TANSSIURHEILUSEURA STEP RY:n JÄSENLEHTI 1/2009 Steppiläinen 1/2009 1 Juha & Päivi Suomen Mestari 2009 Kuva: Kimmo Kinnunen
2 Steppiläinen 1/2009 Sisällys: Puheenjohtajan palsta...3 Nuori Suomi lehdistötiedote...4 Kilpatanssijan inspiraatio...7 Oikea pari vie menestykseen...8 Jonin ja Pian tanssijan taival...12 Lasten suusta...13 Tulevia tapahtumia...13 Stepin pikkujoulut 2008...14 Ote toimintakertomuksesta...16 Sammon lukio kutsuu kilpatanssijoita...19 Mainoksia...20 Yhteystiedot...21 Levikki: Uusin painos netissä Tiliyhteys: Tanssiurheiluseura Step ry. Nordea 168230-10972 LY-numero: 1089149-2 Taitto: Step ry. Viinikankatu 45 33820 Tampere Valokuvat: Seuran jäsenet ja seuran arkisto Steppiläinen ilmestyy kahdesti vuodessa. Step ry. verkossa: http://www.step.fi
Steppiläinen 1/2009 3 Uusi vuosi uudet kujeet?!?! Seuratoiminnassa kauden vaihtuminen on aina muutosten ja mahdollisuuksien aikaa. Alkeisryhmät täyttyvät uusista innokkaista pareista ja jatkoryhmäläiset aloittelevat tutustumista kilpailemiseen seurakilpailuiden kautta. Aika ajoin myös ryhmien vetäjät vaihtuvat toisten aloittaessa alkeisryhmien vetämisen saatuaan siihen peruskoulutuksen Carolan hellässä huomassa ja toisen siirtyessä edistyneempien ryhmien vetämisen tai ottaessa haasteellisen taustajoukkojen vastuullisen tehtävän. Kaiken kaikkiaan seuratoiminnan ydin onkin juuri tässä. Teemme asioita yhdessä ja kun tekijöitä on tarpeeksi niin silloin kenenkään yksittäinen tehtävä ei muodostu kohtuuttoman suureksi. Ilokseni olen huomannut että tarvittaessa aina on löytynyt riittävästi halukkaita auttamaan erilaisissa tehtävissä ja käytännön järjestelyissä. Iso kiitos tästä! Jos huomaat olevasi enemmän saajan kuin antavan osapuolen roolissa niin seuraavalla kerralla, kun ilmoitustaululla on lista apuvoimien tarpeesta, on tilaisuutesi koittanut. Muutoksia on luvassa myös seuran käytössä oleviin tiloihin. Uusi vuokrasopimus on tekeillä ja siihen liittyen salien ilmanvaihto ja valaistus tullaan muuttamaan enemmän tarpeitamme vastaavaksi. Tämän seurauksena kesän aikana salien käytössä on rajoituksia korjaustöistä johtuen. Muutokset pyritään tekemään siten että harjoittelu olisi jatkuvasti mahdollista ainakin toisessa saleista. Ilmaista tämä herkku ei ole ja siksi uusien jäsenien saaminen mukaan toimintaan on nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Tässä tarvitsemme kaikkien apua erityisesti juuri sinun! Jos olet jo täysivaltainen jäsenmaksun maksava Stepin jäsen niin kutsu ystäviäsi mukaan toimintaan ja jos et vielä ole Steppiläinen niin olet tervetullut mukaan toimintaan joko tanssivana Steppiläisenä tai kannatusjäsenenä. Lopuksi vielä haluan kiittää kaikkia steppiläisiä panoksesta seuratyöhön sekä onnitella kaikkia kilpailuissa menestyneitä. Tulospalvelimen tietoja seuranneena tiedän että onniteltavia steppiläisiä riittää paljon. Joten onnittelut kaikille yhdessä ja jokaiselle erikseen!!! Erityiset onnittelut osoitan kevään SM-kilpailuissa menestyneille, joiden saavutukset tullaan liittämään osaksi ison salin seinällä olevaa "Hall of fame" rivistöä. Kiitos myös steppiläisten taustajoukoille, joita ilman Step ei olisi sitä mitä se tänä päivänä on. Aurinkoisesta keväästä nauttien, pj. Ari
4 Steppiläinen 1/2009 Nuori Suomi lehdistötiedote 26.11.2008 URHEILEVIEN LASTEN JA NUORTEN FYYSIS- MOTORINEN HARJOITTELU Kokonaisliikuntamäärä vähenee iän mukana Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18-vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu - selvitystyön johtopäätöksenä nähdään urheilevien nuorten kokonaisliikuntamäärän laskevan iän myötä jopa huolestuttavan paljon. Tutkimuksen alkusysäys tuli toisaalta Suomen Olympiakomitean huolesta huippu-urheilun tulevaisuudesta ja toisaalta Nuori Suomi ry:n huolesta lasten ja nuorten harjoittelun mahdollisesta yksipuolisuudesta. Selvitystyön kohteiksi seuloutuivat 8-18-vuotiaat urheilevat lapset ja nuoret, jotka lopullisessa selvitystyössä edustivat 14 eri lajia. Selvitystyö toteutettiin lajiliittojen organisoimalla harjoituspäiväkirjojen pitämisellä. Lajiliitot valitsivat harjoituspäiväkirjaa pitävät jäsenensä tavoitteena mahdollisimman laaja ja monipuolinen otos. Harjoituspäiväkirjaa pidettiin eri vuodenaikoina yhteensä kolme viikon mittaista jaksoa. Harjoittelupäiväkirjassa oli kolme pääsaraketta: Omaan päälajiin liittyvä harjoittelu, päälajiksi nimettyyn lajiin liittyvä omatoiminen harjoittelu ja kolmantena kohtana muu kuin omaan päälajiin liittyvä harjoittelu. Myös ikäluokat jaettiin kolmeen ryhmään: 8-11-vuotiaat, 12-15- vuotiaat ja 16-18-vuotiaat. Jokaisessa ikäluokassa tarkasteltiin sekä poikien että tyttöjen liikuntamääriä. Lopulliseen selvitykseen saatiin yhteensä 2646 harrastajan tiedot, jotka jakautuivat lähes tarkalleen tasan poikien (1320) ja tyttöjen (1329) kesken. Selvityksessä pyrittiin saamaan vastauksia kysymyksiin: harjoitteleeko urheileva lapsi ja nuori paljon vai vähän, onko harjoittelu yksipuolista vai monipuolista ja kuinka harjoittelua tulisi jatkossa kehittää. Omaehtoinen liikkuminen vähenee iän myötä Selvitystyön tulokset kuvaavat tutkimuskohteiden yleisiä linjoja, mutta sekä lajien sisällä, että yksilöiden välillä harjoitusmäärien erot ovat suuret.
Steppiläinen 1/2009 5 Yleisesti ottaen viikoittaiset kokonaisliikuntamäärät ovat suurimmillaan ikäluokassa 8-11 vuotta. Tässä ikäluokassa muun kuin oman päälajin liikuntamäärät olivat selvästi suurimmillaan vanhempiin ikäluokkiin verrattuna. Yli puolet selvityksessä mukana olleista liikkuivat terveytensä kannalta riittävästi. Huippu-urheilun tarpeita ajatellen kuitenkin vain harvojen liikuntamäärät ovat riittäviä. 12 15-vuotiailla viikoittainen kokonaisliikuntamäärä vähenee edellisestä ikäluokasta, vaikka urheiluseurojen organisoiman harjoittelun määrä lisääntyykin. Näyttää siltä, että tässä vaiheessa oman päälajinsa ohjattuun harjoitteluun panostavat nuoret vähentävät varsinkin muuta kuin omaan päälajiin liittyvää harjoitteluaan. Osa harjoittelee päälajiaan omatoimisesti, mutta huolestuttavan moni jättää omaehtoisen harjoittelun kokonaan tekemättä, toteaa selvityksen asiantuntijaksi kutsuttu lääkäri ja valmentaja Harri Hakkarainen. Tätä taustaa vasten on hiukan yllättävää, että terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien prosentuaalinen osuus kuitenkin kasvaa sekä tytöillä että pojilla edelliseen ikäluokkaan verrattuna. Tämä selittyy liikuntasuosituksen minimimäärän laskulla aikuisikää lähestyttäessä eikä suinkaan liikunnan absoluuttisen määrän kasvulla, muistuttaa Hakkarainen. Toisaalta lajitekniikkaan liittyvä harjoittelu on tässä ikäluokassa suurimmillaan koko tutkimusjoukossa. Se on hyvä asia, koska oppimisen herkkyyskausitietämyksen mukaan tässä iässä tekniikoiden oppiminen on suhteellisesti helpompaa kuin vanhemmalla iällä. Tutkimuksen vanhimmassa ikäluokassa 16 18-vuotiailla viikoittainen kokonaisliikuntamäärä on pienimmillään. Omaan lajiin liittyvien harjoitusten määrä on suurimmillaan, mutta kokonaisliikuntamäärä pienimmillään. Selitys on se, että muun kuin omaan lajiin kuuluva liikunta vähenee edellisestä ikäluokasta edelleen. Jos selvityksen antamia tuloksia tarkastelee huippuurheilunäkökulmasta, niin erittäin pieni joukko tutkimukseen osallistuneista, 15 %, urheilee huippu-urheilun vaatimusten näkökulmasta riittävästi. Johtopäätöksiä Liian aikainen erikoistuminen omaan lajiharjoitteluun voi johtaa elinjärjestelmien yksipuoliseen kuormittumiseen, joka voi jatkossa rajoittaa lajissa kehittymistä tai pahimmillaan aiheuttaa erilaisia rasitustiloja.
6 Steppiläinen 1/2009 Monipuolinen harjoittelu tulisi nostaa kunniaan ja monipuolisuus pitäisi mieltää nimenomaan fyysisten ominaisuuksien monipuolisena kehittämisenä. Niin nopeutta, aineenvaihduntaa kuin lihaskuntoa ja voimaa pitäisi kaikkia kehittää monipuolisesti, muistuttaa asiantuntija Harri Hakkarainen. Sama pätee luuston ja tukielinten, taidon ja tekniikan kuin myös liikkuvuuden monipuoliseen kehittämiseen. Yli 12-vuotiailla on tavoitteena vähintään 18 tuntia harjoittelua viikossa. Tämän selvityksen tutkimusjoukon keskiarvo oli 13,4 tuntia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kilpaurheilua harrastavalle nuorelle on 16 ikävuoteen mennessä kertynyt jo 2000 tunnin harjoittelullinen vaje tavoitteeseen nähden. Tätä vajetta on erittäin vaikea paikata myöhemmin ja harjoittelun lisääminen esimerkiksi urheilulukiossa voikin pahimmillaan johtaa rasitusvammojen syntyyn tai ylirasitustilaan. 18 viikkotunnin harjoittelutavoitteeseen päästään 12-vuotiailla ja siitä vanhemmilla ohjattua harjoittelua reilusti lisäämällä, mikäli omaehtoinen liikkuminen vähenee niin rajusti kuin selvityksestä käy ilmi. Toinen vaihtoehto olisi omaehtoisen harjoittelun tai liikkumisen lisääminen. 12 15-vuotiaiden harjoittelussa näyttää olevan eniten korjattavaa. Tämä on etsikkoaikaa urheilijaksi kasvamiseksi ja nuoren olisi jo tässä iässä otettava suurta vastuuta omasta harjoittelustaan ja löydettävä sisäinen kipinä harjoitteluun. Ellei näin käy, millään ulkopuolisilla tukitoimilla tuskin päästään haluttuun tulokseen. Lisätietoja: Harri Hakkarainen, lääkäri-valmentaja, selvityksen erityisasiantuntija 040 580 6849 Pasi Mäenpää, kehitysjohtaja, Nuori Suomi ry 040 788 8993 Asko Härkönen, kehityspäällikkö, Olympiakomitea 040 5210 565 Pekka Potinkara, toiminnanjohtaja, Suomen Valmentajat ry 044 359 2833 Nuoren Suomen verkkolehtiä luettavissa osoitteessa http://www.nuorisuomi.fi/tilaa_verkkolehdet Lehtiä on neljä: koululaisten liikuttajille, pienten lasten liikuttajille, Sinettimaili-verkkolehti ja Junnukoutsi-verkkolehti
Steppiläinen 1/2009 7 Kilpatanssijan inspiraation lähde istuu katsomossa Tanssi on parhaillaan silmiä hivelevä nautinto. Se nostattaa mieltä ja musiikki, osuessaan hyvin kohdalle, palauttaa mieleen erilaisia ihania muistoja. Tanssikilpailussa yhdistyvät monien eri aistien tuomat nautinnot. Näistä pisimpään ihmisten elämään lienee vaikuttanut musiikki, jota on voinut kuunnella ulkopuolisesta maailmasta jo syntymää odotellessa. Musiikkia tulee vähän joka tuutista koko elämän ajan. Useissa elämän taitekohdissa, niin hyvissä kuin huonoissakin, on soinut jokin musiikkikappale, jonka muistaa tähän tilanteeseen kytkettynä lopun elämäänsä. Kilpatanssissa soitetaan usein eri sovituksia maailman ihanimmista evergreeneistä, joihin kuuntelijat kautta aikain ovat rakastuneet. Kun tähän yhdistetään tanssi, uskomaton liike parketin päällä, puvut ja tanssijoiden eläytyminen, on kuin katsoisi elävää ja liikkuvaa taideteosta, joka koko ajan muuntautuu ja kehittyy. Vain paikan päällä pääsee riittävän hyvin oikeaan tunnelmaan. Yleensä liike latistuu kuvatessa ja nopeus kaikkoaa. Särmäkin saattaa kadota ja yleensä kuvassa näkyy vain osa tanssijoista kerralla. Musiikkikin kuulostaa paremmalta, kun se tulvii lattian ympärillä. Ring-side paikka pöydässä on usein aika mielenkiintoinen. Siinä pääsee melkein tanssijoiden iholle ohikiitäväksi hetkeksi. Puvun helma saattaa hulmahtaa pöydän yli ja strutsin pehmeä sulka koskettaa poskea. Siinä voi myös ihmetellä vaakatasossa lentävää hikeä. Kyllä, niin lujaa pyöritään, että irtoava hiki todellakin lentää vaakatasossa. Siitä huolimatta tanssijat muistavat hymyillä. Kaikki lähellä olevat yksityiskohdat näkyvät selkeästi, mutta joku kauimmaisessa takakulmassa tanssiva pari saattaa jäädä muiden taakse piiloon. Jos taas istuu katsomossa, saa enemmän yleiskuvaa lattian tilanteesta ja
8 Steppiläinen 1/2009 mitä ylemmäs katsomossa kipuaa, sitä enemmän erottuu kokonaisliike ja parien keskinäiset erot liikkeen määrässä ja liikelaajuudessa. Sen sijaan sieltä ei enää välttämättä erota jalkojen teknisiä finessejä pukujen alta. Missä hyvänsä istutkin, voit aina myös leikkiä tuomaria ja merkitä käsiohjelmaan suosikkiparisi ja seuraavalla kierroksella tarkistella miten hyvin sait kokoon oikeat jatkoon pääsijät. Ja vaikket saakaan kaikkia oikein, niin ei mitään hätää. Eivät heitä saa tuomaritkaan ja jatkoon mennäänkin tuomariäänten mukaisessa järjestyksessä. Myös putoajilla on eri tansseissa ollut kannattajia tuomaristossa. Lopulta finaaleissa tuomarit laittavat kunkin parin sijoitukset paperille. Paras pari saa tuomarilta ykkösen jne. Lopulta tuomarien tulokset ajetaan tietokoneella skating-järjestelmällä, jolla saadaan tuomarien majoriteetin mukainen sijoitus kullekin parille jokaisessa tanssissa. Eniten tansseja voittanut pari voittaa lopulta kilpailun. On tärkeää, että eri katsontakannat arvostelussa tulevat esille ja siksi tuomareita onkin useita. Kun on tasaväkisiä kilpailijoita, erilaiset kunkin tuomarin painotukset näkyvät toisistaan eroavina sijoituksina. Tästä syystä tuomaristossa on myös sekä naisia että miehiä, jotta erilaiset näkemykset siltäkin osin parilajissa tulevat huomioiduiksi. Tule paikalle katsomaan ja kannustamaan. Usko tai älä, niin kilpailijoiden suurin innostaja ja inspiraation lähde olet katsojana juuri sinä! Carola Tuokko Kilpatanssissa oikea pari vie menestykseen Julkaistu Ylöjärven uutisissa 11.3.2009 Kilpatanssi on laji, jonka rytmit vievät harrastajan mukanaan lähes huomaamatta. Ylöjärveläiset Laura Lackman, 18, Anna Lackman, 17, ja Henna Rajala, 15, antoivat lajille pikkusormen, ja Laura elättelee jo toiveita tanssiammattilaisuudesta. Laura, Anna ja Henna myöntävät, että tanssi on heille tällä hetkellä yhtä kuin elämä. Neitoset vetävät tanssikengät jalkaan aina kun mahdollista ja jaksavat opetella uusia kuvioita päivästä toiseen. Nyt lisäintoa harjoitteluun tuovat ensi lauantaina järjestettävät kotikisat Tampereella, Kaukajärven Vapaa-aikatalolla.
Steppiläinen 1/2009 9 Seuramme järjestää Tampereella Suomen tanssiurheiluliiton GPkisat. Noin kerran kuukaudessa järjestettävissä Grand Prix -kisoissa kerätään GP-pisteitä, joiden perusteella Suomen huipputanssijat listataan paremmuusjärjestykseen, tytöt tarkentavat. Suomessa kilpatansseissa mitellään vakio- ja latinalaisissa tansseissa. Laura, Anna ja Henna tanssivat vain latinalaisia tansseja, joita ovat samba, cha-cha, rumba, paso doble ja jive. Kolmikosta parhaiten on menestynyt Laura Lackman. Viime syksynä alkaneella kuluvalla tanssikaudella hän on voittanut tanssiparinsa Sebastian Saarisen kanssa kaikki GP-kisat. Pari on päässyt edustamaan Suomea myös oman ikäsarjansa MM- ja EM-kisoihin. Anna Lackman ja Henna Rajala eivät ole yltäneet kauden kisoissa aivan yhtä koviin tuloksiin, mutta ovat sijoittuneet isoissa kisoissa kärkikymmenikön tuntumaan. Vaikka GP-kisat ovat avoimia, Laura Lackman vakuuttaa, että niissä kisaa Suomen kärkitanssijat. Harrastuksen alkuvaiheessa tanssiparit keräävät kannuksia aluekilpailuissa. Vasta kun niissä on tullut menestystä, siirrytään GP-kisoihin. Niiden finaaleissa on hyvin usein samat parit keräämässä arvokkaita GP-pisteitä, joiden perusteella valitaan edustamaan kotimaata kansainvälisissä kilpailuissa, Laura selittää. Pari vaihtuu jos kemia ei toimi Tanssi on ehdottomasti parilaji. Laura Lackman kertoo, että hänen tiensä menestykseen löytyi vasta kaksi vuotta sitten, kun tanssikumppaniksi tuli tamperelainen Sebastian Saarinen. Kummankin tanssijan motivaation pitää olla kohdallaan. Tyttö ei voi menestyä, jos poika haluaa tanssia vain harrastelijatasolla. Heti kun sain Sebastianin parikseni, kehityin tanssissa valtavasti, Laura kertoo. Hyvästä parista halutaan myös pitää tiukasti kiinni. Anna Lackmanin nykyinen tanssipari asuu Lahdessa ja käy kaiken kukkuraksi koulua Helsingissä. Tanssia harjoitellaan useaan otteeseen viikossa, joten
10 Steppiläinen 1/2009 kumpikin joutuu usein reissaamaan kaupungista toiseen. Nyt parini Mikael Leppänen on viettänyt Tampereella pidemmän rupeaman, koska hän on lukulomalla ylioppilaskirjoituksia varten. Yleensä minä kuitenkin matkustan Lahteen tai hän tänne ihan vain harjoittelemaan. Joskus olemme myös harjoitelleet Helsingissä, Anna selittää. Oikean parin etsinnässä valmentajalla on merkittävä rooli. Tanssin ammattilaiset tietävät, mistä päin löytyy vapaita tanssijoita, ja kuka sopii kenenkin pariksi. Jotkut joutuvat vaihtamaan paria hyvinkin usein, ennen kuin sopiva löytyy, Henna Rajala tietää. Kilpatanssissa harjoitteluaikataulut muotoutuvat juuri sellaisiksi kuin parille sopii, sillä suurin osa harjoittelusta tapahtuu oma-aloitteisesti tanssisalissa. Treenausta tukevat opettajilta otettavat yksityistunnit, joiden aikana opittuja asioita kerrataan omaan tahtiin. Yksityistunteja otetaan ainakin kerran viikossa, joten harjoiteltavia asioita riittää. Itse tanssiharjoittelun lisäksi ohjelmaan kuuluvat oheisharjoitukset kuten lenkkeily, lihaskunto, kehonhallinta tai vastaava, Laura luettelee. Kun tytöiltä kysytään, miksi tanssi on hyvä harrastus, kaikilta kolmelta kajahtaa selkeä vastaus yhteen ääneen. Se on niin monipuolista, neidit kertovat. Latinalaisissa tansseissa on runsaasti osa-alueita. Tekniikka, vartalon käyttö, liikkeiden ilmaisu ja musiikin tulkinta ovat asioita, joissa voi kehittyä jatkuvasti valmentajan tai parin neuvojen mukaan, Laura tarkentaa. Tanssisali on toinen koti Tanssiharjoittelu vie ylöjärveläiskolmikon kaiken mahdollisen vapaa-ajan. Laura opiskelee Sammon urheilulukiossa, joten hän harjoittelee tanssia parinsa kanssa jo kouluaikana. Lukujärjestyksessämme on aamutreenit kolmesti viikossa. Koulupäivän
Steppiläinen 1/2009 11 jälkeen suuntaamme tanssisalille, missä olemme iltaan saakka. Viikonloppuisin, jos kisoja ei ole, saatamme treenata kahdesti päivässä. Pahimpina arki-iltoina olen ollut kotona vasta puoli yksitoista illalla, Laura paljastaa. Anna opiskelee Tampereen yhteiskoulun lukiossa ja Henna Ylöjärven yhtenäiskoulussa. Kumpikin lähtee tanssisalille heti, kun koulupäivä päättyy. Kuljen Tampereelle linja-autolla ja joskus autokyydillä, Henna sanoo. Ruokailutkin tytöt hoitavat harjoituspaikan vapaa-ajan tiloissa. Kaikki ovat sitä mieltä, että tanssi(keskuksesta)salista on tullut toinen koti. Ylöjärvellä käydään lähinnä nukkumassa. Vapaapäiviä tanssijoille osuu harvoin. Kun sellainen kuitenkin joskus on, se käytetään tehokkaasti hyväksi. Minä olen aina kavereiden kanssa, jos harjoittelulta jää vapaita hetkiä. Silloin tehdään jotain aivan muita asioita, kuin tanssitaan, Henna vakuuttaa. Ahkerasti harjoitteleva Laura taas sanoo, että vapaapäivät kuluvat levätessä. Ja jos on oikein tiukka paikka, niin vapaalla on pakerrettava kouluhommia, hän naurahtaa. Lukiolainen kertookin, että jatkuva tanssiharjoittelu on alkanut näkyä koulutuloksissa jossain määrin. Keskiarvoni on vielä hyvällä tasolla, mutta joidenkin aineiden kohdalla näkyy, että aikaa läksyihin ei riitä. Lukiossa on valitettavasti valittava, mihin aineisiin aikoo satsata ja mihin ei, jos haluaa harjoitella näin ahkerasti kuin minä, Laura kertoo. Hän on kuitenkin suunnitellut tanssista ammattia ja vakuuttaa, että harjoittelee mieluummin tanssia kuin istuu nenä koulukirjassa. Osaava askeltaja voi nimittäin luoda harrastuksestaan uran myös Suomessa. Kansainvälisissä kilpailuissa palkinnot ovat joskus rahaa ja sponsoreitakin saa. Ammattimielessä tanssijan on kuitenkin valmennettava, mistä saa ihan kelpo palkkaa, Laura taustoittaa.
12 Steppiläinen 1/2009 Jonin ja Pian tanssijan taival Muokattu Hervannan Sanomien artikkelista maaliskuussa 2009 Oli syyskuun ilta vuonna 2000. Tyttö, tuolloin 9-vuotias, lähti koulukaverinsa ja äitinsä houkuttelemana katsomaan ja kokeilemaan tanssiseuran salille, mitä se kilpatanssi oikein on. Tanssi tuntui hänestä heti niin kivalta, että kohta tyttö jo kysyikin poikaa luokaltansa parikseen tanssimaan ja poika lähti. Tytön 7-vuotias veli katseli tanssin harjoittelemista sivusta ja mietti, jotta mahtaisikohan tuo tanssi olla oikeasti kivaa. Tanssimaan sitten lähti hänkin ja sille tielle jäi. Kului 7 vuotta, kumpikin tanssivat ja kilpailivat omien pariensa kanssa, kunnes he eräänä päivänä huomasivat, että voisivathan he tanssia yhdessäkin. Tytön 7-vuotiaasta pikkuveljestä oli nimittäin kasvanut pitkänhuiskea nuori mies, joten pituuserokin oli nyt ihan kohdallaan. Olemme tanssineet nyt yhdessä vajaan 2 vuotta ja hauskaa on ollut. Sisarusparina tanssimisessa on omat hyvät puolensa; molemmilla on samansuuntaiset ajatukset ja tavoitteet ja treeniajoista sopiminen on helppoa. Erimielisyyttäkin toki joskus tulee, mutta ne on sovittavissa siinä, missä normaalit sisarusten väliset eripurat muutenkin, koska tuntee toisen niin hyvin. Harjoittelemme noin neljänä iltana viikossa; ryhmissä, yksityistunneilla ja itsenäisesti. Tämän lisäksi ohjaamme junnupracticea kerran viikossa. Kilpailumatkoilla eri puolilla Suomea käymme noin kerran kuukaudessa. Olemme nuorisosarjan 10-tanssijoita eli tanssimme viittä vakio- ja viittä latinalaistanssia. Viime syksynä aloitimme Suomen Tanssiurheiluliiton järjestämän seuraohjaajakoulutuksen, jonka myötä saamme valmiudet tanssin perusvalmennuksen antamiseen seurassa ja voimme näin jakaa omalta osaltamme tanssin iloa myös muille. Harrastuksemme on koko perheen yhteinen, sillä myös vanhempamme ovat olleet mukana kilpatanssiharrastuksessa
Steppiläinen 1/2009 13 yhtä monta vuotta kuin me. Eli kun kotoa Messukylästä lähdemme treeneihin, perheen yhteinen osoite on sama: Tanssiurheiluseura Stepin salit Nekalassa. Joni ja Pia Pitkämäki Lasten suusta: Aatos (4v.) seurasi haltioissaan 65-70-vuotiaita senioritanssijoita. Tanssin päätyttyä hän meni tanssijoiden luo ja sanoi: "Kun minustakin tulee kuolemanvanha, niin minäkin alan tanssia." -Tuija Tulevia tapahtumia Tanssin suurleiri Pajulahdessa 5.-11.6.2009 www.tanssinhuumaa.fi Salein valojen ja ilmanvaihdon remontti suunnitteilla kesällä 2009. Stepin järjestämät Latin SM kilpailut 10.4.2010. Varaathan ajan kalenteriisi.
14 Steppiläinen 1/2009 Stepin pikkujoulut 2008 Pikkujouluissa jaettiin seuraavat kiertopalkinnot: Juniori valmentaja palkinto: Juha ja Leena Kanto Lapsi luokan kiertopalkinto: Linus ja Lumi Otsamo Juniori luokan kiertopalkinto: Arto Pajunen ja Laura Mäkinen Nuoriso luokan kiertopalkinto: Sebastian Saarinenja Laura Lackman Yleisen luokan kiertopalkinto: Jaak Vainomaa ja Taina Savikurki Seniori luokan kiertopalkinto: Osmo ja Marja Heikkilä
Steppiläinen 1/2009 15 Lasten bailatinoryhmällä oli oma esitys, jolla aloitettiin pikkujoulujuhlat. Juhlissa vieraili tanssiva pukki, jonka sylissä kävivät kaikki, jotka saivat joululahjan. Lopuksi kaikilla oli mahdollisuus pistää jalalla koreaksi yhteisen rivitanssin merkeissä. Kuvat Jarkko Pajunen
16 Steppiläinen 1/2009 Ote toimintakertomuksesta Vuosi 2008 oli seuran 32. toimintavuosi. Jäsenmäärä oli 350, joista viikoittain seuran toimintaan osallistui noin 220 henkilöä. Vuoden 2008 pääteemoina jatkuivat tasokkaan valmennuksen järjestäminen kaikille taitotasoille ja nuorisotoiminnan ylläpitäminen Nuori Suomi tavoitteiden mukaisina. Varojen hankkimiseksi seura järjesti Suomen Tanssiurheiluliiton kanssa yhteistyössä aluekilpailun sekä kaksi seurakilpailua lajin juuri aloittaneille tanssipareille. Seura osallistui vuoden aikana mahdollisuuksiensa mukaan Tampereen kaupungissa järjestettyihin yleisötapahtumiin. Suomen Tanssiurheiluliiton kanssa yhteistyössä seura oli kehittämässä alueellista ja valtakunnallista tanssiurheilutoimintaa järjestäen valmentajien koulutustilaisuuksia sekä olemalla mukana tanssiurheiluliiton kehitystyöryhmissä. Suurin menoerä seuran budjetissa on edelleen salivuokrat. Vuosi 2008 on ollut jälleen kisamenestyksellä mitattuna menestyksekäs vuosi Stepin historiassa. Vuoden aikana seuran jäsenet menestyivät hienosti sekä kotimaisissa että kansainvälisissä kilpailuissa. Vakiotanssien SM kilpailuihin osallistui kaikkiaan 14 edustusparia, jolla Step nousi kilpailuiden suurimmaksi seuraksi parimäärällisesi. Kilpailuista tuli tuomisena tänä vuonna yksi Suomen Mestaruus sekä yksi viides ja kuudes sija. Champion luokassa Ilari Lehtonen ja Johanna Kanto ylsivät finaalissa viidennelle sijalle. Senioreissa Juha ja Päivi Rautio hallit-
Steppiläinen 1/2009 17 sivat omaa luokkaansa edellisten vuosien tapaan ja voittivat jo neljännen kerran Suomen mestaruuden peräkkäin. Nuorison kovatasoisessa kilpailussa Valtteri Virtanen ja Heidi Karppanen sijoittuivat hienosti finaalin kuudenneksi. Latinalaistanssien SM kilpailuissa Step näyttäytyi jälleen suurimpana seurana 10 edustusparin voimin. Champion luokassa Jaak Vainomaa ja Taina Savikurki selvittivät uutena pariyhdistelmänä tiensä upeasti finaalin kuudenneksi. Nuoriso luokan finaalissa nähtiin voittajaparin Sebastian Saarisen ja Laura Lacmanin lisäksi Tuomas Jylhä ja Iida Hilska, jotka tanssivat neljännelle sijalle. Senioriluokassa Jouko Karppien ja Helena Merta tulivat jälleen edellisen vuoden tapaan hienosti toiseksi.
18 Steppiläinen 1/2009 10-tanssin SM kilpailuissa Nuorisoluokassa uusi pariyhdistelmä Tuomas Jylhä ja Sofia Mäki-Ontto sijoittuivat upeasti pronssille. Champion luokassa käytiin tiukkaa kilpailua voitosta sillä kaksi paria sijoittuivat tasapistein kilpailun kärkeen. Yksittäisten tuomariäänien tarkistamisen jälkeen voiton veivät Jaak Vainomaa ja Taina Savikurki tuoden Stepille ensimmäisen 10-tanssin yleisen luokan Suomen Mestaruuden. Useat seuran maajoukkuevalmennuksessa olleista pareista osallistuivat myös kansainvälisiin kilpailuihin sijoittuen niissä erittäin hyvin. Seuralaiset olivat näkyvillä julkisessa mediassa aiempia vuosia enemmän ja ilmoitustaulu täyttyikin useista paikallisten sekä valtakunnallisten lehtien artikkeleista. Kuvat Kimmo Kinnunen ja Jarkko Pajunen
Steppiläinen 1/2009 19 SAMMON LUKIO KUTSUU KILPATANSSIJOITA Suomessa on yksi koulu, jossa on kilpatanssipainotteinen lukio. Se on Mäkelänrinteen yhteiskoulu Helsingissä. Nyt vihreää valoa samaan suuntaan on näyttämässä Sammon urheilulukio. Muutamien siellä jo opiskelevien kilpatanssijoiden positiivinen esimerkki kannustaa aloittamaan kilpatanssipainotteisen lukiolinjan Tampereella vuoden 2010 syksyllä, jos samaa kilpatanssia harrastavia lukion opiskelijoita on tulossa kouluun tarpeeksi. Urheilulukioissa opiskellaan samoja aineita kuin tavallisissakin lukioissa, mutta liikuntaa on ohjelmassa enemmän ja oman erikoislajinsa harrastaminen on turvattu opiskelujen ohessa. Ne lajit, jotka pääsevät painopistealueiksi, saavat koulun puolesta lajivalmennusta ja voivat harjoitella kouluajalla. Tällaiseen ryhmään lasketaan kuuluvaksi kaikki lukion eri luokilla opiskelevat ko. lajin harrastajat. Miltä tuntuisi opiskella lukiossa, jossa kilpatanssi olisi oppiaine? Painopistealueista on kuitenkin kova kilpailu, koska ne saavat mm. valmennuksellisen erikois-aseman. Urheilulukioissa on tietty kiintiö painotettuja lajeja riippuen lajien opiskelijamääristä. Jos halutaan uusi laji mukaan, on jonkun toisen luovuttava asemastaan. Siksi kilpailu erikoisasemasta on kova. Jos harkitaan urheilulukiota vaihtoehtona, ei sellaista aina löydy omalta paikkakunnalta. Monelle maakunnassa asuvalle tuntuisi Tampere varmaan Helsinkiä turvallisemmalta ympäristöltä lähettää lapsensa pois kotoa opiskelemaan omatoimisesti jossain muualla. Tampere on myös keskeisellä paikalla koko Suomea ajatellen, joten kotimatkat olisivat lyhyemmät. Pyydän teitä nyt seuroissanne ottamaan selvää, onko teillä yläkoulu/ lukioikäisiä kilpa-tanssijoita, jotka pystyisivät lukiovuosiksi muuttamaan Tampereelle opiskelemaan? Huomioikaa mukaan kaikki potentiaaliset 12 v. täyttäneet tulevaisuudessa lukioon jatkavat opiskelijat. Lähettäkää vastauksenne allekirjoittaneelle huhtikuun loppuun mennessä. Jos ennakkoon ilmoittautuneita opiskelijoita tulee tarpeeksi, voimme ryhtyä jatkotoimenpiteisiin Sammon lukion kanssa. Koulu tarvitsee tiedot jo tänä keväänä pystyäkseen muuttamaan opetussuunnitelmiaan vuodelle 2010. Ystävällisin terveisin Raili Tilli STUL koulutusvaliokunta puheenjohtaja raili.tilli@elisanet.fi p. 050-5333751
20 Steppiläinen 1/2009 Huippulaadukkaat Ray Rose ja Supadance kilpatanssi ja harjoituskengät saat Stepin pikkusalin perällä olevasta kenkämyynnistä. Kauppa on avoinna sopimuksen mukaan. Soita 040 534 8250 Leena ja Juha Kanto. Tervetuloa! Etuja Steppiläisen jäsenkortilla Tässä päivitetty lista voimassa olevista etuuksista Yhteistyökumppanit Piruetti 10% alennuksen normaalihintaista tuotteista. PS Hiusstudio -10% alennus kampaamopalveluista Ihana Lumous tilatuista tanssiasuista 20% alennus Useimmat lavatanssipaikat Tampereen ympäristössä alennetuin pääsylippuhinnoin. Ja lista kasvaa
Steppiläinen 1/2009 21 STEPin vuoden 2009 johtokunta Puheenjohtaja Sihteeri Talousvastaava Valmennustoimikunta Markkinointivastaava Nuorisoedustaja Tiedotusvastaava Ari Lindgren puh. 0500-834 555 email: ari.lindgren@step.fi Vara: Arto Moisio Minna Vainikka puh. 040-734 9224 email: minna.vainikka@step.fi Vara: Maria Kolu-Lehto Eija Savikurki puh. 040 5221 371 email: eija.savikurki@step.fi Vara: Pertti Savikurki Johanna Kanto puh: 040 7758207 email: johanna.kanto@step.fi Vara: Arto Moisio puh. 0500 238 617 email: arto.moisio@step.fi Vara: Terhi Mäkinen 050 575 7543 Pia Pitkämäki puh. 041 7071790 email: pia.pitkämäki@step.fi Vara: Satu Lindgren puh. 040 7085 696 email: satu.lindgren@step.fi Vara: Katri Kosonen Mikäli haluat vaikuttaa seuran toimintaan niin ota rohkeasti yhteyttä johonkin ylläolevista henkilöistä ja kerro hänelle asiasi vietäväksi eteenpäin toimikunnan tai johtokunnan kokoukseen. Johtokunta kokoontuu pääsääntöisesti aina kuukauden ensimmäisenä torstaina.
22 Steppiläinen 1/2009 Dance Factory Tanssiurheilukeskus 211 0095 Fitori Adrienn Lapset Nuoriso D-B lat. 040 583 6590 Juniorit Nuoriso A lat. Haanpää Jouko Aikuiset Step 3 050 597 0721 Kaasalainen Mikko Juniorit Step 2 0400 467 367 Juniorit Nuoriso A lat. Kanto Johanna Lapset Step 1 040 7758 207 Karppanen Heidi Lapset ja Juniorit E vak. 040 8369 660 Lackman Anna Lasten tanssileikkikerho 045 1261573 Lackman Samuel, Päivi 040 735 0730 Lackman Laura Lapset ja Juniorit E lat. 040 557 2884 Lehtonen Ilari Lapset Step 1 050 462 8986 Lindgren Ari Puheenjohtaja, Tähtiryhmä 0500 834 555 Lindgren Satu, Ari Lasten tanssileikkikerho 040 708 5696 Moisio Arto Markkinointivastaava 0500 238 617 Niemi Seppo Kilpailuyhdyshenkilö 050 530 3823 Pitkämäki Joni, Pia Lapsi + Juniori practice 041 7071 790 nuorisoedustaja Pitkämäki Päivi Aikuiset Step 3 041 571 9171 Reunavuori Jukka,Tarja Aikuiset Step 2 050 3669 400 Nuori Suomi 040 8419 130 Saarinen Sebastian Lapset ja Juniorit E lat. 050 4075 808 Seppänen Elina Bailatino aikuiset 040 502 4935 Savikurki Eija Talousvastaava 040 522 1371 Tarvainen Anna-Maija Bailatino lapset 040 588 2588 Tuokko Carola Aikuiset kilpailevat E-D, 050 533 6266 Aikuiset kilpailevat C-A Virtanen Valtteri Lapset ja Juniori E vak. 040 545 4040