - Ammoniumkloridi Vesikemikaaleista on julkaistu vuonna 2001 kaksi koosteellista vesikemikaalikäsikirjaa: FS- Käsikirja 45-1 ja SFS-Käsikirja 45-1. Nämä käsikirjat on tarkoitus uusia syksyllä 2013. Standardit ja käsikirjat myy Suomen Standardisoimisliitto, SFS: Verkkokauppa: http://sales.sfs.fi, Puh. 09 1499 3353, myynti Lisätietoja: Hanna Järvenpä Vesilaitosyhdistys kouluttaa Ilmoittautuminen Jyväskylän koulutustilaisuuksiin 14.-15.5.2013 jatkuu Vesimittarikurssille ja Vesihuoltolaitosten verkostoasentajien ja työnjohdon koulutuspäiville voi edelleen ilmoittautua VVY:n nettisivujen kautta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 29.4.2013. Koulutustilaisuuksia varten Cumulus Jyväskylästä varattu majoituskiintiö ei kuitenkaan enää ole voimassa. Muissa Jyväskylän hotelleissa voi edelleen olla vapaita huoneita. Tervetuloa koulutukseen! Verkostoasentajien ja työnjohdon koulutuspäivät VVY:n koulutuskalenterissa tästä Vesimittarikurssi VVY:n koulutuskalenterissa tästä Vesimittarikurssi 14.-15.5.2013, Jyväskylä Paljon vesimittareihin liittyvää asiaa; käytännön kokemuksia, toimivia käytäntöjä, tekniikkaa ja lainsäädäntöä. Puhujina on vesihuoltolaitosten, yritysten ja viranomaisten edustajia. Ensimmäisen päivän päätteeksi tutustumiskäynti veden mittarointikohteessa. Toisen päivän päätteeksi tutustutaan YT-näyttelyyn ja osallistujilla on mahdollisuus kuunnella Vesihuolto 2013 -tilaisuuden luentoja. Ilmoittautumiset VVY:n nettisivujen kautta tai sähköpostitse osoitteella koulutus@vvy.fi. Tervetuloa! Vesimittarikurssi VVY:n koulutuskalenterissa tästä. Verkostoasentajien ja työnjohdon koulutuspäivät 14.-15.5.2013, Jyväskylä Koulutuspäivien aiheita ovat verkoston huolto ja kunnossapito sekä asiaan liittyvä työnäytös, muoviputkien hitsauksen laatu ja turvallisuus, vesihuollon ja sähköverkkojen yhteisrakentaminen sekä työturvallisuus.

11 Toisen päivän päätteeksi tutustutaan YT-näyttelyyn ja osallistujilla on mahdollisuus kuunnella Vesihuolto 2013 -tilaisuuden luentoja. Ilmoittautumiset VVY:n nettisivujen kautta tai sähköpostitse osoitteella koulutus(a)vvy.fi. Tervetuloa! Verkostoasentajien ja työnjohdon koulutuspäivät VVY:n koulutuskalenterissa tästä. Koulutusta haja-asutuksen vesihuoltoasioista Jyväskylässä Haja-asutuksen vesihuoltoasiat laitosten kannalta koulutus järjestetään Jyväskylässä torstaina 25.4. Koulutuksessa käsitellään osuuskuntiin, verkostoihin liittymiseen ja vesihuollon toteuttamiseen haja-asutusalueella liittyviä asioita. Päivän aluksi vesihuoltoinsinööri Kai Voutilainen kertoo mm. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toteutetusta kaivojen ja vesihuoltorakenteiden kuntokartoituksista sekä toimintaaluerajauksista. Kokemuksia ja esimerkkejä yhteistyössä kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa toteutetusta jätevesineuvonnasta tarjoaa projektipäällikkö Nina Pimiä JAMKista. Lounaan jälkeen keskitytään osuuskuntiin. Osuuskuntien perustamisesta ja tukemisesta Kurikan seudulla sekä verottajan tuoreista päätöksistä osuuskuntien arvonlisäverovelvollisuudesta kertoo Kurikan Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Juha Kotiranta. Projekti-insinööri Henna Luukkosen aiheena on Suomen Kuntaliiton tuore ohje, jossa käsitellään vesiosuuskuntien toimintaa ja sen kehittämistä. Päivän päätteeksi paneudutaan vapautuksiin vesijohtoverkostoon liittymisestä. Johtava terveystarkastaja Jukka Lappalainen Laukaan ympäristöterveydenhuollosta valottaa KHOn asiasta tekemiä päätöksiä ja niiden taustoja. Koulutukseen voi ilmoittautua 16.4.2013 asti VVYn nettisivujen kautta. Tervetuloa! Tervetuloa Vesihuoltonuorten miniseminaariin Vesihuoltopäiville! Vesilaitosyhdistys järjestää Jyväskylässä 15.5.2013 Vesihuolto 2013 päivien yhteydessä Vesihuoltonuorten miniseminaarin. Tapahtuma on maksuton ja sinne ovat tervetulleita vastikään työelämään siirtyneet nuoret osaajat ja vesihuoltoalan opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat. Seminaarin tavoitteena on auttaa nuoria keskinäisessä verkostoitumisessa ja edistää osallistujien ammattitaitoa. Seminaariohjelma koostuu vesihuoltoalan ammattilaisten puheenvuoroista sekä vapaasta keskustelusta osallistujien kesken. Tänä vuonna seminaarin teemana on Suomalainen vesihuoltoammattilainen ja muu maailma eli etsitään mm. vastauksia kysymyksiin mitä ja miten voimme oppia maailmalta ja miten kansainvälisiä olemme. Nuorten seminaariin voi ilmoittautua 30.4.2013 asti osoitteessahttp://www.vvy.fi/index.phtml?s=502. Seminaarin ohjelma 15.5.2013: 9.15-9.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.45-10.00 Tilaisuuden avaus 10.00-11.00 Suomalainen vesihuoltoammattilainen ja muu maailma Mitä ja miten voimme oppia maailmalta? Miten kansainvälisiä olemme?

12 10.00-10.15 Timo Ranta-Pere, Tuusulan seudun vesilaitos 10.15-10.30 Anna Mikola, Ramboll 10.30-10.45 Kia Aksela, WSP Group 11.00-12.00 Kokemusten vaihtoa ja verkottumista pienryhmissäannettujen aiheiden pohjalta 12.00 Lounas 13. Pohjoismainen jätevesikonferenssi Svenskt Vatten ja NORDIWA järjestävät pohjoismaisen jätevesikonferenssin lokakuussa Mamössä. Vesilaitosyhdistys on mukana konferenssia suunnittelevassa ohjelmatoimikunnassa. 8. 10.10.2013 Malmö, Ruotsi Järjestäjinä Svenskt Vatten ja NORDIWA Vesilaitosyhdistys on mukana konferenssia suunnittelevassa ohjelmatoimikunnassa. Lisätietoja http://www.svensktvatten.se/fou/nordiwa-2013-eng/ Muiden järjestämiä koulutuksia, konferensseja ja messuja linkistä pääsee Vesilaitosyhdistyksen sivulle kyseiseen kohtaan Vesilaitosyhdistys kouluttaa Vantaa 17.-18.4.2013 Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaari ilm. VVY:n toimistolle Tampere 23.4.2013 Talousveden laatuvaatimukset ja valvontatutkimukset ilm. VVY:n toimistolle Jyväskylä 24.4.2013 Vesityökorttikoulutus /Talousvesihygieeninen osaamistestaus ilm. VVY:n toimistolle Jyväskylä 25.4.2013 Haja-asutuksen vesihuoltoasiat laitosten kannalta ilm. viimeistään 16.4.2013 Kaikki koulutukset koulutuskalenterissa tästä. Yhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla yhteystiedot vvy@vvy.fi

13 Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttely ja Vesihuolto 2013 päivät Jyväskylässä 15.- 16.5.2013 Jo 16. kerran järjestettävä Yhdyskuntatekniikka -näyttely järjestetään Jyväskylän Paviljongissa, jonne odotetaan 15.-16.5.2013 yli 6.000 kävijää tutustumaan runsaan 200 näytteilleasettajan tarjontaan. Näyttelyn teema on Tulevaisuuden tekijät. Teemaan liittyvät luennot ja tietoiskut ovat näyttelyvieraille maksuttomia. Tälläkin kertaa Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttely on osa Yhdyskuntatekniikan viikkoa. Samaan aikaan näyttelyn kanssa Jyväskylän Paviljongissa järjestetään mm. Vesihuolto 2013 päivät. MyösVesihuoltolaitosten verkostoasentajien ja työnjohdon koulutuspäivät sekävesimittarikurssi järjestetään samalla viikolla Jyväskylässä. Vesilaitosyhdistyksen Jyväskylässä järjestämiin tapahtumiin määräaikaan mennessä ilmoittautuneiden ei tarvitse ennakkorekisteröityä Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttelyyn. Vesihuolto 2013 -päivät järjestetään Jyväskylässä 15.-16.5.2013 Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttelyn yhteydessä. Vesihuolto 2013 päivien osallistumismaksu on edullisempi viimeistään 19.4.2013 ilmoittautuneille. Vesihuolto 2013 päiville odotetaan noin 600 osallistujaa ja hotellihuonekiintiöt ovatkin jo melko täynnä. Mikäli et saa hotellihuonetta kiintiöhotelleista, kannattaa jäädä jonoon sillä hotellihuoneita voi vapautua. Lisää majoitusmahdollisuuksia Jyväskylästä ja sen ympäristöstä löytyy Jyväskylän Seudun Matkailun kautta. Hyvää kevättä toivotellen, Mika Rontu